LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 31/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 108 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Brobölen sillan ja työnaikaisen varasillan rakentaminen Sipoonjoen yli sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Sipoo Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri HAKEMUS Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 13.4.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Brobölen sillan ja työnaikaisen varasillan rakentamiseen Sipoonjoen yli Sipoon kunnassa sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Brobölen nykyinen silta Söderkulla Nikkilä paikallistien 11689 varrella Sipoonjoen kohdalla on valmistunut vuonna 1957. Sillan päällysrakenteen kunto ja sillan yleiskunto ovat erittäin huonot. Vuosaaren sataman erikoiskuljetusreitti tulee sijoittumaan kyseiselle paikallistielle ja reitin kantavuusvaatimukset edellyttävät sillan uusimista. Työnaikaisen sillan rakentaminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata kulkuyhteys Sipoonjoen yli uuden sillan rakentamisen aikana. Työnaikainen silta rakennetaan nykyisen sillan länsipuolelle. Silta puretaan Brobölen uuden sillan valmistuttua. Suunnitellut sillat Uusi Brobölen silta rakennetaan nykyisen sillan kohdalle ja välituet sijoitetaan nykyisten puupaaluperusteisten peruslaattojen sisäpuolelle. Suunniteltu silta on jännitetty teräsbetoninen laattasilta, jonka jännemitat ovat 9,5 m + 10,5 m + 9,5 m. Sillan hyötyleveys on 12,75 m sisältäen kevyen liikenteen reitin. Kannen alapinta on hakemukseen liitettyjen piirustusten perusteella korkeudella HW + 1,5 m, mikä on sama korkeus kuin nykyisessä sillassa. Silta rakennetaan paaluille ja sillan penkereet paalulaatalle. Nykyisen sillan länsipuolelle rakennetaan kiertotie, johon rakennetaan Sipoonjoen kohdalla työnaikainen teräsputkisilta. Teräsputkisilta toteutetaan kahtena erillisenä teräsputkena, joiden halkaisijat ovat
2 3 800 mm. Työnaikaisen sillan mitoituksen lähtökohtana on käytetty kerran viidessä vuodessa toistuvaa tulvaa 20 m 3 /s. Brobölen siltaa ja työnaikaista siltaa varten tarvittavat maa ja vesialueet kuuluvat yleiseen tiealueeseen RN:o 895:2:1. Töiden aloittaminen Vesistö Hakija on perustellut töidenaloittamisluvan hakemista sillä, että hanke on liikenteellisesti tärkeä ja töiden aloittaminen ajoissa on tärkeää Vuosaaren sataman erikoiskuljetusreitin turvaamiseksi. Rakennustyöt kestävät kokonaisuudessaan noin yhden vuoden. Sipoonjoki, joka on noin 40 km pitkä, saa alkunsa Mäntsälän kunnassa ja laskee Sipoonlahteen. Joen puromainen yläjuoksu virtaa metsäalueiden keskellä. Paippisista alajuoksulle rannat ovat lähinnä peltoa. Jokeen laskee useita sivu uomia. Siltapaikan ylävirran puolelle vesistöstä jää noin 25 km. Sipoonjoen valuma alueen pinta ala on 220 km 2, josta peltoa on noin 30 % ja suota noin 8 %. Valumaalueen pinta ala siltapaikalla on noin 150 km 2. Maa perältään valuma alue on pääasiassa savea ja hiesua. Sipoonjoki on hyvin savipitoinen vesistö, mikä johtuu osin maaperästä ja osin runsaasta maanviljelyksestä varsinkin pääuoman varrella. Joen pääuoman veden laatua on seurattu säännöllisesti vain joen alajuoksulla, jossa veden on todettu olevan käyttökelpoisuudeltaan huonoa. Vesi on sameaa ja runsasravinteista ja sen hygieeninen tila on huono. Pääosa kuormituksesta muodostuu hajakuormituksesta. Noin 600 m siltapaikasta alajuoksuun sijaitsee Brobölen säännöstelypato. Lähin vesistösilta sijaitsee noin 1 km siltapaikasta ylävirtaan. Vedenkorkeudet Brobölen padolla ovat vuosina 1995 2004 olleet seuraavat: HW = N 43 + 5,60 m MHW = N 43 + 5,27 m MW = N 43 + 4,76 m MNW = N 43 + 4,59 m NW = N 43 + 4,50 m Sipoonjoen keskivirtaama on 2,4 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,1 m 3 /s. Keskimäärin noin kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama on 30 m 3 /s. Tulvavedenkorkeutta N 60 + 5,75 m vastaava uoman poikkileikkauspinta ala on noin 58 m 2. Brobölen sillan kohdalla uoma on 14 15 m leveä ja suunnitellun työnaikaisen teräsputkisillan kohdalla 17 18 m. Uoman syvimmän kohdan vesisyvyys on Brobölen sillan kohdalla keskiveden aikana 2 2,5 m ja yliveden aikana noin 3 m. Sipoonjoen vesi jäätyy joen pienten virtausnopeuksien vuoksi samantapaisesti kuin järvissä. Jäät sulavat joessa ja laakson pohjalla osaksi paikoillaan ja lähtevät osaksi lauttoina. Vesistön käyttö Sipoonjoessa ei harjoiteta uittoa. Vesiliikenne on Brobölen säännöstelypadon pohjoispuolella vapaa ajan liikennettä, lähinnä melontaa. Sipoonjoki on osa moottorikelkkareittiä, joka suuntautuu Nikkilästä merelle Sipoonlahdelle.
3 Sipoonjoella harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Kalastus keskittyy Brobölen padon yläpuolella olevalle alueelle lähelle Nikkilää. Vuonna 1992 tehdyn kalastoselvityksen mukaan padon yläpuolella pyydetään eniten madetta, haukea ja turpaa. On mahdollista, että siltapaikalla liikkuu myös meritaimenia. Sipoonjoessa on jokirapukanta ja kalastuksen ohella alueella harrastetaan myös ravustusta. Natura alue Siltapaikka kuuluu Sipoonjoen Natura 2000 alueeseen, johon kuuluu ainoastaan vesialueita. Natura alueesta 25 % kuuluu luontodirektiivin luontotyyppiin Vuorten alapuoliset tasankojoet eli Pikkujoet ja purot, jossa esiintyy vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta. Siltapaikalla ei esiinny uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi uusimmassa uhanalaisluokituksessa ja kuuluu myös luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Brobölen säännöstelypadon kalatie mahdollistaa nykyään taimenen nousun padon yläpuolelle. Meritaimenkannan tiedetään elävän ainakin Sipoonjokeen laskevassa sivupurossa Byabäckenissä. Taimenen esiintymisestä Sipoonjoen pääuomassa siltapaikalla tai sen läheisyydessä ei ole varmuutta. Sipoonjoessa on havaittu esiintyvän myös saukkoja, Saukko kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajeihin. Siltapaikalla ei tiedetä olevan saukkojen lisääntymis tai levähdyspaikkoja. Hankkeen vaikutukset Valumavesien virtausolosuhteet eivät hankkeen johdosta muutu nykyisestä eikä uusi silta merkittävästi lisää padottavaa vaikutusta alueella. Työnaikainen silta lisää väliaikaisesti padottavaa vaikutusta, mutta se on mitoitettu siten, etteivät satunnaiset 5 10 vuoden välein toistuvat kevät tai syystulvat aiheuta alueella vahinkoa. Silta ei estä jäiden liikkumista. Kaivu ja muut rakentamistyöt vaikuttavat työn suorittamisen aikana veden laatuun työkohteen alapuolisessa vesistönosassa. Vedenpinnan alapuoliset työt voivat aiheuttaa veden samentumista ja kiintoaineksen lisääntymistä. Nämä vesistöön kohdistuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia, eivätkä pysyvästi heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Hankkeesta johtuvat veden sameneminen ja kiintoaineen kulkeutuminen sekä laskeutuminen joen pohjalle voivat vaikuttaa kalastoon. Kiintoaineksen kulkeutuminen joen alajuoksulle saattaa vaikuttaa joidenkin kalalajien, kuten meritaimenen lisääntymisalueisiin. Haitalliset vaikutukset alueen luonnonarvoihin voidaan ehkäistä ajoittamalla kiintoainesta irrottavat työt elo syyskuulle. Kokonaisuudessaan kiintoainesta irrottavat rakennustyöt kestävät noin kaksi kuukautta. Sillan valmistuttua työnaikaisen sillan sekä paalujen poisto, jotka myös jonkin verran irrottavat maa ainesta, kestävät nekin noin kaksi kuukautta.
