Metsävarojen kestävän käytön tulevaisuus Puunkäytön kasvuennusteet- puuntuotantoa kestävästi Suomalainen metsänomistajuus - muuttuuko se? Miten tutkimus voi edistää metsävarojen kestävää käyttöä Eero Mikkola, Senior Customer Manager Päättäjien 44. Metsäakatemia Seminaarijakso 8.5.2018, Majvik, Kirkkonummi
Metsäbiotalouden kestävyys - kansainväliset sopimukset ja tavoitteet 2 9.5.20 18
Metsäteollisuuden investointisuunnitelmia runsaasti Metsäteollisuuden investoinnit kohosivat vuosina 2016 ja 2017 noin 900 miljoonaan euroon. Suurin selittäjä oli Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen. EK:n tuoreimman investointitiedustelun mukaan metsäteollisuuden investoinnit puolittuvat vuonna 2018. Metsäteollisuuden investoinnit ovat yhä selvästi alemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2009. Puunkäyttöä lisääviä investointisuunnitelmia on runsaasti. Ne kohdistuvat erityisesti sellun ja erilaisten biopolttoaineiden tuotantoon. Merkittävimmät puun käyttöä lisäävät suunnitelmat: Finnpulp (Kuopio), Kemijärvi (Boreal Bioref), Paltamo (KaiCell Fibers), Kemi (Kaidi) 3 9.5.2018
4 9.5.2018
Investoinnit ja puun käyttö Eri asteilla olevien investointien arvioitu vaikutus puunkäyttöön: Metsäteollisuu s Lämpö/sähkö/biopolttoaineet Yhteen sä milj. m 3 milj. m 3 milj. m 3 Rakenteilla tai valmistunut 5,8 0,7 6,4 Investointipäätös tehty 0,7 0,6 1,3 Ei investointipäätöstä 12,0 6,1 18,1 Toteutetut, rakenteilla olevat sekä hankkeet, joista investointipäätös on tehty, lisäävät puunkäyttöä n. 7,7 milj. m 3 (ml. mm. sahauksen sivuvirrat ja energiapuu) vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2017 hakkuukertymä kasvoi 72,1 milj. m 3 :een. VMI12 mukainen arvio ainespuun ja energiarunkopuun kestävästä hakkuukertymästä on 85 milj. m 3 /a. 5 9.5.2018
Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat Itämeren alueella 6 9.5.2018
Puun käytön lisäykseen liittyvät kysymykset Mikäli suuri osa suunnitelluista investoinneista toteutuu, puun käytön kasvuun liittyy useita kysymyksiä: Mitkä tulevat olemaan markkinavaikutukset puumarkkinoille? Miten puu saadaan liikkeelle metsistä? Hintavaikutukset? Uuden korjuuteknologian kehittyminen vastamaan muuttuvan ilmaston tai suometsien lisääntyvien hakkuiden haasteisiin? Voidaanko osa puun kasvavasta kysynnästä tyydyttää tuontipuulla? Metsien eri käyttömuotojen ja eri intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen: Puun käytön lisäys vs. suojelutavoitteet, hiilensidonta, elinkeinot (matkailu, porotalous) 7 9.5.2018
Metsävarat ja hakkuut: eilen, tänään ja huomenna? 8 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Suomen metsien kasvun lisääntyminen vuodesta 1971 vuoteen 2010 VMI-aineiston perusteella Havaittu kasvunlisäys 40 vuoden aikana on ollut 47 milj. m 3, eli 81 % 63 % lisääntyneestä kasvusta johtuu metsien käsittelystä 1) 37 % kasvun lisäyksestä on kasvuympäristöstä johtuvaa 1) 1) Lähde: Henttonen,H.H., Nöjd, P. & Mäkinen, H. 2017. Environment-induced growth changes in the Finnish forests during 1971 2010 an analysis based on National Forest Inventory. Forest Ecology and Management 386 (2017) 22 36 9 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Keinot lisätä kasvua ja säädellä raaka-aineen laatua talousmetsissä 10 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Puuston runkotilavuuden kehitys talousmetsissä milj. m 3 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Hakkuut ja metsänhoito nykytasolla Hakkuut => 80 milj. m3 ja metsänhoito nykytasolla Hakkuut => 80 milj. m3 + nopeavaikutteiset metsänhoitokeinot Hakkuut => 80 milj. m3 + pitkävaikutteiset metsänhoitokeinot 500 0 nyt 