Opettajat Suomessa Toim. Timo Kumpulainen ja Seija Saari 2005
Opettajat Suomessa 2005 Lärarna i Finland 2005 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN
Copyright Opetushallitus ISBN 952-13-2860-6 (nid.) ISBN 952-13-2861-4 (pdf) Kannet ja ulkoasu Pirkko Linkola Tammer-paino Oy Tampere
Esipuhe Esipuhe Suomalaisen koulutuksen hyvien tulosten takaajana on suomalainen ammattinsa osaava opettajakunta. Muutoksia opettajakunnan rakenteessa ja kelpoisuuksissa seurataan säännöllisesti toteutettavan kattavan tiedonkeruun avulla. Opetusministeriö, Opetushallitus ja Tilastokeskus ovat sopineet, että joka kolmas vuosi kootaan tiedot perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opettajista henkilöpohjaisina. Tätä tietoa käytetään opettajankoulutuksen suunnittelussa opetusministeriössä, yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa, kansainvälisissä vertailuselvityksissä ja myös paikallisen tason koulutuksen suunnittelussa. Tämän julkaisun tiedot perustuvat keväällä ja alkukesästä 2005 toteutettuun opettajatiedon keruuseen. Tiedon keruun toteutti Tilastokeskus opetusministeriön toimeksiannosta ja rahoittamana. Näiden tilastotietojen pohjalta julkaisuun on koottu analyysit eri koulumuotojen opettajatilanteesta. Paitsi vuoden 2005 tilannetta kuvataan tässä kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Vertailutietona on käytetty vastaavan kattavan vuonna 2002 toteutetun tiedonkeruun tietoja. Kutakin koulumuotoa kuvaavat tekstit on kirjoittanut kyseisen koulumuodon asiantuntija Opetushallituksessa. Yleissivistävän koulutuksen opettajistoa kuvaavan tekstin ja taulukot on tehnyt ylitarkastaja Maija-Liisa Ojala, ammatillisen koulutuksen opetusneuvos Pirjo Väyrynen, aikuiskoulutuksen suunnittelija Tim Lamminranta ja ruotsinkielisen koulutuksen opettajistoa kuvaavan tutkimussihteeri Annika Westerholm. Opettajatarpeita koskeva luku on laadittu opetusministeriön ja Opetushallituksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Kirjoittajat ovat opetusneuvos Maija Innola ja opetusneuvos Armi Mikkola, kumpikin opetusministeriöstä sekä opetusneuvos Matti Kyrö ja opetusneuvos Pirjo Väyrynen, kumpikin Opetushallituksesta. Kirjan toimittajina ovat olleet ylitarkastaja Timo Kumpulainen ja tietopalvelusihteeri Seija Saari Opetushallituksesta. He ovat tehneet suuren työn tilastotaulukoiden tuottamisessa ja taulukkoaineiston koordinoinnissa. Lisäksi työhön on osallistunut suunnittelija Riitta Koskinen Tilastokeskuksesta tiedonkeruun asiantuntijana. Toivon, että julkaisu on hyödyllinen paitsi opettajatarpeen kansallisen suunnittelun niin myös paikallisen ja alueellisen tason suunnittelun ja rekrytoinnin apuna. Se antaa myös tilastollisen kokonaiskuvan koulutusjärjestelmämme keskeisimmän voimavaran eli opettajakunnan nykytilasta ja sillä tavoin palvelee yleisemminkin yhteiskunnan kehittämisestä ja kehityksestä kiinnostuneita ihmisiä. Pentti Yrjölä LAATUJOHTAJA
Förord Förord Garanten för de goda finländska utbildningsresultaten är Finlands yrkeskunniga lärarkår. Förändringarna i lärarkårens uppbyggnad och behörighet uppföljs regelbundet genom omfattande datainsamlingar. Undervisningsministeriet, Utbildningsstyrelsen och Statistikcentralen har kommit överens om att vart tredje år samla in personbaserade data om lärarna inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen och vuxenutbildningen. Informationen utnyttjas i planeringen av lärarutbildningen vid undervisningsministeriet, universiteten och de yrkespedagogiska högskolorna, i internationella jämförande undersökningar och i utbildningsplaneringen på lokal nivå. Uppgifterna i denna publikation baserar sig på en insamling av lärarstatistik våren och försommaren 2005. Statistikcentralen genomförde insamlingen på uppdrag av undervisningsministeriet, som även finansierade insamlingen. Utgående från detta material har i publikationen sammanställts analyser av lärarsituationen inom de olika skolformerna. Förutom situationen år 2005 beskrivs utvecklingen under de första åren av 2000-talet. Uppgifterna gällande år 2005 jämförs med motsvarande uppgifter från en utredning som gjordes år 2002. Artiklarna om de olika skolformerna har skrivits av Utbildningsstyrelsens sakkunniga inom respektive skolform. Texten och tabellerna om lärarkåren inom den allmänbildande utbildningen har skrivits av överinspektör Maija- Liisa Ojala, texten om yrkesutbildningen av undervisningsrådet Pirjo Väyrynen, texten om vuxenutbildningen av planerare Tim Lamminranta och texten om den svenskspråkiga utbildningen av utredningssekreterare Annika Westerholm. Kapitlet om lärarbehovet har skrivits i samråd av sakkunniga från undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Artikelförfattarna är undervisningsråden Maija Innola och Armi Mikkola från undervisningsministeriet och undervisningsråden Matti Kyrö och Pirjo Väyrynen från Utbildningsstyrelsen. Publikationen har redigerats av överinspektör Timo Kumpulainen och informationssekreterare Seija Saari från Utbildningsstyrelsen. De har gjort en stor insats för att producera tabellerna och samordna tabellmaterialet. Planerare Riitta Koskinen från Statistikcentralen har deltagit i materialinsamlingen som sakkunnig. Jag hoppas att publikationen skall vara till nytta förutom vid planeringen av hela landets lärarbehov även vid planeringen och rekryteringen på lokal och regional nivå. Publikationen ger också möjlighet till en statistisk helhetsbild av den främsta resursens i vårt utbildningssystem, lärarkårens nuläge och betjänar därigenom även på ett allmännare plan människor som är intresserade av samhällsutvecklingen och av att medverka till den. Pentti Yrjölä KVALITETSDIREKTÖR
