LIITE 6 ASUKASKYSELYN TULOKSET 1.6.2018 Kaicell fibers Oy Paltamon biojalostamo
Laatija: FM Ville Koskimäki Hyväksyjä: MMM Lasse Rantala Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 90590 Oulu Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. 2
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 JOHDANTO... 4 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUS... 5 3 KYSELYN TULOKSET... 8 3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 8 3.2 ALUEEN KÄYTTÖ... 10 3.3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 14 3.4 YLEISET KOMMENTIT JA HUOMIOT... 19 3.5 TIEDONSAANTI... 22 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 LIITE 1 ASUKASKYSELYLOMAKE 3
1 JOHDANTO KaiCell Fibers Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Paltamon Kylänpuron alueelle. Biojalostamon pääkuitutuotteet ovat kemiallinen valkaistu selluloosa ja sen johdannainen tekstiilikuitu: Arbron. Biojalostamon pääprosessi on kemiallinen sellunvalmistusprosessi. Pääraaka-aine on alueen kuitupuu, jonka tarve on 3 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa hankevaihtoehdosta riippuen. Osana käynnissä olevaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) toteutettiin kysely lähialueen vakituisille asukkaille ja loma-asukkaille. Kyselyn tavoitteena oli tiedottaa lähiasukkaita hankkeesta sekä kerätä asukkaiden näkemyksiä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi. Kyselyn toteuttamisesta vastasi hankkeen vaikutusten arviointia laativa Pöyry Finland Oy KaiCell Fibers Oy:n toimeksiannosta. Kyselyn tulosten raportoinnissa on keskitytty olennaisimpiin tuloksiin. Kyselyn tulokset on raportoitu kyselylomakkeen mukaisessa järjestyksessä ja tuloksia on peilattu suhteessa vastaajien taustamuuttujiin. Tuloksia on havainnollistettu poimimalla aineiston avovastauksista suoria lainauksia. Suorat lainaukset on eritelty raportin muusta tekstistä lainausmerkein ja kursivoinnein. Raportissa kuvataan asukaskyselyyn vastanneiden henkilöiden arvioita hankkeen vaikutuksista. Näkemykset huomioidaan osana hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. 4
2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Asukaskysely toteutettiin postikyselynä tammi-helmikuussa 2018. Kysely lähetettiin postitse hankkeen lähialueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille noin 2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta, sekä noin 200 metriä voimajohtoreitin keskilinjasta sijaitseville vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyselyitä postitettiin myös satunnaisotannalla osalle vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista 2 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yhteensä kyselylomakkeita postitettiin 600 kotitalouteen. Kyselylomakkeita osoitettiin yksi per kotitalous ja kysely osoitettiin täysi-ikäiselle henkilölle. Kyselyn toteuttamisessa hyödynnettiin Väestörekisterikeskuksen osoitetietoja sekä voimajohtoreitin osalta Kajaanin kaupungilta saatuja tietoja Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjelmästä (KTJ). Alueet, joita osoitetietoja poimittiin, on esitetty kuvassa 2. Vastaajille annettiin vastausaikaa postin toimitusajoista riippuen noin 1,5 viikkoa. Myös vastausajan jälkeen palautuneet kyselylomakkeet huomioitiin mahdollisimman laajan kyselyaineiston keräämiseksi. Kyselylomake (liite 1) sisälsi yhteensä 21 kysymystä. Asukaskyselyn yhteydessä lähetettiin kuvaus hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavista hankevaihtoehdoista. Asukaskyselyn toteuttamisesta informoitiin YVA-ohjelmaraportissa, Paltamossa 18.1.2018 pidetyssä YVA-yleisötilaisuudessa, sekä KaiCell Fibers Oy:n internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kuva 1. Esimerkkejä asukaskyselyn etukäteistiedottamisesta. 5
Kuva 2. Asukaskyselyn osoitetietojen yleispiirteinen poiminta-alue. 6
Kyselylomakkeita palautui yhteensä 204 kappaletta jolloin vastausprosentiksi muodostui 34 prosenttia. Aikaisimpiin YVA-hankkeiden yhteydessä toteuteuttuihin postikyselyihin verrattuna vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. Kyselyllä pystyttiin tavoittamaan myös henkilöt, jotka ovat asettaneet osoitetietojen luovutuskiellon. Kaikkien osoitetietojen saamiseksi osoitetiedot luovuttavalle Väestörekisterikeskukselle toimitettiin Kainuun ELY-keskuksen lausunto. Lausunnossa korostettiin kaikkien osoitetietojen luovuttamisen tärkeyttä, jotta lähialueen asukkaat saisivat tiedon ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja voisivat ottaa kantaa suunniteltavaan hankkeeseen. 7
3 KYSELYN TULOKSET 3.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 204 henkilöä. Vastausaineistoon huomioitiin myös viimeisen palautuspäivän (9.2.2018) jälkeen palautuneet lomakkeet. Vastaajista naisia oli 62 ja miehiä 140. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, jolloin yksittäisten kysymysten vastaajamäärä on alle 204. Vastaajien ikäjakauma on kuvattu alla (Taulukko 1). Kyselyllä tavoitettiin eri ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä. Kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin Paltamon todellista ikäjakaumaa iäkkäämpiä. Vastaajista peräti 80 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Vastaajajoukossa nuoret vastaajat ovat aliedustettuja ja 60 69-vuotiaat vastaajat yliedustettuja. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma. Ikäryhmä Vastaajien lukumäärä Vastaajien osuus ~ (%) Alle 20 vuotta 0 0 20 29 vuotta 4 2 30 39 vuotta 13 6 40 49 vuotta 23 11 50 59 vuotta 43 21 60 69 vuotta 71 35 Yli 70 vuotta 48 24 YHTEENSÄ 202 100 Vastanneista 85 prosenttia (174 vastaajaa) ilmoitti olevansa alueella vakituinen asukas (Taulukko 1). Heistä kotikunnakseen Paltamon ilmoitti 144 vastaajaa ja Kajaanin 14 vastaajaa. Vastaajista 15 prosenttia (31 vastaajaa) oli vapaa-ajan asukkaita. Heidän vakituiset asuinkuntansa sijoittuivat ympäri Suomea. Vastaajat, jotka olivat valinneet kohdan Muu, mikä?, olivat vastausten perusteella vakituisia tai vapaa-ajan asukkaita, jotka halusivat tarkentaa aiempia vastauksiaan. Taulukko 2. Vastanneiden asuinmuoto. Vastaajien lukumäärä Vakituinen asukas 174 Vapaa-ajan asukas 31 Muu, mikä? 6 YHTEENSÄ 211 8
