YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAPOLITIIKKA TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIANTUOTANTO SÄHKÖENERGIAN JAKELU LÄMPÖENERGIAN JAKELU SÄHKÖN HANKINTA JA MYYNTI BIOKAASU AURINKO JÄTEHUOLTO YMPÄRISTÖTASE YMPÄRISTÖPOIKKEAMAT JA RISKIT YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA LISÄTIETOJA 4 8 9 10 12 13 15 16 17 20 21 23 24 25 26 27 29 LIITTEET
huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2017 sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko historiansa, yli 100 vuoden ajan. yhtiön liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,4 Toimiala on kuitenkin voimakkaassa ja nopeassa murroksessa, ja siksi miljoonaa euroa vuonna 2016). Voitto ennen sa- oli tärkeää perustaa uusi Lumme Energia Oy. TOIMITUSJOHTAJAN tunnaisia eriä oli 40 200 euroa, ja se oli merkittävästi edellisvuotta pienempi. Tuloksen heikentymistä selittävät edellisenä vuotena rakennettu Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuisto sekä ESE-Verkon asennustoiminnan yksikköhintojen lasku vuonna 2017. Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yhdessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi 1.9.2017 liiketoimintoja molemmista omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palveluyhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi KATSAUS VOIMALAITOKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille. ESEn tulokseen vaikuttaa merkittä- UUDET ENERGIARATKAISUT Vuosi 2017 oli hieman edellisvuotta lämpimämpi, ja pitkän ajan keskiarvoa vertailtaessa varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli 4 352 (4 440 vuonna 2016). Lämmöntarveluku kertoo lämmitystarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun 4 150 mukaan. Euroopan unionissa ei tapahtunut päästökauppaan liittyviä mainittavia muutoksia. Sähkön pörssihinta pysyi alhaisena energiatehokkuuden parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun uusiutuvan tuulienergian suurten tuotantomäärien vuoksi. Suomen aluehinnan keskiavo oli 33,19 /MWh vuonna 2017. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. Kaukolämpöä myytiin toimintavuonna 392 GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna 2016 (394 GWh). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus tästä oli vuonna 2017 yhteensä 9,3 GWh (9,6 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 26 GWh (25 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 418 GWh (419 GWh). Elokuun loppuun mennessä ESE myi sähköä 167,7 GWh, eli vajaan toimintavuoden vuoksi määrä jäi selvästi edellisvuotta (258 GWh) pienemmäksi. Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 124 GWh (196 GWh), eli yhtiö myi noin 74 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 43 GWh (61 GWh). Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 139 GWh (163,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 66,6 GWh (67,2 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon teoreettinen vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2016 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (339 GWh vuonna 2016), eli siirtomäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuotena. Liikevaihto toteutui kuitenkin noin 230 000 euroa budjetoitua parempana ja tulos merkittävästi budjetoitua parempana. Tuottotason suuret muutokset johtuvat korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu västi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennetun kaukolämpöakun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja pienennettyä polttoainekäyttöjä. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Käytännössä kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Erityisesti tähän pyrittiin asentamalla Pursialan kakkoskattilaan ns. reduktioventtiilit, joiden avulla voidaan tarvittaessa välttää sähköntuotanto kokonaan ja käyttää kattilaa pelkkänä lämpölaitoksena. Tuottavuutta parannetaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista ja ottamaan polttoaine vastaan vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana valmistui projekti, jossa uusittiin Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa, mutta parantaa huomattavasti laitoksen käytettävyyttä ja huoltovarmuutta pitkälle tulevaisuuteen. SÄHKÖN MYYNTI Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maakunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur- Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut Aurinkoliiketoimintojen liikevaihto ja tulos jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. ESE lahjoittaa aurinkopuistosta myytyjen paneeleiden tuoton kahdenkymmenen vuoden ajan hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuja. Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset otetaan käyttöön vuonna 2018. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa ESEn voimakkaimmin kasvavaa liiketoimintaa lähivuosina. Biokaasuun liittyvät liiketoiminnat kehittyivät strategian mukaisesti merkittävästi vuonna 2017. BioHauki Oy:n biojalostamo vihittiin käyttöön Haukivuorella 22. elokuuta, ja loppuvuodesta käynnistyivät BioSairila Oy:n biojalostamon rakennustyöt. Lisäksi BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria. HINNAT ESE uudisti 1.1.2017 kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kaukolämmön kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa 1.1.2017 keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. Kaukolämmön ja sähköenergian hintoihin ei tehty muutoksia. Kaukolämmön energianhintaa ja perusmaksua korotettiin 1.1.2018 2,3 %. 4. 5. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
