Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka 12. 13.4.2018 Pohjois-Karjalassa toimivat bioenergiahankkeet Poveria biomassasta mukaan lukien toteuttivat huhtikuussa 2018 yhteisen opintomatkan. Matkalla tutustuttiin Itikan tilaan Iisalmessa, Volter Oy:n toimintaan Kempeleessä sekä vähähiilisyyden eteen tehdystä työstä palkittuun Iin kuntaan. Matka oli tarkoitettu Pohjois-Karjalan kuntien, yritysten, maatilojen ja kylien edustajille. Matkalle lähti 23 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Tutustumiskohteet Torstai 12.4.2018 Itikan tila, Iisalmi. Itikan tila on uusituvan energian hyödyntämisen monipuolinen kohde. Tilalta löytyy tuulivoimala ja biodiesellaitteisto sekä maalämpö- ja aurinkosähköjärjestelmä. Lisätietoja: http://www.efarm.fi/kohteet/e-farm-itikan-tila/ Volter Oy, Kempele. Volter Oy on puusta lämpöä ja sähköä tuottavan teknologian edelläkävijä Suomessa. Tutustumme yrityksen uusiin tuotteisin ja tuotantotiloihin. Lisätietoja: https://volter.fi/fi/ Perjantai 2.12.2016 Iin kunta. Iin kunta on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-verkostossa ja on sitoutunut tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Erityisenä painopisteenä Iin kunnan Hinku -työssä on uusituvan energian käytön lisääminen. Lisätietoja: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-fi/tietoa_foorumista/hinkukunnat/ii(30684)
Itikan tila Kuva 1. Itikan tilan toimintaan tutustumassa. Antti Sarvelan isännöimä Itikan tila sijaitsee Iisalmessa ja on erikoistunut siementuotantoon. Tilan peltopintaala on 200 ha ja metsäala 300 ha. Itikan tilalla toimiva Savon Siemen Oy huolehtii siementuotteiden jalostamisesta ja myynnistä. Itikan tila hyödyntää uusiutuvaa energiaa monessa eri muodossa ja se on osa E-farm verkostoa. Tilalta löytyy 5 kw:n tuulivoimala, biodiesellaitteisto, jolla valmistetaan biodieseliä lähialueen ravintoloiden jäterasvoista, 10 kw p:n aurinkovoimala sekä maalämpöjärjestelmä. Lisäksi tilalla tuotetaan siemenjalostuksen sivuvirroista, kuten rikkakasveista ja korsista brikettiä Pielaveden kaukolämpölaitokselle noin 50-60 tonnia vuodessa. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kasvattaa tilan energiaomavaraisuutta edelleen biokaasulaitoksen avulla.
Kuva 2. Biodiesellaitteisto. Nykytilanteessa kaikki tilalla tuotettu energia hyödynnetään itse. Tilan sähkönkulutus on noin 160 000 kwh/v, josta tuulivoimalla tuotetaan noin 3 000 kwh/v ja aurinkovoimalalla 7 000 kwh. Biodieselillä tuotetaan suurimmaksi osaksi lämpöä tilan tarpeisiin. Biodieseliä on lisäksi käytetty myös liikennepolttoaineena traktoreissa ja sähköntuotantoon tilan generaattorilla. Biodiesellaitteiston kokonaiskapasiteetti on noin 500 000 l/v. Volter Oy Kuva 3. Volterin CHP-laitos.
Iisalmesta ajoimme Kempeleeseen, jossa vierailimme Volterin uusissa tuotantotiloissa. Volterin perustaja on pääministeri Juha Sipilä, joka sai idean konseptista pohtiessaan vaihtoehtoa kesämökkinsä sähköistämiselle kalliin sähköliittymän sijaan. Volter valmistaa pienen kokoluokan CHP-laitoksia, jotka tuottavat hakkeesta sähköä ja lämpöä. Laitteen sähköteho on 40 kw ja lämpöteho 100 kw, joten se sopii esimerkiksi suuren maatilan tai useamman omakotitalon tarpeisiin. Volter myy myös Volt Factory konseptia, jossa useampi laitos tuottaa yhdessä suuremman määrän energiaa. Esimerkiksi kymmenen voimalaitoksen Volt Factory muodostaa energiapuiston, joka tuottaa 400 kw sähköä ja 1 MW lämpöä. Laitoksen tekniikka perustuu siihen, että puuhakkeesta tuotetaan puukaasua, joka toimii polttoaineena kaasumoottorille, joka pyörittää generaattoria. Prosessista syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää erilaisissa lämmitys -ja kuivaustarkoituksissa. Suurin osa laitteista menee vientiin, eniten toimituksia tehdään Iso-Britanniaan. Suomessa näin pienelle laitokselle ei saa syöttötariffia ja sähkön hinta on muutenkin suhteellisen alhainen, minkä takia pienen mittakaavan sähköntuotanto ei ole niin kannattavaa. Kuva 4. Volterin CHP-laitoksen komponentit (Volter.fi). Volterin ensimmäinen referenssikohde on ns. Kempeleen ekokortteli, jossa laitos tuottaa sähköä ja lämpöä kymmenelle omakotitalolle. Kortteli oli vuosia irti valtakunnan sähköverkosta, mutta on vastikään liitetty takaisin verkkoon. Ekokorttelin laitos on ollut tärkeässä osassa tuotekehitystä. Pohjois-Karjalastakin löytyy kolme Volterin laitosta: Kuittilan tilalla Nurmeksessa ja Karelia-amk:n Sirkkalan energiapuistossa laitokset ovat käytössä ja lisäksi entisellä Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on laitos, joka on tällä hetkellä uudella omistajalla pois käytöstä.
Iin kunta Kuva 5. Aurinkopaneeleja Iin Micropoliksessa. Iin kunta on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-verkostossa ja on sitoutunut tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Erityisenä painopisteenä Iin kunnan Hinku -työssä on uusituvan energian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Uusiutuvan energian osuutta pyritään kasvattamaan sekä sähkön että lämmön tuotannossa mm. rakentamalla tuulivoimaa ja lisäämällä maalämmön ja bioenergian käyttöä. Ii on tuulivoiman osalta suotuisaa aluetta ja Iin Laitakarissa on toiminnassa kaksi voimalaa, joissa on yhteensä 16 myllyä. Paikallisten asukkaiden hyväksyntä ja kommunikointi on Iin kunnalle tärkeää uusia voimaloita perustettaessa. Useiden koulujen ja kunnan muiden kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä on päivitetty öljystä maalämpöön sekä hakkeeseen, minkä avulla on saavutettu huomattavia vähennyksiä päästöissä ja energiakuiluissa. Kiinteistöihin on asennettu myös useita aurinkosähköjärjestelmiä. Kunnalla on käytössään viisi täyssähkö henkilöautoa ja yksi täyssähkö pakettiauto, joita henkilöstö käyttää ensisijaisesti työajoissaan. Käyttökokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Autot ovat käytettävyydeltään samaa luokaa tavallisten autojen kanssa, mutta niiden käyttö vaatii hieman enemmän suunnitelmallisuutta pienemmän toimintasäteen takia, joka on maksimissaan 120 yhdellä latauksella. Energiatehokkuutta on opetettu myös lapsille useissa kouluissa, joissa on otettu käyttöön 50/50 metodi. Sen mukaisesti kunta palauttaa kouluille puolet rahallisesta säästöstä, jonka koululaiset ovat energiantehokkuustoimillaan saaneet aikaan. Esimerkiksi vuonna 2014 aikana koulut saavuttivat kulutustottumusten muutoksilla säästöä yhteensä 6 351,76 euroa.
Lisätietoja Antti Niemi Yritysasiantuntija Poveria biomassasta -hanke Puh. 050 341 6088 antti.niemi@pikes.fi