Vastaajat ovat asuneet tai omistaneet loma-asunnon nykyisellä alueella keskimäärin 22 vuotta. Merkittävä osa vastaajista on asunut tai omistanut loma-asunnon alueella jo pitkään (Taulukko 3). Vastaajien joukossa on kuitenkin myös useita alueella vasta muuttaneita tai loma-asunnon hankkineita. Taulukko 3. Vastaajien asumisaika vakituisessa asunnossaan tai loma-asunnon omistusaika. Vastaajien lukumäärä Vastaajien osuus ~ (%) Kumulatiivinen osuus ~(%) Alle 5 vuotta 32 16 16 5 10 vuotta 29 15 31 11 20 vuotta 47 24 54 21 30 vuotta 36 18 72 31 40 vuotta 30 15 87 41 50 vuotta 12 6 93 Yli 50 vuotta 14 7 100 YHTEENSÄ 200 100 100 Vastaajia pyydettiin arvioimaan asunnonsa tai loma-asuntonsa etäisyyttä suunniteltuun biojalostamoon (Taulukko 4). Vastaajien keskimääräinen etäisyys oli 4,5 kilometriä. Alle kilometrin etäisyydellä ilmoitti asuvansa tai omistavansa viisi vastaajaa. Noin puolet vastaajista asui tai omisti loma-asunnon alle 3 kilometrin etäisyydellä. Vapaa-ajan asukkaiden loma-asunnot sijoittuivat keskimäärin lähemmäksi biojalostamon kuin vakituisten asukkaiden asunnot. Yli viiden kilometrin etäisyydellä asuneet tai loma-asunnon omistavat vastaajat ovat käytännössä vastaajia voimajohtoreitin varrelta. Taulukko 4. Vastaajien arvioima etäisyys linnuntietä asunnosta tai loma-asunnosta suunniteltuun biojalostamoon (n= 292). Vastaajien lukumäärä Vastaajien osuus ~ (%) Kumulatiivinen osuus ~(%) Alle 1 km 5 3 3 1,0 2,0 km 49 24 27 2,1 3,0 km 47 23 50 3,1 4,0 km 35 17 67 4,1 5,0 km 39 19 87 5,1 10,0 km 16 8 95 Yli 10 km 11 5 100 YHTEENSÄ 202 100 100 9
Noin neljä kymmenestä vastaajasta arvioi, että heidän asunnostaan tai lomaasunnostaan olisi näkö- tai kuuloyhteys suunnitellun biojalostamon alueelle (Kuva 3). Noin joka toinen arvioi, ettei näkö- tai kuuloyhteyttä muodostuisi. Alle 3 kilometrin etäisyydellä asuvista tai loma-asunnon omistavista vastaajista noin joka toinen arvioi näkötai kuuloyhteyden muodostuvan.. Kuva 3. Vastaajien arvio olisiko heidän asunnostaan tai loma-asunnostaan näkö- tai kuuloyhteys suunnitellun biojalostamon alueelle (n= 203). 3.2 Alueen käyttö Vastaajien aluetuntemusta ja tapoja käyttää biojalostamon aluetta arvioitiin kahdella strukturoidulla ja yhdellä avoimella kysymyksellä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin alueen mahdollisia herkkiä alueita, kohteita tai toimintoja. Vastanneista 71 prosenttia tunsi alueen erittäin tai melko hyvin ja oli liikkunut alueella erittäin paljon tai jonkin verran (Kuva 4). Ainoastaan kuusi prosenttia ilmoitti tuntevansa alueen erittäin huonosti, eikä ollut käynyt alueella. 10
Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden arviot siitä, miten hyvin he tuntevat alueen, jolle biojalostamoa suunnitellaan (n= 199). Biojalostamon ja sen toimintojen (voimajohto, purkuputki) lähialueen käyttöä ja merkitystä vastaajille kartoitettiin kysymyksellä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan eri virkistyskäyttömuotojen ja toimeentuloon liittyvien asioiden tärkeyttä asteikolla 1 5 (1= Ei lainkaan merkitystä, 5= Erittäin tärkeä) (Kuva 5). Vastaajien arvioiden mukaan tärkein käyttömuoto on metsästys. Metsästyksen arvioi tärkeäksi etenkin alueen vakituiset asukkaat. Muita tärkeimpiä käyttömuotoja olivat metsänhoito, veneily tai melonta, kalastus, sekä marjastus ja sienestys. Eri käyttömuodot olivat hankealueen lähellä asuville tai vapaa-ajan asunnon omistaville keskimäärin muita vastaajia tärkeämpiä. Muina käyttöön liittyvinä asioina mainittiin erityisesti vesistöön (Oulujärvi) liittyvät asiat. Vastauksissa mainittiin mm. Golf, Oulujärvi, vesistöt, asumisviihtyisyys, voimajohto, maisema, uiminen, raitis ilma, asuinympäristö, puhdas vesi, saunavesi, hiljaisuus, tähtitaivaan tarkkailu, liikennöinti, vapaa-ajan vietto, sekä luonto. 11
Kuva 5. Biojalostamon tai sen toimintojen (voimajohto, purkuputki) lähialueen käyttömuotojen tärkeys vastaajille (n= 42 198). Vastaajilla oli mahdollisuus kuvata vapaamuotoisesti nykyistä toimintaansa biojalostamon lähialueella, sekä alueen merkitystä elinympäristössä. Avovastauksissa nousi esiin erilaiset tavat käyttää biojalostamon lähialuetta. Metsäalueista osa on metsätalouskäytössä ja metsiä hyödynnetään monipuolisesti esimerkiksi ulkoiluun, kotitarvekeräilyyn (marjastus, sienestys) ja metsästykseen. Käyn alueella marjassa, sienessä, kalastamassa Marjastus, sienestys, ulkoilu, luontoarvot, raikas ilma Metsästys, olen Paltamon metsästysseuran jäsen. Kalastus on toinen harrastus, toivoisin ettei järvi saastuisi. Alueen luonnolla ja rauhallisuudella on merkitystä sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. Vastauksissa tuotiin esille huoli elinympäristön pilaantumisesta ja muuttumisesta. Oulujärven tarjoamat monipuoliset virkistyskäyttömuodot koettiin vastausten perusteella tärkeiksi. Virkistyskäyttömuotoina mainittiin esimerkiksi kalastus, veneily, uiminen ja hiihtäminen. Useissa vastauksissa mainittiin myös golf-harrastus. Vapaa-ajan asukkaiden vastauksissa tuli esiin käytön painottuminen kesäkauteen. Tosin osaa vapaa-ajan asunnoista käytetään ympärivuotisesti. Alueen vesistö on elämäni ehto. Saunon ja uin päivittäin, kalastan kotitarpeiksi, marjastan ja sienestän ruokatalouden vuoksi, hiihdän jne. eli ei saa tärvellä luontoa. 12
Järvellä veneily, kalastus, uinti. Ympärivuotinen asuminen Puhdas ilma ja vesistö sekä luonnon läheisyys vaikutti muuttoon Paltamoon. Kalastelen jokisuun alueella, johon purkuputki suunnitteilla Kesällä golfia päivittäin ja kalastusta. Talvella hiihtoa ja kalastusta. Alueen lähellä sijaitsee Golf-kenttä ja vapaa-ajan asuntomme. Käytämme molempia enenevässä määrin. Emme haluaisi ääni- tai hajuhaittojen lisääntyvän alueella. Usean vastaajan työmatka kulkee hankealueen ohi. Lisäksi vastauksissa mainittiin, että vt 22 varrella kulkee työmatkalaisten lisäksi mm. koululaisia ja muita asukkaita. Tämän vuoksi liikenneturvallisuuteen toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota. Liikenteen kasvun myötä riski turvalliseen liikkumiseen vähenee merkittävästi! Lapsiperheet, golf kentän asiakkaat muun muassa. Ohikulkua Paltamo - Kajaani valtatiellä Vastaajista noin 30 arvioi, ettei alueella ole heille suurta merkitystä: Ei ole toimintaa lähialueella. Ei suoranaista merkitystä elinympäristööni. Ei vaikeuta ollenkaan elämistä En juurikaan liiku alueella, eikä sillä ole merkitystä minulle. Kyselyssä tiedusteltiin onko biojalostamon alueella erityisen herkkiä alueita, kohteita tai