Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Suosituimmat kohdemaat

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

A8-0321/78

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Turvallisuus meillä ja muualla

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Töihin Eurooppaan EURES

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

menestykseen Sakari Tamminen

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Työolojen kehityslinjoja

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Transkriptio:

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen hankkeita Henkirikosten seurantajärjestelmä 2002-2007 Nuorten rikoskäyttäytyminen (koululaiskyselyt) 1995-2008 Kansalliset uhritutkimukset 1980-2006

Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita vuodessa väestön 100 000 kohden (viimeisten 5v k-arvo) Latvia Liettua Viro Romania Bulgaria Suomi Unkari Skotlanti Slovakia P-Irlanti Belgia Puola Islanti Luxemburg Malta EU 27 Portugali Slovenia Alankomaat Tsekki Italia Kypros Tanska Ruotsi Espanja Sveitsi Kreikka Norja Ranska Itävalta Irlanti Saksa Englanti ja Wales 3,01 2,85 2,19 2,08 2,04 1,9 1,9 1,85 1,57 1,42 1,4 1,33 1,26 1,25 1,21 1,18 1,16 1,15 1,09 1,08 1,02 1 0,89 0,86 0,84 0,79 0,76 0,76 0,69 0,46 8,4 8,36 9,52 0 2 4 6 8 10 Lähde: Lehti Martti 2008. Henkirikoskatsaus 2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 8/2008

Henkirikosten uhrit (per 100 000) Suomessa ja eräissä Pohjois- Euroopan maissa Nuorten miesten (15-24v) kuolleisuus henkirikoksissa ei poikkeava 7 6 Keski-ikäisten miesten (35-44v) kuolleisuus huomattavan korkea 5 4 3 2 Suomi Alankomaat Ruotsi Tanska Norja Irlanti 1 0 15-24v uhreja /100000 as 35-44v uhreja/100000 as Lähde: Savolainen, Lehti & Kivivuori 2007.

Henkirikosten tekijät (per 100 000) Suomessa ja eräissä Pohjois- Euroopan maissa Nuorten miesten (15-24v) tekemien henkirikosten määrä ei poikkeava 8 7 Keski-ikäisten miesten (40-49v) tekemien henkirikosten määrä huomattavan korkea 6 5 4 Suomi Alankomaat Ruotsi 3 2 1 0 15-24v tekijät/100000 as 35-44v tekijät/100000 as Lähde: Savolainen, Lehti & Kivivuori 2007.

Osapuolten humalatila 15 vuotta täyttäneiden välisissä henkirikoksissa 2002-2007 (N=656) Kaikki selviä 13 % Ainoastaan uhri humalassa 6 % Tieto puuttuu 4 % Ainoastaan syyllinen humalassa 8 % Kaikki humalassa 69 % Lähde: Lehti 2008

Henkirikokset Suomessa ja Ruotsissa 100 000 asukasta kohden 2,5 2,3 2 1,5 1 0,7 0,8 Alkoholisidonnaiset Ei alkoholia 0,5 0,4 0 Suomi Ruotsi Lähde: Lehti & Kivivuori 2006

Henkirikokset Suomessa1998-2000 9 % 6 % 50 % 35 % Syrjäytyneiden miesten keskinäinen väkivalta Perhe- ja parisuhdeväkivalta Nuorisoväkivalta Muu Lähde: Lehti 2002

Henkirikokset -2007 Pääosa rikoksista liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäiseen alkoholinkäyttöön Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta Henkirikollisuuden sosioekonominen marginalisoituminen: Osapuolten keski-ikäistyminen Työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkea rikollisuustaso Väkilukuun suhteutettuna henkirikokset yleisimpiä maan köyhimmissä osissa, Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa Alueelliset tasoerot ovat viime vuosikymmeninä syventyneet lähde: Savolainen ym. 2007, Lehti 2008.

Henkirikosten tekijät ja uhrit Työttömien työikäisten todennäköisyys päätyä henkirikoksen tekijäksi tai uhriksi sekä miehillä että naisilla 10 15 -kertainen muihin sosiaaliryhmiin verrattuna Asunnottomia on rikososapuolista joka kymmenes määrä on yli 20 -kertainen koko aikuisväestöön nähden Syrjäytyneisyyden ja päihteiden väärinkäytön ohella ryhmää leimaa aikaisempi, toistuva väkivaltarikoksiin syyllistyminen Lähde: Henkirikostietokanta, Lehti 2008

Nuorten rikoskäyttäytyminen (koululaiskyselyt) Koululaiskysely tehty vuosina 1995, 1996,1998, 2001, 2004 ja 2008 Perusjoukkona koko maan suomenkielisten yläasteiden 9-luokan oppilaat Aihe: Nuorten osallistuminen erilaisiin kiellettyihin tekoihin Vuonna 2008 vastasi kyselyyn 5826 15-16v nuorta Selvitetty myös nuorten alkoholin käytön ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyttä

% Väkivaltaisuus ja alkoholin käytön useus 15-16v tytöillä ja pojilla (kuluneen 12 kk aikana) Tytöt Pojat 60 50 51,3 40 30 24,8 30,9 20 10 0 14,5 10,1 4,4 5,2 2,0 Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Alkoholinkulutus Lähde: Aaltonen 2007

% Tappeluun osallistuminen. Humalassa vai selvin päin, pojat, alkoholinkulutuksen mukaan (%) 50 Selvin päin Hieman humalassa Humalassa 40 30 20 10 0 Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Alkoholinkulutus Lähde: Aaltonen 2007

Nuorten rikoskäyttäytyminen( Koululaiskyselyt) muutoksia v. 2004 2008 Pahoinpitelyiden alkoholisidonnaisuus vähentynyt Vuonna 2004 tekijöistä 57 % ilmoitti olleensa vähintään hiukan alkoholin vaikutuksen alaisena, vuonna 2008 vastaava luku oli 41 %. Tappeluihin osallistuneista yli puolet ilmoitti olleensa joko hieman alkoholin vaikutuksen alaisena tai humalassa. Tappelemisenkin alkoholisidonnaisuus vähentynyt (2004: 65 %, 2008: 55 %) Lähde: Salmi Venla (2008). Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 9/2008

Kansalliset uhritutkimukset 1980,1988, 1993,1997,2003 ja 2006 Oletteko joutunut tilanteisiin, joissa joku tuttu tai tuntematon henkilö on : 1 Uhkaillut 2 Yrittänyt estää liikkumasta, tarttunut kiinni 3 Tyrkkinyt tai töninyt 4 Lyönyt siten, että lyönti ei aiheuttanut näkyvää jälkeä 5 Lyönyt siten, että lyönnistä aiheutui mustelma, haava tai ruhjevamma 6 Lyönyt veitsellä, ampunut tai käynyt kimppuun muuta asetta käyttäen 7 Käyttäytynyt väkivaltaisesti jollain muulla tavalla

Kansalliset uhritutkimukset 1980,1988, 1993,1997,2003 ja 2006 Kaikilta: Kuinka usein nautitte alkoholia pieniäkin määriä? Kuinka usein käytätte alkoholia niin, että se todella tuntuu? Niiltä, jotka kertoivat joutuneensa väkivallan kohteeksi: Oliko väkivallantekijä alkoholin vaikutuksen alainen? Entä olitteko itse alkoholin vaikutuksen alainen?

Tekijän ja uhrin päihtymys väkivaltatilanteessa Väkivallan kohteeksi joutuneista miehistä 73-84 % ja naisista 50-65 % kertoi tekijän olleen päihtynyt Miesuhreista itse päihtyneitä 31-45 % ja naisuhreista 12-19 % Naisten väkivaltakokemuksista suuri osa työhön liittyvää Miesten ravintola- ja katuväkivallassa molempien osapuolten päihtymys yleistä (yli 80 %) Lähde: Kansalliset uhritutkimukset 1980-2006

Alkoholin humalakäytön useus ja väkivallan kohteeksi joutuminen, 15-74v, riskisuhteet (odds-ratio), sukupuoli ja ikä huomioitu. Kansalliset uhritutkimukset 1993,1997 ja 2003 (n=20 980) Vähintään kerran viikossa Pari kertaa kuukaudessa Enintään kerran kuukaudessa Enintään 3-4 kertaa vuodessa Ei koskaan 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Sirén 2008