TALOUS Konsernin liikevaihto laski hieman vuoden 2016 tasosta ja oli 48,3 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liiketoiminnan tulos oli jälleen edellisvuotta parempi 3,5 miljoonaa euroa (2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016). Suurin syy tuloksen parantumiseen on Pursialan voimalaitoksen toiminnan merkittävä tehostuminen. Toki toimintaa on tehostettu läpi koko organisaation kaikissa liiketoiminnoissa. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmille vuodesta 2017. Erkki Karppanen toimitusjohtaja 6. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
TOIMINTAPOLITIIKKA Etelä-Savon Energia konsernin kilpailukyky perustuu laadukkaaseen palveluun, ympäristö-, energiatehokkuus- sekä työterveys ja -turvallisuusasioiden huomioimiseen. TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖ KOHDAT ESE on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama energiakonserni, johon kuuluvat Suomessa emoyhtiön lisäksi tytäryhtiötä. Näistä toimintakäsikirjassa ovat mukana ESE-Verkko Oy ja ESE- Tekniikka Oy. Emoyhtiön toiminta käsittää sähköenergian tuotannon, sähkönmyynnin, kaukolämpöliiketoiminnat ja konsernipalvelut. ESE-Verkko Oy:n toimialaan kuuluvat sähkönsiirtoliiketoiminta. ESE-Tekniikan Oy:n toimialaa ovat sähköalan kohteiden urakointi ja huoltotoiminta. ESE tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä omassa Pursialan voimalaitoksessaan. Sähkönhankintaa tehdään Pursialan voimalaitoksen lisäksi osakkuusvoimalaitoksista, pientuotannosta ja pörssistä. Lämpöä ja höyryä tuotetaan voimalaitoksien lisäksi myös muissa ESEn lämpökeskuksissa. Lämpöä toimitetaan Mikkelin alueelle ja tuotettu sähkö myydään pörssiin. Yhtiön omat sähkön ja lämmön jakeluverkot ovat Mikkelin alueella. Toiminnan merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat energiantuotannosta aiheutuvat päästöt, sähkön jakeluverkon öljytäytteisten komponenttien vuotoriskit sekä energian jakeluverkkojen rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat. Seuraavassa taulukossa on esitelty ESEn toiminnan avainlukuja kolmen viime vuoden ajalta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä ja kilpailukykyisiä energiapalveluja tyytyväisille asiakkaille. Energiapalvelujen perustana on ympäristöystävällinen, luotettava ja energiatehokas tuotantoketju, jolla pääosin uusiutuvista raaka-aineista tuotetaan laadukkaita energiapalveluja. Kaiken toiminnan varmistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. 2015 2016 2017 LIIKEVAIHTO [MILJ. ] 49,2 51,3 48,3 SÄHKÖNMYYNTI [GWH] 265 258 168 Tavoitteiden saavuttamiseksi yhtiö on sitoutunut toimintansa systemaattiseen suunnitteluun, seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Kaikki toimialaa koskevat lainsäädännön vaatimukset on tunnistettu ja niitä sitoudutaan noudattamaan. Toiminnan tavoitteista ja tuloksista raportoidaan suunnitelmallisesti henkilöstölle sekä kaikille sidosryhmille. LÄMMÖNMYYNTI [GWH] 391 419 418 8. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
ENERGIANTUOTANTO Yhtiö tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja teollisuushöyryä eri prosesseihin voimalaitoksessa, kiinteissä lämpökeskuksissa sekä pieneltä osin siirrettävissä lämpökeskuksissa. Sähköstä tuotettiin 92 % yhteistuotannossa kaukolämmön kanssa. Polttoaineina käytetään puunjalostusteollisuuden sivutuotteita (purua, haketta ja kuorta), turvetta, metsätähdehakkeita ja öljyä. Öljyä käytetään voimalaitoksen käynnistyksiin, kaukolämmön erillisverkoissa sekä kantaverkossa huippu- ja varapolttoaineena. Pursialan voimalaitosten sähkön tuotantoteho on 60 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 120 MW kiinteillä polttoaineilla. Huippu- ja varalämpökeskuksia on 7 kappaletta, joiden tuotantoteho on 100 MW. Siirrettäviä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia oli vuonna 2017 käytössä 4 kappaletta. Kaukolämpöverkon ulkopuolella lämpöä ja höyryä tuotettiin puupolttoaineella ja öljyllä kymmenessä lämpökeskuksessa. Mikkelin kaukolämpöverkon huippu- ja varalämpökeskuksissa on siirrytty käyttämään raskaan polttoöljyn sijasta kevyttä polttoöljyä. Näin ollen Mikkelin kaukolämpöä ei tuoteta enää lainkaan raskaalla polttoöljyllä. 600 500 400 Energiapuu Polttoturve Polttoöljy 300 200 100 0 10. 11. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
neljä 25 MVA päämuuntajaa. huomattavia säästöjä lämpöhäviölle/m. Muun jakeluverkon osalla rakennettiin 14 uutta Kaukolämpöveden kulutus vuonna 2017 puistomuuntamoa. Saneeraustöissä purettiin 17 oli 2248 m 3. Vesi menee osittain maas- vanhaa muuntamoa ja 25 km sähköverkkoa. toon tyhjennysten ja vuotojen yhteydessä. Maastoon valuva vesi ei aiheuta ympäris- SÄHKÖENERGIAN JAKELU Rakennuskohteissa pienennettiin öljyvahinkoriskiä muuntamoilla, joilla on muuntajaöljyä yhteensä n. 4 500 kg. Suurimmat työkohteet olivat kaapelointityöt Siekkilän ja Kirjalan sähköasemien välisellä akueella, Emolassa, Savisillassa, Rantakylässä ja LÄMPÖENERGIAN JAKELU töriskejä, koska kaukolämpöveden ph:n säätöön ja happamuuden poistoon käytettävän kemikaalin pitoisuus on vain 50 100 ml/m 3. Kaukolämpöveteen on lisätty indikaattoriksi myös vihreää fluorisoivaa väriä, jonka pitoisuus on n. 3mg/l. Visulahdessa. JÄÄHDYTYS Keskijänniteverkon kaapelointiaste kasvaa jatkuvasti ja vuoden 2017 lopussa 20 kv verkosta on kaapeloitu 61 %. 