toimintoja, joihin tehtaan rakentamisen ja toiminnan uskotaan erityisesti vaikuttavan. Merkittävä osa vastaajista toi esille Oulujärven ja siihen liittyvien toimintojen, kuten kalastuksen herkkyyden. Muita mainittuja asioita olivat mm. golf-kenttä, liikenne, kotitarvekeräily, Luhtaniemen alue, matkailu ja puhdas ilma. Noin neljännes vastaajista arvioi, ettei lähialueella ole herkkiä kohteita. Ei tietääkseni, kunhan Oulujärven vedenlaadun säilyminen otetaan huomioon projektissa. Oulujärven puhtaus - kalastus, uimarannat, muu virkistyskäyttö. Ilman puhtaus. Kalastus ja vesistöjen puhtaus on asioita joihin mielestäni pitää panostaa niin, että vesistöihin tuleva kuormitus minimoidaan. Golf-alue ja sen toiminta. Uimaranta Metelissä. Purkuputken vaikutus Oulujärveen ja etenkin Paltaselälle Liikenne, toivoisin pyörätietä ainakin Mieslahteen asti. Nykyisinkin liikenne on hirveää, entä sitten kun rekat lisääntyy? Uimarannat Mieslahdessa ja Metelissä. Liikenne = Miten otetaan turvallisuus huomioon? Kevyenliikenteen väylä tulee olla 5-tieltä Paltamoon. 13
Vesistön kunnossapito on mulle tärkeää, mutta en ole millään lailla vastaan tehtaan rakentamista. 3.3 Vaikutusten arviointi Vastaajia pyydettiin arvioimaan suunniteltavan biojalostamon vaikutuksia 12 eri vaikutuskohteeseen. Eri ympäristövaikutuksiin liittyvät vaikutuskohteet on järjestetty alla olevassa kuvassa myönteisimmästä kielteisimpään (Kuva 6). Myönteisimmiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset omiin toimeentulomahdollisuuksiin. Muiden vaikutuskohteiden osalta vaikutusten arvioitiin merkittäviltä osin kielteiseksi. Kielteisimmiksi arvioitiin erityisesti vaikutukset hajuun, vesistöihin ja vedenlaatuun, ilmanlaatuun, sekä meluun. Muina vaikutuskohteina mainittiin elintason nousu, terveys ja elinolot, järvien käyttö, kalatalous, kiinteistöjen arvo, ekologinen kestävyys, Luhtaniemi, golf-harrastus, matkailuympäristö, työllisyys, sekä valosaaste. 14
Kuva 6. Vastaajien arviot suunnitellun biojalostamon ympäristövaikutuksista (n= 27 201). Vaikutukset on järjestetty myönteisimmistä kielteisimpään. Ympäristövaikutusten lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan suunniteltavan biojalostamon yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikutuskohteet on järjestetty alla olevassa kuvassa myönteisimmästä kielteisimpään (Kuva 7). Myönteisimmiksi arvioitiin vaikutukset Paltamon kunnan talouteen, Kainuun työllisyyteen ja metsäteollisuuteen. Myös vaikutukset muihin elinkeinoihin ja Paltamon kunnan imagoon arvioitiin pääosin myönteisiksi. Kielteisiä vaikutuksia arvioitiin kohdistuvan etenkin lähialueen kiinteistöjen arvoon ja Oulujärven matkailuun. Toisaalta yli puolet vastaajista arvioi, että lähialueen kiinteistöjen arvoon kohdistuvat vaikutukset ovat melko myönteisiä tai myönteisiä. Myönteiset vaikutukset kiinteistöjen arvoon saattavat liittyä esimerkiksi kuitupuun li- 15
sääntyvään kysyntään ja majoituskapasiteetin lisääntyvään tarpeeseen niin rakentamis- kuin toimintavaiheessa. Muina vaikutuksina mainittiin esimerkiksi kansantalous, uudet liikekaupat, loma-asuntojen arvon lasku, Luhtaniemen asuinalueen arvostuksen lasku, sekä paluumuutto. Kuva 7. Vastaajien arviot suunnitellun biojalostamon yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista (n= 21 203). Vaikutukset on järjestetty myönteisimmistä kielteisimpään. Vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeen merkittävimpiä kielteisiä vaikutuksia. Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme mielestään merkittävintä vaikutusta yhdeksästä vaihtoehdosta, joiden lisäksi he voivat valita vaihtoehdon Muu vaikutus, mikä?. Eniten valintoja kohdistui vesistö-, ilmanlaatu- ja meluvaikutuksiin (Kuva 8). Vaikutukset vesistöihin valitsi noin 84 prosenttia kysymykseen vastanneista. Vähiten valintoja kohdistui hankkeen maisemavaikutuksiin ja vaikutuksiin asuinviihtyvyyteen. Muina vaikutuksina mainittiin asuntojen arvo, hajuvaikutukset, Oulujärven imago, vaaralliset kemikaalit, vapaa-ajan kalastus, sekä voimajohdon rakentaminen mökin läheisyyteen. 16
Kuva 8. Biojalostamon merkittävimmät kielteiset vaikutukset (n= 190). Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös hankkeen merkittävimpiä myönteisiä vaikutuksia. Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme mielestään merkittävintä vaikutusta seitsemästä vaihtoehdosta, joiden lisäksi he voivat valita vaihtoehdon Muu vaikutus, mikä?. Eniten valintoja kohdistui työllisyys- ja verotulovaikutuksiin. Peräti 90 prosenttia kysymykseen vastanneista valitsi vaihtoehdoista vaikutukset työllisyyteen (Kuva 9). Myös paikallisten palveluiden lisääntyvä kysyntä ja vaikutukset alueen yrityksiin arvioitiin merkittäväksi. Ainoastaan noin joka kymmenes valitsi prosessissa syntyvien sivuvirtojen tehokkaan hyödyntämisen kolmen merkittävimmän vaikutuksen joukkoon. Muina vaikutuksina mainittiin tonttien, talon ja metsän arvonnousu. Kuva 9. Biojalostamon merkittävimmät myönteiset vaikutukset (n= 195). 17
Keinoja ehkäistä tai vähentää hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Erilaisia keinoja esitti 119 vastaajaa. Useissa vastauksissa korostettiin huolellisen etukäteissuunnittelun ja ennakkotestausten merkitystä, jotta projektissa vältyttäisiin yllättäviltä vaikutuksilta. Lieventämiskeinot liittyivät erityisesti kielteisimmiksi arvioituihin vaikutuksiin, kuten vesistö-, melu-, ilmapäästö- ja liikennevaikutuksiin. Teknisillä ratkaisuilla ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan hyödyntämisellä arvioitiin olevan suuri merkitys etenkin vesistö- ja ilmapäästöjen minimoinnissa. Vesistövaikutuksia toivottiin lievennettävän sijoittamalla purkuputki kauemmaksi Paltaselälle. Myös liikennejärjestelyihin ja meluvaikutusten minimointiin toivottiin kiinnitettävän huomiota. Lieventämiskeinoina ehdotettiin myös hankkeesta luopumista ja biojalostamon sijainnin muuttamista. Haju- ja meluhaitat huolettavat, niiden minimoiminen teknisin ratkaisuin olisi ensiarvoisen tärkeää. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Otetaan haju- ja meluhaitat alusta asti huomioon! Ei tule sitten yllätyksiä! Arbronin ennakkotestaus (prosessi + päästöt) Hyvät jätevesien puhdistuslaitteet. Suunnittelu ennen rakentamista hyvin. Jätevesien tehostettu puhdistus ja/tai esim. hiekkasuodatus, purkuputken kahdentaminen, jolloin pistekuormitus vähenisi. Jätevesi purkuputki kauemmaksi Paltaselälle. Kunnollinen veden puhdistus, purkuputki etemmäs jokisuulta ja liikenteen järjestelyt. Liikennejärjestelyjen suunnittelu. Tuotantoprosessin suunnittelu (esim. hajuhaitat, päästöt ym.). Jäteveden puhdistaminen. Rakentamalla riittävän tehokkaat jätevedenpuhdistuslaitteet. Mahdollisten haju- ja meluhaittojen minimointi. Sellutehtaan sijainti! Se voitaisiin hyvin rakentaa esim. 2 km pohjoiseen päin tai mieluimmin Paltamosta Ouluun päin, johon tehdas alunpitäen suunniteltiin. Tehokas vesien puhdistusjärjestelmä, tehokas ja toimiva myrkkyjen ja hajujen keräysjärjestelmä. Meluvallit ja muut ääntä vähentävät järjestelmät. Sidosryhmäyhteistyön ja tiedotuksen toivottiin olevan aktiivista hankkeen eri vaiheissa. Tiedotuksen toivottiin olevan avointa ja ajantasaista. Ajantasaisella ja avoimella tiedotuksella (imago). Jos negatiivinen viesti pääsee valloilleen Faktoihin ei silloin enää uskota. Riittävä tiedottaminen kaikissa hankkeen vaiheissa. Tehtäisiin selvitys maanomistajille alueella olevista talouksista mitä mieltä he ovat ja kuulleet myös heitä. 18
Haitallisten vaikutusten lieventämisen lisäksi toivottiin hankkeesta aiheutuvien myönteisten vaikutusten maksimointia. Toivottavasti yritys maksaa veroja kuntaan ja palkkaa (ja kouluttaa) paikallisia, jotta jalostamosta olisi jotain konkreettista hyötyä sen kiistattomien haittojen lisäksi. 3.4 Yleiset kommentit ja huomiot Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden suhtautumista hankkeeseen ja yleisiä näkemyksiä hankkeesta selvitettiin strukturoidun kysymyksen avulla. Vastaajille esitettiin kuusi hanketta koskevaa väittämää, joihin vastaajilla oli mahdollisuus ottaa kantaa valitsemalla mielipidettään vastaavan, Likert-asteikon mukaisen vaihtoehdon (Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä) (Kuva 10). Biojalostamon ja alueen nykyisen käytön yhteensovittamiseen suhtautui myönteisesti 71 prosenttia vastaajista. Toisen väittämän perusteellaa hankkeeseen suhtaudutaan lähialueella myönteisesti. Peräti 79 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän Paltamoon suunniteltu biojalostamo on mielestäni kannatettava kanssa. Alueen vakituiset asukkaat suhtautuivat hankkeeseen vapaa-ajan asukkaita myönteisemmin. Hanke arvioitiin Kainuun elinvoimaisuuden näkökulmasta tärkeäksi. Hankkeen edut arvioitiin pääsääntöisesti hankkeesta aiheutuvia haittoja suuremmaksi. Vastaajista 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun vaikuttamiseen. Kuva 10. Vastaajien suhtautuminen biojalostamoa koskeviin väittämiin. (n=193 199). 19
YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea eri toteutusvaihtoehtoa (VE1-VE3). Vastaajilta tiedusteltiin millaisia eroja tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutuksilla voi olla. Osa vastaajista koki vaihtoehtojen välisten erojen tarkastelun haastavaksi. Osa vastaajista puolestaan arvioi, ettei eri vaihtoehdoilla ole merkittäviä eroja vaikutusten kannalta. En näe eri vaihtoehdoissa eroja. Tehdas pitää rakentaa joka vaihtoehdossa. Pääasia koko Kainuun kannalta, että tehdashanke toteutuu. En tässä vaiheessa osaa arvioida hankkeiden eroja riittävästi. Valtaosassa vastauksia suurempien tuotantomäärien arvioitiin aiheuttavan merkittävämpiä ympäristövaikutuksia esimerkiksi vesistöihin. Vastauksissa pidettiin positiivisena sivutuotteiden hyödyntämistä ja korkeaa jalostusastetta. Osa vastaajista arvioi vaihtoehdon VE3 parhaaksi vaihtoehdoksi. Tässä taustalla on todennäköisesti korkeista tuotantomääristä seuraavat myönteiset elinkeino- ja talousvaikutukset. VE3 mielestäni paras, korkea jalostusaste. Mitä suuremmat tuotantomäärät, sen enemmän aiheutuu vahinkoa ympäristöön ja asumisviihtyvyyteen Isommalla tuotannolla -> suuremmat ympäristöriskit / haitat Suurin mahdollinen sivutuotteiden talteenotto vaihtoehto paras Eroja on paljon ja mielestäni tuotteita kannattaa jalostaa mahdollisimman pitkälle paikallisesti. Jos ymmärsin oikein internetistä hakemaani tietoa VE3 järkevin ratkaisu jalostusasteen kannalta. Suuremmasta laitoksesta haitta-arvot käsittääkseni ovat suuremmat kuin keskikokoisesta tai pienestä. Kyselyllä tiedusteltiin mitä asioita vastaajat toivovat otettavan huomioon biojalostamon suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vastaukset painottuivat neljään pääteemaan; 1) vesistöasioihin, 2) liikenteeseen, 3) ilmanpäästöihin ja meluun. Lisäksi esitettiin suuri määrä 4) muita asioita jatkosuunnittelussa huomioitavaksi. 1) Vesistöasiat Järveen menevät vedet puhdistettava parhailla saatavissa olevilla laitteilla Jätevesien pistekuormituksen vähentäminen varsinkin vähäisen juoksutuksen aikana (Kiehimänjoki). Tehostettu puhdistus. Jätevesiputki vietäisiin pitemmälle Paltaselälle, josta paremmat virtaukset Ärjänselälle. Kaikki hulevedet on puhdistamon kautta mentävä -> laimentaa jätevettä! Tietänette että Mondo tekee omien jätevesien purkuputken lähelle vedenottamoa. Pumppaamonne tulee imemään nämä vedet ja siinä imussa Mondon jätevedet jää pyörimään lähialueelle. 20
2) Liikenne Ssujuvat liikennejärjestelyt VT22:lle. Huomioida ettei synny melua eikä Oulujärven saastumista. Liikennejärjestelyt tärkeitä. Vt22 kunnostus ja riittävät meluesteet tehtaalle ja teiden varsiin. Kevyenliikenteen huomioiminen Kevyen liikenteen väylä Paltamo - Mieslahti välille, muuten kuolee pyöräilijöitä. Joustavat liikennejärjestelyt, erkanemisrampit 3) Ilmanpäästöt ja melu Raakaveden pumppaamon huolellinen äänieristys ja maisemointi, ekosysteemin huomioon ottaminen ja saasteiden minimointi. Metsä suojavalliksi tien ja siirretyn tehtaan väliin. Meluvallit! Myös radan varteen Olisi erittäin toivottavaa että vaikutukset ympäristöön (haju, melu, maisema, vesistöt yms.) minimoitaisiin Savu, noki, höyryt, kaasut, vaikutukset marjoihin niin metsässä kuin pihoissa. 4) Muut asiat Vaikka alue on teollisuusaluetta, olisi "maisemaan sopivan näköinen" tehdas tietysti plussaa. Ainakin tielle VT22 näkyviltä osin. Päästöttömyyttä tavoiteltava jatkuvalla kehityshankkeella Mitkä vaikutukset jos Mondon kaivos toteutuu myös, kokonaispäästöjen määrä ja yhteisvaikutus. Arbronin tekniikka, prosessi ja päästöt pitää testata ennen toiminnan aloitusta täysimittaisena. Toivoisin että maanomistajiin oltaisiin ajoissa yhteydessä Huomioidaan aidosti ihmiset ja ympäristö. Kajaanin taajama-alueella kulkevaa 110 kv sähkölinjan johtoaukeaa en halua levennettäväksi. Kansalaisilla tulee olla "suora linja" palautteen antamiseksi ongelmatilanteissa Suomen kaunein golf-kenttä ja uusi omarantainen asuinalue (Luhtaniemi) sijaitsevat tulevalla tehdasalueella! Luhtaniemen imago tulee kärsimään kaikin pulin Ympäristötekijöiden riskiarviot ja niihin valmistautuminen 21