Sisällys Sisällys Esipuhe... 3 Förord... 5 Opettajatiedot 1. Hakeminen opettajankoulutukseen 2000-luvulla... 9 Hakeminen yliopistoissa järjestettäviin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin...9 Hakeminen luokanopettajankoulutukseen...9 Hakeminen lastentarhanopettajankoulutukseen... 10 Hakeminen ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien opettajankoulutukseen... 11 Naisten osuus hakijoista...12 Hakeminen ammattikorkeakouluissa järjestettävään ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen...12 Hakeminen ammatilliseen opettajankoulutukseen...13 Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen...13 Hakeminen ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen...14 Naisten osuus hakijoista ja hyväksytyistä...15 2. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat kevätlukukaudella 2005... 17 Perusopetuksen opettajat...17 Perusopetuksen opettajat tehtävätyypeittäin...17 Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus...17 Perusopetuksen opettajien sukupuolijakauma...19 Perusopetuksen opettajien ikä...19 Perusopetuksen opettajien työsuhteen luonne...21 Luokanopettajat ja esiluokanopettajat...21 Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat...23 Perusopetuksen päätoimiset aineenopettajat oppiaineittain...27 Lukiokoulutuksen opettajat...29 Lukiokoulutuksen opettajat tehtävätyypeittäin...29 Lukiokoulutuksen opettajien määrä ja muodolllinen kelpoisuus...29 Lukiokoulutuksen opettajien sukupuolijakauma...30 Lukiokoulutuksen opettajien ikä...31 Lukiokoulutuksen opettajien työsuhteen luonne...32 Lukiokoulutuksen päätoimiset aineenopettajat oppiaineittain...32 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat yhteensä kevätlukukaudella 2005...34 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat yhteensä tehtävätyypeittäin...34 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen päätoimiset aineenopettajat yhteensä oppiaineittain...34 Kielten opettajat...36 Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat...37 Muiden aineiden opettajat...39
Sisällys 3. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajat kevätlukukaudella 2005... 41 Ammatillinen peruskoulutus...41 Ammatillinen lisäkoulutus...42 Ammatillinen opettajankoulutus...42 Ammatillisen peruskoulutuksen opettajat opetuskielen ja tehtävätyypin mukaan...42 Opettajat sukupuolen, opettajaryhmän ja tehtävätyypin mukaan...43 Opettajien ikäjakauma tehtävätyypin ja koulutusalan mukaan...44 Opettajien ikäjakauma opetettavien opintojen ja koulutusalan mukaan suomenkielisessä ammatillisessa peruskoulutuksessa...46 Opettajien kelpoisuus opettajaryhmän, koulutusalan ja opetuskielen mukaan...47 Ammatillisten opintojen opettajien muodollinen kelpoisuus hoitamaansa tehtävään koulutusalan, koulutusohjelman ja opetuskielen mukaan...50 Ammatillisten opintojen opettajien muodollisen kelpoisuuden puuttuminen koulutusaloittain, suomenkielinen koulutus...50 Yhteisten opintojen opettajien kelpoisuus opetettavan aineen ja opetuskielen mukaan...52 Yhteisten opintojen opettajat ja muodollisen kelpoisuuden puuttuminen opetettavan aineen mukaan...54 Opettajien kelpoisuus eri lääneissä ja maakunnissa, kaikki opettajat...55 Opettajien kelpoisuus eri lääneissä ja maakunnissa ikäryhmittäin, suomenkielinen koulutus...56 4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajat kevätlukukaudella 2005... 57 Ammatillinen aikuiskoulutus...57 Perustietoja ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista...57 Opettajat tehtävätyypeittäin...58 Opettajat opetettavan aineen tai koulutusalan mukaan...61 5. Vapaan sivistystyön opettajat kevätlukukaudella 2005... 67 Vapaa sivistystyö...67 Perustietoja vapaan sivistystyön opettajista...67 Opettajien kelpoisuus tehtävässään...68 Opettajien ikärakenne...73 6. Maahanmuuttajakoulutuksen opettajat... 77 Maahanmuuttajakoulutuksen lähtökohtia...77 Maahanmuuttajien lukumääriä...77 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen maahanmuuttajien opettajat...78 Ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajien opettajat...79 Ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajaopiskelijat...79
Sisällys 7. Lärarsituationen inom den svenskspråkiga utbildningen... 81 Lärarsituationen inom den grundläggande utbildningen...81 Lärarnas behörighet...81 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...83 Lärarsituationen inom gymnasieutbildningen...83 Lärarnas behörighet...84 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...85 Lärarsituationen vid yrkesläroanstalterna...86 Lärarnas behörighet...86 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...88 Lärarsituationen inom den fria bildningen...88 8. Opettajatarpeet nyt ja tulevaisuudessa... 91 Opettajien koulutustarpeen määrällisen mitoittamisen taustaa...91 Opettajankoulutuksen laajennusohjelma...92 Opettajien pysyminen ammatissa...93 Opettajien kokemukset työstään...93 Eläkehakuisuus ja siirtyminen muihin tehtäviin...94 Opettajatarpeiden tulevaisuuden näkymiä...94 Opettajan ammattitaidon ulottuvuuksia...94 Miten voidaan vaikuttaa opettajien ammatissa pysyvyyteen?...95 Koulutuksen mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä...97 Ajantasaiset opettajatiedot...98 Sammandrag... 101 Abstract... 105 Liitteet... 109 Perusopetus ja lukiokoulutus...109 Liitetaulukkoluettelo...109 Liitetaulukot...112 Ammatillinen peruskoulutus...147 Liitetaulukkoluettelo...147 Liitetaulukot...148 Ammatillinen aikuiskoulutus...160 Liitetaulukkoluettelo...160 Liitetaulukot...160
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Yliopisto-osio: suunnittelija Pirjo Karhu. Ammattikorkeakouluosio: projektipäällikkö Ritva Sammalkivi ja suunnittelija Merja Leppäniemi. 1. Hakeminen opettajankoulutukseen 2000-luvulla Tässä luvussa esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivien ammatillisten opettajakorkeakoulujen järjestämien opettajankoulutusten hakutilastoja. Tiedot perustuvat Opetushallituksen opiskelijavalintarekistereistä saataviin tietoihin. Yliopistojen tarjolla oleviin opettajien koulutuksiin hakeneiden määristä käsitellään vain luokan- ja lastentarhanopettajien tilastoja. Aineen- ja erityisopettajien sekä opinto-ohjaajien koulutuksiin haetaan yleensä vasta opintojen aikana, joten näistä ei ole saatavissa hakutilastoja Opetushallituksen ylläpitämästä yliopistojen hakijaja opinto-oikeusrekisteristä. Hakeminen yliopistoissa järjestettäviin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin Luokan- ja lastentarhanopettajien koulutusta järjestävät Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistot sekä Åbo Akademi. Lisäksi Lapin yliopistossa järjestetään luokanopettajankoulutusta. Molemmissa