400 V pienjänniteverkon kaapelointiaste on nyt 83 %. Vuoden 2017 aikana ESE aloitti kaukokylmälaitoksen rakentamisen Raviradantielle jäähallin yhteyteen. Laitoksen jäähdytysteho alkuvaiheessa n. 400 kw ja on laa- ESE-Verkko Oy:n jakelualueeseen kuuluu suuri osa vuoden 2001 alussa Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan ja Anttolan kunnan kuntaliitoksessa muodostetun uuden Mikkelin kaupungin alueesta. Sähkön siirtoasiakkaita on n. 24 500 kpl ja jakeluverkkoon siirretty sähkömäärä oli 338 GWh, joka on yhden GWh verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Kaapelointitöillä saatiin vuoden aikana yli 600 asiakasta lisää säävarman sähkönjakelun piiriin. Tavoitteena on saada kaikki asemakaava-alueiden 20 kv johdot kaapeloitua vuoden 2020 loppuun mennessä. Kunnallistekniikan rakentamisessa jatkettiin hyvää yhteistyötä kaikkien katualueelle järjestelmiä rakentavien osapuolten kesken ja minimoitiin rakentamisen ympäristöhaittoja. Pysyvänä periaatteena on tehdä kaikki johtojärjestelmät ja kadunrakennus yhtenä työmaana kerralla Uutta sekä saneerattavaa kaukolämpölinjaa rakennettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 3896,5 metriä. Kokonaan uutta kaukolämpöverkostoa tästä oli 3051,3 metriä. Vuoden lopussa kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli n. 202 005 metriä. Verkoston tilavuus lisääntyi 24,9 m 3 ollen vuoden lopussa n. 12 200 m 3. jennettavissa 600 kw. Jäähdytyslaitoksen lauhde on mahdollista ajaa kaukolämpöverkkoon ja hyödyntää pääverkossa. Valmistuessaan vuonna 2018 laitos palvelee Saimaa Stadiumin ja raviradan pääkatsomon jäähdytystarpeita. AURINKOKERÄIMET Vuonna 2017 ESE rakennutti Ristiinan aluelämpöverkkoon liitetyn n. 80 kw aurinkokeräinkentän. Uusia kulutusliittymiä tuli 62 kpl ja pientuotantoliittymiä 24 kpl. Pientuotannon liittymämäärä oli yli kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna. YMPÄRISTÖTASE JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTI Jakeluverkon pituus oli vuoden lopussa 1 070 km ja nettolisäys oli 10 km. Vuoden aikana rakennettiin 20 kv verkkoa 12 km ja 0.4 kv verkkoa 23 km. ESE-Verkko Oy:llä on viidellä 110/20 kv sähköasemalla käytössä yksi 10 MVA, yksi 16 MVA ja kuntoon. Talviaikaan tehtävissä kadunrakennuskohteissa asennetaan sähköjärjestelmiä varten joko kaapeliputkitus tai lopullinen kaapelointi. Kaukolämpöön liitettiin vuonna 2017 19 kiinteistöä joista suurin Raviradantiellä sijaitseva Saimaa Stadiumi. Kaiken kaikkiaan yhteenlaskettu rakennustilavuus kaukolämpöön liitetyissä kiinteistöissä oli n. 188 000 m 3. Vuoden 2017 lopussa pääverkkoon liitettyjen rakennusten tilausteho oli 267,6 MWh ja kokonaistilavuus n. 10 112 201 m 3. Kaukolämpöä myytiin vuonna 2017 392,6 GWh. Myynti jakaantui seuraavasti: asuintalot 204,1 GWh, teollisuus 43 GWh, toimistorakennukset 49,6 GWh ja muut asiakkaat 95,9 GWh. Verkoston häviöt olivat 36 GWh. Kaukolämpölinjojen rakentamisessa käytetään freonivapaita polyuretaanieristeisiä kitkakiinnittyviä kaukolämpöjohtoelementtejä. Saneerattujen kaukolämpölinjojen osalta on niiden parantuneen eristyskyvyn vuoksi parannettu energiatehokkuutta ja saavutettu Lämpöverkon peruskuorma tuotetaan hakkeella, mutta tehopiikit tasoitetaan aurinkolämmöllä. Aurinkoisina päivinä kertyvä energia varastoidaan varaajaan, joka käytetään tasaamaan aamun tehopiikkiä. Tällaisella hakkeeseen ja aurinkoenergiaan perustuvalla aluelämpöverkkoratkaisulla odotetaan säästettävän yli 290 000 litraa öljyä ensimmäisen vuoden aikana. Ristiinan aluelämmön aurinkoenergian ja hakkeen yhteisratkaisulla ESE osallistui Celsius Cityn Inspiring Solution -sarjaan voittaen ensimmäisen palkinnon. Celsius City on EU-rahoitteinen nelivuotinen projekti, jossa on mukana 67 eurooppalaista kaupunkia. Projektia vetää Göteborgin 12. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
Energia ja palkintolautakunta koostuu alan asiantuntijoista. Celsius City Summit -tapahtumassa oli paikalla 176 edustajaa 16 eri maasta ja myös Kiina oli lähettänyt luennoitsijansa paikalle. Palkitsemisjuryn perusteissa Ristiinan aurinkolämpöratkaisu katsottiin innovatiiviseksi ja muita inspiroivaksi ratkaisuksi. Erityisesti auringon käyttö tehopiikkien poistamiseksi koettiin poikkeuksellisen älykkääksi ratkaisuksi. LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS Mikkeliin on rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo Metsä-Sairilaan. Puhdistamon on määrä olla käytössä vuonna 2020. ESE on mukana hankkeessa, jossa jätevedestä otetaan lämpö talteen. Talteen otetulla lämmöllä hoidetaan koko kallioon louhitun jätevesilaitoksen lämmitysenergian tarve ja lisäksi mahdollisesti alueelle tulevien muiden toimijoiden lämmitysenergian tarve. Hanke toteutetaan lämpöpumpputekniikkaa hyödyntäen. SÄHKÖN HANKINTA JA MYYNTI SÄHKÖNHANKINNAN KEHITYS Energialiiketoiminnan käyttöön hankittu sähkö tuotettiin pääasiallisesti Pursialan voimalaitoksella. Sen lisäksi hankittiin vesivoimalla tuotettua sähköä Koskienergia Oy:ltä ja tuulivoimalla tuotettua sähköä Suomen Voima Oy:ltä, joissa ESE on osakkaana. Lisäksi sähköä hankittiin myös sähköpörssistä. ESEn sähkönvähittäismyynti liiketoiminta siirtyi 1.9.2017 alkaen ESEn osakkuusyhtiöön Lumme Energia Oy:n. LÄMMÖNTOIMITUS GWh (kokonaistoimitus 428,6 GWh) [GWH] 2015 2016 2017 PURSIALAN VOIMALAITOS 173 163 139 KOSKIENERGIA 79 66 65 TUULIVOIMA 2 2 2 36 GWh MUU HANKINTA 10 27 0 95,9 GWh 49,6 GWh 204,1 GWh SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEIDEN KEHITYS PURSIALAN VOIMALAITOKSELLA [%] 2015 2016 2017 PUUPOHJAISET POLTTOAINEET 78,1 78,7 78,9 43 GWh TURVE 21,56 21 19,8 Asuintalot Toimistorakennukset ÖLJY 0,34 0,3 1,3 Teollisuus Muut asiakkaat Häviöt 14. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017 15.
