27 :n mukaisessa lupa-asiassa

KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie 1 42700 KEURUU PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisessa lupa-asiassa Kokous 17.6.2015 52 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2015 Diaarinumero 37/11.01.00/2015 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien voimalaitostuhkan hyödyntämistä metsätien perusparannuksessa. LUVAN HAKIJA UPM-Kymmene Oyj Metsä PL 85 33101 TAMPERE Ly-tunnus 1041090-0 Yhteyshenkilö: Reijo Männikkö puhelin 0400 216935 sähköposti: reijo.mannikko@upm.com MAANOMISTAJA UPM-Kymmene Oyj TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta: voimalaitostuhkan hyödyntäminen metsäautotien perusparannuksessa Kunta: Keuruu Kylä: Keuruu Tila: 249-404-1-363 VIREILLE 2.3.2015, täydennetty vastineen yhteydessä 4.5.2015 HAKEMUKSEN VIREILLETULOPERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan hakeminen perustuu ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momenttiin sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohtaan 13 f. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 :n 1 momentin 12 f - kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koska kyseessä on jätteiden hyödyntämispaikka, jossa jätettä hyödynnetään alle 20 000 tonnia. Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. 1

SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perusparannettava Metsä-Liukon metsäautotie sijaitsee Keuruun kaupungin Keuruun kylässä noin 15 kilometriä Keuruun keskustaajamasta etelään. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä Keski-Suomen maakuntakaavassa ole aluetta koskevia merkintöjä. Keurusselän ranta-alueella on voimassa vahvistettu Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava. Perusparannettavan metsäautotien lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Tien vaikutuspiirissä ei ole metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lähin vesistö on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä tieosuudesta länteen sijaitseva Keurusselkä, jonne myös tiealueen vedet pääosin päätyvät ojien kautta. Keurusselkä on luokiteltu ekologisesti hyvässä tilassa olevaksi (Ehdotus Kokemäenjoen Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 2021). Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Lintusyrjänharjun I-luokan pohjavesialue (0924906), joka sijaitsee noin 2 350 metrin etäisyydellä tieosuudesta pohjoiseen ja Käännetynsalmen III-luokan pohjavesialue (0924918), joka sijaitsee noin 2 100 metriä kunnostettavasta tiestä luoteeseen. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 320 metrin etäisyydellä kunnostettavasta tiestä ja lähin vakituinen asunto noin 340 metrin päässä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat kantatien 58 varressa, mikä kulkee Keurusselän Airolahden ja tilan Metsä-Liukko välistä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan metsätien perusparantamiseksi voimalaitostuhkaa käyttäen. Toimenpiteellä parannetaan tien kantavuutta ja ympärivuotista käytettävyyttä. Perusparannettavan tien pituus on 1 700 metriä. Tieosuuden korjaaminen ja tuhkaa sisältävän kerroksen rakentaminen on tarkoitus tehdä elo - lokakuun 2015 aikana. Hyödynnettävän tuhkan määrä on enintään 2 400 tonnia. Käytettävä tuhka on Jokilaakson tehtaiden Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkaa. Peruskunnostuksen yhteydessä tien sivu- ja laskuojat perataan, rummut uusitaan, tierunko muotoillaan ja kohtaamis- ja kääntöpaikat kunnostetaan. Tuhkaa levitetään ajoradalle muotoillun tierungon päälle noin 30 40 cm vahvuiseksi ja 4,5 metriä leveäksi kerrokseksi. Tuhka tasataan ja tiivistetään kaivinkoneen ja tiekarhun avulla. Muotoiluvaiheessa rungon yläosan reunoihin tehdään vallit niin, ettei tuhka valu ojiin ajon ja tasauksen aikana. Reunavallit toimivat myös tien valmistumisen jälkeen esteenä tuhkan valumiselle ojiin sekä estävät suoran sadeveden kosketuksen tuhkan kanssa. Tuhka peitetään 10 cm:n vahvuisella murskekerroksella. Tuhkaa ei välivarastoida kohteella. Teknisiltä ominaisuuksiltaan metsäteollisuuden tuhka soveltuu hakemuksen mukaan hyvin metsäautoteiden perusparannukseen. Tuhkan alhainen lämmönjohtavuus ja routivuus vähentävät routavaurioita. Lisäksi toiminnalla säästetään luonnonkiviainesta sekä kaatopaikkatilaa. 2

TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Tuhkasta tehdyt selvitykset UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkasta on tutkittu haittaaineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet viimeksi lokakuussa 2014 ja talvituhkan osalta helmikuussa 2015. Bariumin liukoisuus ylittää maanrakennusasetuksen (VNA 591/2006, liitteen muutos VNA 403/2009) mukaisen liukoisen pitoisuuden raja-arvon sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle (taulukko 1). Molybdeenin ja fluoridin liukoisuudet ylittävät peitetyn rakenteen raja-arvon. Tutkimusraporttien mukaan lentotuhkan kokonaismetallipitoisuudet ja PCB- ja PAH yhdisteiden pitoisuudet ovat melko alhaisia. Myös liukoiset pitoisuudet alittuvat muiden tutkittujen parametrien osalta sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle. Taulukko 1. UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan haittaaineiden pitoisuudet ja liukoisuudet verrattuna valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annettuihin raja-arvoihin (VNA 591/2006, liitteen muutos VNA 403/2009). Haitallinen aine Pitoisuus, mg/kg* (raportti 14.10.2014 / raportti 20.2.2015) Pitoisuusraja-arvo, mg/kg* Liukoisuus, mg/kg* L/S 10 l/kg Raja-arvo (L/S 10 l/kg), peitetty rakenne Raja-arvo (L/S 10 l/kg), päällystetty rakenne PCB < 0,01 / - 1,0 PAH < 0,05 / 20 / 40 0,10 DOC < 10 / < 10 500 500 Antimoni (Sb) < 0,1 < 0,05 / < 0,06 0,18 0,05 Arseeni (As) 9,1 / 15 50 < 0,05 0,5 1,5 Barium (Ba) 700 / 630 3 000 150 / 84 20 60 Kadmium (Cd) 1,6 / 1,3 15 < 0,02 0,04 0,04 Kromi (Cr) 38 / 32 400 < 0,05 / 0,11 0,5 3,0 Kupari (Cu) 32 / 38 400 < 0,05 2,0 6,0 Elohopea (Hg) 0,12 / 0,18 < 0,01 0,01 0,01 Lyijy (Pb) 19 / 17 300 < 0,05 0,5 1,5 Molybdeeni (Mo) 3,3 / 3,1 50 0,19 / 0,78 0,5 6,0 Nikkeli (Ni) 19 < 0,05 0,4 1,2 Vanadiini (V) 29 / 43 400 < 0,05 2,0 3,0 Sinkki (Zn) 460 / 330 2 000 0,018 / 0,17 4,0 12 Seleeni (Se) 0,87 / 1,4 < 0,05 0,1 0,5 Kloridi (Cl - ) 770 / 150 800 2 400 Fluoridi (F -- ) 22 / 25 10 50 Sulfaatti (SO 2-4 ) 82 / 290 1 000 10 000 *kuiva-ainetta UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkasta on tehty tutkimus vanhennuksen vaikutuksesta bariumin, sulfaatin ja fluoridin liukoisuuksiin sekä bariumin ja fluoridin kokonaispitoisuuksiin, jotka ovat olleet kriittisiä tuhkan maanrakennushyötykäytön kannalta (Ramboll: Laboratorioselvitys, tuhkien vanhennuskoe. Tekninen asiakirja 29.10.2010). Tutkimuksen perusteella kuukauden vanhentaminen laskee fluoridin ja erityisesti bariumin liukoisuutta huomattavasti. Tutkittujen aineiden liukoisuuksien osalta vanhennetut tuhkat soveltuvat tällöin sekä MARA-asetuksen (591/2006) mukaiseen peitettyyn että päällystettyyn tierakenteeseen. 3

