Saimaan lohikalojen KESTÄVÄ KALASTUS Saimaan lohikalat -hanke oli vajaa kolme vuotta kestänyt EU-rahoitteinen tiedotusja neuvotteluhanke. Hankkeen kohderyhmiä olivat kalastusalueet, osakaskunnat, kalastusseurat, kalatalousneuvonta ja -järjestöt sekä kalastajat. Maallikon raportti Saimaan lohikalat -hanke pähkinänkuoressa Hankkeessa korostettiin yksittäisen kalastajan merkitystä uhanalaisten kalakantojen elvyttämisessä ja kannustettiin kalastajia noudattamaan kalastusrajoituksia. Saimaan lohikalat -hanke laati kalastusalueille ja osakaskunnille 60 kalastuksenjärjestämissuunnitelmaa, joiden avulla kestävää kalastusta vietiin merkittävästi eteenpäin Vuoksen vesistöalueella. Lisäksi hankkeessa saavutettiin laajaa medianäkyvyyttä. Hankkeen Internet-sivustoon voi käydä tutustumassa osoitteessa www.jarvilohi.fi. Sivustolta löytyy tietoa uhanalaisista lohikaloista, hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja saavutetut tulokset sekä tiedotusmateriaalia. Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU www.jarvilohi.fi
1. Yleistä hankkeesta Saimaan lohikalat -hankkeessa lisättiin kalastajien ja kalastuksesta päättävien tahojen tietopohjaa Vuoksen vesistön uhanalaisista kalalajeista tiedottamalla sekä laadittiin kestävää kalastusta edistäviä toimenpide-esityksiä kalastusalueille ja osakaskunnille. Sisältö 1. Yleistä hankkeesta... 3 1.1. Kohdelajit... 3 1.2. Kohderyhmät...3 1.3. Hankkeen päätavoitteet... 3 2. Hankkeen toteutusaika ja rahoitus... 3 2.1. Hankkeen toteutusaika... 3 2.2. Hankkeen rahoitus... 4 3. Hankkeen toteuttaja... 4 3.1. Projektiryhmä... 4 3.2. Ohjausryhmä... 5 3.3. Henkilöstö... 5 3.4. Talous- ja henkilöstöhallinto... 5 4. Hankkeen toimenpiteet ja saavutetut tulokset... 5 4.1. Kalastuksenjärjestämissuunnitelmat ja niiden toimeenpano... 5 4.2. Tiedottaminen ja viestintä...7 4.3. Verkostoituminen... 9 4.4. Kyselytutkimukset... 9 Uhanalaisiin kalalajeihin liittyvää tutkimustietoa, lajikohtaisia strategioita ja hoitosuunnitelmia muokattiin hankkeen aikana selkeämpään ja ymmärrettävämpään muotoon sekä tekstillisesti että visuaalisesti. 1.1. Kohdelajit 1. järvilohi (äärimmäisen uhanalainen) 2. saimaannieriä (äärimmäisen uhanalainen) 3. järvitaimen (erittäin uhanalainen) 4. harjus (silmällä pidettävä) 1.2. Kohderyhmät 1. Kalastusalueet (20 kpl) 2. Osakaskunnat (44 kpl) 3. Kalastusseurat (18 kpl) 4. Kalatalousneuvonta ja kalastusjärjestöt 5. Yksittäiset kalastajat 1.3. Hankkeen päätavoitteet 1. Ajantasaisen tiedon vieminen kohderyhmille uhanalaisten kalalajien tilasta ja tarvittavista toimista tilan kohentamiseksi 2. Alueellisten ja paikallisten kalakantakohtaisten hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä sidos- ja kohderyhmien (kalastusalueet ja osakaskunnat) kanssa 2. Hankkeen toteutusaika ja rahoitus 2.1. Hankkeen toteutusaika 1.10.2011 30.6.2014, 33 kuukautta. 3
2.2. Hankkeen rahoitus 3.2. Ohjausryhmä Hankkeen rahoitus oli seuraavanlainen: Hankkeen ohjausryhmässä oli 18 jäsentä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa. Ohjausryhmä oli neuvoa antava elin. 1. Life+ -ohjelman tiedotus- ja viestintäosio (EU) 180 635 e 2. maa- ja metsätalousministeriö 150 000 e 3. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten omarahoitusosuudet 31 035 e. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 361 670 e. 3. Hankkeen toteuttaja Hankkeen koordinoijana (toimeenpano- ja toteuttamisvastuu) toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hankkeen kumppaneina toimivat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. 3.1. Projektiryhmä Hanketta johti projektiryhmä, jossa olivat edustettuna neljä ELY-keskusta. Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa hankkeen aikana. Projektiryhmä seurasi hankkeen etenemistä tiiviisti ja laati projektipäällikölle kannanottoja hankkeen toimeenpanoon liittyvissä asioissa. Projektiryhmän kuusi jäsentä olivat: kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen (Etelä-Savon ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Timo Takkunen (Pohjois-Savon ELY-keskus), viestintäpäällikkö Pasi Hirvonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja Ohjausryhmässä olivat edustettuna ELY-keskusten ohella hankkeen kaikki kohderyhmät: ELY-keskukset 5 henkilöä, kalastusalueet/kalatalouskeskukset 4 henkilöä, vapaa-ajankalastusjärjestöt 3 henkilöä, ammattikalastusjärjestöt 4 henkilöä, Metsähallitus 1 henkilö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 henkilö. 3.3. Henkilöstö Hankkeen projektipäällikkönä toimi Mirko Laakkonen (koko hankkeen ajan, 33 kk). Projektipäällikkö vastasi hankkeen toimeenpanosta ja budjetista hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Projektipäällikön työtä tukivat projektiassistentti Juho Rajala (13 kk) ja Sirpa Kaunisto (6 kk). 3.4. Talous- ja henkilöstöhallinto Hankkeen kirjanpidosta vastasi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallintoyksikkö. Kukin ELY-keskus vastasi kuitenkin niistä hankekuluista, jotka hankesuunnitelmassa oli merkitty kuuluvaksi ao. ELYkeskuksen tehtäviin ja kustannuksiin. projektipäällikkö Mirko Laakkonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus). 4. Hankkeen toimenpiteet ja saavutetut tulokset 4.1. Kalastuksenjärjestämissuunnitelmat ja niiden toimeenpano Saimaan lohikalat -hankkeen tärkein toimenpide oli kalastuksenjärjestämissuunnitelmien laatiminen kohderyhmille (yhteensä 60 suunnitelmaa). Toimenpide-esitykset käytiin läpi kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa yhdessä neuvotellen. Kokouksissa sovittiin, että kalastusalueet ja osakaskunnat käsittelevät toimenpide-esitykset ja päättävät tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin ryhtymisestä ja toimenpiteiden aikatauluista. 4 5
On huomioitava, että hankkeen kesto suhteessa uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämisprosessiin oli lyhyt, eikä kalakannoissa ollut odotettavissa mittavia muutoksia hankkeen aikana. Kalastusalue- ja osakaskuntakokoukset: yli 100 kokousosallistumista 60 suunnitelmaa kalastuksen järjestämiseksi lohikalojen elinkierron ja uhanalaisuuden esittely Käytännössä kalastusalueiden ja osakaskuntien kokouksissa vierailtiin yhdestä kahteen kertaan per kohde, yhteensä yli 100 kokousta. Kokousvierailut olivat projektipäällikön vastuulla. Myös hankkeessa mukana olleiden ELY-keskusten asiantuntijat osallistuivat osaan kokouksista. Hankkeen vaikutukset alkavat oletettavasti näkyä lohikalakannoissa seuraavan viiden vuoden sisällä hankkeen päätymisestä. Vaikutukset tulevat viiveellä, sillä päätösten toimeenpano etenee päättäjillä eri tahtiin. Lisäksi kalastajien on omaksuttava uudet rajoitukset.toisaalta myös lohikalojen elinkierto vaikuttaa asiaan siten, että tuloksia kalakannoissa ei heti hankkeen päättyessä ole nähtävissä. 