4 Hankkeella ei ole vaikutusta vesistön käyttöön, saukkojen tai kalojen kulkuun tai kalastukseen. Työnaikaisen sillan mahdollinen estävä vaikutus on vähäinen ja väliaikainen. Eniten melua aiheuttavat sillan kaivu ja paalutustyöt ajoitetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pysyvää haittaa alueen luonnonarvoille tai niille luontotyypeille tai lajeille, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 verkostoon. Hankkeen vaikutukset ovat pääasiassa työnaikaisia. Koska kyseessä on olemassa olevan sillan uusiminen, hankkeen vaikutukset kohdistuvat alueelle, jonka luonnonoloja ihminen on jo toiminnallaan muokannut. Seuranta Vedenlaatua seurataan ottamalla vesinäytteet Brobölen säännöstelypadon kohdalta ennen rakentamista ja sen jälkeen. Työnaikaisen teräsputkisillan toimintaa ja padotusvaikutusta tarkkaillaan ylivirtaamien aikana ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin tulvahaitan poistamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 5.6. 5.7.2006 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että Sipoonjoen pääuoma kuuluu Sipoonjoen Natura 2000 alueeseen. Suunnitelmassa on riittävästi käsitelty Sipoonjoen kalastoa ja kalastusoloja sekä hankkeen vaikutuksia niihin. Mahdollisten haittojen ehkäisy kiintoainesta irrottavien toimenpiteiden ajoittamisella loppukesään ja alkusyksyyn vaikuttaa riittävältä toimenpiteeltä. Rapukannan tila siltapaikalla ja sen alapuolisella jokiosuudella pitäisi kuitenkin selvittää koeravustamalla. Brobölen padon kalatien seurannassa vuonna 1998 havaittiin rapuja, joten on hyvin mahdollista, että rapuja on padon ja siltapaikan välilläkin. Rapuja on ainakin ollut paikoitellen siltapaikan yläpuolisella jokiosuudella. Jos siltapaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä on rapuja, ne pitäisi ottaa huomioon töiden toteuttamisessa ja vahinkoarviossa. Haittojen vähentämiseksi rapuja pitäisi ravustaa siltapaikalta ja sumputtaa töiden ajan työalueen yläpuolella. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa ja töidenaloittamislupa voidaan myöntää, mikäli noudatetaan ympäristökeskuksen muistutuksesta ilmeneviä periaatteita. Muistutuksessa on muun muassa esi
5 tetty, että rakentamistyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Rumpujen toimintaa ja padotusvaikutusta tulee tarkkailla tulvavirtaamilla ja tarvittaessa on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin mahdollisen tulvahaitan poistamiseksi. Väliaikaiset rummut tulee poistaa uomasta työn valmistuttua. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristökeskukselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia ja lopullisia mittoja osoittavat piirustukset. 2) Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus (TE keskus) on kuulutusajan jälkeen 8.12.2006 ympäristölupavirastolle toimittamassaan muistutuksessa todennut, että Sipoonjoessa on uhanalainen meritaimenkanta, jonka esiintyminen tosin rajoittuu nykytiedon mukaan ainoastaan Sipoonjoen sivupuroon Byabäckeniin. Byabäcken yhtyy Sipoonjokeen siltahankealueelta noin 2,5 km alavirtaan. Kanta on ollut erittäin harvalukuinen viime vuosien koekalastuksien perusteella. Taimenta voi kuitenkin esiintyä Sipoonjoen pääuomassa kuten muun muassa siltahankkeen alapuolisessa Brobölen koskessa. Koskeen on 1990 luvulla rakennettu kalatie, joka on mahdollistanut taimenen nousun ylävirtaan jo noin kymmenen vuotta. Tarkempaa tietoa taimenkannan nykytilanteesta ei ole olemassa. Lisäksi Sipoonjoelta on vuoden 1998 koeravustustietojen mukaan saatu jokirapuja. Jokirapu on nykyään harvinainen Uudellamaalla erilaisten vesistörakentamishankkeiden sekä täplärapuistutusten yleistymisen takia. Hankkeen aiheuttama kiintoainekuormitus voi olla haitallista sekä kala että rapukannalle alapuolisella jokiosuudella. Uudenmaan TEkeskus on vaatinut, että hakijan on ennen hankkeen toteuttamista ja sitä seuraavana vuonna tehtävä hankealueen tuntumassa koeravustus ja sähkökoekalastus Uudenmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan selitys Hakija on 15.9.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on todennut suorittavansa koeravustuksen syksyn 2006 ravustuskauden aikana. Ravustuksen tulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mikäli siltapaikalla havaitaan rapuja, hankkeen urakoitsijaa velvoitetaan pyydystämään rapuja ja sumputtamaan ravut työalueen yläpuolelle. Töiden valmistuttua ravut päästetään takaisin siltapaikalle. Sumputetut ravut ruokitaan asianmukaisesti. Siltapaikalla uoman pohja verhoillaan kivi ja soraverhouksella, joka toimii sekä eroosiosuojauksena että rapujen luontaisena kasvupaikkana. Ympäristölupavirasto on 15.12.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä Uudenmaan TE keskuksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija ei ole toimittanut ympäristölupavirastolle selitystä.