Melu, pöly ja liikenne sekä päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu päästöjä ilmaan. Vaikutukset rajoittuvat rakentamisessa käytettävien ajoneuvojen aiheuttamaan meluun ja kuljetuksista sekä rakennustoiminnasta aiheutuvaan pölyyn. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Tuhkan sisältämien haitta-aineiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään voidaan arvioida laskennallisesti tuhkan sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärän sekä enintään liukenevan määrän perusteella (taulukko 2). Taulukko 2. Haitallisten aineiden kokonaismäärät sekä arvio enintään liukenevasta määrästä, kun tuhkan käyttömäärä on 2 700 tonnia. Haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet on laskettu taulukon 1 mukaisten arvojen keskiarvona. Haitallinen aine Kokonaispitoisuus, mg/kg* Kokonaismäärä kg** Liukoinen pitoisuus mg/kg* (L/S 10 l/kg) Liukeneva määrä enintään kg** Antimoni (Sb) < 0,1 0,27 < 0,05 0,13 Arseeni (As) 12,05 33 < 0,05 0,13 Barium (Ba) 665,00 1 794 117 316 Kadmium (Cd) 1,45 4 < 0,02 0,05 Kromi (Cr) 35,0 94 0,08 0,2 Kupari (Cu) 35,0 94 < 0,05 0,13 Elohopea (Hg) 0,15 0,4 < 0,01 0,03 Lyijy (Pb) 18,0 49 < 0,05 0,13 Molybdeeni (Mo) 3,2 9 0,485 1 Nikkeli (Ni) 19,0 51 < 0,05 0,13 Vanadiini (V) 36,0 97 < 0,05 0,13 Sinkki (Zn) 395,0 1 070 < 0,094 0,3 Seleeni (Se) < 0,05 0,13 Kloridi (Cl - ) 460 1 200 Fluoridi (F -- ) 23,5 63 Sulfaatti (SO 2-4 ) 186,0 500 *kuiva-ainetta **laskelma perustuu näytteen kuiva-ainepitoisuuteen 99,9 % Hakijan mukaan hakemuksen mukaisesta tuhkarakenteesta ei aiheudu esitetyssä käytössä haittaa tai riskiä ympäristölle. Tuhkasta tehdyssä vanhennustutkimuksessa bariumin liukoisuus L/S 10 aleni yhden kuukauden aikana tasolta 100 mg/kg tasolle 0,05 mg/kg ja fluoridin tasolta 18 mg/kg tasolle 8,8 mg/kg. Sulfaatin liukoisuus sen sijaan kasvoi tuhkan vanhetessa. Vanhennetun tuhkan bariumin liukoisuus on siten merkittävästi tuoretta tuhkaa alhaisempi (tutkimuksen alenemissuhteessa laskettuna 0,0016 kg) ja fluoridin noin puolet tuoretta tuhkaa alhaisempi (30,7 kg). Molybdeenin suurin laskennallinen liukeneva määrä on 1,0 kg. Koska liukeneminen tapahtuu noin 1,7 km pitkällä tieosuudella pitkän ajan kuluessa, ei rakenteesta aiheudu sellaista pistekuormitusta, joka aiheuttaisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuhkarakenteen vesistövaikutuksia voidaan arvioida myös tuhkan sisältämien haittaaineiden liukoisuussuhteen L/S perusteella ja vertaamalla sen perusteella laskettavia pitoisuuksia esimerkiksi talousvesiasetuksen mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin (Taulukko 3). Liukoisuussuhdetta L/S 10 käytetään arvioitaessa pitkän aikavälin liukoisuutta. Esimerkiksi neliömetrin alalla 40 cm:n tuhkakerroksesta 4