4.2. Tiedottaminen ja viestintä Pohjois-Karjalan alueella kohderyhmiä oli 24 kpl, Pohjois-Savossa 7 kpl, Etelä-Savossa 38 kpl ja Kaakkois-Suomessa 13 kpl. Yhteensä kohderyhmiä oli 82. Kalastusalueita ja osakaskuntia kohderyhminä oli 64 kappaletta ja kalastusseuroja 18 kappaletta. Saimaan lohikalat -hankkeeseen kuului vapaa-ajankalastajille ja ammattikalastajille suunnattu tiedotuskampanja, jossa tiedotettiin Saimaan uhanalaisten kalakantojen tilasta ja uhanalaisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä annettiin käytännön ohjeita lohikalojen kestävään kalastukseen. Kalastusseurojen kanssa tehtävä neuvontatyö toteutettiin ostopalveluna (toteuttaja SVK) kohderyhmien suuren kokonaismäärän vuoksi. Neuvontatyössä käytettiin hyväksi hankkeessa laadittua PowerPoint -muotoista huhtikuun 2013 aikana valmistunutta koulutusmateriaalia. Tiedottaminen onnistui hankkeessa erinomaisesti. Hanke saavutti laajaa näkyvyyttä eri medioissa. Laajan medianäkyvyyden lisäksi hankkeen henkilöstö tapasi tuhansia ihmisiä eri tapahtumissa kuten messuilla, kalamarkkinoilla, uistelukilpailuissa, seminaareissa ja kokouksissa. Laadittujen kalastuksenjärjestämissuunnitelmien ja kalastusalue/osakaskuntaosallistumisten avulla hankkeessa saavutettiin merkittäviä tuloksia kestävän kalastuksen edistämisessä Vuoksen vesistöalueella. Kokoukset, seminaarit ja tilaisuudet: Edistystä saavutettiin mm. seuraavissa asioissa: 20 messu- tai muuta tapahtumaosallistumista 1. lohikalojen alamitat kymmeniä seminaariosallistumisia 2. koho- ja välivesiverkkojen solmuvälit keskustelutilaisuudet (Puumala ja Savonlinna) 3. lohisiimakalastuksen kieltäminen lukuisat virastojen sisäiset kokoukset, 4. rauhoitusalueiden perustamiset järvi- ja jokialueilla esim. Vuoksen järvitaimenohjelma (harjus, järvitaimen, järvilohi, nieriä) 5. nousuväylien asettaminen kapeikkoalueille 6. koukkumäärärajoitukset 7. rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapautus 8. saaliskiintiöt Tarkat tiedot saavutetuista tuloksista ovat luettavissa osoitteessa www.jarvilohi.fi. 6 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylläpitämä www.jarvilohi.fi -sivusto uusittiin hankkeen aikana. Sivustoa laajennettiin lisäämällä tietoa hankkeesta, kohdelajeista sekä lohikalojen kestävästä kalastuksesta. Kaikki hankkeeseen liittyvä tieto julkaistiin ensisijaisesti kyseisellä sivustolla ja sivustoa päivitettiin aktiivisesti. Sivustosta toteutettiin myös englannin- ja venäjänkieliset versiot. Sivusto jää elämään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylläpitämänä hankkeen jälkeen. Hankkeessa järjestettiin kaksi laajaa keskustelutilaisuutta (osallistujia yhteensä noin 200) sekä alku- ja loppuseminaarit. 7
Hankkeessa laadittiin lohikalojen tilannetta esittelevä ja kestävän kalastuksen vinkkejä antava esite, saimaannieriäesite, kalanvapautusesite ja järvilohi/järvitaimentarra. Näistä kaikista on myös sähköiset versiot hankkeen Internet-sivuilla. Lisäksi hankkeessa tuotettiin PowerPoint -muotoinen opetusmateriaali, joka on ladattavissa Internetsivuilta. Kestävän kalastuksen edistämiseksi järjestettiin viehekilpailu, jossa pyrittiin löytämään kaloja vähemmän vahingoittavia vieheitä ja kannustamaan valmistajia niiden tekemiseen. 4.3. Verkostoituminen Hankkeen verkostoitumistoimet olivat laajat. Hanke verkostoitui paikallisten, kansallisten sekä kansainvälisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät kalastuksen järjestelyyn ja kestävään kalastukseen liittyvien ongelmien parissa. Lisäksi verkostoitumisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Verkostoitumisen tavoitteena oli kasvattaa eri yhteistyötahojen tietoisuutta lohikaloista, saada tietoa muiden toimijoiden toimintatavoista vastaavissa haasteissa sekä vaihtaa kokemuksia erilaisista tiedottamisen ja vuorovaikutuksen menetelmistä. 