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 91-100 vuosi 11 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Pinta-ala, 1000 ha/v. 160 Metsänhoitotoimien toteutuspinta-alat eri skenaarioissa tulevan 30 vuoden aikana 140 120 100 80 60 BAU BAU80 INT80-30 INT80-100 40 20 0 Metsänlannoitus Kunnostusojitus Jalostetun siemenen käyttö männyn uudistamisessa Nopeavaikutteinen ja tehokas Hidasvaikutteinen, mutta tehokas 12 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Muutama avaintieto Suomen metsien omistuksesta Yksityishenkilöt omistavat metsämaasta 60 % hallitsevat puuston kasvusta 70 % myyvät teollisuudelle puusta 80 % Yksityishenkilöillä/metsätiloilla metsätiloja n. 300 000 metsänomistajia n. 600 000 metsätilan keskikoko 30 ha Yksityisten metsät pääosin Etelä- Suomessa rehevillä maapohjilla, valtion metsät pohjoisessa karuilla aloilla. Osa tiloista on yhteisomistuksessa Yksin 45 % Puolison kanssa 31 % Yhtymän jäsenenä 12 % Kuolinpesän jäsenenä 12 % Lähde: Hänninen ym. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja 208; Leppänen & Torvelainen 2015. Metsämaan omistus 2013. Luke raportteja 5/2015 13 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Perhemetsänomistuksessa haasteita Sukupolvenvaihdosten hitaus metsä siirtyy suvun sisällä (85%) eläkeläiset suurin omistajaryhmä (45%) keski-ikä 60 vuotta Metsätilarakenne kiinteistörakenne osassa maata huono tilojen pirstoutuminen paljon pieniä tiloja ja paljon omistajia Metsätilamarkkinat kuumentuneet metsätalousyrittäminen vaikeutuu Etämetsänomistajuus lisääntyy omatoiminen metsänhoito vaikeutuu, osaaminen heikkenee palvelutarpeet Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat palkkatyö elättää, metsistä haetaan muuta nautintoa Suuret ikäluokat (1945-50) omistavat 20 % metsistä ja heitä on 20 % omistajista metsänomistusrakenteessa edessä iso muutos 14 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Aktiiviset ja hiljaiset metsänomistajat (PTT 2017) Mukana vain ne metsänomistajat, jotka omistaneet tilansa yli 10 vuotta Hiljaisia olivat ne, jotka 10 viimeiseen vuoteen eivät olleet tehneet metsänkäyttöilmoitusta eli myynyt tai aikonut myydä puuta, ja hakeneet julkista tukea (kemera) metsien hoitoon (ovat voineet tehdä metsänhoitoa ilman tukea, eli eivät välttämättä ole passiivisia) Aktiivisia olivat ne, jotka olivat tehneet joko metsänkäyttöilmoituksen tai hakeneet tukea tai tehneet molemmat Hiljaiset olivat aktiivisia iäkkäämpiä useammin naisia pienituloisempia metsätulojen osuus kokonaistuloista selvästi pienempi omistivat metsää selvästi vähemmän (n. 40 % aktiivisten tiloista) Lähde: Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256 15 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Aktiivisten ja hiljaisten osuus yksityismetsänomistajista, metsäalasta ja hakkuumahdollisuuksista Yksityismetsien Hakkuut 2010-15 olivat 51,9 milj. m 3 /v Hakkuumahdollisuudet 65,5 milj. m 3 /v Viesti Hiljaisten metsissä hakkuumahdollisuuksia noin 8,5 milj. m 3 /v, kun aktiivisilla noin 57 milj. m 3 /v Jos kaikki metsäteollisuuden investointisuunnitelmat (n. 15-20 milj. m 3 ) toteutuvat ja nykyisiä tehtaita ei suljeta, myös hiljaiset on aktivoitava puukaupoille Vaihtoehtona valtion ja yhtiön metsien hakkuut ja tuonti Lähde: Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256 16 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Miksi ette myy tukki- tai kuitupuuta metsistänne? Väittämä Aktiiviset, % Hiljaiset, % Metsänhoidolliset syyt eivät edellytä hakkuita 70 47 Odotan parempaa puun hintaa 64 52 Ei ole myytävää puuta 56 42 Puulle ei ole alueella kysyntää 46 30 En halua avohakkuuta metsiini 22 56 En halua raskaita koneita metsiini 19 42 Hakkuiden jälkeen metsä ei ole enää sellainen, millaisena haluan säilyttää Marjastus- ja sienestysmahdollisuudet saattaisivat heikentyä 14 37 13 34 Aktiivisilla painottuvat metsien hoito ja puumarkkinat, hiljaisilla näiden ohella halu karttaa isoja muutoksia metsien tilassa Lähde: Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256 17 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Keinoja metsien käytön aktivoimiseksi Kunnioitettava metsänomistajan valinnanvapautta ei pakkokeinoja Elämme vapaassa markkinataloudessa, keinot sen mukaisia Puu liikkuu, kun hinta on kohdallaan Puunmyyntituloverotus sikäli hyvä, että kaikki kulut voi vähentää perusmetsänhoito ei tukia kaipaa metsänhoidon hyödyt osoitettava talousneuvonnalla Passiivisten omistajien (esim. kuolinpesät) aktivointi veron korotuksin ei toimi, sillä jos ei tee mitään, ei ole verotettavia tulojakaan Yhteystietojen helppo saatavuus asiakasmarkkinoinnin ja neuvonnan edellytys Kuolinpesät erityisongelma Jäsenistä ei ajantasaisia yhteystietoja Parannus luvassa, kun Metsäkeskus saa veroilmoituksen jättäjän yhteystiedot Pakollinen selvennyslainhuuto (osakkaiden tiedot lainhuutorekisteriin, muutoin sinne jäisivät perittävän tiedot, aktiivinen päätös) Metsätilarakennetta voidaan parantaa tilusjärjestelyin 18 Harri Hänninen / Luke 9.5.2018
Kestävä ja monitavoitteinen metsien hyödyntäminen 19 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017
Boreal Green Bioeconomy Head of thematic research programme: Antti Asikainen E-mail: antti.asikainen@luke.fi Genomics and breeding Genomic understanding of key quality parameters of boreal species Precision breeding Development of breeding methodologies (genomic selection, genome editing) Technologies for modern breeding (somatic embryogenesis, automatisation) Sustainable biomass production Intensification of biomass production Forest management concepts Abiotic and biotic risk management Environmental impacts of forestry Forest resource supply management Reginal scenarios and models Active, sustainable and climate smart forest and land use planning Operational efficiency in wood sourcing and silviculture Reduction of adverse impacts of wood harvesting Value-added bioeconomy products and processes Formation and location of structures and compounds of biomass (Biorefinery potential of biomass) Valorisation of secondary streams and by-products Wood products, green building and living with wood 20
Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii metsien käytön kokonaiskestävyyttä Tavoitteena Metsien kestävä käyttö ja käyttöön liittyvien riskien hallinta Metsien käytön ja suojelun yhteensovittaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen Uusien lisäarvotuotteiden kehittäminen Ekologinen Taloudellinen kestävyys kestävyys Sosiaalinen kestävyys 21 9.5.2018
Kestävä metsätalous - esimerkkejä Luken aktiviteeteista Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Puuston vuotuinen kasvu 110 milj. m 3 Hakkuukertymien tilastointi Viime vuosina 60 65 milj. m 3. Kasvihuonekaasuinventaariot ja menetelmäkehitys maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) sektoreille; 2016 LULUCF hiilinielu 40 % Suomen päästöistä (23.9 / 58.8 milj t CO2 eq.) Metsänhoitomenetelmien kehitys esim. jatkuva kasvatus suometsien kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi Metsän kasvun lisääminen (Metsä 150) METSO toimintaohjelman seuranta ja vaikutusarviointi 22 9.5.2018
Riittääkö nykyinen Suomen Sustainable Forest Managment Haasteet Ilmastonmuutos Monimuotoisuus Vesistöpäästöt Turvemaat 23 9.5.2018
Kiitos! 24 9.5.2018