käytöstä poistettuja betoniratapölkkyjä ja lämpökäsitellystä männystä valmistettuja puutelineitä. Rakentamiseen kului 3300 m suomalaista terästä. Sun Mikkeli toimii myös oppimisympäristönä ja ESEn aurinkosähköön liittyvien tuotteiden tuotekehitys- ja testausympäristönä. BIOKAASU AURINKO ESEn kehittämä energianhallintajärjestelmä pääsi Sun Mikkelissä käytännöntestausympäristöön ennen keväälle 2018 sovittua tuotelanseerausta. ESE-valvomojärjestelmä on kerännyt datan koko voimalan tuotannosta 14.7.2017 alkaen ja tuloksia on pystytty analysoimaan niin tuotteiden suorituskyvyn kuin olosuhteiden vaikutusten osalta. Sun Mikkelin auringonsäteilyn voimakkuutta muodostuu vuosittain noin 400 000 kg. mitataan Ilmatieteenlaitoksen mittausvaatimusten mukaisella mittalaitteella, jonka Haukivuorella sijaitsevan BioHauki Oy:n biojalostamon toiminta alkoi kesällä 2017 ja laitoksen avajaisia vietettiin elokuun lopussa. Biojalostamo valmistaa anaerobisesti hajottamalla biojakeista, kuten eläinten lannasta ja vihannestähteistä, biokaasua sekä lannoitetta. Biokaasun pääasiallinen käyttökohde on sen jalostaminen liikennepolttoaineeksi, mutta kaasua voidaan hyödyntää myös lämmöntuotannossa joko jalostamon omissa prosesseissa tai myydä tuotettu lämpö Haukivuoren Lämpö Oy:lle kaksisuuntaisen kaukolämpöliittymän avulla. ESE omistaa yhtiöstä 54,3 % ja loput yhtiöstä jakautuu 14 mikkeliläiselle, lähinnä viljelijöistä koostuvalle toimijalle. Ympäristöluvan mukaisesti jalostamossa prosessoitavien raaka-aineiden enimmäismäärä on 14 000 tonnia vuodessa, mutta toiminnan alkuvaiheessa vuosittain käsiteltävä määrä on keskimäärin 7 700 tonnia. Alkuvaiheessa kaasua tuotetaan noin 170 000 kg vuodessa, mutta täyteen käsittelykapasiteettiin päästessä kaasua Liikennepolttoaineeksi jalostettua biokaasua on ollut tankattavissa Haukivuoren jalostamon yhteydessä sijaitsevan tankkausaseman lisäksi Mikkelin Graanilla sijaitsevalta BioSairila Oy:n tankkausasemalta, joka avattiin kaasuautoilijoiden käyttöön lokakuussa 2017. Haukivuoren biojalostamon lisäksi ESE on 30 % omistusosuudella mukana BioSairila Oy:n toiminnassa, jolle investoidaan tankkausaseman lisäksi biojalostamo. Metsäsairila Oy:n jätekeskuksen yhteyteen rakennettava jalostamo käsittelee korkeintaan 19 500 tonnia bioraaka-aineita vuodessa. Alussa raaka-aineena käytetään nurmea ja myöhemmin luvituksen salliessa myös biojätettä sekä jäteveden puhdistamolietettä. Laitoksen tuottama biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi tai nesteytetään LBG:ksi (Liquefied Biogas) esimerkiksi teollisuuden käyttöön. Laitoksen rakennustyöt alkavat vuoden 2018 alussa. Jalostamohankkeiden myötä ESE on myös lisännyt kaasuautokantaansa ja vuoden 2017 lopussa käytössä oli neljä kaasuautoa. Yrityksen linjauksen mukaisesti kaikki uudet autot hankitaan kaasukäyttöisinä. Aurinkoenergian tuotanto Suomessa kasvoi v. 2017 aikana 50 MW:iin (vrt. v. 2016 24 MW). ESEn rakentama Sun Mikkeliaurinkovoimala pääsi osaltaan vaikuttamaan kyseisen vuoden tuotantotilastoihin. Sun Mikkeli-aurinkovoimalan rakennustyöt päästiin aloittamaan Mikkelin Pitkäjärvellä huhtikuussa 2017. Käyttöönotto tapahtui suunnitellusti 14.7.2017. Jo maanrakennusvaiheessa otettiin huomioon ympäristöseikat: tontin maaperää poistettiin vain niiltä osin kuin rakentaminen vaati. Myös tontin ympäristön liito-oravatilanne todettiin rakentamiselle suotuisaksi ennen töiden aloittamista. Sun Mikkelin 1152 aurinkopaneelista 2/3- osaa on mikkeliläisen Valoe Oyj:n valmistamia. Muutoinkin aurinkovoimalalla on korkea kotimaisuusaste: 86 %. Aurinkovoimalan rakentamisessa hyödynnettiin mm. VR:n mittaustuloksia hyödyntää sekä ESE että Ilmatieteenlaitos. ESEn aurinkoliiketoiminnan henkilöstö työskenteli moninaisten hankkeiden ja haasteiden parissa. Yhtenä merkittävänä saavutuksena voidaan pitää Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijan Miika Korhosen DI-työnään tekemää aurinkosähköjärjestelmien mitoitusohjelmaa. Tätä ohjelmaa on sittemmin hyödynnetty ESEllä erikokoisten aurinkosähköjärjestelmien mitoituksessa jokapäiväisessä työssä. LUT julkaisi aiheesta tieteellisen artikkelin Optimal dimensioning of a solar PV plant with measured electrical load curves in Finland. ESE jalkautti aurinkoenergiatietoutta erilaisten tapahtumien kautta. Yhtenä esimerkkinä Rantakylän yläasteen 9.-luokkalaisille järjestetyt oppitunnit maaliskuussa 2017. ESEn henkilöstö kertoi yleisiä asioita aurinkoenergiasta, sen ominaisuuksista Suomessa sekä miten aurinkosähköjärjestelmät toimivat. ESE osallistui myös Save Pond Hockeypipolätkäturnaukseen näytteilleasettajana 16. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