4.4. Kyselytutkimukset Hankkeen alussa tehtiin kalastusalueille, ammattikalastajille ja kalastusseuroille kyselytutkimus, jossa selvitettiin kohderyhmien asenteita ja tietoja Saimaan uhanalaisiin lohikalakantoihin liittyen. Tiedottaminen (tuloksia ja tuotettua materiaalia): reilusti yli 100 lehtijuttua tallessa reilusti yli 100 Internet-juttua tallessa Hankkeen vaikutusta em. kohderyhmiin selvitettiin uusimalla kyselytutkimus hankkeen loppuvaiheessa. Loppukyselyllä selvittiin päätöksentekijöiden ja muiden kohderyhmien asenteissa tapahtuneita muutoksia hankkeen aikana. Tietoisuus lohikalojen uhanalaisuudesta oli kyselyn mukaan lisääntynyt hankkeen aikana. Kyselystä kävi kuitenkin myös ilmi, että tiedottamisen jatkamiselle on selkeä tarve. 33 radiojuttua 3 tv-juttua esitteet: 31 000 kpl (suomi), 10 000 kpl (venäjä), 10 000 kpl (englanti), nieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl, järvilohi/taimentarra 3000 kpl nettisivut noin 3500 yksilöityä käyttäjää ja 13 500 käyntiä kuukaudessa (tilanne 4/2014) osallistuminen foorumikeskusteluihin yli 250 kertaa Facebook-seuraajat 2560 PowerPoint -muotoinen koulutusmateriaali Henkilökohtainen kirje 196 ammattikalastajalle Kirjeet kalastusalueille ja osakaskunnille Kestävän kalastuksen vieheitä 500 kpl (jaettiin kohderyhmille) T-paidat 200 kpl Kynät 500 kpl Info-taulut 10 kpl muut mainostarvikkeet 8 Saimaan lohikalat -hanke osallistui lukuisiin yleisötapahtumiin. Kuvassa Valtakunnallinen kalastuspäivä Joensuussa vuodelta 2012 9
Saimaan lohikalojen KESTÄVÄ KALASTUS Ohjeita kalan vapauttamiseen: Kala väsytetään mahdollisimman nopeasti, mutta repimättä. Kala pyritään vapauttamaan pihdeillä vedenrajassa veneen ulkopuolella. Jos vapautus ei onnistu veneen ulkopuolella, voi kalan nostaa kumipintaisen/ solmuttoman haavin avulla tuoreella vedellä täytettyyn vesiastiaan. Vesiastiassa koukun voi irrottaa rauhassa pihdeillä. Kalaa ei tulisi pitää poissa vedestä montaa sekuntia. Jos kalaan joutuu koskemaan, on kädet ensin kasteltava tai käytettävä märkiä käsineitä. Kalaa ei tule roikottaa pyrstöstä tai päästä, sillä tämä saattaa aiheuttaa sisäelinvaurioita tai venyttää kalan selkärankaa. Kalaa ei saa puristaa tiukasti vatsan kohdalta. Kalan silmiin ja kiduksiin ei saa koskea. Mitä vähemmän vieheessä on koukkuja, sitä helpompi kala on vapauttaa. Solmuton ja kumipintainen havas ei vahingoita kalan limapintaa yhtä paljon kuin perinteinen solmullinen havas. Uistinten koukut eivät myöskään tartu helposti kumipintaiseen havakseen. Vapautettavien kalojen kuvaamista on syytä välttää. Jos vapautettavasta kalasta on tarkoitus kuitenkin ottaa kuva, on kamera oltava valmiina ja kuvaustilanne suunniteltava etukäteen. Kalaa pidetään vaakatasossa ja kuva otetaan nopeasti minimoiden aika, jonka kala on poissa vedestä. Jos vapautettava kala halutaan punnita, on parasta käyttää kalan punnitsemiseen tarkoitettua punnituspussia. Kalan voi punnita myös haavissa, jonka havas on valmistettu kumipintaisesta ja solmuttomasta materiaalista. Punnitus tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti. Kala lasketaan takaisin veteen varovaisesti. Uupunut kala saattaa tarvita elvytystä ennen vapauttamista. Kala elvytetään pitämällä sitä virtaa vasten tai heiluttelemalla sitä edestakaisin vedessä, jotta vettä virtaa kidusten läpi. Kun kala on valmis itse uimaan, sen voi vapauttaa. Rasvaevällinen järvilohi Vapauta: Kaikki rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet Saimaalla ja Pielisellä koosta riippumatta. Rasvaeväleikattu järvilohi Alamittaiset rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet. Saimaan lohikalat -hankkeen toiminta-alue oli Itä-Suomessa Vuoksen vesistöalueella. www.jarvilohi.fi Saimaan lohikalat -hankkeessa laadittiin useita eri esitteitä. Tämä esite opastaa kalan oikeaoppiseen vapauttamiseen. 10 11