3.5 Tiedonsaanti Lähes kaikki vastaajat olivat kuulleet hankkeesta ennen asukaskyselyn saamista (Kuva 11). Ainoastaan seitsemän vastaajaa kuuli hankkeesta ensimmäistä kertaa. Vastaajista 42 prosenttia arvioi saaneensa riittävästi tietoa hankkeesta. Tämän perusteella hankkeesta tiedottaminen on onnistunut vähintään kohtuullisesti. Lisäksi suurin osa vastaajista arvioi tietävänsä, mistä saa tarvittattaessa lisätietoja hankkeesta (Kuva 10). Kuva 11. Vastaajien arviot kysymykseen Oletteko saanut hankkeesta riittävästi tietoa? (n=200). Kyselyssä tiedusteltiin millä keinoilla vastaajat toivoisivat jatkossa saavansa tietoa biojalostamon rakentamisesta tai toiminnasta. Mieluisimpia keinoja olivat lehdistötiedotteet, yleisötilaisuudet, kirjeet, internet-sivut, sekä tutustumiskäynnit hankealueelle (Kuva 12). Sosiaalisen median hyödyntämistä ja sähköpostiyhteydenottoa toivoi selkeästi pienempi osa vastaajista. Muina keinoina esitettiin yhteydenottoa puhelimitse, tiedottamista kunnan internet-sivuilla, sekä uutisointia radion ja television uutislähetysten yhteydessä. 22
Kuva 12. Vastaajien toiveet eri tiedonsaantitavoista (n=195). Vastaajat toivoivat lisää tietoa erityisesti hankkeen ympäristövaikutuksista, kuten vesistö-, melu- ja hajuvaikutuksista. Lisäksi kiinnostivat hankkeen liikennejärjestelyt ja voimajohdon rakentaminen. Jätevesien puhdistamisesta ja miten vedet vaikuttaa Oulujärveen. Miten jätteiden/jäteveden puhdistaminen toteutetaan niin, että ympäristö ja ihmiset ovat tyytyväisiä Oulujärveen tuleva vaikutus Vesistökuormituksesta verrattuna esim. Kajaanin tehtaiden vastaavaan kuormitukseen aikoinaan 110 kv voimajohdon rakentamisen suunnittelusta haluan lisätietoja Siitä, miten jalostamo konkreettisesti vaikuttaa lähiasukkaisiin. Selkokielellä kiitos Lisää tietoa toivottiin myös hankkeen etenemisestä, puunhankinnasta, työllistymismahdollisuuksia ja hankkeen talousvaikutuksista. Tehtaan vaikutukset Paltamon kunnan talouteen ja myös muut vaikutukset kunnan toimintoihin on itsellä jääneet avoimeksi Työllistymismahdollisuuksista hankkeeseen (tehtaaseen) sen valmistuttua Missä reaalivaiheessa hanke on? Kunnan kustannukset? Veroäyri? Ketkä omistavat biojalostamon? Paikallisten yritysten työllistymismahdollisuuksista Miten puunhankinta aiotaan toteuttaa? 23
Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla oli mahdollisuus ilmaista muita kommentteja ja huomioita kyselyn toteuttajalle ja/tai hankevastaavalle. Kommentit olivat pääosin myönteisiä ja niissä toivottiin hankkeen toteuttamista, kuitenkin ympäristö tarkasti huomioiden. Osassa vastauksissa kritisoitiin hankkeen ympäristövaikutuksia ja tuotiin esille hankkeeseen liittyviä riskejä. Kysely sai myönteistä palautetta ja ihmisten kuulemista pidettiin positiivisena asiana. Kerrankin pienelle kunnalle tulee jotain positiivista, ettei kaikki nuoret joudu lähtemään muualle töiden hakuun. Hyvä hanke, kunhan ympäristö huomioidaan riittävästi. Toteutuessaan hanke olisi mahtava piristysruiske Kainuulle. Pitäkää mielessä korkea paikallinen jalostusaste ja avoin toiminta. Kaikissa keskusteluissa tehdashanke on saanut positiivisen vastaanoton. Paltamolaiset odottavat toteutusta. Työllistävä vaikutus, mutta ympäristö otettava huomioon! Pitäkää ympäristön arvot mielessä. Rakentaa hyötysuhteeltaan mahdollisimman hyvä jalostamo, käyttää rakentamisessa mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa. Suunnitelkaa huolella ja kantakaa vastuu. Asianmukainen korvaus kiinteistön arvon romahtamisesta. Kiitos kyselystä. Hyvä kun tavan kansalaisilta kysellään myös. Ottakaa mielipiteet huomioon suunnittelussa, tiedottakaa kyselyn tuloksista, lähiasukkaiden mielipiteet tärkeitä vaikka meitä ei ole paljon. 24
4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Taustaa Osana käynnissä olevaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) toteutettiin kysely lähialueen vakituisille asukkaille ja loma-asukkaille. Kyselyn tavoitteena oli tiedottaa lähiasukkaita hankkeesta sekä kerätä asukkaiden näkemyksiä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi. Asukaskysely toteutettiin postikyselynä tammi-helmikuussa 2018. Kysely lähetettiin postitse hankkeen lähialueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille noin 2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta, sekä noin 200 metriä voimajohtoreitin keskilinjasta sijaitseville vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyselyitä postitettiin myös satunnaisotannalla osalle vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista 2 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Vastaajien taustatiedot Yhteensä kyselylomakkeita postitettiin 600 kotitalouteen. Kyselylomakkeita palautui yhteensä 204 kappaletta jolloin vastausprosentiksi muodostui 34 prosenttia. Aikaisimpiin YVA-hankkeiden yhteydessä toteuteuttuihin postikyselyihin verrattuna vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. Kyselyllä tavoitettiin laaja joukko lähialueen asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista. Vastausprosentinkin perusteella hanke herättää alueella suurta kiinnostusta. Suurta kiinnostusta selittävät toisaalta hankkeen aluetaloudellinen merkittävyys ja toisaalta huolet mahdollisista ympäristövaikutuksista. Kyselyllä tavoitettiin eri ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä. Kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin Paltamon todellista ikäjakaumaa iäkkäämpiä.valtaosa vastaajista (85 %) oli vakituisia asukkaita ja suurin osa heistä asui Paltamossa. Kajaanissa asuvien vastaajien kiinteistöt sijaitsivat pääosin voimajohtoreitin varrella. Vastaajista suuri osa oli asunut alueella tai omistanut vapaa-ajan asunnon alueella pitkään, keskimäärin 22 vuotta. Noin puolet vastaajista arvioi asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa sijoittuvan alle kahden kilometrin etäisyydelle