tammikuussa 2017. SPH kerää pipolätkäturnauksella varoja ilmastonsuojeluun. Turnauksia järjestettiin v. 2017 Mikkelin lisäksi Tampereella ja Helsingissä, jossa tapahtumassa nähtiin pelaamassa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Mikkelin turnaus pelattiin Kenkäveron rannassa luonnonjäällä. SPH toivoo, että jatkossakin Suomessa voidaan pelata jääkiekkoa luonnonjäällä. SHP tukee ideologialtaan Sun Mikkeliin liittyvää hyväntekeväisyyshanketta: aurinkovoimalan tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen 20 vuoden ajan. Hyväntekeväisyyskohteina ovat saimaannorppa, veteraanit ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. 18. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017 19.
JÄTEHUOLTO YMPÄRISTÖTASE Energiantuotannon sivutuotteina syntyvät tuhkat muodostavat määrällisesti selvästi merkittävimmän osan ESEn toiminnasta syntyvistä jätteistä. ESEn toiminnasta syntynyt ominaisjätemäärä suhteessa liikevaihtoon on 7,7 t/milj.. ESEn toiminnan ympäristötase on muodostettu perinteisellä panos ja tuotosmenetelmällä. JÄTELAJI TUHKAT MUUT JÄTTEET YHTEENSÄ Kierrätettävä metalliromu Muu kierrätettävä jäte Poltettava jäte Sekajäte Vaarallinenjäte MÄÄRÄ HYÖTYKÄYTTÖÖN (T) (%) 3670,6 99,9 % 371,8 45,9 % 95,8 10,7 64,2 190,7 10,4 Taseajattelussa yhtiön toiminta rajataan taserajan sisäpuolelle, ja kaikki taserajan ylittävät materiaali ja energiavirrat kuvataan. Polttoainekuljetuksissa kuluvat polttoaineet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska nämä kuljetukset ostetaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Myös osakkuusvoimalaitoksien tuotannot on rajattu pois tästä tarkastelusta. Ympäristötase muodostuu energian tuotantoon, jakeluun ja siirtoon tarvittavista panoksista sekä toiminnan jälkeen syntyvistä tuotoksista. 20. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
YMPÄRISTÖTASE PANOKSET ENERGIANTUOTANNON POLTTOAINEET TUOTOKSET KULUTUS (GWH) ENERGIANTUOTANTO TUOTANTO (GWH) Metsähake 406 Sähkö 139 Teollisuuden sivutuotteet 172 Kaukolämpö 444 Kantomurske 20 Teollisuuslämpö 26 Polttoturve 151 Raskas polttoöljy 4 Kevyt polttoöljy 6 POLTTOAINEET YHTEENSÄ 759 PÄÄSTÖT Hyötysuhde vastapainesähkön ja lämmöntuotannolle 84 % ILMAAN MÄÄRÄ (T) VEDEN KULUTUS KULUTUS (M 3 ) Hiilidioksidi 293 940 Voimalaitosprosessi 38 032 Rikkidioksidi 41 YMPÄRISTÖ POIKKEAMAT JA RISKIT ESEllä ei tapahtunut vuonna 2017 yhtään ympäristöonnettomuutta. Tapahtuneet kaksi ympäristöpoikkeama on esitetty alla olevassa taulukossa. ESEn toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit on tunnistettu ESEn toimintajärjestelmää rakennettaessa. Riskien tunnistukset tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Tällä hetkellä seuraavat ympäristöriskit on tunnustettu ESEn kannalta tärkeimmiksi: Energiantuotannon päästöt Sähköverkon öljytäytteisten verkkokomponenttien vuodot Mahdollisten tulipalojen aiheuttamat ympäristöpäästöt Voimalaitoksen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvat pölypäästöt Öljylämpökeskusten vuodot Liiketoimintakohtaisen vuosisuunnittelun yhteydessä on laadittu toimenpideohjelmat tunnistettujen riskien pienentämiseksi, mm. tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, ja sähköverkon öljytäytteisiä komponentteja vaihdetaan ympäristön kannalta turvallisempiin. Energiantuotannon ominaispäästöt ovat jo tällä hetkellä hyvin vähäisiä, ja tavoitteena on pitää ne nykytasollaan. Kaukolämpöverkkoon 2 556 Typen oksiidit 283 YHTEENSÄ 40 588 Hiukkaset 16 VETEEN TJ SÄHKÖN KULUTUS KULUTUS (GWH) Lämpöä vesistöön 757 Voimalaitos 22,7 Lämpökeskukset 0,5 Kaukolämmön jakelu 12,1 YHTEENSÄ 35,3 MUUT KÄYTTÖAINEET KULUTUS (T) Voimalaitosprosessin 11,0 kemikaalit POIKKEAMA TAPAHTUI VAIKUTUKSET TEHDYT TOIMENPITEET Laitoksenhoitaja havaitsi pienen kytöpalon n. klo 10.00 2-polttoaineasemalla. 