Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 217 217 YMPÄRISTÖNSUOJELUN PALVELUALUE 218
Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristöasioihin panostaminen on ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta jo 199-luvun alusta lähtien. Ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Tavoitteena on kaupungin hallinnon ja ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Tämä julkaisu on tiivistelmä Riihimäen kaupungin vuoden 217 ympäristöraportista, jossa esitellään kaupungin ympäristötyötä ja ajankohtaista tietoa Riihimäen ympäristön tilasta. Tekstiin on lisäksi koottu vinkkejä siitä, miten jokainen riihimäkeläinen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Riihimäen kaupungin ympäristöraporttiin 217 voi tutustua ympäristönsuojelun palvelualueen verkkosivuilla www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/.
YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja siinä määritellyt ympäristöpäämäärät, jotka vahvistetaan valtuustokausittain. Uusi ympäristöpolitiikka on hyväksytty elokuussa 218. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät (214 218) 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 5. Ympäristöriskien hallinta
LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Ympäristön hyvinvointi on perusta ihmisen hyvinvoinnille. Luonnon ihmiselle tarjoamat monimuotoiset hyödyt, kuten raaka-aineet, veden, ravinteiden ja ilman kiertokulku sekä virkistäytyminen ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta mittaamattoman arvokkaita ja niitä on hyödynnettävä kestävästi. Tällä hetkellä luonnonvarojen kulutus on kestämätöntä: jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,5 maapalloa tuottamaan tarvittavat luonnonvarat. Kaupungin työyksiköissä luonnonvaroja säästetään huomioimalla ympäristöasiat hankinnoissa, hyödyntämällä kierrätysmateriaalia, säästämällä paperia, ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla jätteet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä selvitetään ja huomioidaan luonto- ja ympäristöarvoja ja arvokkailla luontokohteilla vaalitaan monimuotoista luontoa. Poimintoja vuoden 217 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Kierrätyskeskuksen kautta kiertoon saatujen tavaroiden määrä jatkoi kasvuaan. Kaupungin paperinkulutus väheni, sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Riihimäki valittiin Circwaste-hankkeeseen kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Ympäristöasioiden huomioiminen kaupungin hankinnoissa on vähentynyt. kpl 7 6 5 4 3 2 1 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 211 212 213 214 215 216 217 Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kasvoi huomattavasti Riisiä 1 75 5 25 Kaupungin paperinkulutus toimialoittain 212 213 214 215 216 217 Riihimäen vesi Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto Kaupunkikehitys Sosiaali- ja terveys Riihimäen lukio Sivistys Paperinkulutusta vähennettiin mm. hyödyntämällä kaksipuoleista tulostusta ja kehittämällä edelleen sähköistä kokouskäytäntöä ja sähköisiä palveluja.
Kpl 6 5 4 3 2 1 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu 76 63 63 27 27 21 16 17 17 4 Ympäristöasioiden huomioiminen kaupungin keskitetyissä hankinnoissa on vähentynyt. 68 27 67 5 15 16 1 8 212 213 214 215 216 217 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % % 8 6 4 2 m³ 1 8 6 4 2 Kaupungin julkisten kiinteistöjen veden kulutus 211 212 213 214 215 216 217 Hallinto Kaupunkikehitys Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen kaupungin julkisten kiinteistöjen veden kulutus ei ole kääntynyt laskuun. Veden säästö on ympäristöteko Veden säästöllä on monta etua ympäristönäkökulmasta, vaikkei makea vesi olekaan Suomessa niukka luonnonvara. Veden pumppaaminen ja jakelu sekä lämmitys kuluttavat energiaa ja myös jäteveden käsittelyssä kuluu energia lisäksi kemikaaleja. Lämpimän veden tuottamiseen kuluva energia on Suomessa noin viidennes kaikesta asuinkiinteistön energiakulutuksesta. Se on merkittävä osuus. Veden kulutuksen vähentäminen tuottaa säästöä energiankulutukseen ja säästää myös kustannuksia. Veden säästö koostuu monesta pienestä seikasta. Sammuta suihku kun saippuoit, älä valuta vettä turhaan. Tiskikoneeseen laitettavia astioita ei tarvitse huuhdella etukäteen, kone huuhtoo ne puolestasi pienemmällä vesimäärällä. Pese pyykkiä harkiten, joskus vaatteille riittää pelkkä tuuletus. Pese täysiä koneellisia ja käytä mahdollisuuksien mukaan vedensäästöohjelmia. Tarkkaile tiputusvuotoja ja korjaa ne kuntoon nopeasti. Pienestäkin tippavuodosta syntyy vuoden mittaan suuri vesimäärä. Huomioi myös piilovesimäärä eli vesimäärä, joka kuluu tuotteiden valmistukseen. Se voi olla merkittävä ekologinen tekijä etenkin maissa, joissa vettä on niukalti. Piilovesi muodostaa valtaosan vesijalanjäljestämme. Esimerkiksi naudanlihakilon vesijalanjälki on 15 5 litraa ja kahvimukillisen 28 litraa. Lisätietoa: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus https://www.kuluttajaliitto.fi/tietopankki/vastuullinenkuluttaminen/sahko-vesi-lampo-ja-vastuullinen-kuluttaminen/vedenkulutus/ http://www.ekotuki.fi/files/213/2/vesijalanjälki_215.pdf
3 25 2 15 1 5 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän uhan hyvinvoinnillemme ja koko maapallolle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat muun muassa energiantuotannosta, liikenteestä ja teollisuudesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Riihimäen kaupunki on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on vähentää Riihimäen alueen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 22 mennessä verrattuna vuoden 199 tasoon. Pitkän aikavälin visiona on hiilineutraali Riihimäki. Kaupungin toiminnassa ilmastonmuutosta hillitään säästämällä sähköä ja lämpöä, huomioimalla energiatehokkuus kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa, lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energianhankinnassa sekä uusimalla katuvalaistusta energiatehokkaammaksi. Ilmastonmuutokseen varaudutaan muun muassa huomioimalla tulvariskejä. Poimintoja vuoden 217 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Riihimäki valittiin resurssiviisauden edelläkävijäkunnaksi FISU-verkostoon. Energiansäästösopimusta jatkettiin vuosille 217 225. Sähkön kulutus väheni kaikilla toimialoilla Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus Riihimäen kaupungin sähkön ja lämmön kulutus MWh kwh 211 212 213 214 215 216 217 Sähkö Lämpö Sähkön kokonaiskulutus kaupungin organisaatiossa väheni kaikilla toimialoilla. Myös lämmön kulutus pieneni 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 664 63 582 568 211 212 213 214 215 216 217 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus on laskenut, kun katuvaloja on uusittu energiatehokkaammiksi. 522 475 421
Vuoden 217 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen (ilman teollisuutta) Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet (lämmitys ja sähkö) Maatalouden päästöt 3 % Liikenteen päästöt 45 % Kaukolämpö 18 % Erillislämmitys 16 % Jätehuollon päästöt 2 % Kuluttajien sähkönkulutus 1 % Maalämpö % Sähkölämmitys 6,5 % % 1 8 6 4 2 13,1 12,5 12,4 12,1 11,4 17,5 22,1 18,3 19, 17,2 3,5 29,3 29,7 28,5 29,5 38,8 36,1 39,6 4,4 41,9 213 214 215 216 217 Ydinvoima Fossiilinen Fossiilinen jäte-energia Uusiutuva Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt laskivat hieman vuodesta 216 vuoteen 217. Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt laskivat hieman vuodesta 216 vuoteen 217. Valitse ruokasi vastuullisesti: suosi kasviksia, vältä naudanlihaa ja pienennä ruokahävikkiä Ruoantuotanto kuluttaa runsaasti resursseja, kuten vettä, ravinteita ja energiaa. Lisäksi sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Ruokailutottumuksilla on päästöjen ja ilmaston kannalta suuri merkitys. Yksittäisen ihmisen valinnoilla samoin, sillä jokainen teko on merkityksellinen. Erityisesti naudanlihan määrän vähentämisellä ja kasvisten osuuden lisäämisellä on suuri merkitys ilmaston kannalta. Lihaa voi ruuanlaitossa korvata esimerkiksi pähkinöillä, pavuilla, herneillä, linsseillä, nyhtökauralla, härkisrouheella tai quornilla. Turhaa ympäristökuormitusta aiheutuu myös ruokahävikistä eli siitä syömäkelpoisesta ruuasta, joka päätyy roskiin. Kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy tutkimusten perusteella runsaasti ja sitä on myös helppoa ryhtyä vähentämään. Suunnittele kauppareissut ja osta vain se määrä mitä tarvitset, hyödynnä tähteeksi jäänyt ruoka seuraavana päivänä tai kokoa parin päivän tähteet uudeksi ateriaksi sekä muista ettei parasta ennen -päiväyksen ruoka ole vielä välttämättä pilalla eli luota haju-, maku- ja näköaistiisi. Lisätietoa: ilmasto-opas.fi https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Hyvä yhdyskuntarakenne luo kuntalaisille mahdollisuuden kestävään elämäntapaan. Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja kaavoitus vaikuttavat ympäristön tilaan, kaupungin alueella syntyviin päästöihin sekä asukkaiden hyvinvointiin ja edellytyksiin elää ympäristöä säästävästi. Riihimäen kaupunkirakenne on tiivis ja eheä: keskustapalveluiden alueella asuu noin 92 prosenttia asukkaista. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kevyelle liikenteelle ja liikenteen päästöjen vähentämiselle. Kaupungin työyksiköissä liikenteen päästöjä vähennetään maankäytön ja liikenteen suunnittelulla, edistämällä etätyötä ja kestävää liikkumista sekä keskittämällä kuljetuksia ja kehittämällä kevyen liikenteen väyliä. Ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne on yksi Riihimäki-strategian päämääristä, joka otetaan huomioon myös yleiskaavatyössä. Matkat, kpl 16 14 12 1 8 6 4 2 Poimintoja vuoden 217 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Paikallisliikennettä kehitettiin ja paikallisliikenteen matkustajamäärät kasvoivat. Riihimäki osallistui Euroopan liikkujan viikkoon. Kaupungin toiminnoissa vähennettiin autoilua mm tarkentamalla asiakasreittejä sekä lisäämällä pyöräilyä ja kävelyä. Paikallisliikenteessä tehdyt matkat Henkilöautojen määrä Riihimäellä 211 212 213 214 215 216 217 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Paikallisliikenteessä tehtyjen matkojen määrä lisääntyi 15 prosenttia vuodesta 216 vuoteen 217. Anna autolle vapaapäivä 1 44 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1 asukasta kohti Henkilöautojen määrä Riihimäellä kasvoi jälleen. Vuoden 217 lopussa Riihimäellä oli 594 autoa tuhatta asukasta kohti ja Kanta-Hämeessä 693 autoa tuhatta asukasta kohti. Auton vapaapäivää vietetään 22.9.218. Kansainvälisen liikkujan viikon päättävänä päivänä kannattaa jättää auto kotiin ja kulkea matkat vaihtoehtoisilla tavoilla: kokeile junaa tai linja-autoa, pyöräile ja kävele. Ota päivä seikkailuna, arjen rutiinien rikkojana. Katsele ympärillesi uusin silmin, nauti vapaudestasi ilman autoa ja poikkea tutuilta reiteiltä. Jokainen autoton kilometri on ympäristöteko. Lisätietoa: www.liikkujanviikko.fi Matkaa/asukas 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, kpl 18 16 14 12 kpl/1 as 6 56 52 48
YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA YMPÄRISTÖMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTAMINEN Ympäristökasvatuksella ja -viestinnällä pyritään lisäämään Riihimäen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden, päätöksentekijöiden ja kaupungin työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja sitoutumista ympäristöasioista huolehtimiseen. Kaupungin työyksiköissä ympäristötietoisuutta edistetään muun muassa sisällyttämällä ympäristökasvatus varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön toimintaan, yksiköiden ympäristövastuullisia käytäntöjä edistävällä ekotukitoiminnalla, Siisti Riksu -kampanjalla, edistämällä Reilua kauppaa sekä ympäristöviestinnällä ja tiedottamisella. Poimintoja vuoden 217 toimista Vastuullisiin valintoihin kannustava Riihimäki Reilun kaupan kaupunki video julkaistiin. Siisti Riksu kampanjan teemana oli vieraslajit. Kaupungin ekotukihenkilöille, ympäristötiimille ja johtoryhmälle järjestettiin ympäristökoulutusta, aiheina mm jätteiden lajittelu, ruokahävikin vähentäminen, kiertotalous ja vesiensuojelu. Mukaan Ekoarkityöhön Ekoarkityö on vuorovaikutteinen yhteistyömuoto Riihimäen kaupungin ja yhdistysten, seurojen ja järjestöjen välillä. Tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Kaikki Riihimäellä toimivat yhdistykset, seurat ja järjestöt ovat tervetulleita mukaan Ekoarkityöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen Ekoarki-uutiskirje kertoo ajankohtaisista paikallisista ympäristöasioista. Lisätietoja www.riihimaki.fi/ymparisto Suosi Reilua kauppaa Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Suomalaisille kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Riihimäki Reilun kaupan kaupunkina on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa omissa hankinnoissaan. Lisätietoa www.riihimaki.fi/reilukauppa
YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen ja muiden eliöiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ne liittyvät usein kemikaaleihin, vaarallisiin jätteisiin, jätehuoltoon, raaka-aineiden hankintaan sekä vesi- ja ilmapäästöihin. Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupungin työyksiköissä ympäristöriskejä hallitaan valvomalla riskitoimintoja, huolehtimalla kemikaaliturvallisuudesta, saattamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen keräykseen, tulvantorjuntatoimenpiteillä sekä neuvonnalla ja tiedottamisella. Jätevesivahinkoja ehkäistään parantamalla jätevedenpuhdistamon kapasiteettia ja viemärisaneerauksilla. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään pohjavesi-, maaperä- ja hulevesiselvityksiä. Poimintoja vuoden 217 toimista ja ympäristötyön kehityksestä Herajoen yritysten ympäristöriskejä kartoitettiin. Riihimäen valmiussuunnitelmat päivitettiin. Kaupunki osallistui kolmeen valmiusharjoitukseen. Jätehävikin määrä väheni lääkkeiden koneellisen annosjakelun ansiosta. Tunnista, ilmoita ja torju haitalliset vieraslajit Suomessa esiintyviä haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa espanjansiruetana, jättipalsami, jättiputki, lupiini ja kurtturuusu. Haitalliset vieraslajit kannattaa opetella tunnistamaan ja ilmoittaa havainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin, joka löytyy osoitteesta vieraslajit.fi. Portaalista löytyy ohjeita tunnistamiseen ja hävittämiseen. Torju omalta pihalta haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami ja jättiputki, ja estä haitallisten vieraslajien leviäminen ympäristöön. Älä hanki puutarhaasi haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja lajeja. Esimerkiksi jättitatarkasvustoista on hankala päästä eroon. Lupiini on tuotu Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi, jonka jälkeen se karkasi puutarhoista leviten nopeasti koko Suomeen. Se valtaa alaa etenkin uhanalaisilta niittykasveilta ja hyönteisiltä. Lupiinin leviämisen estämisessä oleellista on estää siementäminen. Lisätietoa: http://vieraslajit.fi
Riihimäen ympäristön tila Riihimäen ympäristön tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin ympäristön tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja vastuullisuutta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Keväällä ja kesällä 217 inventoitiin 32 luonnon monimuotoisuuden seurantaohjelmaan kuuluvaa kohdetta, joista 25 oli taajamametsää ja puistoa, kolme taajama-alueen kosteikkoa ja neljä muuta metsäistä aluetta. Näistä 28 kohteen soveltuvuudesta tehtiin uudelleenarviointi. Kuusi taajama-alueen kohdetta poistettiin luettelosta ja luonnonarvoiltaan parhaiksi taajamakohteiksi todettiin Poikainahonmäki, Sammaliston metsä, Urheilupuisto, Korttionmäki, Peltosaaren kosteikko ja Aallopinpuisto. Luonnon monimuotoisuuden kohteilla taajama-alueella on pienialaisuudesta huolimatta merkitystä uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien kannalta. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi merkittävästi vuonna 217. Vuoden 217 lopussa luonnonsuojelualueita ja suojeltuja luontotyyppejä oli 236 hehtaaria, joka on 1,95 % kaupungin maapinta-alasta. Kaupunkirakenteen tiiveys ja eheys on ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä tavoite myös tulevina vuosina. Kaupungin tiivistyessä tulee kuitenkin huolehtia riittävien viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisestä kaupunkirakenteessa. Metsät toimivat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä merkittävinä hiilinieluina. On tärkeää sovittaa yhteen metsänhoidon taloudelliset intressit ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen kaupungin ympäristön tila 212 ilmestyi loppuvuodesta 213. Raportti löytyy ympäristönsuojeluyksikön verkkosivuilta. Ympäristön tilaa vuonna 217 esittelevä raportti ilmestyy loppuvuodesta 218. ha % 25 2,5 1,95 225 2 1,36 1,37 1,37 1,41 1,46 1,46 175 125 1 1,5 236 15 165 166 166 17 177 211 212 213 214 215 Yhteensä 177 216 2, 1,,5 217 Osuus % maa-alasta Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kasvoi merkittävästi vuonna 217.,
Katse tulevaan! Riihimäen kaupungin työ ympäristön hyväksi jatkuu. Tulevina vuosina on panostettava muun muassa uusiutuvien energianmuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöasioiden roolia osana muuta johtamista ja raportointia tulee kehittää edelleen. Ekoarkityössä painopisteenä on kaupungin ilmastostrategian jalkauttaminen kuntalaisten, seurojen ja yhdistysten keskuuteen. Tärkeitä teemoja ovat myös ekotukityön ja ympäristöviestinnän kehittäminen osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä On tärkeää, että koko kaupunkiorganisaatio, kaikki sidosryhmät ja jokainen riihimäkeläinen ovat mukana työssä ympäristön hyväksi! Lisätietoja: www.riihimaki.fi/riihimaki/ymparisto/ tai kaupungin ympäristöasiantuntija p. 19 758 4162