biojalostamosta. Alueen käyttö Vastanneista 71 prosenttia tunsi alueen, jolle biojalostamoa suunnitellaan erittäin tai melko hyvin ja oli liikkunut alueella erittäin paljon tai jonkin verran. Biojalostamon lähialueita hyödynnetään monipuolisesti ja niillä on vastaajien jokapäiväisessä elinympäristössä merkitystä. Vastaajien arvioiden mukaan tärkein käyttömuoto on metsästys. Metsästyksen arvioivat tärkeäksi etenkin alueen vakituiset asukkaat. Muita tärkeimpiä käyttömuotoja olivat metsänhoito, veneily tai melonta, kalastus, sekä marjastus ja sienestys. Eri käyttömuodot olivat hankealueen lähellä asuville tai vapaa-ajan asunnon omistaville keskimäärin muita vastaajia tärkeämpiä. Oulujärven tarjoamat monipuoliset virkistyskäyttömuodot koettiin vastausten perusteella tärkeiksi. Oulujärvi arvioitiin myös herkäksi kohteeksi, joihin biojalostamon arvioitiin erityisesti vaikuttavan. Vaikutusten arviointi Vastaajia pyydettiin arvioimaan suunniteltavan biojalostamon vaikutuksia. Kielteisimmiksi arvioitiin erityisesti vaikutukset hajuun, vesistöihin ja vedenlaatuun, ilmanlaatuun, sekä meluun. Ympäristövaikutusten lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan suunniteltavan biojalostamon yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Myönteisimmiksi arvioitiin vaikutukset Paltamon kunnan talouteen, Kainuun työllisyyteen ja metsäteollisuuteen. Myös vaikutukset muihin elinkeinoihin ja Paltamon kunnan imagoon arvioitiin pääosin myönteisiksi. Kielteisiä vaikutuksia arvioitiin kohdistuvan etenkin lähialueen kiinteistöjen arvoon ja Oulujärven matkailuun. Kyselyn vastausten perusteella voimajohdon aiheuttamia vaikutuksia ei arviotu kokonaisuuden kannalta merkittäväksi, vaan vastauksissa korostui biojalostamohankkeeseen liittyvät muut vaikutukset. Toisaalta suuri osa voimajohtoreitin vastaajista asuu jo nykyisin voimajohdon läheisyydessä. 25
Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme mielestään merkittävintä kielteistä ja myönteistä vaikutusta. Kielteisistä vaikutuksista eniten valintoja kohdistui vesistö-, ilmanlaatu- ja meluvaikutuksiin. Myönteisistä vaikutuksista eniten valintoja kohdistui työllisyys- ja verotulovaikutuksiin. Peräti 90 prosenttia kysymykseen vastanneista valitsi vaihtoehdoista vaikutukset työllisyyteen. Keinoja ehkäistä tai vähentää hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Erilaisia keinoja esitti 119 vastaajaa. Useissa vastauksissa korostettiin huolellisen etukäteissuunnittelun ja ennakkotestausten merkitystä, jotta projektissa vältyttäisiin yllättäviltä vaikutuksilta. Lieventämiskeinot liittyivät erityisesti kielteisimmiksi arvioituihin vaikutuksiin, kuten vesistö-, melu-, ilmapäästö- ja liikennevaikutuksiin. Yleiset kommentit ja huomiot Hankkeeseen suhtautuminen oli pääosin myönteistä. Peräti 79 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän Paltamoon suunniteltu biojalostamo on mielestäni kannatettava kanssa. Biojalostamon ja alueen nykyisen käytön yhteensovittamiseen suhtautui myönteisesti 71 prosenttia vastaajista. Hanke arvioitiin Kainuun elinvoimaisuuden näkökulmasta tärkeäksi. Hankkeen edut arvioitiin pääsääntöisesti hankkeesta aiheutuvia haittoja suuremmaksi. Vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista suhtautui hankkeeseen myönteisesti, oli vastaajien joukossa myös hankkeeseen kielteisesti suhtautuvia. Alueen vakituiset asukkaat suhtautuivat hankkeeseen vapaa-ajan asukkaita myönteisemmin. Vastauksissa korostettiin huolellisen suunnittelun tärkeyttä. Myös hankkeeseen myönteisesti suhtautuvien vastauksissa nousi esiin huoli haitallisista vaikutuksista. Niitä toivottiinkin minimoitavan kaikin mahdollisin keinoin. Etenkin hankkeen vesistövaikutukset aiheuttivat huolta. Oulujärvellä ja alueen muulla luonnonympäristöllä on vastaajille suuri merkitys useastakin eri näkökulmasta. Taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen hanke nähtiin koko maakunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta merkittäväksi. Hanke toivottiin toteutettavan alueen työvoimaa ja osaamista hyödyntäen, jotta mahdollisimman suuri osa investointipanoksista jäisi alueelle. Tiedonsaanti Hankkeesta tiedottaminen on onnistunut tähän mennessä hyvin, sillä suurin osa vastaajista oli kuullut hankkeesta ennen kyselylomakkeen saamista. Vastaajille oli myös selvää, mistä he saavat lisätietoja hankkeesta. Mieluisimpia keinoja tiedonsaantiin olivat lehdistötiedotteet, yleisötilaisuudet, kirjeet, internet-sivut, sekä tutustumiskäynnit hankealueelle. Lisää tietoa kaivattiin erityisesti hankkeen ympäristövaikutuksista. Vastaajista 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun vaikuttamiseen. Lisäksi useiden kysymysten vastauksissa toivottiin aktiivista ja avointa tiedottamista hankkeesta, sekä kansalaisten kuulemista. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota eri sidosryhmien tiedottamiseen ja osallistamiseen. 26
ASUKASKYSELY 23.1.2018 PALTAMON BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KaiCell Fibers Oy suunnittelee biojalostamon rakentamista Paltamon Kylänpuron alueelle. Osana käynnissä olevaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) toteutetaan kysely lähialueen vakituisille asukkaille ja loma-asukkaille. Kyselyllä selvitetään asukkaiden näkemyksiä hankkeesta ja sen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnista ja kyselyn toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy. Toivomme teidän osallistuvan kyselyyn ja näin osaltanne varmistavan, että kaikki olennaiset asiat tulevat YVA-menettelyssä huomioitua. Kyselyn mukana on hanketiivistelmä ja karttoja tehtaan alustavasta sijainnista. Karttakuviin voitte halutessanne merkitä tietoja vastaustenne tueksi ja palauttaa sen yhdessä kyselylomakkeen kanssa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja yksittäisiä vastauksia lukevat ja käsittelevät ainoastaan Pöyryn asiantuntijat. Vastaajan nimi tai muu henkilöitävissä oleva tieto ei tule tuloksia raportoitaessa esille. Kysely on lähetetty postitse kaikille hankkeen lähialueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille noin 2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lisäksi kysely on postitettu satunnaisotannalla osalle vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista 2 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta, sekä