10.7.2017 Ei vaikutuksia Tapahtunut vaaratilanne käytiin läpi ko. polttoainetoimittajien kanssa Kytö kannettu pois asemalta ja järjestetty jälkivartiointi Voimalaitoksella hihnalta tuli hälyytys, mentäessä paikalle havaittiin savua kuljettimella. Savu tuli hihnan taittopäästä. Siellä oli jo kipinöitä. Palon alku sammutettiin vedellä ja yritettiin paikallistaa tulen ja savun alkuperää. Syynä ilmeisesti laakerivika. 19.3.2017 Ei vaikutuksia Vioittunut laakeri vaihdettiin ja hihnapyörä korjattiin välittömästi. Elokuun 2017 reviisiossa vaihdettiin myösko. akseli. 22. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
YMPÄRISTÖ JÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖ KUSTANNUKSET ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 laatujärjestelmät, ISO 14001 ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen vuosittain toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. KOHDE KUSTANNUKSET (1000 Є) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 9 Jätehuolto 54 Tuhkan käsittely 128 Ympäristövakuutus 2 Jätevesimaksut 77 Yhteensä 270 24. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ESEn suurin yksittäinen tapahtuma oli LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET Etelä-Savon Energia Oy allekirjoitti vuoden 2016 aikana liittymisasiakirjat energiatuotannon ja energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liityttiin voimaliiketoiminnan osalta ja muut yksiköt liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Näillä liittymisasiakirjoilla ESE liittyi mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään ja sitoutuu noudattamaan siellä asetettuja vaatimuksia. Sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti. YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Mikkelissä heinä-elokuussa järjestetyt asuntomessut. Messujen teemaviikoista ESEn osastolla painottuivat tekniikka, talous, teknologia ja tulevaisuus ( 4T ). Messuosastolle toteutettiin yhteistyössä Finnwindin kanssa autokatos, jossa aurinkopaneelit toimivat kattorakenteena. Kuluttaja-asiakkaita lähestyttiin sähkönmyyntisopimuksilla. Kevään Wind & Solar Exchange -tapahtumassa ESE lanseerasi uuden valvomotuotteen aurinkovoimaloiden elinkaarenhallin- YMPÄRISTÖLUVAT taan. Valvomotuote otettiin ensimmäisenä käyttöön Sun Mikkeli -aurinkovoimalassa Mikkelin Pitkäjärvellä. ESEllä on käytössä alihankkijalta ostettu lakien seurantapalvelu varmistamassa, että viimeisimmät tiedot lainsäädännön kehityksestä ovat käytössä. Järjestelmässä on tunnistettu ne lainkohdat, joissa on ESEn toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta seurataan vuosittain sisäisten auditointien yhteydessä. Merkittävimmät ESEn toimintaa koskevat lainsäädännölliset vaatimukset sijoittuvat seuraaviin ryhmiin: Konsernin kaikille ympäristölupaa edellyttäville laitoksille on myönnetty ympäristölupa. Vuoden 2017 toiminta sidosryhmien kanssa painottui uusien energiapalveluiden ja kasvavan kansainvälistymisen ympärille Suomen modernein Sun Mikkeli -aurinkovoimala valmistui heinäkuussa 2017. Valtatie 5:n varrella oleva, 1152 aurinkopaneelilla noin 270 000 kwh/a tuottava aurinkopuisto tarjoaa samalla kertaa oppimisympäristön oppilaitoksille ja korkeakouluille, tutkimus- ja tuotekehitysympäristön paneelitoimittajille ja datankeräykseen sekä hyväntekeväisyyskohteen paneelinhankkijan valinnan mukaan. Marraskuun pimeimpään aikaan vietettiin kutsuvierastapahtuma, Sun Mikkeli Premier, jossa esiteltiin valmiin puiston tuotantoa ja yhteistyökumppaneita. Ilmansuojelu Vuosi alkoi Celsius City -kilpailun voiton merkeissä. Celsius City on EU-rahoitteinen neli- ESE oli mukana Mikkelin jäähallissa järjestetyillä Rakentajamessuilla. Meluntorjunta vuotinen projekti, jossa on mukana 67 eurooppalaista kaupunkia. Celsius City Summit Kuluttaja-asiakkaille esiteltiin mm. ESEn asiakaskokemusohjelmaa ESE Tiimiä, aurin- Jätteiden käsittely Vesiensuojelu -tapahtumassa oli paikalla 176 edustajaa 16 eri maasta, Suomen ainoa edustaja oli Mikkelin kaupunki / Etelä-Savon Energia Oy (ESE). kopaneeleita, rakenteilla olevaa Sun Mikkeli -aurinkopuistoa ja kaukolämmön rakentamiseen liittyviä asioita. ESEn toiseen kaasu- Ympäristönsuojelu Summitissa Mikkeli voitti ESEn Ristiinan aluelämmön aurinkoenergian ja hakkeen yhteisrat- käyttöiseen autoon (Mercedes B 200) pääsi tutustumaan ulkoesittelypaikalla. Kemikaalilainsäädäntö Suojauskemikaalilainsäädäntö kaisulla Celsius Cityn Inspiring Solution -sarjan ensimmäisen palkinnon. Palkitsemisjuryn perusteissa Ristiinan aurinkolämpöratkaisu katsottiin innovatiiviseksi ja muita inspiroivaksi ratkaisuksi. Erityisesti auringon käyttö tehopiikkien poistamiseksi koettiin poikkeuksellisen älykkääksi ratkaisuksi. Vuonna 2016 ESElle hankittiin ensimmäinen kaasukäyttöinen auto. Yrityksen linjauksen mukaan uudet autot hankitaan kaasuautoina ja olemassa oleva autokanta muutetaan vähitellen kaasuautoiksi. Vuoden 2017 aikana hankittiin kolme 26. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
kaasuautoa lisää. Biokaasun tankkauspisteitä löytyy Mikkelin alueella Haukivuorelta ja kauppakeskus Graanin piha-alueelta. Pipolätkäturnaus, eli Save Pond Hockey pelastetaan pipolätkä -turnaus järjestettiin tempauksena ilmastonmuutosta vastaan. Pond Hockey -organisaation, Suomen Luonnonsuojeluliiton, ESEn ja Jukureiden toista kertaa yhdessä järjestämä koko perheen tapahtuma tarjosi kiekkoviihteen ohella tietoa ilmastonmuutoksesta. ESEn ständillä kerrottiin mm. Sun Mikkeli -aurinkopuistosta. LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS ESEn lähitulevaisuuden kehitystä ohjaa sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka velvoittaa ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen. ESEn toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon päästöt. Ne ovat jo tätä nykyä erittäin vähäisiä, joten ympäristönsuojelun kehittämistoimenpiteitä on kohdistettu muihin toiminnassamme tunnistettuihin ympäristövaikutuksiin. ESEn ympäristötavoitteet vuodelle 2017 ovat: LISÄ TIETOJA: Tämän ympäristöraportin on laatinut ESEn ympäristötiimi. Ympäristötiimin kokoonpano vastuualueittain: ENERGIALIIKETOIMINTA, AURINKO: Toni Hannula puh. 044 735 3770 toni.hannula@ese.fi Vuosien mittaan kehittynyt hyvä yhteistyö eri kouluasteiden kanssa jatkui tiiviinä. ESEkonsernin toimintaympäristö tarjosi työharjoittelupaikkoja ja opinnäytteitä nuorille. ESE oli myös toista kertaa mukana MiniMikkelitapahtumassa. MiniMikkeli on kaikille Mikkelin kuudesluokkalaisille suunnattu oppimisprojekti siitä, kuinka Mikkeli ja yhteiskunta toimii. Oppilaat pääsivät kokeilemaan, millaista on työskennellä yrityksissä ja julkisen sektorin työpaikoissa. MiniMikkeli toimi oppimisympäristönä perusopetuksen lisäksi myös toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Yhteistyö syveni edellä mainittujen lisäksi erilaisiin asiantuntijuustehtäviin oppilaitosten ohjausryhmissä. Siirto- ja lämpöverkkojen käytön ja rakentamisen optimointi Uusien bioenergiatuotteiden saaminen tuotantoon joustotuoteen kehittäminen Metsäsairilan lämmöntalteen otto ESE-VERKKO OY Risto Kosunen puh. 044 735 3833 risto.kosunen@ese.fi ENERGIALIIKETOIMINTA, BIOKAASU ENERGIALIIKETOIMINTA, SÄHKÖ Jarno Marttinen puh. 044 735 3815 jarno.marttinen@ese.fi VOIMALIIKETOIMINTA ENERGIALIIKETOIMINTA, LÄMPÖ Arto Kairavuori puh. 044 735 3863 arto.kairavuori@ese.fi JÄTEHUOLTO Tiia Montonen Antti Koivuniemi Janne Puolakka puh. 044 735 3829 tiia.montonen@ese.fi puh. 044 735 3811 antti.koivuniemi@ese.fi puh. 044 735 3848 janne.puolakka@ese.fi YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Jarno Marttinen, tiimin puheenjohtaja VIESTINTÄ Mervi Pajunen, tiimin sihteeri RAPORTIN GRAAFINEN SUUNNITTELU, TAITTO JA VALOKUVAT puh. 044 735 3815 jarno.marttinen@ese.fi puh. 044 735 3823 mervi.pajunen@ese.fi Heidi Makkonen, markkinointiassistentti puh. 044 735 3835 heidi.makkonen@ese.fi 28. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
LIITE 1. ENERGIAN TUOTANNON YMPÄRISTÖTASE ESE:N TUOTANTO YHTEENSÄ POLTTOAINEET MWh TJ % turve 150 521 542 19,8 % teollisuuden sivutuotteet 172 431 621 22,7 % metsähake 406 163 1 462 53,5 % kantomurske 20 077 72 2,6 % raskas polttoöljy 3 532 13 0,5 % kevyt polttoöljy 5 897 21 0,8 % Yhteensä 758 620 2 731 100,0 % ENERGIA CO 2 -OMINAISP. ENERGIANTUOTANTO MWh TJ g/kwh Sähkö 139 431 502 127 Kaukolämpö 443 939 1 598 90 Teollisuuslämpö 26 218 94 72 Hyötysuhde vastapainesähkön ja lämmöntuotannolle 84,0 % PÄÄSTÖT PÄÄSTÖ OMINAISPÄÄSTÖ ILMAAN: t g/kwh Hiilidioksidi 293 940 387 t mg/kwh Rikkidioksidi 41 54 Typen oksiidit 283 373 Hiukkaset 16 21 Prosesiveden kulutus 38 032 m3 Lämpö vesiin ja viemäriin 617 TJ YHTEENSÄ LAITOKSESSA KUORMITUS TUOTANNON SIVUTUOTTEET t % g/kwh Tuhka hyötykäyttöön 3671 100% 6,02 Tuhka läjitykseen 0 0% 0,00 Tuhka yhteensä 3671 100% 6,02 30. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
LIITE 2. VOIMALAITOKSEN JA LÄMPÖKESKUKSIEN PÄÄSTÖT HIILIDIOKSIIDI RIKKIDIOKSIIDI TYPEN OKSIIDIT HIUKKASET LÄMPÖ PURSIALA 1 VOIMALAITOS MWH TJ OMINAISPÄÄS. PÄÄSTÖ OMINAISPÄÄS. PÄÄSTÖ OMINAISPÄÄS. PÄÄSTÖ OMINAISPÄÄS. PÄÄSTÖ OMINAISPÄÄS. PÄÄSTÖ POLTTOAINEET g/kwh t MG/KWH t mg/kwh T mg/kwh t kj/kwh GJ - turve 148 760 536 384 57 053 - teollisuuden sivutuotteet 109 420 394 391 42 741 - metsähake 220 465 794 391 86 117 - kantomurske 8 888 32 391 3 472 - raskas polttoöljy 76 0 285 22 - kevyt polttoöljy 1 470 5 265 389 - kivihiili - 333 - Yhteensä 489 080 1 761 388 189 793 39 19 330 162 4,0 7,0 2 1 170 PURSIALA 2 VOIMALAITOS - turve - - 384 - - teollisuuden sivutuotteet 47 515 171 391 18 560 - metsähake 141 406 509 391 55 235 - kantomurske 11 138 40 391 4 350 - raskas polttoöljy - 285 - - kevyt polttoöljy 822 3 265 218 - kivihiili - 333 - Yhteensä 200 881 723 390 78 363 9 6 121 87 3,0 2,1 45 9 053 LÄMPÖKESKUS - turve 1 761 6 384 675 - teollisuuden sivutuotteet 14 924 54 391 5 829 - metsähake 9 658 35 391 3 773 - kantomurske 51 0 391 20 - raskas polttoöljy - 285 - - kevyt polttoöljy 147 1 265 39 Yhteensä 26 541 96 389 10 336 77,3 7,4 121,1 11,6 2,3 0,2 - - Pursialan voimaitos yhteensä 716 501 2 579 389 278 492 46 33 363 260 13 9 14 10 224 VARALÄMPÖKESKUKSET - raskas polttoöljy 2 989 11 285 852 - kevyt polttoöljy 306 1 265 81 Yhteensä 3 295 12 283 933 1 564 5,2 703 2,3 144 0,5 ERILLISVERKOT - puupelletti 572 2 391 224 - hake 22 005 79 391 8 595 - raskas polttoöljy - - 285 - - kevyt polttoöljy 2 377 9 265 629 Yhteensä 24 954 90 1 331 9 448 2 900 1,4 2 448,0 13,5 482,4 2,5 - - TIKKALAN HÖYRYLÄMPÖKESKUS - metsähake K1 12 629 45 391 4 933 - raskas polttoöljy K1 46 0 285 13 - raskas polttoöljy K2 420 2 285 120 - kevyt polttoöljy K1 92 0 265 24 - kevyt polttoöljy K2 682 2 265 181 Yhteensä 13 869 50 365 5 066 130 1,8 487,4 6,8 265,3 3,7 - - Yhteensä 758 620 2 731 387 293 940 54 41 373 283 21 16 47 10 224 32. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
LIITE 3. SÄHKÖNJAKELUVERKON KEHITYS 2015-2017 LIITE 5. ESEN TOIMINNAN JÄTTEET VUONNA 2017 2017 2016 2015 TOIMITETTU SÄHKÖ (GWH) 338 339 333 SÄHKÖVERKON PITUUS (KM) 0.4 kv 815 810 802 20 kv 254 254 246 110 kv 23 23 23 S-VERKON KAAPELOINTI- ASTE (%) 0.4 kv 83 82 81 20 kv 62 58 56 JÄTTEEN MÄÄRÄ YKSIKKÖ KIERRÄTYSJÄTE 106,5 t Rautaromu 95,8 t Kierrätyspaperi, toimistopaperi, lehdet ja 7,2 t pahvit Biojäte 3,5 t POLTETTAVA JÄTE 64,2 t Puujäte, pakkausmateriaalit ym. 52 t Sekalainen energijäte 12,2 t SEKAJÄTE 190,7 t Sekalainen yhdyskunta- ja toimistojäte 41,2 t Muut, mitkä betonijäte 109 t Rakennusjäte 40,5 t LIITE 4. LÄMMÖN JAKELUN, SIIRRON JA MYYNNIN YMPÄRISTÖTASE MÄÄRÄ YKSIKKÖ Lämpöhäviöiden osuus toimitetusta energiasta 9,16 % Oma sähköenergian kulutus 0,29 GWh Kaukolämpöveden kulutus 2248 m³ Veden vaihtuvuus verkon tilavuudesta 18 % Käytetyt kemikaalit 0,3 t joista vaarallisia 0,3 t Kaukolämpöveden pieni kemikaalipitoisuus ei aiheuta vaaraa ihmiselle ja ympäristölle- (Kaukolämpövesi on pehmennettyä vettä ja se on käsitelty kemiallisesti, mikä suojaa kaukolämpöjärjestelmiä kovuussuolojen aiheuttamilta tukkeumilta ja saostumilta sekä hapen aiheuttamalta korroosiolta. Kaukolämpövesi ei ole myrkyllistä, mutta sitä ei ole tarkoitettu talousvedeksi eikä varsinkaan juotavaksi.) ONGELMAJÄTE 10,4 t Jäteöljyt 1,9 t Öljynsuodattimet 0,6 t Öljynerotuskaivoliete 1,9 t Muut, mitkä (kemikaalijäte) 6 t KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ 371,8 t HYÖTYKÄYTTÖ 45,90 % % YMPÄRISTÖKUORMITUS MÄÄRÄ YKSIKKÖ Päästöt vesiin, viemäriin ja maastoon Vesivuoto ja tyhjennykset 2248 m³ Vuotoveden lämpösisältö 0,21 GWh Vaaralliset ja haitalliset aineet 0 t 34. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017
36. Etelä-Savon Energia Oy Ympäristöraportti 2017