aiheutuva L/S suhde on 0,68, kun sadannasta (600 mm/a) arvioidaan tierakenteeseen imeytyvän enintään 300 mm/a (300 kg/m 2 /a) ja tuhkarakenteen paino on noin 440 kg/m 2 (lentotuhkan ominaispaino 1100 kg/m 3 ). L/S 10 suhteen toteutuminen kestää tällöin 6,8 vuotta. Metsä-Liukon metsäautotien tuhkarakenteesta aiheutuvan kuormituksen laskenta perustuu oletukseen, että koko tuhkakerroksen paksuus on 40 cm, joten arvio pitoisuuslisäyksestä on todellisuutta korkeampi. Myöskään tuhkan vanhennuksesta aiheutuvia muutoksia aineiden liukoisuuksissa ei ole otettu laskennassa huomioon. Taulukko 3. Tuhkarakenteen aiheuttamat arvioidut pitoisuuslisäykset metsätien alueen vedessä, kun sadanta on 600 mm/v ja siitä rakenteen läpi imeytyy 300 mm/v. Tulos on ilmoitettu pitoisuuden (µg/l) nousuna ja sitä on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (SosTMA 461/2000) mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin (v) ja -suosituksiin (s). Haitallinen aine Liukoisuus Pitoisuus Pitoisuuden raja-arvo (SosTMA 461/2000, liite 1) mg/kg kuivaainetta mg/m 2 * mg/m 2 /v ** mg/v *** µg/l **** µg/l Antimoni < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 5,0 (v) (Sb) Arseeni (As) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 10 (v) Barium (Ba) 117 51 480 7 571 57 918 150 25 237 - Kadmium (Cd) < 0,02 8,8 1,29 9 869 4,3 5,0 (v) Kromi (Cr) 0,08 35,2 5,18 39 627 17,3 50 (v) Kupari (Cu) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 2 000 (v) Elohopea < 0,01 4,4 0,65 4 973 2,17 1,0 (v) (Hg) Lyijy (Pb) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 10 (v) Molybdeeni 0,485 213,4 31,38 240 057 104,6 - (Mo) Nikkeli (Ni) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 20 (v) Vanadiini (V) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 - Sinkki (Zn) < 0,094 41,36 6,08 46 512 20,3 - Seleeni (Se) < 0,05 22 3,24 24 786 10,8 10 (v) Kloridi (Cl - ) 460 202 400 29 765 227 702 250 99 217 250 000 (s) Fluoridi (F -- ) 23,5 10 340 1 521 11 635 650 5 070 1 500 (v) Sulfaatti 186 81 840 12 035 92 067 750 40 117 250 000 (s) (SO 2-4 ) * liukoisuus milligrammaa neliömetriltä, kun tuhkarakenteen paino on 440 kg/m 2 ** liukeneva määrä milligrammaa neliömetriltä vuodessa, kun L/S 10 on 6,8 vuotta *** liukeneva määrä koko käyttöalalta (7 650 m 2 ) vuodessa, kun tien leveys on laskennassa 4,5 metriä ja pituus 1 700 metriä **** haitta-aineen koko käyttöalalta vuodessa liukeneva määrä jaettuna rakenteen läpi vuodessa imeytyvällä vesimäärällä (0,3 m/v * 7 650 m 2 = 2 295 m 3 /v) Syntyvät jätteet Tuhkan hyödyntämisestä ei synny jätettä. Arvio ympäristövaikutuksista Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä tienparannuksessa ei aiheudu haittaa tai 5

riskiä ympäristölle tai muita haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan tuhka soveltuu ominaisuuksiensa perusteella hyvin korvaamaan luonnonkiviainesta maa- ja tierakentamisessa. Samalla säästetään myös kaatopaikkatilaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Rakentamisaikana suoritetaan silmämääräistä tarkkailua. Rakentamisen päätyttyä suoritetaan lopputarkastus, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija katsoo, ettei päästöjä synny eikä siten esitä päästötarkkailua. Vaikutuksia tarkkaillaan silmämääräisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Keuruun kaupungin internet -sivuilla 5.3 4.4.2015. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erityistiedoksiannot Airolahteen laskevien laskuojien lähikiinteistöille (4 kpl) sekä Keuruun kalastusalueelle ja Liukon ja Pohjoislahden osakaskunnille. Tarkastukset Ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt tarkastuksen kohteeseen 4.6.2015. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Lausunnossa edellytetään seuraavaa: Tien perusparannuksessa käytettävän tuhkan tulee olla vanhennettua. Tuhkan tarkkaan peittämiseen päälle ajettavalla murskekerroksella on kiinnitettävä huomiota. Tuhkan käytössä on huolehdittava siitä, ettei se joudu kosketuksiin pohjaveden tai pintavesien kanssa esimerkiksi soistuneissa kohdissa tai purojen ylitysten tms. yhteydessä. Myös riittävä suojaetäisyys mahdollisiin lähteisiin on jätettävä tuhkaa levitettäessä. Muistutukset ja mielipiteet Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta ovat jättäneet yhteisen muistutuksen 1.4.2015 (muistutus lyhennettynä): Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta (jatkossa KKA) vaativat, ettei 6

ympäristölupaa eikä toiminnan aloittamislupaa tule myöntää kyseessä olevalle hankkeelle tai toiminnalle seuraavin perustein: KKA:n mielestä UPM-Kymmene Oyj (jatkossa UPM) on esittänyt hankkeen toiminnan sekä etenkin sen vaikutukset ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöön puutteellisesti ja suurpiirteisesti. UPM ei ole esittänyt arviota siitä, miten mahdollisia päästö- ja haittavaikutuksia seurattaisiin ja mitä varasuunnitelmia tai toimenpiteitä ympäristövahinkojen suhteen tultaisiin toteuttamaan. Ympäristöluvan saajan tulee olla selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja eri oikeusasteissa tehtyjen päätösten mukaan lisäksi oikeudellisesti sidottu esittämiinsä päästöarvioihin. Hankekohdetta koskeva ympäristölupahakemus on uusi ja sen vaikutus ympäristöön ja vesistöön tulisi jatkumaan ikuisesti. Alapuolinen vesistö tulisi KKA:n näkemyksen mukaan kuormittumaan merkittävästi kyseisestä hankkeesta johtuen. Hakemuksessa esitetty noin 30 40 cm:n vahvuisen ja 4,5 metriä leveän tuhkakerroksen käyttö tarkoittaa laskennallisesti, että ongelmallista jätetuhkaa käytetään 1700 m x 4,5 m x (0,30 0,40 m) = noin 2300 3060 m 3 (tonnia) eli 200 250 normaalia sora-autokuormaa. UPM on arvioinut tuhkamääräksi enimmillään 2400 tonnia. Jos tuhkakerroksen paksuus jossain kohdassa kasvaisi, voisi todellisuudessa käytettävä tuhkamäärä olla huomattavasti esitettyä suurempi ilman, että sitä kukaan huomaisi. KKA:n käsityksen mukaan tuhka voisi myös olla peräisin muualta kuin UPM:n Jämsänkosken turvevoimalaitoksesta tai turpeen alkuperästä johtuen sen koostumus ei vastaisi tutkimustulosten mukaista tuhkaa. Näitä tuhkia ei tultaisi tutkimaan koskaan asianmukaisesti ja näin ongelmajätteeksi määriteltävä tuhka tulisi päätymään eli loppusijoittumaan Keuruun Ilovuoren metsätielle. KKA epäilee, ettei tuhkan hyödyntämistä ja käyttömääriä tultaisi valvomaan. KKA katsoo, että voimaloiden turvetuhka on ongelmajätettä, joka tulee käsitellä ongelmajäteasetusten ja lakien vaatimalla tavalla. Turvetuhkat sisältävät todellisuudessa suuria määriä monia alkuaineita ja vaarallisia raskasmetalleja sekä myös runsaasti Tsernobylin voimalaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cecium 137:ää. UPM ei ole tutkituttanut KVVY:llä tuhkan cecium 137-pitoisuutta lainkaan, mikä on KKA:n käsityksen mukaan merkittävä puute. Hakemuksen liitteenä olevien tutkimustulosten mukaan näytetuhka on korkean bariumpitoisuuden ja bariumin liukoisuuden vuoksi hyötykäyttöön eli tienrakentamiseen kelpaamatonta ongelmajätettä. UPM lausuu hakemuksen kohdassa 15, että Tuhka toimitetaan kohteelle Jämsänkosken Vierelän kaatopaikalla olevasta välivarastosta tuhkan kuljetukseen soveltuvalla kalustolla. KKA:n käsityksen mukaan UPM täten antaa ymmärtää, että kyseistä ongelmajätettä on kertynyt Vierelän kaatopaikalle jo liian paljon ja UPM pyrkii kiertämään jätelakia hakemalla ongelmatuotteelle sijoituslupaa toisen kaupungin puolella sijaitsevalle ja omistamalleen metsätielle. KKA:n käsityksen mukaan metsätien tuhkakerrosta ei tultaisi eristämään suojaavilla erikoisvahvistetuilla eristyskankailla tai vastaavilla käytännöillä. UPM ei kerro, mitä se tarkoittaa tuhkan kapseloinnilla tien rakenteeseen. KKA:n käsityksen mukaan kyseessä on tuhkan levitys eristämättömälle ja huonokuntoiselle metsätien tiepohjalle suhteellisen paksuna kerroksena, joka sitten tasoitetaan kaivinkoneella käytännössä vasta syvennettyjä tienvarsiojia myöten. Tuhkakerroksen päälle levitettävän 10 cm:n murskekerroksen murskeen kokoluokkaa ei ole ilmoitettu. KKA:n näkemyksen mukaan kaikki murskelaadut läpäisevät veden helposti. Täten kaikki sade- ja lumien sulamisvedet imeytyvät jätetuhkaan ilman estettä ja suotuvat jätevedet johdettaisiin käsittelemättöminä läheiseen Keurusselkään. Edes turvesoilla käytettävä 7

vesienkäsittelyratkaisu pintavalutus ei suodata humusta eikä myöskään tuhkan hienojakoisia raskasmetalli- ja alkuainepartikkeleita tai lentotuhkan radioaktiivisuutta. UPM:n hakemuksessa jätevesiä ei tultaisi käsittelemään millään tavoin. Hakemuksen liitteenä olevan KVVY:n analyysin perusteella tuhkaa ei voi käyttää peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa eikä sitä voida toimittaa tavanomaiselle kaatopaikalle. KKA:n näkemyksen mukaan hakija ei ole ottanut huomioon ympäristönsuojelulain mukaista varovaisuusperiaatetta (YSL 42 ) ja vähättelee tai ei ole selvillä hankkeensa vaikutuksista yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, vesien tilaan ja käyttöön, kalaston tulevaisuuteen, pohjavesien tilaan ja kauaskantoisiin pölypäästöihin. Lentotuhkan kuljettaminen alueelle tulisi olemaan tien rakentamisen aikana jatkuvaa päivittäistä toimintaa (vähintään noin 250 rekkakuormaa, 4-8 kuormaa joka arkipäivä). Tuhkan pölyämistä sitä kipattaessa ja tasoitettaessa tapahtuisi varmuudella jo hyvin mitättömillä tuulilla. Mitä tapahtuisi syysmyrskyillä tai ensimmäisenä keväänä lumien sulaessa ja tulvien alkaessa? KKA viittaa edelleen aikaisemmin lausumaansa ja toteaa, että UPM:n voimalatuhka sisältää pääasiassa turveperäistä tuhkaa ja sen alkuaine-, raskasmetalli- ja radioaktiivisuuspitoisuudet vaihtelevat hyvin suuresti riippuen UPM:n laitoksilla poltetusta materiaalista. Koska maaston korkeus viettää Ilovuorelta (150 mpy) Keurusselälle (105,4 mpy), huuhtoutuvat tuhkasta liukenevat haitta-aineet matalaan Keurusselän Airolahteen. STUK:n ilmoituksen mukaan itse turpeessa ceciumpitopisuus on vain murto-osa tuhkan pitoisuudesta. UPM:n hakemuksessa ei mainita sanallakaan tuhkan radioaktiivisuutta tai cecium 137-pitoisuutta, mikä on KKA:n mielestä merkittävä puute tässä lupahakemuksessa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 42.1 :ssä säädetyt luvan myöntämisedellytykset. KKA:n mielestä tuhkan käyttö tien rakentamisessa aiheuttaisi alapuoliselle vesistölle hyvin merkittävää pilaantumisvaaraa sekä erityisten luonnonolosuhteiden heikentymistä, joten luvan myöntämisedellytykset eivät täyty. YSL 43 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa tai menetelmiä ei ole KKA:n mielestä hakemuksessa esitetty. Käytössä tulee olla ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate, jolloin tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet toisenlaiseen toimintaan ja toisiin käytettäviin tierakennusmateriaaleihin kuten soraan ja murskeeseen, joiden ottamisalue on Ilovuoren metsätien vieressä UPM-Kymmene Oyj:n maalla. Tuhkan kuljetuskustannukset Jämsästä Keuruulle ovat huomattavasti suuremmat kuin vierestä saatavien ja tarkoitukseen soveltuvien puhtaiden luonnonmateriaalien hankintakustannukset. Jätteen kuljettamisella kaukana sijaitsevilta voimalaitoksilta Ilovuoren tielle levitettäväksi saadaan taloudellinen hyöty jätteen asiallisen loppusijoittamisen kustannusten välttämisestä, eikä suinkaan jätteen hyötykäytöstä. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää yksiselitteisesti, että vallitsevaa vesien tilaa ei saa millään tavoin heikentää tai huonontaa siitä, mitä se aikaisemmin on ollut. Tarkemmin vesienhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon järjestämisestä 30.12.2004/1299. Myös tätä lakia on noudatettava. Tuhkarakenne on eristettävä ja sijoitettava eroon pinta- ja pohjavesistä siten, ettei haitallisten aineiden kulkeutumista voi tapahtua niiden mukana. Tuhkarakenteita käytettäessä on edellytettävä tiivis pintarakenne kuten eristeasfaltti. Työn aikana tuhkan varastokasat on peitettävä ja tuhkakerros on peitettävä heti levittämisen jälkeen 8