suomenkielisissä koulutuksissa on käytössä yhteisvalinta, luokanopettajankoulutuksessa vuodesta 1980 ja lastentarhanopettajankoulutuksessa vuodesta 1995 lähtien. Seuraavassa tarkastellaan näissä yhteisvalinnoissa hakeneiden, hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden määriä sekä uusien ylioppilaiden ja naisten osuuksia lukuvuosina 2001 2005. Samalla tavoin esitellään Åbo Akademin järjestämiin ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin hakeneiden määriä. Lisäksi tarkastellaan erillisvalintojen (mm. avoimen yliopiston opintoja suorittaneiden) kautta hakeneiden määriä lukuvuosilta 2001 2004. Tiedot erillisvalinnoista lukuvuodelta 2005 2006 ovat vielä kesken, koska valintoja tehdään pitkin lukuvuotta. Erillisvalintojen lukuihin on otettu mukaan vain ne koulutukset, joiden nimessä esiintyy sana luokanopettaja tai lastentarhanopettaja. Tilastotiedot on kerätty Opetushallituksen ylläpitämästä yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä (HAREK). Taulukot kunkin osion lopussa sisältävät tiedot vain tarkastellun ajanjakson ensimmäisestä ja viimeisestä lukuvuodesta, ja toisin kuin tekstissä, niissä luvut esitetään yliopistokohtaisesti. Taulukoissa ei ole mukana erillisvalinnoissa hakeneita. Hakeminen luokanopettajankoulutukseen Luokanopettajankoulutuksen yhteisvalinnan hakijamäärä on lukuvuosina 2001 2005 laskenut noin kahdeksalla sadalla. Eniten hakijoita oli lukuvuonna 2002 2003, lähes 5 500. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on puolestaan noussut 13 %:sta 16 %:iin. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista on pysytellyt vajaassa neljäsosassa, mutta heidän määränsä hyväksytyistä on laskenut 13 %:sta 10 %:iin. Yli 90 % hyväksytyistä on ottanut opiskelupaikan vastaan, lukuvuosittain heitä on ollut keskimäärin 700. Erillisvalintojen kautta hakeneiden määrät ovat luokanopettajankoulutuksessa vaihdelleet jonkin verran. Korkeimmillaan hakijoita on ollut noin 1 000 ja alimmillaan noin 800. Hyväksyttyjen osuus hakijoista on kuitenkin tasaisesti laskenut 23 %:sta 19 %:iin. Hyväksytyistä noin 97 % on ottanut opiskelupaikan vastaan. Paikan vastaanottaneiden määrä on vaihdellut 240:n ja 150:n välillä. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 9
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Luokanopettajankoulutuksen yhteisvalinnassa hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi 2001 2002 Lukuvuosi 2005 2006 Hyväksytyt 1) Helsingin yliopisto 1 362 1 108 103 90 96 86 1 178 956 113 94 102 87 Joensuun yliopisto 1 039 810 87 66 83 62 835 656 91 69 81 59 Joensuun yliopisto (Savonlinna) 1 024 807 72 57 64 49 875 695 67 57 63 53 Jyväskylän yliopisto 1 964 1 532 101 82 92 73 1 535 1 183 89 68 82 63 Lapin yliopisto 1 072 831 59 43 49 35 718 548 69 56 64 51 Oulun yliopisto 1 004 790 46 39 44 37 928 722 50 44 46 40 Oulun yliopisto (Kajaani) 1 004 754 74 55 64 48 1 036 793 62 49 56 44 Tampereen yliopisto (Hämeenlinna) 2 018 1 677 68 58 65 56 1 498 1 208 68 53 65 50 Turun yliopisto 1 653 1 323 88 63 83 59 1 450 1 161 81 62 74 57 Turun yliopisto (Rauma) 1 169 929 57 48 57 48 1 171 907 74 54 68 52 Yhteensä 3) 5 363 755 697 4 671 764 701 1) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. Kullakin rivillä olevissa hakijamäärissä ei ole eroteltu ensisijaisia hakijoita. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. 3) Hakija on laskettu ko. luvussa vain kerran. Lähde: HAREK/Opetushallitus joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeminen lastentarhanopettajankoulutukseen Lastentarhanopettajankoulutuksen yhteisvalinnan hakijamäärä on laskenut tarkasteltuna ajanjaksona lähes viidellä sadalla. Eniten hakijoita oli lukuvuonna 2002 2003, lähes 2 400. Hyväksyttyjen osuus hakijoista on sen sijaan ollut koko ajan noin viidesosa. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista on pysytellyt vajaassa neljäsosassa, ja heidän osuutensa hyväksytyistä noin 9 %:ssa. Toisin kuin luokanopettajankoulutuksessa on lastentarhanopettajankoulutukseen hyväksytyistä paikan vastaanottaneita ollut keskimäärin 80 %, ja paikan vastaanottaneiden määrä on laskenut lähes neljästä sadasta noin kolmeen sataan. Erillisvalinnoissa hakeneiden määrä on vaihdellut lukuvuosittain. Enimmillään hakijoita on ollut noin 250 ja vähimmillään noin 130. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on vaihdellut 40 60 %:n välillä. Paikan vastaanottaneita hyväksytyistä on ollut noin 96 %, enimmillään heitä on ollut sata ja vähimmillään noin seitsemänkymmentä. 10 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Lastentarhanopettajankoulutuksen yhteisvalinnassa hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi 2001 2002 Lukuvuosi 2005 2006 Hyväksytyt 1) Helsingin yliopisto 713 666 109 107 100 99 669 616 107 102 99 94 Joensuun yliopisto (Savonlinna) 591 527 67 55 52 42 464 434 44 40 34 32 Jyväskylän yliopisto 1 023 923 68 62 45 41 897 821 65 61 46 44 Oulun yliopisto 4) 642 587 42 40 39 37 419 389 21 20 21 20 Oulun yliopisto (Kajaani) 4) 473 421 49 43 30 29 451 420 52 45 32 28 Tampereen yliopisto 1 042 957 54 52 49 47 907 830 43 40 41 38 Turun yliopisto (Rauma) 692 634 66 64 50 48 619 568 47 46 40 39 Yhteensä 3) 2 287 455 365 1 943 379 313 1) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. Kullakin rivillä olevissa hakijamäärissä ei ole eroteltu ensisijaisia hakijoita. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. 3) Hakija on laskettu ko. luvussa vain kerran. 4) Oulun yliopiston koulutukset ovat varhaiskasvatuksen koulutuksia, joissa on mahdollisuus hankkia lastentarhanopettajan kelpoisuus. Lähde: HAREK/Opetushallitus joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeminen ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin Åbo Akademin järjestämään luokanopettajankoulutukseen hakeneita on ollut lukuvuosina 2001 2005 noin 300, ja hyväksyttyjen osuus on vaihdellut reilusta viidesosasta vajaaseen puoleen hakijoista. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista ja hyväksytyistä on ollut selvästi suurempi verrattuna vastaaviin lukuihin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneista heitä on ollut keskimäärin 43 % ja hyväksytyistä 39 %. Hyväksytyistä opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä on ollut 83 93 %. Opiskelupaikan vastaanottaneita on ollut noin viidenkymmenen ja sadan välillä. Lastentarhanopettajankoulutukseen hakeneiden määrä on liikkunut lukuvuosittain välillä 70 130. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on ollut pääsääntöisesti yli 50 %. Uusien ylioppilaiden osuus hyväksytyistä on vaihdellut noin 40 %:n ja 70 %:n välillä. Hyväksytyistä paikan vastaanottaneiden määrä on laskenut 78 %:sta 58 %:iin. Paikan vastaanottaneiden määrä on ollut noin kolmenkymmenen ja kuudenkymmenen välillä. Erillisvalintana järjestettyyn ruotsinkieliseen luokanopettajankoulutukseen on tarkasteltuna ajanjaksona ollut vain yksittäisiä hakijoita ja hyväksyttyjä, paitsi lukuvuonna 2003 2004, jolloin Åbo Akademi järjesti poikkeuksellisesti ylimääräisen koulutuksen. Tuolloin hakijoita oli hiukan yli sata, joista noin kolmannes hyväksyttiin ja otti paikan vastaan. Ruotsinkieliseen lastentarhanopettajankoulutukseen erillisvalinnassa hakeneita on lukuvuosittain ollut noin viisitoista, joista suurin osa on hyväksytty. Lukuvuosina 2001 2003 ei erillisvalintojen kautta ole ollut hakijoita lastentarhanopettajankoulutukseen. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 11
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Åbo Akademin opettajankoulutuksiin hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet päävalinnat Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi 2001 2002 Lukuvuosi 2005 2006 Hyväksytyt 1) Barnträdgårdslärare 132 125 81 75 63 57 99 84 64 56 37 32 Klasslärare 250 193 86 58 77 50 307 216 80 58 70 53 1) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Naisten osuus hakijoista Suomenkielisiin luokanopettajankoulutuksiin hakeneista ja hyväksytyistä naisia on ollut lukuvuosina 2001 2005 keskimäärin 80 %, lastentarhanopettajankoulutuksen vastaava luku on pysytellyt yli 90 %:ssa. Ruotsinkieliseen luokanopettajan koulutukseen hakeneista naisten määrä on ollut noin 75 %, ja hyväksytyistä viisi prosenttia pienempi. Ruotsinkieliseen lastentarhanopettajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä naisten osuus on vaihdellut lukuvuosittain: korkeimmillaan se on ollut 95 % ja alimmillaan 83 %. Hakeminen ammattikorkeakouluissa järjestettävään ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka antaa yleisen pedagogisen pätevyyden. Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään viiden ammattikorkeakoulun (Helian, Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun) yhteydessä toimivissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Helian ja Jyväskylän ammatillisissa opettajakorkeakouluissa järjestetään myös englanninkielistä opettajankoulutusta. Ammatillisia erityisopettajia ja opinto-ohjaajia koulutetaan Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Ammatillisiin opettajakorkeakouluihin haetaan yhteishaussa, joka on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Sähköinen hakupalvelu ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakurekisteri otettiin käyttöön vuonna 2004. Valintamenettely on samanlainen kaikissa opettajakorkeakouluissa: opiskelijavalinnassa noudatetaan sekä opettajakorkeakoulujen päättämiä valintaperusteita että hakijan ilmoittamaa hakutoivejärjestystä. Yhteishaussa hakija voi esittää kaksi hakutoivetta. Ruotsinkielistä ammatillista opettajankoulutusta järjestää Åbo Akademi, joka ei kuulu opettajakorkeakoulujen yhteishakuun. Hämeen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa järjestettiin lisäksi vuonna 2005 yhteishakuun kuulumatonta ESR-rahoitteista ammatillista opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusta. Seuraavassa tarkastellaan ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden, kelpoisten hakijoiden, hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden määriä vuosina 2004 ja 2005. Tilastotiedot on kerätty Opetushallituksen ylläpitämästä ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakurekisteristä (AMKOPE). Tarkastelussa ei ole mukana yhteishaun ulkopuolista koulutusta. 12 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Hakeminen ammatilliseen opettajankoulutukseen Ammatilliseen opettajankoulutukseen haki noin 5 000 hakijaa sekä vuonna 2004 että 2005. Eniten koulutetaan opettajia tekniikan ja liikenteen alalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle, mikä näkyy myös kyseisten alojen hakijamäärissä. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakevalla tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalta alalta. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto vaihtelee koulutusaloittain. Kaikista hakijoista hakukelpoisia oli hieman yli 60 %. Kelpoisista hakijoista koulutukseen hyväksyttiin yli puolet. Opiskelijaksi hyväksytyistä opiskelupaikan otti vastaan noin 95 %. Opettajankoulutukseen hyväksytyistä noin 10 % on jo opettajina toimivia, jotka on nimitetty opettajan virkaan ehdolla, että he suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 36 ja valittujen 39 vuotta. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet 2004 2005 Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala 515 420 329 273 165 132 146 115 541 447 338 279 168 131 157 123 Kulttuuriala 519 366 334 245 191 129 178 121 472 334 290 213 164 108 159 105 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 695 495 414 281 216 130 203 121 727 514 426 298 230 152 225 148 Luonnontieteiden ala 335 181 261 135 115 53 104 47 307 189 252 152 132 73 128 70 Tekniikan ja liikenteen ala 1305 298 875 187 511 86 472 74 1212 284 857 189 556 96 519 90 Luonnonvara- ja ympäristöala 239 121 178 84 118 48 113 44 223 138 157 95 112 65 108 63 Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 498 418 193 159 141 114 133 108 590 494 202 164 136 104 131 99 Matkailu-, ravitsemisja talousala 679 576 429 371 153 129 149 126 631 541 430 382 134 114 132 113 Muu koulutus 49 6 25 0 18 0 17 0 50 10 34 1 26 1 25 1 Yhteensä 4 834 2 881 3 038 1 735 1 628 821 1 515 756 4 753 2 951 2 986 1 773 1 658 844 1 584 812 1) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi 44 % vuodesta 2004 vuoteen 2005. Hakukelpoisuusvaatimuksena on, että hakijalla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään vuoden mittainen päätoiminen opetus- tai ohjauskokemus ammatillisesta koulutuksesta tai Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 13
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen ammattikorkeakoulusta. Erityisopettajankoulutukseen hakeneista yli 80 % oli hakukelpoisia. Koulutukseen hyväksyttiin noin kolmasosa kaikista kelpoisista hakijoista. Opiskelijoiksi hyväksytyistä vuonna 2004 opiskelupaikan otti vastaan 95 % ja vuonna 2005 81 %. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 43 ja valittujen 42 vuotta. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet 2004 2005 Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala 51 37 37 28 16 13 15 12 82 65 51 42 22 18 16 13 Kulttuuriala 20 14 14 10 5 2 5 2 36 31 25 20 7 5 7 5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 17 11 16 10 4 4 4 4 21 13 18 12 8 4 7 4 Luonnontieteiden ala 10 8 7 6 1 1 1 1 14 8 9 6 3 0 3 0 Tekniikan ja iikenteen ala 70 21 67 20 21 5 20 5 130 29 125 28 40 7 33 7 Luonnonvara- ja ympäristöala 24 7 21 6 6 1 6 1 17 8 15 7 7 4 6 3 Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 28 25 20 18 1 1 1 1 39 34 35 31 13 9 11 7 Matkailu-, ravitsemisja talousala 85 81 65 61 25 25 22 22 97 91 83 77 26 26 19 19 Muu koulutus 1 1 1 1 0 0 0 0 4 2 2 1 1 1 1 1 Yhteensä 306 205 248 160 79 52 74 48 440 281 363 224 127 74 103 59 1) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Hakeminen ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi yli 60 %:lla vuodesta 2004 vuoteen 2005. Hakukelpoisuusvaatimuksena on, että hakijalla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään vuoden mittainen päätoiminen opetus- tai ohjauskokemus ammatillisesta koulutuksesta tai ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2004 opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneista vain hieman yli puolet oli hakukelpoisia. Kelpoisten osuus kasvoi vuonna 2005, jolloin lähes 70 % hakijoista oli hakukelpoisia. Vuonna 2004 opinto-ohjaajankoulutukseen hyväksyttiin 83 % hakukelpoisista hakijoista, vuonna 2005 hyväksyttiin 43 % kelpoisista hakijoista. Kumpanakin vuonna 92 % hyväksytyistä otti tarjotun opiskelupaikan vastaan. Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 41 ja valittujen 42 vuotta. 14 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet Yhteensä 2004 2005 Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala 59 46 18 14 17 13 16 12 96 80 48 41 29 25 27 23 Kulttuuriala 20 17 12 9 11 9 8 6 20 19 14 13 5 5 5 5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 13 11 9 7 6 4 5 4 38 28 23 19 14 11 12 9 Luonnontieteiden ala 2 2 1 1 1 1 1 1 8 7 6 5 2 2 2 2 Tekniikan ja liikenteen ala 24 6 15 3 13 3 13 3 31 13 28 11 10 3 10 3 Luonnonvara- ja ympäristöala 13 7 10 5 7 4 7 4 11 7 9 5 0 0 0 0 Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 24 22 13 11 12 10 11 9 43 40 36 34 16 16 14 14 Matkailu-, ravitsemisja talousala 30 28 17 16 12 12 12 12 50 45 38 36 12 12 11 11 Muu koulutus 0 0 0 0 0 0 0 0 5 3 3 2 1 1 1 1 Yhteensä 185 139 95 66 79 56 73 51 302 242 205 166 89 75 82 68 1) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Naisten osuus hakijoista ja hyväksytyistä Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneista noin 60 % ja hyväksytyistä noin 50 % on naisia. Naisten osuus vaihtelee kuitenkin koulutusaloittain: sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä humanistiselle ja kasvatusalalle hakeneista ja hyväksytyistä yli 80 % on naisia. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen alalle hakeneista ja hyväksytyistä vain joka viides on nainen. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä noin 65 % on naisia. Ammatilliseen opintoohjaajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä noin 80 % on naisia. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 15
Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen 16 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Ylitarkastaja Maija-Liisa Ojala 2. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat kevätlukukaudella 2005 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yhteistyössä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa keväällä 2005 kokoamiin opettajatietoihin. Tämän lisäksi aineistoa on puuttuvien tietojen osalta täydennetty kevään 2002 tiedoilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajatiedot koottiin edellisen kerran keväällä 2002 opetusministeriön asettaman opettajatarvetyöryhmän käyttöön. Vuoden 2005 tiedonkeruun koodistot ja Tilastokeskuksen tuottamien pohjataulukoiden luokittelut olivat vuonna 2005 pääosin samat kuin vuonna 2002. Vuoden 2005 opettajatiedot kattavat noin 99,5 % perusopetusta ja lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Tilastokeskus on arvioinut, että tiedoista puuttuu noin 180 opettajaa. Vieraskielisiä kouluja koskevat tiedot on sisällytetty suomenkielistä opetusta koskeviin tilastoihin. Tekstissä on käytetty yleisesti käytössä olevia nimityksiä, esimerkiksi luokanopettaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja. Ryhmään "Maahanmuuttajien opettajat" merkityt opettajat on tilastoitu muodollisesti kelpoisiksi, jos heillä on ilmoitettu olevan jokin opettajakelpoisuus. Perusopetuksen opettajat Perusopetuksen opettajat tehtävätyypeittäin Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus Perusopetuksessa työskenteli kevätlukukaudella 2005 yhteensä 44 265 opettajaa, joista päätoimisia oli 43 394. Perusopetuksen opettajista 94 työskenteli vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Heistä päätoimisia oli 85. Perusopetuksen päätoimisista opettajista 37,8 % työskenteli Etelä-Suomen, 35,8 % Länsi-Suomen, 11,4 % Itä-Suomen, 10,4 % Oulun ja 3,8 % Lapin läänin kouluissa. Loput 0,8 % olivat Ahvenanmaan maakunnan koulujen opettajia. Perusopetuksen kaikista opettajista 85,4 % ja päätoimisista opettajista 86,7 % oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään oli 87,4 % ja ruotsinkielisen perusopetuksen 77,2 %. Tavallisimpia opettajan kelpoisuuden puuttumisen syitä olivat tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen puuttuminen. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 17
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus tehtävätyypeittäin kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Rehtorit 1 042 1 024 98,3 64 59 92,2 1 106 1 083 97,9 Lehtorit 12 735 12 007 94,3 823 707 85,9 13 558 12 714 93,8 Luokanopettajat ja esiluokanop. 17 840 16 306 91,4 1 432 1 186 82,8 19 272 17 492 90,8 Erityisluokanop. ja erityisop. 4 844 3 452 71,3 306 203 66,3 5 150 3 655 71,0 Maahanmuuttajien opettajat 178 142 79,8 1 * * 179 142 79,3 Päätoimiset tuntiopettajat 3 743 2 380 63,6 386 171 44,3 4 129 2 551 61,8 Rehtorit ja päät. opett. yht. 40 382 35 311 87,4 3 012 2 326 77,2 43 394 37 637 86,7 Sivutoimiset tuntiopettajat 716 138 19,3 147 21 14,3 863 159 18,4 Tieto tehtävätyypistä puuttuu 7 0 0,0 1 * * 8 0 0,0 Yhteensä 41 105 35 449 86,2 3 160 2 347 74,3 44 265 37 796 85,4 *Tietoa ei ilmoiteta tietosuojasyistä. Tehtävätyypeittäin tarkasteltuna suhteellisesti eniten hoitamaansa tehtävään muodollista kelpoisuutta vailla olevia opettajia oli sivutoimisissa tuntiopettajissa, toiseksi eniten päätoimisissa tuntiopettajissa ja kolmanneksi eniten erityisluokanopettajissa ja erityisopettajissa. Osalla opettajista, jotka eivät olleet muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään, oli muu opettaja-kelpoisuus. Tällaisia opettajia perusopetuksen opettajista oli 5,7 %. Mitään opettajkelpoisuuta ei ollut 7,8 %:lla opettajista. Muodollisesti kelpoisten opettajien prosentuaalinen osuus perusopetuksen opettajista tehtävätyypeittäin kevätlukukausina 2002 ja 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Hoitamaansa tehtävään Hoitamaansa tehtävään Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten muodollisesti kelpoisten muodollisesti kelpoisten Tehtävätyyppi opettajien %-osuus opettajien %-osuus opettajien %-osuus 2002 2005 Muutos 2002 2005 Muutos 2002 2005 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. Rehtorit 98,7 98,3-0,4 96,0 92,2-3,8 98,6 97,9-0,7 Lehtorit 94,3 94,3 0,0 88,1 85,9-2,2 93,9 93,8-0,1 Luokanopettajat ja esiluokanop. 90,2 91,4 1,2 82,6 82,8 0,2 89,6 90,8 1,2 Erityisluokanop. ja erityisop. 68,8 71,3 2,5 62,6 66,3 3,7 68,5 71,0 2,5 Maahanmuuttajien opettajat* 60,2 79,8 19,6 ** ** ** 60,3 79,3 19,0 Päätoimiset tuntiopettajat 67,4 63,6-3,8 49,7 44,3-5,4 65,6 61,8-3,8 Rehtorit ja päät. opett. yht. 86,9 87,4 0,5 77,8 77,2-0,6 86,3 86,7 0,4 Sivutoimiset tuntiopettajat 18,1 19,3 1,2 17,0 14,3-2,7 18,0 18,4 0,4 Tieto tehtävätyypistä puuttuu 0,0 0,0 0,0 ** ** ** 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 85,7 86,2 0,5 75,0 74,3-0,7 85,0 85,4 0,4 * Vuoden 2005 tilastoinnissa muutoksia verrattuna vuoteen 2002. **Tieto ei ole ollut tietosuojasyistä käytettävissä. Lähde: Tilastokeskus. Opettajakyselyt keväällä 2002 ja 2005. Perusopetuksen opettajien kelpoisuustilanne oli kokonaisuutena tarkasteltuna vuonna 2005 hieman parempi kuin vuonna 2002. Suomenkielisessä perusopetuksessa tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus 18 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2005 kuin vuonna 2002. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli kuitenkin vähentynyt vastaavana aikana 0,7 prosenttiyksikköä. Tehtävätyypeittäin tarkasteltuna suurin muutos näytti tapahtuneen maahanmuuttajien opettajien kelpoisuustilanteessa. Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten opettajien osuus maahanmuuttajien opettajista oli kasvanut ajanjaksolla 2002 2005 yli yhdeksäntoista prosenttiyksikköä. Muutos johtunee kuitenkin pääosin tilastoinnissa tehdystä muutoksesta. Päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuustilanne oli vuodesta 2002 vuoteen 2005 heikentynyt 3,8 prosenttiyksikköä. Tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten osuus perusopetuksen rehtoreista ja lehtoreista oli myös hieman pienentynyt. Muissa opettajaryhmissä kelpoisuustilanne oli hieman parantunut. Perusopetuksen opettajien sukupuolijakauma Perusopetuksen kaikista opettajista naisia oli 72,4 %. Suhteellisesti eniten naisia oli maahanmuuttajien opettajissa (89,4 %) ja vähiten rehtoreissa (39,4 %). Naisten suhteellinen osuus opettajista oli kasvanut 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 vuoteen 2005. Eniten oli kasvanut naisten osuus rehtoreista ja maahanmuuttajien opettajista. Molemmissa tehtävätyypeissä lisäys oli 3,5 prosenttiyksikköä. Naisten suhteellinen osuus opettajista oli kasvanut kaikissa muissa opettajaryhmissä paitsi tuntiopettajissa ja lehtoreissa, joissa naisten suhteellinen osuus oli hieman pienentynyt. Naisten prosentuaalinen osuus perusopetuksen opettajista tehtävätyypeittäin kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Tehtävätyyppi Opettajia Opettajista Opettajia Opettajista Opettajia Opettajista yhteensä naisia yhteensä naisia yhteensä naisia f f % f f % f f % Rehtorit 1 042 403 38,7 64 33 51,6 1 106 436 39,4 Lehtorit 12 735 9 230 72,5 823 578 70,2 13 558 9 808 72,3 Luokanopettajat ja esiluokanop. 17 840 12 926 72,5 1 432 1 121 78,3 19 272 14 047 72,9 Erityisluokanop. ja erityisop. 4 844 3 747 77,4 306 266 86,9 5 150 4 013 77,9 Maahanmuuttajien opettajat 178 159 89,3 1 1 100,0 179 160 89,4 Päätoimiset tuntiopettajat 3 743 2 760 73,7 386 277 71,8 4 129 3 037 73,6 Rehtorit ja päät. opett. yht. 40 382 29 225 72,4 3 012 2 276 75,6 43 394 31 501 72,6 Sivutoimiset tuntiopettajat 716 455 63,5 147 103 70,1 863 558 64,7 Tieto tehtävätyypistä puuttuu 7 7 100,0 1 1 100,0 8 8 100,0 Yhteensä 41 105 29 687 72,2 3 160 2 380 75,3 44 265 32 067 72,4 Koulun opetuskielen mukaan tarkasteltuna naisten osuus opettajista oli hieman suurempi ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessä perusopetuksessa. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa oli ainoastaan lehtoreissa ja päätoimisissa tuntiopettajissa suhteellisesti vähemmän naisia kuin suomenkielisten koulujen lehtoreissa ja päätoimisissa tuntiopettajissa. Perusopetuksen opettajien ikä Perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista oli kevätlukukaudella 2005 alle 40-vuotiaita 36,0 %, 40 49-vuotiaita 29,6 % ja 50-vuotiaita tai vanhempia 34,3 %. Päätoimiset opettajat olivat ruotsinkielisessä perusopetuksessa nuorempia kuin suomenkielisessä. Ruotsinkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista 50 vuotta täyttäneitä oli 28,5 % ja suomenkielisen 34,7 %. Vastaavasti alle 40-vuotiaiden opettajien osuus ruotsinkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista 42,7 % ja suomenkielisen 35,6 %. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 19
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien prosentuaalinen jakautuminen (%) ikäryhmittäin kevätlukukaudella 2005 Rehtorit Lehtorit Luokanopettajat ja esiluokanopettajat Erityisluokanopettajat, erityisopettajat Maahanmuuttajien opettajat Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat Perusopetus yhteensä Opettajista % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 40 vuotta 40 49 vuotta Vähintään 50 vuotta Viisikymmentä vuotta täyttäneitä oli suhteellisesti eniten perusopetuksen rehtoreissa (56,3 %) ja toiseksi eniten perusopetuksen lehtoreissa (44,2 %). Muissa tehtävätyypeissä vähintään 50-vuotiaiden osuus opettajista oli selvästi edellisiä pienempi. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden osuus perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista kevätlukukausina 2002 ja 2005 tehtävätyypeittäin Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Opettajista vähintään Opettajista vähintään Opettajista vähintään Tehtävätyyppi 50-vuotiaita (%) 50-vuotiaita (%) 50-vuotiaita (%) 2002 2005 Muutos 2002 2005 Muutos 2002 2005 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. Rehtorit 52,4 56,9 4,5 60,0 46,9-13,1 52,8 56,3 3,5 Lehtorit 44,3 44,5 0,2 34,0 39,5 5,5 43,7 44,2 0,5 Luokanopettajat ja esiluokanopettajat 26,1 29,2 3,1 20,3 23,3 3,0 25,7 28,8 3,1 Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 30,6 34,8 4,2 30,8 32,0 1,2 30,6 34,7 4,1 Maahanmuuttajien opettajat 24,2 28,7 4,5 0,0 0,0 0,0 23,9 28,5 4,6 Päätoimiset tuntiopettajat 20,1 21,6 1,5 19,6 18,9-0,7 20,0 21,4 1,4 Rehtorit ja päät. opettajat yht. 32,4 34,7 2,3 25,6 28,6 3,0 31,9 34,3 2,4 Lähde: Tilastokeskus. Opettajakyselyt keväällä 2002 ja 2005. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista yhteensä oli kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 vuoteen 2005. Suhteellisesti eniten heidän osuutensa oli kasvanut maahanmuuttajien opettajista (4,6 prosenttiyksikköä) ja toiseksi eniten erityisluokanopettajista ja erityisopettajista (4,1 prosenttiyksikköä). 20 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien työsuhteen luonne Kevätlukukaudella 2005 kaikista perusasteen rehtoreista ja opettajista 70,4 % oli vakinaisessa (toistaiseksi määrätty) palvelussuhteessa, ja päätoimisista opettajista 71,7 %. Naisista vakinainen palvelussuhde oli 68,5 %:lla ja miehistä 75,4 %:lla. Edellä mainituissa luvuissa eivät ole mukana vakinaisesta palvelussuhteesta virkavapaalla tai osa-aikaeläkkeellä olleet opettajat. Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden suhteellinen osuus oli hieman kasvanut verrattuna vuoteen 2002. Määräaikaisessa (ei viransijainen) palvelussuhteessa oli 16,8 % opettajista. Viran- ja toimensijaisia opettajista oli 7,3 %. Virkavapaalla oli 5,0 % ja osa-aikaeläkkeellä 0,5 % opettajista. Luokanopettajat ja esiluokanopettajat Perusopetuksessa oli kevätlukukaudella 2005 yhteensä 18 612 luokanopettajaa. Luokanopetusta antavia päätoimisia tuntiopettajia oli lähes 500. Esiopetusta koulutoimen piirissä antoi 660 esiluokanopettajaa ja 26 päätoimista tuntiopettajaa. Luokanopettajista 90,7 % oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisten koulujen luokanopettajista muodollinen kelpoisuus hoitamaansa tehtävään oli 91,3 %:lla ja ruotsinkielisten 82,4 %:lla. Tavallisimmin puuttuvaksi kelpoisuustekijäksi ilmoitettiin tutkinto. Osalla niistä, joilla ei ollut muodollista kelpoisuutta hoitamaansa esiluokanopettajan tai luokanopettajan tehtävään, oli muu opettajakelpoisuus. Kokonaan ilman opettajakelpoisuutta oli noin viisi prosenttia opettajista. Luokanopetusta ja esiopetusta antaneiden päätoimisten opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Esiluokanopettaja 605 569 94,0 55 51 92,7 660 620 93,9 Luokanopettaja 17 235 15 737 91,3 1 377 1 135 82,4 18 612 16 872 90,7 Yhteensä 17 840 16 306 91,4 1 432 1 186 82,8 19 272 17 492 90,8 Päätoimiset tuntiopettajat Päät. tuntiopettajat, esiopetus 26 21 80,8 26 21 80,8 Päät. tuntiopettajat, luokanopetus 376 235 62,5 112 57 50,9 488 292 59,8 Tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus koko maan luokanopettajista oli kasvanut 1,2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2005. Suomenkielisessä perusopetuksessa kasvu oli 1,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisessä 0,2 prosenttiyksikköä. Luokanopettajien kelpoisuustilanne vaihteli alueellisesti melko paljon. Lääneittäin paras tilanne oli Oulun läänissä, jossa 95,7 % luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa virkaan. Kelpoisuustilanne oli muuta maata vaikeampi Etelä-Suomen läänissä. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 21
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Luokanopettajien ja esiluokanopettajien muodollinen kelpoisuus maakunnittain kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Lääni Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Maakunta yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Uusimaa 3 819 3 200 83,8 434 312 71,9 4 253 3 512 82,6 Kanta-Häme 584 538 92,1 584 538 92,1 Päijät-Häme 650 578 88,9 650 578 88,9 Kymenlaakso 582 505 86,8 9 5 55,6 591 510 86,3 Etelä-Karjala 468 428 91,5 468 428 91,5 Itä-Uusimaa 249 203 81,5 153 111 72,5 402 314 78,1 Etelä-Suomen lääni yht. 6 352 5 452 85,8 596 428 71,8 6 948 5 880 84,6 Varsinais-Suomi 1 421 1 355 95,4 118 97 82,2 1 539 1 452 94,3 Satakunta 839 792 94,4 9 7 77,8 848 799 94,2 Pirkanmaa 1 615 1 517 93,9 4 * * 1 619 1 521 93,9 Keski-Suomi 1 048 1 016 96,9 1 048 1 016 96,9 Etelä-Pohjanmaa 884 808 91,4 884 808 91,4 Pohjanmaa 267 237 88,8 511 482 94,3 778 719 92,4 Keski-Pohjanmaa 294 276 93,9 33 31 93,9 327 307 93,9 Länsi-Suomen lääni yht. 6 368 6 001 94,2 675 621 92,0 7 043 6 622 94,0 Etelä-Savo 623 572 91,8 623 572 91,8 Pohjois-Savo 969 907 93,6 3 * * 972 910 93,6 Pohjois-Karjala 651 628 96,5 651 628 96,5 Itä-Suomen lääni yht. 2 243 2 107 93,9 3 * * 2 246 2 110 93,9 Pohjois-Pohjanmaa 1 733 1 655 95,5 3 * * 1 736 1 657 95,4 Kainuu 353 343 97,2 353 343 97,2 Oulun lääni yht. 2 086 1 998 95,8 3 * * 2 089 2 000 95,7 Lappi 791 748 94,6 791 748 94,6 Lapin lääni yht. 791 748 94,6 791 748 94,6 Ahvenanmaa 155 132 85,2 155 132 85,2 Ahvenanmaa 155 132 85,2 155 132 85,2 Kaikkiaan 17 840 16 306 91,4 1 432 1 186 82,8 19 272 17 492 90,8 *Kelpoisuustietoa ei ole ilmoitettu tietosuojasyistä. Maakunnittain luokanopettajien kelpoisuustilanne oli kevätlukukaudella 2005 paras Kainuun maakunnassa. Siellä 97,2 % luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Toiseksi paras luokanopettajatilanne oli Keski-Suomen maakunnassa (96,9 % muodollisesti kelpoisia) ja kolmanneksi paras Pohjois-Karjalan maakunnassa (96,5 %). Suhteellisesti eniten muodollista kelpoisuutta vailla olevia luokanopettajia ja esiluokanopettajia oli Itä-Uudenmaan (78,1 % muodollisesti kelpoisia) ja Uudenmaan (82,6 % muodollisesti kelpoisia) maakunnissa. Kevätlukukaudella 2005 luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli 40,1 % alle 40-vuotiaita, 40 49-vuotiaita oli 31,1 % ja viisikymmentä vuotta täyttäneitä 28,8 %. Ruotsinkielisessä koulutuksessa työskennelleet luokanopettajat ja esiluokanopettajat olivat keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat. 22 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Viisikymmentä vuotta täyttäneiden opettajien määrä ja prosentuaalinen osuus luokanopettajista ja esiluokanopettajista maakunnittain kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Lääni Opettajia Vähintään Opettajia Vähintään Opettajia Vähintään Maakunta yhteensä 50-vuotiaita yhteensä 50-vuotiaita yhteensä 50-vuotiaita f f % f f % f f % Uusimaa 3 819 1 037 27,2 434 95 21,9 4 253 1 132 26,6 Kanta-Häme 584 167 28,6 584 167 28,6 Päijät-Häme 650 222 34,2 650 222 34,2 Kymenlaakso 582 184 31,6 9 3 33,3 591 187 31,6 Etelä-Karjala 468 161 34,4 468 161 34,4 Itä-Uusimaa 249 72 28,9 153 32 20,9 402 104 25,9 Etelä-Suomen lääni yht. 6 352 1 843 29,0 596 130 21,8 6 948 1 973 28,4 Varsinais-Suomi 1 421 403 28,4 118 30 25,4 1 539 433 28,1 Satakunta 839 271 32,3 9 3 33,3 848 274 32,3 Pirkanmaa 1 615 440 27,2 4 1 25,0 1 619 441 27,2 Keski-Suomi 1 048 241 23,0 1 048 241 23,0 Etelä-Pohjanmaa 884 251 28,4 884 251 28,4 Pohjanmaa 267 76 28,5 511 124 24,3 778 200 25,7 Keski-Pohjanmaa 294 108 36,7 33 8 24,2 327 116 35,5 Länsi-Suomen lääni yht. 6 368 1 790 28,1 675 166 24,6 7 043 1 956 27,8 Etelä-Savo 623 212 34,0 623 212 34,0 Pohjois-Savo 969 287 29,6 3 2 66,7 972 289 29,7 Pohjois-Karjala 651 198 30,4 651 198 30,4 Itä-Suomen lääni yht. 2 243 697 31,1 3 2 66,7 2 246 699 31,1 Pohjois-Pohjanmaa 1 733 460 26,5 3 1 33,3 1 736 461 26,6 Kainuu 353 134 38,0 353 134 38,0 Oulun lääni yht. 2 086 594 28,5 3 1 33,3 2 089 595 28,5 Lappi 791 294 37,2 791 294 37,2 Lapin lääni yht. 791 294 37,2 791 294 37,2 Ahvenanmaa 155 35 22,6 155 35 22,6 Ahvenanmaa 155 35 22,6 155 35 22,6 Kaikkiaan 17 840 5 218 29,2 1 432 334 23,3 19 272 5 552 28,8 Suhteellisesti eniten 50 vuotta täyttäneitä opettajia oli Kainuun ja Lapin maakuntien esiluokan- ja luokanopettajissa, vähiten Ahvenanmaan ja Keski-Suomen maakuntien opettajissa. Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat Kevätlukukaudella 2005 perusopetuksessa työskenteli yhteensä 5 150 erityisluokanopettajaa ja erityisopettajaa. Erityisopetusta antoi myös lähes 300 päätoimista tuntiopettajaa. Tehtävätyypeittäin eriteltynä opettajia oli tilastoitu ryhmään Muu erityisopetus selvästi aikaisempaa enemmän. Tätä ryhmää ovat mahdollisesti kasvattaneet opettajat, jotka opettavat samassa erityisopetusryhmässä useampaa kuin yhtä oppilasryhmää, esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisten opetuksen ja mukautetun opetuksen oppilaita. Opetushallitus Opettajat Suomessa 2005 23
Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Erityisopetusta antaneiden päätoimisten opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Sopeutumattomien opetus 468 243 51,9 7 5 71,4 475 248 52,2 Mukautettu opetus 1 149 825 71,8 86 47 54,7 1 235 872 70,6 Vaikeasti kehitysvam. opetus 350 286 81,7 23 15 65,2 373 301 80,7 Kuulovammaisten opetus 83 53 63,9 2 * * 85 54 63,5 Näkövammaisten opetus 19 13 68,4 11 7 63,6 30 20 66,7 Liikuntavammaisten opetus 74 64 86,5 1 * * 75 65 86,7 Dysfasiaopetus 281 193 68,7 4 * * 285 195 68,4 Autistien opetus 63 45 71,4 4 * * 67 49 73,1 Muu erityisopetus 932 619 66,4 37 23 62,2 969 642 66,3 Osa-aikainen erityisopetus 1 425 1 111 78,0 131 98 74,8 1 556 1 209 77,7 Yhteensä 4 844 3 452 71,3 306 203 66,3 5 150 3 655 71,0 Päätoimiset tuntiopettajat Päät. tuntiop., erityisluokanop. 161 65 40,4 15 3 20,2 176 68 38,6 Päät. tuntiop., osa-aik. erityisop. 105 36 34,3 16 6 37,5 121 42 34,7 * Tietoa ei ole ilmoitettu tietosuojasyistä. Erityisluokanopettajista ja erityisopettajista yhteensä oli 71,0 % muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisessä erityisopetuksessa muodollisesti kelpoisten osuus oli 71,3 % ja ruotsinkielisessä opetuksessa 66,3 %. Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisia opettajia oli suhteellisesti enemmän erityisopettajissa kuin erityisluokanopettajissa. Liikuntavammaisten opetuksessa oli suhteellisesti eniten hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisia opettajia (86,7 %) ja suhteellisesti vähiten muodollisesti kelpoisia opettajia oli sopeutumattomien opetuksessa (52,2 %). Tavallisimpia syitä erityisluokanopettajan ja erityisopettajan kelpoisuuden puuttumiseen olivat tutkinnon ja muiden tehtävään vaadittavien opintojen puuttuminen. Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävään muodollista kelpoisuutta vailla olleista osalla ilmoitettiin olevan muu opettajan kelpoisuus. Tällaisia oli 17 % opettajista. Kokonaan opettajakelpoisuus puuttui 10,8 %:lta erityisluokanopettajista ja erityisopettajista. Erityisluokanopettajien ja erityisopettajien kelpoisuustilanne on hieman parantunut keväästä 2002 kevääseen 2005. Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli kasvanut mainittuna ajanjaksona 2,5 prosenttiyksikköä. 24 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus