Uutiskirje 4/2015 Joulukuu Vaikeita hetkiä, positiivisia pilkahduksia Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa bruttokansantuote on kasvanut 20 prosenttia finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008. Saksassa kasvu on ollut 15 prosenttia. Suomen BKT:n kasvu on puolestaan ollut negatiivinen eli 7 prosenttia. Kiteytetysti sanottuna maailmantalous elpyy mutta Suomen ei. Kiista sote-alueiden määrästä sai aikaan hallituskriisin. Omasta mielestäni sote-alueiden määrä tuntuu varsin vähäpätöiseltä ongelmalta huomioiden maamme todelliset taloudelliset ongelmat. Kuten yllä olevista lukemista voi päätellä, meillä Suomessa tuntuu talouden kasvuresepti olevan hukassa. Myös epäinhimillinen pakolaisongelma on mielestäni paljon suurempi kysymys kuin sote-alueiden määrä. Kiitos hallitukselle TÄSSÄ UUTISKIRJEESSÄ 2 Huomioita yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksesta 3 Pien- ja mikroyrityksiin painottuva direktiivimuutos 5 Yhteisen hyvän puolesta 5 Naiset hallituksissa lisäävät kannattavuutta kuitenkin siitä, että tehdyt varsin radikaalit ehdotukset ovat hyviä ja oikeansuuntaisia. Toivottavasti hallitus pysyy kuskin paikalla ja vie lastin turvallisesti perille. Grant Thorntonin GDI-tutkimuksen mukaan Suomi on maailman kolmanneksi dynaamisin talousympäristö. Tämä tarkoittaa, että Suomi on edellä muita Euroopan maita kyvyssä uudistua ja kehittää yrityksien kasvulle sopivaa talousympäristöä. Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Norja nousivat myös kymmenen dynaamisimman talousympäristön joukkoon. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti yleinen yhteiskunnallinen ja lainsäädännöllinen vakaus, toimiva ja kasvua tukeva rahoitusympäristö sekä teknologia ja tuotekehitys. Suomen hyvä sijoittuminen globaalissa vertailussa on positiivinen merkki yleistä taloustilannetta ajatellen. Yrityksien toimintaympäristön perusasiat ovat meillä erittäin vahvat. Tämä tekee Suomesta myös erittäin houkuttelevan kohteen ulkomaisille yrityksille. Näitä näkökohtia ei ehkä aina muisteta korostaa tarpeeksi puhuttaessa talouden tulevaisuuden näkymistä. Suomen heikkous väestön ikääntymisen lisäksi löytyy työvoiman tuottavuuden kasvusta, jossa olemme tutkimuksen mukaan vasta 46. sijalla. Muut Pohjoismaat ovat edellämme tällä saralla, vaikka niidenkään sijoitukset eivät ole vertailun kärjessä. Tässä yhteydessä voidaan puhua jopa yleiseurooppalaisesta ongelmasta. Saan tavata päivittäin yrittäjiä ja yritysjohtajia, joilla on positiivinen käsitys ja näkemys tulevaisuudesta. Tämä antaa itsellenikin runsaasti myönteistä energiaa. Suomen perusasiat ovat kunnossa, ja kun siihen lisätään yrittäjien ja omistajaperheiden innokkuus kehittää taloutta, ei ole mitään syytä uskoa etteikö talous lähtisi tästä kasvuun. Kuten maailmanmenossa muutenkin, myös tilintarkastusalalla tapahtuu jatkuvia muutoksia. Tässä uutiskirjeessä käsitellään kirjanpitolain uudistuksia. Säätiölaki on muuttunut, ja uusi tilintarkastuslaki astuu voimaan kesäkuussa 2016. Grant Thorntonin Global-konferenssissa Ateenassa yksi esille tulleista villeimmistä väittämistä oli, että viiden vuoden päästä kolmasosa liikevaihdostamme muodostuisi sellaisista palveluista, joita emme tiedä vielä olevan. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä ennustus. Mukavaa joulun odotusta! Joakim Rehn Hallituksen puheenjohtaja
Katariina Sorvanto Veroasiantuntija Huomioita yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksesta Arvonlisäverollista liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero on vähennys kelpoista. Vapaaehtoinen arvon lisä vero velvolliseksi hakeutuminen voi siksi olla perusteltua, kun toimintaan liittyy arvonlisäveron sisältäviä menoja. Arvon lisäverotuksen ulkopuolella toimimisesta taas on etua lähinnä silloin, kun tuotteita myydään suoraan kuluttajille, jotka eivät voi vähentää arvonlisäveroa. Tuloverolaissa tarkoitetun yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, jos se harjoittaa toimintaa, jota pidetään tuloverotuksessa veronalaisena elinkeinotoimintana ja sen tilikauden liikevaihto ylittää 8 500 (vuodesta 2016 alkaen 10 000) euroa. Jos tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin arvonlisäverovelvollinen myös pelkästä ravintola- tai ateriapalvelun ottamisesta omaan käyttöön arvonlisäverolain (AVL) 25 a :ssä säädetyin edellytyksin ja kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön AVL 32 :ssä säädetyin edellytyksin. Lisäksi yhdistykselle ja säätiölle on AVL 12 :ssä annettu mahdollisuus vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa eikä kyse ole AVL 4 luvussa tarkoitetusta arvonlisäverottomasta toiminnasta, kuten esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidosta. Arvonlisäverovelvollisuus koskee tällöin myös tuloverotuksessa verovapaata toimintaa, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Liiketoimintaa on ansiotarkoituksessa tapahtuva, jatkuva, ulospäin suuntautuva ja itsenäinen toiminta, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Liiketoiminnan käsitettä on tarkoitus tulkita laajasti: jos myytävät tavarat tai palvelut kilpailevat muiden vastaavien yleisillä markkinoilla olevien hyödykkeiden kanssa, myynnin pitäisi lähtökohtaisesti katsoa tapahtuvan liiketoiminnan muodossa. Voiton tavoittelu ei ole välttämätöntä Arvonlisäverollisena liiketoimintana on pidetty sekä omakustanteista että sellaista toimintaa, jossa palveluista perittävillä maksuilla ei ollut tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnan kustannuksia. Toisaalta jos maksuilla katetaan vain pieni osa kustannuksista (jolloin tilitettävä vero olisi tulojen ja menojen välisestä suhteesta johtuen jatkuvasti negatiivinen), toimintaa ei välttämättä voida pitää liiketoimintana. Jäsenmaksuilla rahoitettu toiminta on usein katsottu muuksi kuin liiketoiminnaksi, eikä toiminnasta ole tällöin ollut mahdollista hakeutua AVL 12 :ssä tarkoitetulla tavalla vapaaehtoisesti verovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvollisuus koskee kaikkea liiketoimintaa Kun yleishyödyllinen yhteisö hakeutuu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, se on arvonlisäverovelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta. 2 Uutiskirje 4/2015
Aino-Maria Haikara Tilintarkastaja Pien- ja mikroyrityksiin painottuva direktiivimuutos Muutos EU:n tilinpäätösdirektiivin sisällyttämiseksi kirjanpitolakiin on edennyt hallituksen esitykseksi. Direktiivimuutoksen ydinajatus on small first, ja se painottuukin pien- ja mikroyrityksiin. Tässä tekstissä käydään läpi niitä muutoksia, jotka tulevat koskemaan useimpia osakeyhtiöitä. Yritykset jaetaan uudessa laissa kolmeen eri kokoluokkaan. Kolmannesta luokasta käytettiin mietinnöissä nimeä keskikokoisyritys. Valmiissa lakitekstiehdotuksessa luokkaa ei erikseen mainita. Suurimmat muutokset koskevat pienyrityksiä, joita Suomessa on 97 98 prosenttia kaikista yrityksistä. Raja-arvoja on nostettu ja lisäksi pienimmille pienyrityksille on lisätty luokittelu mikroyritys. Konsernit jaetaan uudessa laissa pien- ja suuryrityksiin. Muutoksena vanhaan lakiin pienyrityksen ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä vaikka se jakaisi osinkoa. Tältä osin muutos tehdään myös osakeyhtiölakiin. Toimintakertomus tulee laatia vain, jos yritys ei ole mikro- tai pienyritys. Rahoituslaskelman laadintavelvollisuus on uudessa laissa vain suuryrityksellä. Mikro- ja pienyrityksille tulee mahdollisuus käyttää entistä lyhyempää tulos laskelma- ja tasekaavaa. Esimerkiksi liikevaihdon sijasta voidaan esittää bruttotulos ja vieraan pääoman saa esittää yhtenä eränä. Sekä pien- että mikroyritysten liitetietojen osalta lähdetään liikkeelle olettamasta käyttää Suomessa yleisesti käytettyjä menettelyjä, kuten varaston arvostaminen FiFO-periaatteen mukaisesti ja evl-poistojen käyttäminen sumu-poistoina. Näiden osalta annetaan liitetieto vain, jos poiketaan olettamista. Muuten riittää liitetieto, että tilinpäätös on laadittu pienyhtiöasetuksen mukaisesti. Lisää sähköisiä säilytysmahdollisuuksia Kaikkia kokoluokkia koskevia muutoksia on myös useita. Esimerkiksi olennaisuuden periaate lisätään. Tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa oleva seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärinilmoittamisen voidaan odottaa vaikuttavan tiedonkäyttäjän päätöksiin. Olennaisuutta tulee arvioida kokonaisuutena, eikä tähän määritellä mitään euro- tai prosenttimääriä. Paperiton toimisto -ideaa on haluttu edistää ja sähköistä säilytysmahdollisuutta on laajennettu koskemaan myös tasekirjaa. Muutoksena aikaisempaan lakiin tasekirja voi fyysisesti sijaita myös ulkomailla, jos se on tarkasteltavissa Suomesta käsin. Muutoksia muun muassa poistoaikaan ja hankintamenoon Osakeyhtiöillä saattaa olla mahdollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa esittää pääomalaina oman pääoman eränä. Edellytyksenä on, että laina on IFRS-standardien mukaan luokiteltavissa omaksi pääomaksi. Liikearvon ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoaikaa Mikroyritys Pienyritys/ Pienkonserni rajoitetaan 10 vuoteen. Käytössä on kuitenkin siirtymäaika, ja ennen lain voimaantuloa aloitetut poistot saa tehdä vanhalla poistoajalla. Hankintamenoon saa lukea valmistuksesta aiheutuneet kulut. Muutos vanhaan lakiin on, että valmistuskulujen ei tarvitse olla olennaisia. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet saa aktivoida taseeseen, mikäli riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Tärkeitä, joskaan ei mullistavia uudistuksia Uudistus tulee ottaa käyttöön 1.1.2016 alkavilla tilikausilla. Halutessaan sen voi kuitenkin ottaa käyttöön jo tilinpäätöksissä, jotka laaditaan lain voimaantulon jälkeen. Muutokset eivät välttämättä ole kovin mullistavia, ja osa lainuudistustyöryhmän ehdotuksista on jäänyt laista pois. Muutoksia on kuitenkin useita, joten asiaan kannattaa tutustua tarkemmin. Se, kuinka paljon uudistukset tulevat helpottamaan tilinpäätöksen laatimista, jää vielä nähtäväksi. Keskikokoisyritys Suuryritys/ Suurkonserni Tase 0,35 MEUR 4 MEUR 20 MEUR 20 MEUR Liikevaihto 0,7 MEUR 8 MEUR 40 MEUR 40 MEUR Henkilömäärä 10 50 250 250 Enintään 1 täyttyy Enintään 1 täyttyy Enintään 1 täyttyy Vähintään 2 täyttyy Uutiskirje 4/2015 3
Mirja Juusela KHT Terveisiä seminaareista! Perinteinen syysseminaarimme pidettiin lokakuun loppupuolella Tampere-talossa. Tilaisuudessa kuultiin monta kiinnostavaa puheenvuoroa. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen esitteli juuri valmistuneen Pirkanmaan yritysbarometrin II/2015. Idman Vilén Grant Thorntonin veroasiantuntija Juha-Matti Luojus selvitti yrittäjän verotuksen kipupisteitä, ja Katariina Sorvanto arvioi arvonlisäverotuksesta missä ollaan ja mihin suuntaan voitaisiin mennä. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala luennoi omistajien ja yritysten veromuutoksista vuodelle 2016 ja tulevaisuuden veronäkymistä. Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunnasta paljasti odotetut viisi suosituinta väärinkäsitystä taloudesta. Näitä olivat: Lisää väkeä työmarkkinoille merkitsee lisää työttömyyttä. Yritysmaailman moraali on yhteiskunnan muita osa-alueita huonompaa. Suomalaista hyvin vointi yhteiskuntaa on ajettu alas jo pitkään. Suomalaiset työmarkkinat ovat riittävän joustavat. Suomi on liemessä. Näistä riitti lounaalla keskusteltavaa. Aamiaista ja katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin Marraskuussa järjestettiin aamiaisseminaarit sekä Tampereella että Helsingissä. Tilaisuuksissa veroasiantuntijamme kertasivat yleishyödyllisten säätiöiden ja yhdistysten veroasioita ja kävivät läpi muun muassa mielenkiintoisia KHO:n päätöksiä. Asianajaja Oili Kela Asianajotoimisto Oili Kela Oy:sta tiivisti kuulijakunnalle säätiölain noin 160 pykälää. Lämmin kiitos esitelmöitsijöille ja osallistujille. Tervetuloa myös ensi vuoden lokakuussa syysseminaariin Tampereelle. Toimitusjohtaja Antti Eskelinen Tampereen kauppakamarista kertoi Pirkanmaan suhdannebarometreistä. Asianajaja Oili Kela esitteli säätiölain uudistuksia. 4 Uutiskirje 4/2015
Yhteisen hyvän puolesta Grant Thornton julkaisi maailmanlaajuisen corporate social responsibility -strategiansa (yhteis kunta vastuustrategia) syksyllä 2014. Siitä lähtien olemme keskittyneet rakentamaan vahvaa globaalia CSR-yhteisöä ja panostamaan globaaliin CSR-päiväämme. Globaalisti toimivana verkostona me Grant Thorntonilla uskomme pystyvämme panostamaan myönteiseen kehitykseen omissa yhteisöissämme. Myös työntekijämme kokevat, että yrityksen yhteiskuntavastuu on heille tärkeää. Monissa toimistoissamme eri puolilla maailmaa ollaankin jo pidemmän aikaa tehty hienoa työtä erilaisten yhteiskuntaprojektien parissa. 17.9.2015 Grant Thornton järjesti ensimmäisen globaalin CSR-päivän, johon kutsuttiin mukaan kaikki Grant Thorntonin työntekijät maailmanlaajuisesti. Yli 70 maata otti osaa tempaukseen. Näin laaja osallistuminen jokaisella mantereella oli positiivinen yllätys ja hieno saavutus. Eri maissa päivään tartuttiin erilaisin tempauksin ja aktiviteetein. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Kreikassa ja Puerto Ricossa autettiin paikallisissa kouluissa ja Ruotsissa taas panostettiin kestävään kehitykseen. Monessa maassa järjestettiin erilaisia raha- ja tavaralahjoituskeräyksiä. Suomessa järjestimme hyväntekeväisyysviikon yhdessä Hope ry:n kanssa. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Hope ry on valtakunnallinen vapaaehtoisjärjestö, joka toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Toteutimme hyväntekeväisyysviikon kahdella eri tavalla: järjestimme toimistollamme lahjoituskeräyksen sekä kävimme viikon ajan avustustöissä Hopen toimipisteessä lajittelemassa ja hyllyttämässä heille tulleita tavaralahjoituksia. Globaalin CSR-päivän menestyksen myötä tempauksesta on päätetty tehdä jokavuotinen perinne. Ensi vuonna CSR-päivää vietetään 15.9.2016, ja suunnitelmat sitä varten ovat jo täydessä vauhdissa. IBR2015 Women in business: Value of diversity Naiset hallituksissa lisäävät kannattavuutta Grant Thorntonin tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin 1 050 pörssiyhtiötä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Intiassa. Tutkimuksen mukaan yritykset, joiden hallituksissa on mukana naisia, tekevät parempaa tulosta verrattuna niihin yrityksiin, joiden hallitukset koostuvat ainoastaan miespuolisista jäsenistä. Mikäli naiset olisivat edustettuina kaikissa hallituksissa voisi bruttokansantuote kasvaa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa noin kolmella prosentilla. Tämä on selkeä viesti siitä, että työskentely tasa-arvoasioiden puolesta on kannattavaa myös taloudellisesti, sanoo Camilla Viherlaakso Suomen Grant Thorntonilta. Yritykset, joiden hallitukset koostuvat pelkästään miehistä, saattavat jatkossa kohdata vaikeuksia. On valitettavaa, että suomalaisissa yrityksissä naisten osuus hallituksissa on ollut laskusuunnassa. Uskon, että jatkossa naisten määrän kasvattaminen yritysten hallituksissa on kilpailuetu, hän jatkaa. Grant Thorntonin tutkimus Women in Business: Value of diversity tarkasteli 1 050 listattua yritystä Yhdysvalloissa (S&P500), Isossa Britanniassa (FTSE350) ja Intiassa (CNX200) vuoden 2015 huhti-kesäkuun välisenä aikana. Lisätietoja: www.grantthornton.fi ja www.grantthornton.global. Uutiskirje 4/2015 5
Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016! God Jul och Gott Nytt År 2016! Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta! Vi tackar våra kunder och samarbetspartners för det gångna året! Hyvää joulumieltä lapsiperheille Grant Thornton jatkaa jouluperinnettään tekemällä lahjoituksen hyväntekeväisyyteen. Joululahjoitus suunnataan tänä vuonna Suomen Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräyksen kautta lapsiperheiden hyväksi. Onnea tutkinnon suorittaneille Tänä vuonna KHT-tutkinnon läpäisi Joonas Pekkinen Tampereen toimistolta ja HTM-tentin Tuomas Lehti Porista. KHT-tilin tarkastaja tarkoittaa Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymää tilintarkastajaa ja HTM-tilintarkastaja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan hyväksymää tilintarkastajaa. Helsingin toimistolta Alexander Edgren suoritti syksyllä PHT-tutkinnon. Vuoden kestävän koulutusohjelman tämänvuotisen lopputentin läpäisi 43 henkilöä. Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on yli 70 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2015 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.grantthornton.fi 2015 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 020 794 0480 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo