Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia

Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström 2018

Valkohäntäpeuran biologia Sisältö: Ikäryhmien tunnistaminen Iän tarkistaminen hampaista Lisääntyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset

Ikäryhmien tunnistaminen Vasa ½ v. Urosvasalla pienet sarvinystyrät (ei aina näin selkeästi nähtävissä) Kolmiomaisempi pää

Ikäryhmien tunnistaminen ½ v. ja 1½ v. Vasalla pään etuosa on yleensä yhtä pitkä kuin kaulan leveys = = < > Aikuisella pään etuosa on yleensä pidempi kuin kaulan leveys

Ikäryhmien tunnistaminen ½ v. ja 1½ v. Vasalla kaula on yleensä lyhyempi kuin pään korkeus > < = = Aikuisella kaula on yleensä yhtä pitkä kuin pään korkeus (pää nostettuna)

Etujalkojen etäisyys toisistaan pienempi 1½ -vuotiaalla kuin 2½ -vuotiaalla, koska rintakehä kapeampi Ikäryhmien tunnistaminen 1½ v. ja 2½ v. naaras 1½ -vuotiaan selkä on usein suora Alkusyksyllä 1½ -vuotiaan pää on yleensä lyhyempi kuin 2½ -vuotiaan pää 2½ -vuotiaan selkä on usein hieman laskenut

Ikäryhmien tunnistaminen 1½ v. uros Pienikokoiset sarvet Vyötärö kapeampi kuin rintakehä Alkusyksyllä kaulan kiinnitys rintakehään korkealla Takaosa korkeampi kuin etuosa (takajalat näyttävät pitkiltä)

Ikäryhmien tunnistaminen 2½ - 3½ v. uros Keskikokoiset sarvet Vyötärö vielä hieman kapeampi kuin rintakehä Alkusyksyllä kaulan kiinnitys rintakehään vähän matalammalla kuin 1½ -vuotiaalla, mutta vielä selvästi erotettavissa Takaosa näyttä vielä vähän korkeammalta kuin etuosa (takajalat näyttävät vielä turhan pitkiltä)

Ikäryhmien tunnistaminen 4½ v. uros Isokokoiset sarvet Kaulan kiinnitys rintakehään niin matala, että koko etuosa näyttä kuuluvan yhteen. (Kiinnityskohta ei enää selvästi erotettavissa) Vyötärö yhtä korkea kuin rintakehä (neliömäisen näköinen keho) Takaosa samalla korkeudella kuin etuosa (takajalat näyttävät sopivan pituisilta)

Ikäryhmien tunnistaminen Nuori aikuinen ja täysikasvuinen uros Rauhallisen uroksen pään alareuna on yleensä selvästi selkälinjaa alempana täysikasvuisella uroksella 3½ -vuotias 4½ -vuotias

Ikäryhmien tunnistaminen 50% 40% 30% 20% 10% 0% 46% 10% 22% 8% 12% 1% 1% 2 3 4 5 6 7 8 1½ -vuotiaiden sarvipiikkiluku Sarvipiikkiluku kertoo hyvin vähän uroksen iästä! Puolitoistavuotiaalla saattaa olla 2 10 sarvipiikkiä.

Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Sarvissa on suurta yksilöllistä vaihtelua ja sarvipiikkiluku kertoo hyvin vähän uroksen iästä. Sarvien sisäleveys, sarvipuoliskon pituus ja sarvityven ympärysmitta sen sijaan indikoivat mihin ikäryhmään uros kuuluu. Teurastuspaino usein n. 40-43 kg Urosten ikä: 1½ vuotta Teurastuspaino usein n. 44-47 kg

Ikäryhmien tunnistaminen Sarvien kehitys Urosten ikä: 2½ vuotta

Tyven ympärysmitta, cm Sarvipuoliskon pituus, cm Sarvien sisäleveys, cm Sisäleveys: 3½ -vuotias < 50 cm 4½ -vuotias 50 cm Ikäryhmien tunnistaminen 50 40 30 20 10 0 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia Sarvipuoliskon pituus: 3½ -vuotias < 54 cm 4½ -vuotias 54 cm 60 40 20 0 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia Tyven ympärysmitta: 3½ -vuotias < 12 cm 4½ -vuotias 12 cm 10 5 0 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Uroksen ikä, vuosia

Leveys, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ -vuotias: Sarvien sisäleveys kapeampi kuin korvien leveys + molempien silmien leveys 4½ -vuotias: Sarvien sisäleveys leveämpi kuin korvien leveys + molempien silmien leveys 50 40 30 20 10 0 Korvien leveys + silmien leveys Sarvien sisäleveys 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia

Pituus, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ -vuotias: Sarvipuoliskon suora osa lyhyempi kuin pään etuosa 4½ -vuotias: Sarvipuoliskon suora osa pidempi kuin pään etuosa 30 25 20 15 10 5 0 Pään etuosa Sarvipuoliskon suora osa 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia

Halkaisija, cm Ikäryhmien tunnistaminen 3½ - vuotias: Sarvityvi kapeampi kuin silmä 4½ - vuotias: Sarvityvi leveämpi kuin silmä 4 3 2 1 0 Silmä Tyvi 1½ 2½ 3½ 4½ 5½ 6½ Ikä, vuosia

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen 4 5 hammasta kummallakin puolella alaleukaa. Ensimmäiset kolme, premolaarit, ovat väliaikaisia maitohampaita, joista edestäpäin laskettuna kolmas P (3) on kolmiosainen. Neljäs eli molaari M 1 on kasvanut täyteen korkeuteen. Tässä näkyy, että M 2 on pian puhkeamassa. Molaarit ovat pysyviä ja säilyvät koko elämän ajan. ½ v. (vasa)

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen 6 hammasta vähintään 1½vuotias. Kyseinen yksilö on 1½-vuotias, mikä näkyy kolmannesta premolaarista, P (3) :sta, joka on kolmiosainen eli maitohammas. 1½ v.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen Osa 1½-vuotiaista saa pysyvät premolaarit loppusyksyllä. Tässä näkyy, että P 2 ja P 3 ovat alkaneet kasvaa maitohampaiden alta. 1½ v.

Marras-joulukuussa joidenkin 1½vuotiaiden maitohampaat alkavat lähteä. Tässä maitohammas P (2) on pudonnut ja pysyvä hammas P 2 on kasvamassa tilalle. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P (3) -maitohampaan ylin osa on vielä kiinni ikenessä mutta irtoaisi helposti veitsen avulla. 1½ v.

Maitohampaat P (2) ja P (3) ovat juuri pudonneet. Pysyvä P 3 -hammas on kaksiosainen, ei enää kolmiosainen kuten P (3) -maitohammas. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P 2 ja P 3 ovat aivan valkoisia eikä niissä ole lainkaan kulumaa. Kyseessä on siis varmuudella 1½vuotias. 1½ v.

Tällä 1½-vuotiaalla pysyvät P 2 - ja P 3 - hampaat ovat aavistuksen värjäytyneet vaikkakin selvästi molaareita vaaleammat. Niissä ei myöskään ole lainkaan kulumaa. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen P (1) -maitohammas on tällä yksilöllä vielä kiinni, mutta se ei aina putoa maitohampaista viimeisinä. 1½ v.

Tällä yksilöllä hampaiden vaihtuminen on edennyt jo niin pitkälle, että sillä on kuusi pysyvää hammasta, jotka kaikki ovat väriltään tummia ja ainakin hieman kuluneita. Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden vaihtuminen Tämä osoittaa, että eläin on vähintään 2½-vuotias, tässä tapauksessa tasan 2½. 2½ v.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 1½ v. Tämä yksilö on 1½-vuotias, vaikka sillä ei enää ole kolmiosaista P (3) -maitohammasta. Pysyvät P 2 - ja P 3 -hampaat ovat täysin kulumattomat. Molaareista M 1 on kaikkein kulunein johtuen siitä, että se on ollut käytössä pisimpään. Kaikissa molaareissa on näkyvissä vain ohut kerros vaaleanruskeaa hammasluuta.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 2½ v. 2½-vuotiaalla poskihampaiden vaaleanruskea hammasluukerros on vielä ohuempi tai saman paksuinen kuin valkoinen kiillekerros.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 3½ v. 3½-vuotiaan tunnistaa siitä, että M 1 :n vaaleanruskea hammasluukerros on yhtä paksu tai paksumpi kuin valkoinen kiillekerros.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 4½ v. M 1 :ssä vaaleanruskea hammasluukerros on kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros, mikä viittaa 4½-vuotiaaseen.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 5½ v. 5½-vuotiaalla M 1 :n vaaleanruskea hammasluukerros on yli kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 6½ v. Tässä M 1 on niin kulunut, ettei hampaan sisä- ja ulko-osia erota enää omiksi osikseen.

Iän tarkistaminen hampaista Hampaiden kuluminen 13½ v. Tämän 13½-vuotiaan valkohäntäpeuran hampaat ovat niin kuluneet ja tasaiset, ettei hampaiden muotoja enää erota.

Lisääntyminen Hajumerkintäoksa - Valkohäntäuroksilla ei ole reviiriä kuten metsäkaurispukilla - Valkohäntäuroksilla ei ole haaremia kuten saksanhirviuroksilla - Valkohännillä ei ole tiettyjä kiimapaikkoja kuten kuusipeuroilla ja saksanhirvillä - Dominoivat valkohäntäurokset vaeltavat pitkiä matkoja yrittäessään astua mahdollisimman monta naarasta, aivan kuten hirvisonnitkin Kiimakuoppa - Valkohäntänaaraatkin etsivät innokkaasti sopivia uroksia, aivan kuten hirvilehmätkin

Lisääntyminen - Jos useat urokset haluavat paritella saman naaraan kanssa, syntyy kamppailua - Voimakkaimmat urokset, 4½ - 8½ vuoden iässä, astuvat yleensä sukukypsät naaraat - Naarat ovat valmiita paritteluun vain 24 36 tunnin aikana - Jokainen naaras varaa yhden uroksen jopa kolmen vuorokauden aikana parittelun yhteydessä 1½-vuotiaat urokset harjoittelevat

Kannanvaihtelun perusmekanismit SYNTYVYYS KUOLLEISUUS VAELTAMINEN - Tiheys - Sukupuolijakauma - Ikäjakauma

Tuottavuus, vasoja / naaras Nettotuottavuus, vasoja / 1 000 ha 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kannanvaihtelun perusmekanismit Tiheys 0 50 100 150 200 250 300 350 Kannan tiheys, valkohäntiä / 1 000 ha 100 80 60 40 20 0 0 50 100 150 200 250 300 350 Kannan tiheys, valkohäntiä / 1 000 ha Lähde: McCullough 1979 Esimerkki siitä, miten tuottavuus voi muuttua kannan tiheydestä riippuen. Kannan metsästettävä nettotuottavuus on suurin tiheyden ollessa biologisesta näkökulmasta keskisuuri. Esimerkki on Michiganista, jossa olosuhteet muistuttavat Eteläisintä-Suomea. Alueen biologinen kantokyky oli 380 peuraa / 1 000 ha talvikannassa.

Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma - Valkohäntäpeurakanta kärsii monella tavalla, jos kannan sukupuolijakauma on liian vääristynyt - Jollei kannasta löydy riittävää määrää sopivia uroksia, kaikki naaraat eivät hedelmöity normaalin kiiman aikana - Nämä naaraat tulevat uuteen kiimaan 26 28 vuorokautta myöhemmin - Jollei naaras tiinehdy toisenkaan kiiman aikana, kolmas tai neljäs kiima on mahdollinen

Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma - Naaraan kantoaika on 190 220 vuorokautta, ja normaali synnytysaika on toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa - Ne naarat, jotka eivät hedelmöittyneet normaalin kiiman aikana, synnyttävät myöhemmin - Myöhään syntyneet vasat eivät ehdi saada yhtä paljon ravintoa ennen talvea kuin aikaisin syntyneet

Vasan teurastuspaino, kg Kannanvaihtelun perusmekanismit Sukupuolijakauma 25 20 15 10 5 0 Normaali kiima Ensimmäinen uusintakiima - Myöhään syntyneet vasat jäävät pieniksi vuodenaikaa nähden, ja niillä on heikommat mahdollisuudet kasvaa isoiksi eläimiksi aikuistuessaan

2½ 3½ 4½ 5½ 6½ 7½ 8½ 9½ 10½ Tuottavuus, vasoja / naaras Kannanvaihtelun perusmekanismit Ikäjakauma 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Noin 10 15 % 5 7 -vuotiaista naaraista voi saada kolmosia, jos kannan tiheys ja sukupuolijakauma ovat sopivat. Naaraan ikä, vuotta Aineisto: Roseberry & Klimstra 1970, Nixon & Mankin 2015 Naaraiden tuottokyky on korkeimmillaan 3 7 vuoden iässä. Kantaan syntyy merkittävästi enemmän vasoja, jos kannassa on paljon esim. 4½-vuotiaita naaraita, verrattuna siihen, että kannassa olisi paljon 1½-vuotiaita naaraita.

Kannanvaihtelun perusmekanismit Ikäjakauma Urokset ovat parhaassa iässä 4½ - 8½ - vuotiaina. Niiden kehot saavuttavat täyden mittansa noin 5 6 vuoden iässä, ja niiden sarvet ovat suurimmillaan 6½ - 7½ vuotiaana. 4½-vuotiaalla uroksella on kiimassa tarvittavat ominaisuudet, kun taas 1½vuotias uros ei ole vielä täysin kehittynyt.

Talousalueen koko, ha 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Saalis: Talvikanta: Kannan sääteleminen Koska valkohäntäpeuroilla on suhteellisen laajoja vuosikotialueita, tarvitaan myös suhteellisen laajoja kannanhoitoalueita / talousalueita. Kannan tiheydestä riippuva alueen koko, jotta 70 % eläimistä olisi omia, siis alueella koko ajan. 2,5 7,5 12,5 17,5 22,5 27,5 4-5 11-15 19-25 26-35 34-45 41-55 Tiheys / 1 000 ha Koska valkohäntäpeurat elävät suhteellisen vanhoiksi, tarvitaan samoja kannanhoitoperiaatteita monen vuoden ajan, tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet Mitä halutaan valkohäntäpeurakannasta? Paljon lihaa? Paljon trofeita? Paljon kaatomahdollisuuksia? Biologisesti hyvin voiva / toimiva kanta?

Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Vääristynyt kannan rakenne Esimerkkikannan koko on 1 000 eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki! Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 3,0 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 59 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 35 % Urosten verotus on täysin valikoimaton: kaikkia uroksia kaadetaan sattumanvaraisesti Saalis: n. 19,1 tonnia lihaa, n. 4 trofeeta, n. 720 kaatomahdollisuutta

Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon lihaa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 1,5 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 1,8 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 22,8 tonnia lihaa, n. 65 trofeeta, n. 730 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on 1 000 eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!

Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon trofeita Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 0,7 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 0,6 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 19,3 tonnia lihaa, n. 111 trofeeta, n. 463 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on 1 000 eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!

Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Rakenne jos tavoite on paljon kaatomahdollisuuksia Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 2,5 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 3,7 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 22,0 tonnia lihaa, n. 38 trofeeta, n. 815 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on 1 000 eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!