seuraavalla rakennekerroksella. Lisäksi tuhkarakenteen tulee sijaita siten, ettei se joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Rakenne tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä keskimääräisen ylimmän vapaan pohjavedenpinnan yläpuolelle. Esitetty 30 40 cm paksuinen tien kantava tuhkakerros ja 10 cm määrittelemättömästä murskeesta tehtävä pintakerros pystyy imeyttämään huokostilaansa lähes minkä tahansa sateen, jonka lisäksi reunaluiskat vielä tiivistetään yleensä moreenilla siten, että varmistetaan veden imeytyminen tuhkakerrokseen läpi alla olevien hiekka- ja silttikerrosten kautta pohjaveteen. Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Tuhkarakenteet jäävät pysyviksi ja tulevat aiheuttamaan haitallisten aineiden päästöjä myös sen jälkeen, kun tietä alueella ei mahdollisesti enää käytetä. Lupaharkinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon Säteilyturvakeskuksen ohje (ST-ohje 12.2) sekä seuraavat päätökset: - Itä-Suomen aluehallintoviraston tuhkan hyödyntämistä koskeva päätös 72/2012/1 28.9.2012 Dnro ISAVI/67/04.08/2011 / Kevätniemen saha, Lieksa sekä - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tuhkan hyödyntämistä päätös LSU-2009-165/111 9.6.2009 / Vaskiluodon Voima, Seinäjoki - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 173/2013/1 5.11.2013, Dnro LSSAVI/154/04.08/2012 / Lapsukansuon turvetuotantoalueen tiestön ja varastokentän rakentaminen hyödyntämällä voimalaitostuhkia tiestön rakenteissa, Multia ja tähän liittyvä Vaasan hallinto-oikeuden välipäätös 21.1.2014 (nro 14/0008/2, Dnro 02240/13/5107). Pohjoislahden osakaskunta esittää muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: Tien kunnostusojitus on tehtävä ennen tien perusparannusta. Voimalaitostuhkan käyttö on valvottava tapahtuvaksi vain tien ajoradalle. Hakija on velvoitettava joko itse tai toimeksiantoon perustuen ottamaan vesinäytteet vuosittain todistettavasti Keurusselkään ja Haarajärveen virtaavista ojavesistä viiden (5) vuoden ajan 200 metrin etäisyydeltä ko tiestä huhti toukokuussa. Vesinäytelausunnot on toimitettava Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle. Aironiemen tienhoitokunta toteaa muistutuksessaan seuraavaa: Tonttien omistajina tienhoitokunnan jäseniä huolestuttavat tiealueelta keväisin tulevat valumavedet Airolahteen ja he toivovat UPM-Kymmene Oyj:ltä tietoa päästö- ja haittavaikutusten seurannasta. Hakemuksen mukaan metsätien sivu- ja laskuojat perataan sekä uusitaan rummut. Tässä yhteydessä Keurusselkään johtaviin laskuojiin tulee tehdä saostusaltaita tai suodatinpatoja. Tienhoitokunnan jäsenet pelkäävät kiintoainesta ja tuhkasta mahdollisesti liukenevia raskasmetalleja sisältävän veden aiheuttavan vahinkoa vesistölle ja kalakannalle sekä madalluttavan Airolahtea entisestään. Tilan Airoo osakkaat (A) vastustavat jättämässään muistutuksessa ympäristöluvan myöntämistä UPM Kymmene Oyj:n hakemuksen mukaiselle tuhkan hyötykäytölle. Airoon tilaan kuuluu noin 130 metriä Airolahden rantaa. Hakemuksen liitteenä olevan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tuhka-analyysiraportin mukaan kyseessä oleva tuhka ei sovellu hyötykäyttöön. Kyseessä olevan metsätien valumaalueen ojat laskevat Airolahteen, joka on erittäin matala, hyvin kaislikkoinen ja ruohikkoinen. Vaikka kyseessä ei olisikaan vaarallisia eikä sinällään rehevöitymistä aiheuttavia tai nopeuttavia päästöjä, aiheutuu niistä kuitenkin lahden liettymistä ja veden samentumista. Tällöin Airolahden virkistyskäyttö heikkenee oleellisesti (uiminen, saunaveden otto, kalastus). Seurauksena on muun muassa pientilan jälleenmyyntiarvon romahtaminen. 9

Olavi Kaipanen (B) on esittänyt muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: - Kuulemisaikaa on jatkettava ainakin yhdellä kuukaudella 4.5.2015 asti. - Kuulutus on julkaistava paikallislehdessä. - Rajanaapureille ja Airolahden Kotalahden rannanomistajille on ilmoitettava kirjeellä tai sähköpostilla ajatellusta hankkeesta. Lisäksi hän on tuonut muistutuksessaan esille seuraavat kunnostettavaan metsätiehen ja sen lähiympäristöön liittyvät seikat: Peruskorjattava tie on pääosin tehty kantavalle maaperälle. Syksyllä 2014 märkään aikaan suoritettu energiapuun kuljetus aiheutti raiteet kahteen kohtaan yhteensä noin 230 250 metrin matkalle. Esitetty mittava tienparannus tuhkalla koko 1 700 metrin matkalle ei ole perusteltua. Toisaalta esitetty 30 40 cm:n kantavan kerroksen lisääminen ei takaa, että tietä voisi kuormittaa kelirikkoaikoina. Valumavedet kulkeutuvat alueelta sekä Keurusselän Airolahteen että Haarajärveen. Keurusselän Airolahden vedenpinta on ollut jo vuosia erittäin alhaalla loppukesäisin ja syksyisin niin, että jo soutuveneellä liikkuminen on vaikeaa. Myös vedenlaatu on syksyisin erittäin huono. Mahdollisesti käytettävän voimalaitostuhkan tulee olla puhdasta. HAKIJAN VASTINE UPM Kymmene Oyj antoi 4.5.2015 vastauksensa annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineessa he toteavat seuraavaa: Tuhkan ominaisuuksista ja ympäristökelpoisuudesta UPM on hakenut ympäristölupaa tuhkan käyttöön metsätien kunnostamisessa. Kunnostettava metsätie ei sijaitse rannassa tai pohjavesialueella. Kunnostettavan tien pituus on 1700 metriä. Rakentamiseen käytettävä tuhka on peräisin Jämsänkosken voimalaitokselta. Voimalaitoksen poltto-olosuhteet ja polttoaineet tiedetään tarkkaan. Laitoksen toimintaa seurataan käyttötarkkailua koskevien ympäristöluvan määräysten mukaan ja toiminnasta pidetään kirjaa. polttoaineina käytetään pääasiassa puupohjaisia polttoaineita kuten tehtaan kuorta, hakkuutähteitä, kantoja, sahan kuorta ja purua. Mainittujen biopolttoaineiden lisäksi käytetään polttoaineena turvetta ja poltetaan tehtaan prosessista peräisin olevaa kuitulietettä. Tuhkan ominaisuudet tiedetään jo tällä perusteella erittäin hyvin. Tuhkan sisältämien haitta-aineiden pitoisuus- ja liukoisuustestien näytteenotot ja näytteiden valmistus tehdään eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen ja standardien mukaisesti ja niitä verrataan asetuksen raja-arvoihin (MARA-asetus 591/2006 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen). MARA-asetuksessa tarkoitettujen jätteiden hyötykäytölle ei ole tarpeen hakea ympäristölupaa, vaan asetuksessa määrätyt ehdot täyttävät jätteet voidaan käyttää asetuksessa luetelluissa maanrakennuskohteissa lupia hakematta. Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan sisältämät haitta-aineet on moneen kertaan kattavasti ja standardien mukaan testattu. Laadunvalvontatestauksia suoritetaan säännöllisesti. Tutkimusten perusteella tuhka soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi tierakenteissa. Tuhkan käytöstä on usean vuoden kokemukset, joiden perusteella tiedetään, etteivät ympäristön raskasmetallipitoisuudet kohoa eivätkä vedet pilaannu. Pohjavesimittauksissa on muun muassa todettu, että suurin osa lyijyn, elohopean ja kadmiumin mittaustuloksista on alle määritysrajojen ja arseeni alhainen, joten tuhka ei ole nostanut näiden aineiden pitoisuuksia pohjavedessä. 10

Tuhkan käyttöä metsälannoitteena ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu paljon. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tuhka soveltuu ympäristömielessä metsälannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Jokaisen käyttökohteen erillistarkkailu ei ole järkevää Kun tuhkan laatu tunnetaan ja tuhkan käytöstä ei pitkäaikaisten kokemusten ja lukuisien tutkimusten mukaan aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti pintavesien, pohjaveden ja maaperän tarkkailumääräykset eivät yksittäisessä hankkeessa ole tarpeen. Rakennettuja kohteita on tutkittu valvotusti vuosien ajan (viimeksi esimerkiksi Tapion hanke 2011 2015) ja saadut tulokset osoittavat, ettei ympäristövaikutuksia ole. Turhat tarkkailumääräykset jokaiselle tienpätkälle tekisivät ympäristöluvan maksullisuuden lisäksi hankkeista niin kalliita, että se estäisi käytännössä jätemateriaalien hyötykäytön. Lainsäädäntö täysin yksiselitteisesti velvoittaa niin viranomaisia kuin toiminnanharjoittajiakin edistämään jätemateriaalien hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijasta. Riskien välttämiseksi käyttökohteiksi ei tule kuitenkaan valita esimerkiksi veden ottoon käytettäviä I II luokan pohjavesialueita. Hakemuksessa tarkoitettuun käyttökohteeseen ei sisälly riskejä. Jämsänkosken voimalaitoksen tuhkasta tehdyt tutkimukset Jämsänkosken voimalaitoksen tuhkaa on käytetty maanrakentamisessa pitkään ja tuhkan sisältämistä haitta-aineista on käytettävissä testaustuloksia pitkältä ajalta. Hakemusasiakirjoihin sisältyvissä vuoden 2014 2015 testeissä metallien sekä PAHja PCB -yhdisteiden kokonaispitoisuudet alittavat MARA-asetuksen raja-arvot. Metsäteitä ei muutenkaan voi rakentaa pelkällä ilmoitusmenettelyllä, vaan asetus edellyttää ympäristölupaa jokaiselle erilliselle käyttökohteelle. Asetukseen on ehdotettu muutoksia, koska ilmoitusmenettelyn edellytykset ja asetuksen tiukat raja-arvot täyttyvät jätemateriaaleissa ilman poikkeuksia vain harvoin. Bariumin liukoisuus on tuoreessa puun ja turpeen polton tuhkassa korkea, mutta vanhentamalla tuhkaa bariumin liukoisuusarvo laskee nopeasti. Hakemuksen liitteenä olevissa analyysiraporttien johtopäätöksissä on sanottu: Ravistelutestissä liukoisen bariumin pitoisuuden perusteella nyt tutkittu tuhka ei ole hyötykäyttökelpoista peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa VNA 591/2006 ja 403/2009 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Lause viittaa em. MARA-asetukseen ja se pitää osata lukea painottamalla alleviivattua sanaa. Sen lisäksi tässä tapauksessa on tarkoitus käyttää vanhennettua tuhkaa. Tuhkaa on kerätty välivarastoon odottamaan hyötykäyttöä. Tutkimustulosten (muun muassa Ramboll 2010 Laboratorioselvitys tuhkien vanhennuskoe) mukaan tuhkien fluoridin ja bariumin liukoisuus laskee murto-osaan jo kuukauden ikäisissä näytteissä. Bariumin liukoisuus laskee siinä määrin, että Rambollin raportissa on johtopäätöksenä todettu tuhkien soveltuvan MARA-asetuksen (591/2006) mukaiseen peitettyyn rakenteeseen. Bariumin tässä kuvattu liukoisuuden aleneminen varastoinnin aikana on ollut tiedossa pitkään, mutta tällä tutkimuksella tulos on varmistettu Jämsänkosken tuhkilla. Miksi käyttää jätemateriaalia luonnonmateriaalien sijaista Ympäristöhallinto on ollut mukana useissa hankkeissa, joilla pyritään lisäämään jätemateriaalien käyttöä ja poistamaan esteitä tavoitteena olevan hyötykäytön tieltä. Yleisesti nähdään, että maisemaa vielä kaunistavien kallioiden murskaaminen kaikkien kunnostamista vaativien lukemattomien teiden rakennusmateriaaliksi ei ole kestävän kehityksen, materiaalitehokkuusvaatimusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta kannatettava asia. Kaatopaikkojen laajentaminen ja jätemäärien jatkuva kasvu tulee 11