voimajohtoreitin varrella sijaitseville vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyselylomakkeita on postitettu yhteensä noin 600 kotitalouteen. Suoramarkkinointikielto saattaa estää yksittäisten talouksien osoitetietojen luovuttamisen kyselyn toteuttajalle. Pyydämme teitä tutustumaan oheiseen hanketiivistelmään ennen kyselyyn vastaamista. Yksityiskohtaisempia tietoja hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista löydätte myös ympäristöhallinnon internet-sivuilla olevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (http://www.ymparisto.fi/kaicellyva). Toivomme, että vastaatte kyselyyn ja palautatte kyselylomakkeen oheisessa palautuskuoressa viimeistään 9.2.2018. Kiitos osallistumisestanne! Lisätietoja kyselystä antavat: YVA-KONSULTTI HANKEVASTAAVA Projektipäällikkö Lasse Rantala Tekninen johtaja Vesa Mikkonen Pöyry Finland Oy KaiCell Fibers Oy puh: 010 33 28253 puh: 050 5987 382 sähköposti: lasse.rantala@poyry.com sähköposti: vesa.mikkonen@kaicellfibers.com LIITTEET: hanketiivistelmä, kyselylomake, palautuskuori
ASUKASKYSELY 23.1.2018 Uusi biojalostamo Paltamoon Hanketiivistelmä Hankekuvaus KaiCell Fibers Oy suunnittelee uuden biojalostamon rakentamista Paltamon Kylänpuron alueelle (Kuva 1). KaiCell Fibers Oy on metsäteollisuustaustaisten vaikuttajien alkuun laittama hanke, joka on saanut ensimmäisen rahoitusvaiheen myötä tuekseen vankkaa metsä- ja teollisuusosaamista. Raaka-aineen hankinta pohjautuu Kainuun metsävaroihin. Biojalostamon pääkuitutuotteet ovat kemiallinen valkaistu selluloosa ja sen johdannainen tekstiilikuitu: Arbron. Biojalostamon pääprosessi on kemiallinen sellunvalmistusprosessi. Pääraaka-aine on alueen kuitupuu, jonka tarve on 3 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa hankevaihtoehdosta riippuen. Sellunvalmistuksen ja jatkojalostuksen yhteydessä syntyy merkittävä määrä erilaisia sivuvirtoja, joille osalle on jo olemassa olevat markkinat ja osaa pyritään jatkojalostamaan alueelle muodostuvassa ekosysteemissä: BioFutureFactory (BFF). Olemassa olevia sivuvirtatuotteita ovat mm. tärpätti, mäntyöljy ja sähkö. BFF tarjoaa mahdollisuuden eri yrityksille luoda liiketoimintaa ja kumppanuuksia. Yhteistyötä tehdään myös instituutioiden kanssa. Sellun vuotuinen tuotantokapasiteetti tulee olemaan vaihtoehdosta riippuen 500 000 600 000 tonnia valkaistua sellua. Tuotetusta sellusta jatkojalostetaan hankevaihtoehdossa 1 (VE1) Arbron-materiaalia tekstiilikuitujen tuotantoon 350 000 t vuodessa, vaihtoehdossa VE2 100 000 t vuodessa ja vaihtoehdossa VE3 400 000 t vuodessa. Markkinasellua jää vastaavasti VE1:ssa noin 110 000 t vuodessa, VE2:ssa 390 000 t vuodessa ja VE3:ssa 130 000 t vuodessa. Arbron on kokonaan uusi tuote, materiaali ja tuotantomenetelmä, joka mahdollistaa viskoosikuitua vastaavan tekstiilikuitutuotteen valmistamisen perinteistä liukoselluun pohjautuvaa menetelmää turvallisemmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavalla tavalla.
ASUKASKYSELY 23.1.2018 Kuva 1. Biojalostamon hankealue ja siihen liittyvien toimintojen sijainnit. Biojalostamon YVA-menettely ja alueen asemakaavoitus kulkevat rinnakkain. KaiCellin tavoitteena on saada YVA-menettely valmiiksi syksyyn 2018 mennessä, jolloin on tarkoitus jättää toimintaa koskeva ympäristölupahakemus. Hankkeen mahdollinen toteutuspäätös tehdään vuonna 2019, jonka jälkeen aloitetaan jalostamon rakentaminen ja henkilöstön rekrytointi. Henkilöstökoulutuksen ja testausten sekä koeajojen jälkeen tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2021. Täydessä tuotantokapasiteetissa jalostamo on vuonna 2023.
ASUKASKYSELY 23.1.2018 Kuva 2. Biojalostamon alustava layout-suunnitelma. Suunniteltu biojalostamo on täydellä jatkojalostusmäärällä (VE1) omavarainen eikä tuota merkittäviä määriä energiaa. VE2:ssa sähköä jää ylimäärin noin 25 MW teholla. Jalostamon rakennusvaiheessa sähköä ostetaan verkosta nykyiseltä Metelin sähköasemalta työmaasähköistykseen 20 kv liittymän kautta. Tämä linja jää tehtaan varasähkölinjaksi. Sähkönsiirtoa varten tehdas on kytkettävä suoraan kantaverkkoon 110 kv:n liityntäjohdolla (Kuva 3). Fingridin ohjeistuksen mukaan suunnitellun tehoinen generaattori tullaan kytkemään Kajaanin Tihisenniemellä sijaitsevalle kytkinasemalle tai mahdollisesti sen pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle asemalle. Asia varmistuu tarkemmassa suunnittelussa. Etäisyys Tihisenniemeltä KaiCell Fibers Oy:n tuotantolaitokselle on noin 24 km. Liityntäyhteyden tekninen toteutus varmistuu suunnittelun edetessä ja se esitetään tarkemmin YVA-selostuksessa. On kuitenkin todennäköistä, että yhteys toteutetaan ilmajohtona siten, että uusi 110 kv liityntäjohto sijoitetaan olemassa olevien sähkölinjojen viereen jolloin johtoaukea levenee noin 20 30 metriä. On myös mahdollista, että osalla matkaa käytetään yhteispylväitä olemassa olevan voimajohdon kanssa. Näin voidaan menetellä silloin, kun johtoaukeaa ei ole mahdollista leventää esimerkiksi luontoarvojen tai ihmistoiminnan vuoksi.
ASUKASKYSELY 23.1.2018 Kuva 3. Biojalostamon sähkönsiirtolinjaukset. Hankkeen tausta ja tarkoitus KaiCell Fibers Oy:n tavoitteena on luoda markkinoille uusi toimija, joka rakentaa Suomeen maailman moderneimman ja tehokkaimman biojalostamon. Yrityksen tavoitteena on valmistelu- ja rahoitusvaiheen aikana yhdistää tahot, joiden yhteisenä intressinä on varmistaa suomalaisen puun hyötykäyttö sekä prosessiteollisuuden viimeisimmän teknologian luomat mahdollisuudet kasvaville tekstiilikuitu- sekä pehmopaperi- ja pakkauskartonkimarkkinoille. Moderni teknologia mahdollistaa selluntuotannon lisäksi monipuolisen biotuotetuotannon. Tehdas tuleekin olemaan merkittävä biokemikaalien tuottaja. VE1:ssä ja VE3:ssa selluprosessin tuottama ylijäämäenergia hyödynnetään kokonaan jatkojalostuksessa. VE2:ssa tehdas tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon noin 200 GWh vuodessa. Molemmat vaihtoehdot tuottavat merkittävän määrän erilaisia biokemikaaleja, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä. Lisäksi Kaicell Fibers Oy:n yhteyteen luodaan BioFutureFactory, tuotantolaitoksen viereen tuleva alue, jonne sijoittuu yrityksiä jalostamaan pääprosessien sivuvirtoja pidemmälle ja arvokkaammiksi tuotteiksi kuin mitä perinteinen energiaksi polttamisen toimintamalli voi tarjota.
ASUKASKYSELY 23.1.2018 KaiCell Fibers Oy hyödyntää toiminnassaan Suomessa kehitettyä uutta innovatiivista menetelmää tekstiilikuituraaka-aineen tuottamiseksi lähtien valkaistusta havusellusta. Menetelmä tarjoaa saantoedun verrattuna perinteiseen liukoselluun pohjautuvaan muuntokuitujen tuotantomenetelmään. Tuotteelle on jo olemassa laajat kansainväliset markkinat, sillä VE1:n ja VE3:n mukainen Arbron-tuotanto vastaa vain 6 % tämänhetkisestä muuntokuitujen tuotantomäärästä maailmassa ja VE2:n mukainen tuotantomäärä vastaa vain 2 % jo olemassa olevista markkinoista. Lisäksi kaikkien synteettisten kuitujen ja muuntokuitujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Muuntokuidulla voidaan korvata synteettisiä kuituja ja luonnon puuvillaa. Puuvillan tuotannon ei ennusteta kasvavan, koska soveltuvaa lisämaata puuvillan viljelyyn ei ole enää tarjolla. Myös pitkäkuituisen havusellun maailmanlaajuisen kysynnän ennustetaan kasvavan globaalin elintason nousun myötä. Erityisesti havusellua hyödyntävien pehmopaperien ja pakkauskartonkien kysynnän ennustetaan kasvavan Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan talouskehityksen myötä. Kierrätyspaperin määrän väheneminen vaikuttaa kierrätyskuidun saatavuuteen ja lisää uuden havusellun kysyntää. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Suunniteltu biojalostamo kuuluu YVA-lain soveltamisalaan. Hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan se tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettely koostuu kahdesta päävaiheesta, arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. 1. Arviointiohjelma eli työsuunnitelma arvioinnin tekemiseksi, joka on valmistunut joulukuussa 2017 o YVA-ohjelma on nähtävillä 29.12.2017 31.1.2018 Paltamon kunnanvirastossa, Paltamon kirjastossa, Kainuun ELY-keskuksessa, Kajaanin kaupungintalolla, Kajaanin kaupunginkirjastossa, Vaalan kunnanvirastossa sekä internetissä sivulla www.ymparisto.fi/kaicellyva o Yleisötilaisuus järjestettiin 18.1.2018 Paltamossa Korpitien koululla 2. Arviointiselostus, jossa esitetään YVA-ohjelman mukaisten selvitysten tulokset. Tämä asukaskysely liittyy ympäristövaikutusten selostusvaiheeseen. Myös YVAselostuksen nähtävillä ollessa järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan rakentamisen ja käytön aikaisia sekä käytöstä poistamisen vaikutuksia. YVA-lain mukaan arvioinnissa tulee tarkastella hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia:
Arvioitavat vaihtoehdot ASUKASKYSELY 23.1.2018 väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen, sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Merkittävimmiksi biojalostamohankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi on tässä vaiheessa tunnistettu vaikutukset vesistön tilaan, kalastukseen ja muuhun vesistön käyttöön, ilmanlaatuun, melu-, tärinä- ja liikennevaikutukset sekä vaikutukset luontoon. Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin edellä mainittujen tekijöiden lisäksi mm. aluetaloudellisten vaikutusten myötä. YVA-menettelyssä tarkastellaan uuden biojalostamon rakentamista ja käyttöä Paltamon Kylänpurossa. Hankkeen tärkeimmät ominaisuudet, kuten sijainti, kokoluokka ja raaka-aineenhankinta, on määritelty hankkeesta vastaavan tekemissä selvityksissä ennen YVA-menettelyä. Parhaiten toimintaan soveltuvaksi paikkakunnaksi valittiin Paltamo, joka sijaitsee Kainuun suurten metsävarantojen keskellä. Sijainnin merkittävänä etuna on myös olemassa oleva infrastruktuuri (muun muassa maantie- ja rautatieyhteydet, liitynnät sähköverkkoon ja vesistön läheisyys). Biojalostamon sijaintipaikkaa Kainuussa on selvitetty hankkeen aikaisemmisssa vaiheissa ja toteutuskelpoiseksi paikaksi on valikoitunut Paltamo eikä tässä YVAmenettelyssä arvioida muita sijoituspaikkavaihtoehtoja. Jalostamon kokoluokan mitoitus perustuu teknistaloudellisesti kilpailukykyiseen tehdaskokoon ja puuraakaaineen kestävään saatavuuteen. YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja: NOLLAVAIHTOEHTO (VE0) Hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli jalostamoa ei rakenneta. VAIHTOEHTO 1 (VE1) VAIHTOEHTO 2 (VE2) Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 500 000 t/vuosi, josta jatkojalostetaan Arbronia 350 000 t/vuosi. Myytävää markkinasellua jää tällöin 110 000 t/vuosi. Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 500 000 t/vuosi, josta jatkojalostetaan Arbronia 100 000 t/vuosi. Myytävää markkinasellua jää tällöin 390 000 t/vuosi. Biojalostamo rakennetaan. Sellua tuotetaan 600 000 t/vuosi, josta VAIHTOEHTO 3 (VE3) jatkojalostetaan Arbronia 400 000 t/vuosi. Myytävää liukosellua jää tällöin 130 000 t/vuosi. Kuva 4. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot.
ASUKASKYSELY 23.1.2018 ASUKASKYSELY Pyydämme ympyröimään tai rastittamaan kyselylomakkeesta sopivimmaksi katsomanne vaihtoehdon tai kirjoittamaan vastauksenne sille varattuun kohtaan. Vastauksia voitte jatkaa tarvittaessa lomakkeen kääntöpuolelle. TAUSTATIEDOT 1 Sukupuolenne Mies Nainen 2 Ikänne Alle 20 vuotta 20 29 vuotta 30 39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60-69 vuotta Yli 70 vuotta 3 Oletteko alueella Vakituinen asukas, asuinkuntanne: Vapaa-ajan-asukas, vakituinen asuinkuntanne: Muu, mikä? 4 Kuinka kauan olette asunut nykyisessä asunnossanne tai omistanut nykyisen loma-asuntonne? vuotta 5 Kuinka kauas linnuntietä asuntonne tai loma-asuntonne sijoittuu suunnitellusta biojalostamosta? Vastaus kilometreinä noin: 6 Arvioni mukaan asunnostani tai loma-asunnostani olisi näkö- tai kuuloyhteys suunnitellun biojalostamon alueelle. Kyllä Ei En osaa sanoa
ASUKASKYSELY 23.1.2018 ALUEEN KÄYTTÖ 7 Kuinka hyvin tunnette alueen, jolle biojalostamoa suunnitellaan? Erittäin hyvin, olen liikkunut siellä erittäin paljon Melko hyvin, olen liikkunut siellä jonkin verran Melko huonosti, en ole juurikaan liikkunut siellä Erittäin huonosti, en ole käynyt siellä 8 Miten tärkeitä seuraavat biojalostamon tai sen toimintojen (voimajohto, purkuputki) lähialueen käyttöön liittyvät asiat teille ovat? Valitkaa sopivin vaihtoehto kultakin riviltä. Erittäin tärkeä Ei lainkaan merkitystä Ulkoilu tai luonnossa liikkuminen 5 4 3 2 1 Alueen teiden käyttö 5 4 3 2 1 Marjastus ja sienestys 5 4 3 2 1 Kalastus 5 4 3 2 1 Metsästys 5 4 3 2 1 Veneily tai melonta 5 4 3 2 1 Metsänhoito 5 4 3 2 1 Jokin muu, mikä? 5 4 3 2 1 9 Kuvailkaa vapaamuotoisesti nykyistä toimintaanne suunnitellun biojalostamon lähialueella, sekä alueen merkitystä elinympäristössänne. Voitte halutessanne merkitä lisätietoja kyselyssä oleviin karttoihin. 10 Onko biojalostamon lähialueella erityisen herkkiä alueita, kohteita tai toimintoja, joihin uskotte tehtaan rakentamisen ja toiminnan erityisesti vaikuttavan?