Ikä Kannan sääteleminen Kannan rakenne ja tavoitteet Rakenne jos tavoite on biologisesti hyvin voiva / toimiva kanta 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet urokset Eloonjääneet naaraat Kuolleet valkohännät Naaraat Urokset Aikuisten ( 1½ v.) sukupuolijakauma: 1,0 naarasta / uros Täysikasvuisten (4½ - 8½ v.) sukupuolijakauma: 1,1 naarasta / uros Jäävän kannan vasaosuus: 25 % Urosten verotus on valikoiva: säästetään hyvin kehittyneitä 1½ v. ja kaikki 2½ - 3½ v. Saalis: n. 21,4 tonnia lihaa, n. 90 trofeeta, n. 600 kaatomahdollisuutta Esimerkkikannan koko on 1 000 eläintä talvella. Esimerkissä ei ole muuta kuolleisuutta kuin metsästys. HUOM! Tämä on vain karkea esimerkki!

Kannan sääteleminen Verotussuunnitteluesimerkki tavoitteiden saavuttamiseksi Hyvin yksinkertaistettu esimerkki, jossa kolme esimerkkiseuraa, joilla kaikilla eri lähtötilanne (seuraava sivu). Yhteistä seuroille on: Jokaisella seuralla on 3 000 ha metsästysmaata Yhteiset tavoitteet; jäävän kannan tiheys 16 peuraa / 1 000 ha, joiden vasaosuus 25 % ja metsästettävän kannan sukupuolijakauma 1,3 naarasta / uros sekä korkea täysikasvuisten urosten osuus kannassa. Kaikki ovat jo kauan tähdänneet 25 %:n vasaosuuteen. Vasatuotto on 1,7 vasaa / aikuinen naaras ( 2 v.). Jos vasojen osuus jäävässä kannassa joka vuosi olisi 25 %, vasatuotto / kaikki naaraat ( 1 v.) olisi 1,3 vasaa / naaras. Vasojen sukupuolijakauma on yksinkertaisuuden vuoksi 50/50 Alueella on ilveksiä, jotka tappavat vasoja metsästyskauden aikana, noin 12 % jäävän kannan koosta noin 2 vasaa / 1 000 ha. (Todellisuudessa on muuta kuolleisuutta ympäri vuoden.) Tavoitteiden mukainen jäävä kanta käytännössä: Yhteensä / 1 000 ha Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 2 2 4 Aikuisia 5 7 12 Yhteensä 7 9 16 Yhteensä / 3 000 ha Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 6 6 12 Aikuisia 15 21 36 Yhteensä 21 27 48

Kannan sääteleminen Verotussuunnitteluesimerkki tavoitteiden saavuttamiseksi Seura A: kanta tavoitteissa Jäävä kanta 16 / 1 000 ha Sukupuolijakauma 1,3 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 6 6 12 Aikuisia 15 21 36 Yhteensä 21 27 48 Seura B: suuri ja vääristynyt kanta Jäävä kanta 18 / 1 000 ha Sukupuolijakauma 1,6 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 7 7 14 Aikuisia 14 26 40 Yhteensä 21 33 54 Seura C: pieni ja vääristynyt kanta Jäävä kanta 14 / 1 000 ha Sukupuolijakauma 1,6 naarasta / uros Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 5 5 14 Aikuisia 11 21 32 Yhteensä 16 26 42 Vasatuotto 18 + 18 = 36 Vasatuotto 22 + 22 = 44 Vasatuotto 18 + 18 = 36 Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 18 18 36 Aikuisia 21 27 48 Yhteensä 39 45 84 Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja 3 + 3 = 6 Saalis tavoitteiden ylläpitämiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 9 9 18 Aikuisia 6 6 12 Yhteensä 15 15 30 Saaliin vasaosuus: 60 % Aikuissaaliin urososuus: 50 % Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 22 22 44 Aikuisia 21 33 54 Yhteensä 43 55 98 Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja 3 + 3 = 6 Saalis tavoitteiden saavuttamiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 13 13 26 Aikuisia 6 12 18 Yhteensä 19 25 44 Saaliin vasaosuus: 59 % Aikuissaaliin urososuus: 33 % Metsästettävä kanta Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 18 18 36 Aikuisia 16 26 42 Yhteensä 34 44 78 Ilvesten aiheuttama vasakuolleisuus Vasoja 3 + 3 = 6 Saalis tavoitteiden saavuttamiseksi Uroksia Naaraita Yhteensä Vasoja 9 9 18 Aikuisia 1 5 6 Yhteensä 10 14 24 Saaliin vasaosuus: 75 % Aikuissaaliin urososuus: 17 %

Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä (Kun tavoite on kanta, jossa n. 1,5 naarasta / uros ja 25 % vasoja metsästyskauden jälkeen sekä korkea täysikasvuisten eläinten osuus. Kannan metsästettävä nettokasvu on esimerkissä 60 % ja kannan kokoa pidetään vakiona seuraavalle vuodelle.) Metsästystä suoritetaan niin, että saaliin sukupuoli- ja ikäjakauma ovat seuraavat metsästyskauden jälkeen: Saaliista vasojen osuus on 60 % Aikuisista noin 50 % uroksia ja 50 % naaraita (jos sukupuolijakaumatavoitetta ei ole vielä saavutettu, urosten osuus voi olla esim. 40 % ja naaraiden 60 %) Aikuisista uroksista ( 1½ v.) noin 50 %:lla on ainakin toinen sarvipuolisko haarautumaton ja noin 50 % täyttää täysikasvuisen uroksen ( 4½) kriteerejä

Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Luvallisia eläimiä kaadettavaksi ennen kiimaa ja sen aikana: Vasoja Vasattomia naaraita Uroksia, joilla on ainakin toinen sarvipuolisko haarautumaton

Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Luvallisia eläimiä kaadettavaksi kiimahuipun jälkeen (20.11. ) Samoja eläintyyppejä kuten ennen kiimaa, sekä Uroksia, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä: 1. Sarvien sisäleveys 50 cm (Sisäleveys leveämpi kuin korvien leveys + silmien leveys) 2. Sarvipuoliskon pituus 54 cm (Sarvipuoliskon suora osa pidempi kuin pään etuosa) 3. Tyven ympärysmitta 12 cm (Tyvi leveämpi kuin silmä) 4. Voidaan varmuudella määritellä ikä 4½ vuodeksi

Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Aina rauhoitetut eläimet: Naaraat, joita vasa seuraa Urokset, joilla molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, jollei sisäleveys 50 cm, sarvipuoliskon pituus 54 cm, tyven ympärys 12 cm tai ikä 4½ v. Tämä koskee kaikkia uroksia riippumatta siitä, ovatko sarvet tyypillistä vai epätyypillistä mallia. Urokset, jotka ovat pudottaneet sarvet tai joilla sarvipuolisko on katkennut

Metsästyksenjohtajan esimerkkimääräykset koskien valikoivaa vhp-metsästystä Yksinkertainen nyrkkisääntö tavoitteiden saavuttamiseksi: Ennen jokaista urosta kaadetaan kolme vasaa ja naaras. + + + Ensimmäinen kaadettu uros on pieni ylivuotinen (1½ v.) Ennen seuraavaa urosta kaadetaan taas kolme vasaa ja naaras + + + Joka toinen uros on täysikasvuinen ( 4½ v.) Saaliin jakauma: 60 % vasoja, 20 % naaraita ja 20% uroksia. Tällä tavalla saadaan poistettua riittävän paljon tulevia vasatuottajia (naarasvasoja) samalla kun vapautetaan tuottavia naaraita metsästykselle (poistetaan henkivakuutukset ). Kaupan päälle syntyy mahdollisuus saada haluttuja trofeeläimiä.

Oppaasta löytyy lisää! https://www.riistainfo.fi/wpcontent/uploads/2017/11/1avalkohantapeuran-biologia- 2018.03.13.pdf