estää ja tavoitteet velvoittavat sekä viranomaisia että toiminnanharjoittajia. Jätemateriaaleilla siis pyritään korvaamaan luonnonmateriaaleja nimenomaan ympäristösyistä. Sen vuoksi on aihetta ihmetellä, mikä on ollut syynä tähän hakemusasiaan jätettyihin mielipiteen ilmauksiin. Tässä vastauksessa pyrimme joka tapauksessa antamaan lisätietoa tuhkan käyttöön liittyvästä tutkimustiedosta siltä varalta, että kysymys on tiedon puutteesta. Suomessa on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mukaan 135 000 km metsäteitä, joita tulisi peruskorjata vuosittain 4 000 km. Näistä lähtökohdista on perustettu tutkimushanke, jossa selvitetään tuhkan käyttöä metsäteiden rakennusmateriaalina. Tutkimushankkeessa (ns. Tapion hanke 2011 2015) ovat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lisäksi mukana Aalto-yliopisto, Metsäkeskus ja ELY-keskus. Tutkimuskohteeksi on rakennettu Jämsänkosken tuhkaa käyttäen tietä Karstulaan Keski-Suomen ELY-keskuksen johtaessa hanketta. Tuhkan käytön vaikutuksia ympäristöön on tutkittu laajasti eikä tuhkasta ole todettu aiheutuvan ympäristöhaittaa. Vastineen liitteenä on esitysmateriaali hankkeesta, jonka loppuraportti ei ole vielä valmis. Terveysviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu rakennussuunnitelmassa huomioon. Esitettyihin muistutuksiin ja mielipiteisiin hakija ei esitä erillisiä vastineita vaan viittaa vastineessa edellä esitettyihin perusteluihin. Osakaskunnat tai kalastusalue eivät ole asianosaisia. Mielipiteissä esitetään saatavilla olevan luonnonmateriaalin käyttämistä tuhkan sijasta ja maa-aineksen hankkimista nimetyn omistajan montulta, joiden näkemysten osalta viitataan siihen, mitä vastineessa on esitetty luonnonmateriaalien korvaamisesta jätemateriaaleilla. Ympäristöluvan käsittely ja ratkaisu on oikeusharkintaa. Lupakäytännön tulee olla yhtenevää maan eri osissa. Kysymys on 1,7 km pitkän tienosan perusparantamisesta tuhkaa materiaalina käyttäen eikä päästöjä aiheuttavasta jätteenkäsittelytoiminnasta. Tuhkasta MARA-asetuksen mukaan tutkittavia haitta-aineita esiintyy myös luonnossa, vesissä ja luonnon materiaaleissa. Tuhkan sisältämä liukoinen barium ei tee tuhkasta vaarallista jätettä. KVVY:n raporttien ilmaisut on selkeytetty edellä. Siteeraus lentotuhkaa ei liukoisen bariumin pitoisuuden perusteella voida loppusijoittaa VNA 331/2013 mukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei pidä paikkaansa, mikä selviää lukemalla valtioneuvoston asetuksen 331/2013 30 :n yhdessä tavanomaiselle kaatopaikalle toimitettavan jätteen raja-arvoja koskevan liitteen 3 taulukon 5 kanssa. Liukoiselle bariumille annettu raja-arvo koskee sijoittamista yhdessä tietyntyyppisen vaarallisen jätteen kanssa. YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää UPM Kymmene Oyj:lle ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaisen ympäristöluvan Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkan hyödyntämiseen Keuruun kaupungin Keuruun kylässä sijaitsevan Metsä-Liukon metsätien perusparannuksessa. Perusparannus tulee tehdä lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. 12

Lupamääräykset 1. Metsä-Liukon metsäautotien (1 700 m) perusparannuksessa saa käyttää enintään 2 400 tonnia voimalaitostuhkaa. Käytettävän tuhkan tulee olla laadultaan hakemuksessa esitetyn mukaista (jäteluokka 10 01 03) vähintään yhden (1) kuukauden ajan vanhennettua tuhkaa. 2. Kunnostuksen tulee olla valmis 31.12.2017 mennessä. 3. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle joko peitettyinä tai säiliöissä pölyämisen estämiseksi. Tuhkien kuljettajan tulee olla merkitty ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. 4. Tuhkan levittäminen on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pölyämistä eikä tuhkaa leviä rakentamiskohteen ulkopuolelle. Rakenne on tiivistettävä ja peitettävä murskeella viivytyksettä kuorman levittämisen jälkeen. Tarvittaessa pölyäminen on estettävä tien kastelulla. Voimakkaan sateen ja tuulen aikana työ on keskeytettävä. Mikäli leviämistä pääsee tapahtumaan, on jäte poistettava viivytyksettä ympäristöstä. 5. Tiealue tulee ojittaa ja tarvittaessa pohjustaa siten, ettei tuhkakerros joudu missään olosuhteissa kosketukseen pohjaveden kanssa. Tien rakenteet on suojattava mahdollisimman hyvin syöpymiseltä ja liettymiseltä. Tarvittaessa ojiin tulee tehdä lietekuoppia tai ojasyvennyksiä. Työ tulee ajoittaa kuivaan aikaan. 6. Mikäli alueella on tarpeen varastoida polttoaineita tai öljyjä, ne tulee varastoida asianmukaisissa kaksivaippaisissa tai valuma-altaallisissa säiliöissä. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestolaite. Jos työmaa-alueella tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa öljyä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on siitä ilmoitettava välittömästi pelastusviranomaiselle ja ryhdyttävä toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta työmaa-alueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Tarkkailu, valvonta ja raportointi 7. Tuhkarakenteen kunto ja vesijärjestelyjen toimivuus on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä. 8. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa hyödynnettävän tuhkan määrästä ja laadusta. 9. Luvan haltijan on ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista aloituspäivämäärä sekä rakentamisesta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot. Ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivää ennen toiminnan aloittamista. 10. Metsätien kunnostustyön valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen tulee sisällyttää tiedot kokonaistoiminta-ajasta, käytetyn tuhkan määrästä ja laadusta, rakentamisen aikaisesta tarkkailusta ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 13