6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille luvan Brobölen sillan ja työnaikaisen varasillan rakentamiseen Sipoonjoen yli Sipoon kunnassa hakemuksen liitteenä 3A olevan suunnitelmakartan, mittakaava 1:1000, osoittamaan paikkaan ja hakemuksen liitteenä 4A olevan alustavan pääpiirustuksen, mittakaava 1:200, 1:100 ja 1:50, sekä hakemuksen liitteenä 3 D olevan poikkileikkauksen, mittakaava 1:200, mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Brobölen sillan vapaa aukon leveyden on oltava vähintään 7,0 m. Sillan kansirakenteen alareunan on oltava korkeudella N 60 + 7,1 m tai ylempänä. Työnaikaisen teräsputkisillan putkien halkaisijoiden on oltava vähintään 3 800 mm. Brobölen sillan kansirakenteen alareunaan on Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti kiinnitettävä sillan alikulkukorkeutta osoittavat kyltit. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Veden samentumista aiheuttavat työt on tehtävä elo syyskuun aikana ja ne on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 3) Työnaikaisen teräsputkisillan putkien toimintaa ja padotusvaikutusta on tarkkailtava ylivirtaamilla ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisen tulvahaitan poistamiseksi. 4) Rapukannan tila siltapaikalla ja sen tuntumassa on selvitettävä koeravustuksella Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ennen rakennustöiden aloittamista. Mikäli siltapaikalla on rapuja, ne on pyydystettävä ja sumputettava töiden ajan siltapaikan yläpuolella. Hankkeen vaikutusalueella on ennen rakennustöiden aloittamista sekä niiden valmistumisen jälkeisenä vuonna tehtävä sähkökoekalastus Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 5) Töiden päätyttyä työnaikainen teräsputkisilta on viivytyksettä purettava ja rakennustelineet sekä jätteet poistettava jokiuoman luonnollista pohjaa myöten. Rakennuspaikka on muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 6) Brobölen silta on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
7 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä Brobölen sillan lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Brobölen nykyinen silta on huonokuntoinen ja uuden sillan rakentaminen on siten tarpeen liikenteen järjestämiseksi Sipoonjoen yli. Työnaikaisen sillan rakentaminen on tarpeen, jotta kulkuyhteys Sipoonjoen yli voidaan turvata uuden sillan rakentamisen aikana. Työnaikainen silta lisää väliaikaisesti padottavaa vaikutusta joessa. Luvan saajaa on tämän vuoksi lupamääräyksessä 3) velvoitettu tarkkailemaan työnaikaisen teräsputkisillan putkien toimintaa sekä ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin tulvahaitan poistamiseksi. Rakennustyöt johtavat vesialueen samentumiseen, mutta tämä haitta on ainoastaan lyhytaikainen ja se voidaan pienentää tekemällä samentumista aiheuttavat työt lupamääräyksessä 2) rajatun ajanjakson aikana. Rakennustöistä aiheutuvat haitat siltapaikalla mahdollisesti esiintyville ravuille voidaan ehkäistä siirtämällä ravut siltapaikan yläpuolelle töiden ajaksi lupamääräyksessä 4) tarkoitetulla tavalla. Brobölen uusi silta ei muodosta estettä siltapaikalla mahdollisesti esiintyvän meritaimenen eikä myöskään saukkojen kulkemiselle Sipoonjoessa. Työnaikainen teräsputkisilta saattaa heikentää lähinnä saukon liikkumista alueella, mutta tämä haitta on ainoastaan väliaikainen. Työnaikaisesta veden samentumisesta meritaimenelle aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä rajaamalla samentumista aiheuttavien rakennustöiden suorittamisaikaa meritaimenen kutuajan ulkopuolelle. Edellä mainittu huomioon ottaen hanke ei myöskään ennalta arvioiden merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Luvan saajaa on lupamääräyksessä 4) velvoitettu tekemän sähkökoekalastuksia hankkeesta kalakannalle mahdollisesti aiheutuvien haittojen selvittämiseksi. Sillan rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
8 Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Uudenmaan tiepiirille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 700 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Kalevi Tikka Pertti Seppänen Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.4.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.