Muut määräykset 11. Mikäli alue luovutetaan tai vuokrataan, on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot alueen rakentamisesta ja rakenteista sekä käytetyistä tuhkista. Myös uusi haltija on vastuussa rakenteen kunnossapidosta. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää ympäristöluvan tuhkan käytölle Metsä- Liukon metsätien kunnostuksessa. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto katsoo, että UPM-Kymmene Oyj:n hakema toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä maakuntakaavassa ole sellaisia aluetta koskevia varauksia, joiden toteuttamista hanke vaikeuttaisi. Rakentamisessa käytetään vain rakenteessa tarvittava määrä tuhkaa. Tuoreen tuhkan bariumin liukoisuus ylittää MARA-asetuksen mukaiset raja-arvot sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle ja molybdeenin ja fluoridin liukoisuudet peitetylle rakenteelle. Vanhennettua tuhkaa käytettäessä tuhkarakenteesta liukenevien metallien ja muiden alkuaineiden määrä on kuitenkin vähäinen. Ympäristövaikutuksia on arvioitu myös arvioimalla laskennallisesti tuhkarakenteesta aiheutuvaa haitallisten aineiden pitoisuuslisäystä alueen vedessä. Tuoreen tuhkan antimonin, elohopean ja fluoridin arvioidut pitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (SosTMA 461/2000) ja arseenin, lyijyn ja seleenin pitoisuudet vastaavat talousvedelle asetettua vaatimusta. Muiden aineiden pitoisuudet alittavat talousvedelle asetetut vaatimukset. Koska peruskunnostettava tiealue ei sijaitse pohjavesialueella eikä tien läheisyydessä ole talousvesikaivoja tai lähteitä ja etäisyys lähimpään vesistöön on noin 300 metriä, ei tuhkan hyödyntämisestä ennalta arvioiden aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kyseessä on tavanomainen jätteen hyödyntäminen, josta on runsaasti kokemusta. Tuhkaa ei varastoida alueelta. Lupapäätöksen mukaan toimittaessa toiminnan katsotaan täyttävän luvan myöntämisen edellytykset. Vakuutta ei vaadita toiminnan laatu huomioon ottaen. Hakija on myös riittävän vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Toiminnanharjoittajalla katsotaan lisäksi olevan riittävä asiantuntemus jätelain edellyttämään jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Toiminta ei ole ristiriidassa alueellisen tai valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. 14

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1-2 Määräyksissä on määritelty hyödynnettävien tuhkien laatu ja määrä sekä toiminnan aikataulu toiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Voimalaitostuhkien laatu voi vaihdella, joten toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakentamisessa käyttämiensä tuhkien laadusta. Rakentamisessa tulee käyttää vähintään yhden (1) kuukauden ajan vanhennettua tuhkaa, koska tämä pienentää bariumin ja fluoridin liukoisuutta merkittävästi. Lupamääräykset 3-4 Tuhkan kuljettamisesta ja käsittelystä on annettu määräykset ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Nopealla levityksellä, tiivistyksellä ja peittämisellä estetään tuhkan pölyämistä ja vähennetään valumavesien suotautumista rakenteisiin. Käytettävien tuhkien laatu on esitettyjen pitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella riittävä peitettyyn rakenteeseen. Lupamääräys 5 Tuhkaa ei saa hyödyntää pinta- ja pohjavesihaittojen ehkäisemiseksi maanrakennuksessa paikoissa, joissa tuhka joutuisi suoraan kosketukseen pinta- ja pohjaveden kanssa. Tuhkarakenteen ja ylimmän keskimääräisen pohjavesipinnan välissä tulee olla vähintään 0,5 metrin suojakerros. Lupamääräys 6 Polttoaineiden varastoimisesta ja käsittelystä sekä poikkeukselliseen tilanteeseen varautumisesta on annettu määräys maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 7 8 Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi. Vuosittainen tien kunnon tarkkailu on oleellinen osa toiminnanharjoittajan tarkkailuvelvoitetta. Lupamääräykset 9-10 Valvovalle viranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä vastaavasta henkilöstä luvan ja sen määräysten valvomiseksi. Valvonnan kannalta on tärkeää, että toiminnalle on nimetty vastuuhenkilö, jolla on riittävät tiedot toiminnasta ja sen ympäristönsuojelun toteuttamisesta. Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. Lupamääräys 11 Ympäristönsuojelulain 139 mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. VASTAUS LAUSUNNOSSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 5. Keuruun kalastusalueen ja Liukon osakaskunnan yhteinen muistutus on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksissä 1 ja 3 5. Aironiementien tienhoitokunnan muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. 15

Tuhkan laaduntarkkailua ja tuhkan vesistövaikutusten tarkkailua koskeviin vaatimuksiin (Keuruun kalastusalue ja Liukon osakaskunta, Pohjoislahden osakaskunta ja Airolahdentien tienhoitokunta) Keurusselän ympäristönsuojelujaosto toteaa, ettei vesistötarkkailua ole katsottu tarpeelliseksi, koska käytettävää tuhkaa tutkitaan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi (2) kertaa vuodessa ja käytettävissä on usean vuoden tutkimustulokset. Jämsänkosken voimalaitoksen lentotuhkasta toteutetuista tierakenteista aiheutuvaa kuormitusta on myös jo tutkittu useissa kohteissa eikä haitallisia vesistövaikutuksia ole todettu. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto katsoo, että tuhkan tutkimustulosten perusteella laskettu enimmäiskuormitus antaa tässä tapauksessa yksittäisiä vesinäytetuloksia tarkemman arvion ympäristövaikutuksista, sillä myös luonnonvesien ainepitoisuudet vaihtelevat. Olavi Kaipasen (B) muistutukseen Keurusselän ympäristönsuojelujaosto toteaa, että lupahakemusta koskeva kuuleminen on tehty ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 198 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 11-12, 14-17, 20, 22 23, 27, 29, 34, 42-44, 48-49, 52-53, 58-59, 62, 66, 70, 83-85, 87, 94, 134, 139, 170, 172, 190-191, 198 ja 205 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 11 15 ja 21 :t Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 29, 72-73, 118 119 ja 121 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 11, 12 ja13 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jätteen hyödyntämistä koskevan ympäristölupapäätöksen maksu on 1 830,00 euroa (alv 0 %). 16

Käsittelymaksu perustuu Keuruun kaupunginvaltuuston 17.4.2000 (34 ) ja Keurusselän ympäristönsuojelujaoston 17.12.2014 (104 ) hyväksymään Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungeissa noudatettavaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Jätteen hyödyntämistä koskevan ympäristölupapäätöksen maksusta 2 000 euroa on vähennetty 170 euroa, koska kuulutuksen julkaisemista lehdessä ei ole katsottu tarpeelliseksi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY -keskus Keuruun kaupunginhallitus Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomainen Keuruun kalastusalue Liukon osakaskunta Pohjoisjärven osakaskunta Airolahdentien tienhoitokunta Tilan Airoo osakkaat / Eeva Mäkelä Olavi Kaipanen Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Erityistiedoksiannon hakemuksesta YSL 44 :n mukaisesti saaneet Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Keuruun kaupungin internet -sivuilla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (YSL 190 ). Valitusaika päättyy 24.7.2015. Liitteet Valitusosoitus Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi 17

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.7.2015. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 18