Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa

6. ÓRA. Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék IGEI CSOPORTOK

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

AIKAMUODOT. Perfekti

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Suomi 2A. Tiistai

Paritreenejä. Lausetyypit

SUOKI TOIMINTA PASSI

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Preesens, imperfekti ja perfekti

Verbit tarinoissa

------lmltätieltä Te pu h utte?)

Mitä teet viikonloppuna?

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Harjoituksia ELLIn korteille.

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely


o l l a käydä Samir kertoo:

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

Min demhewê sefer kem bo Îngilîstan_ê. Detanhewê: Haluatte / Demhewê: Haluan

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Reetta Minkkinen


TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset Aika arvot Lämmittelyharjoituksia Rytmiharjoituksia Duettoja...

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Lämmittely LEIKKAUS VÄRJÄYS KIHARAT KÄSITTELY ÖLJYHOITO TASOITUS KASVATTAA KASVAA VÄRJÄTÄ VÄRJÄYTTÄÄ KUIVATA KALJU SIILI IROKEESI NUTTURA

Miten selviydyt ongelmatilanteista muiden kanssa

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1)

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Suomi toisena kielenä

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

One click is enough to make the world a better place.

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 13. Matkalla

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Kappale 2 Tervetuloa!

PERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota

PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN PESEE HAMPAANSA KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA ON ONNELLINEN VETÄÄ VESSAN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ IMUROI ETEISEN

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset.

2 Keminmaa Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Transkriptio:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä -ota -uta häiritä tarvita 5 6 -itä paeta vanheta -eta

Verbi 4 Perusmuodon lopussa: -ata, -ätä, -ota, -uta (joskus harvoin eta, -ita) Esim. pakata herätä siivota haluta Mitä sinä haluat syödä? Haluan syödä pizzaa.

herätä ata, ätä, ota, uta siivota luututa lattia tiskata avata ovi korkki pelata grillata halata korjata maalata

kuorsata ata, ätä, ota, uta kuivata hiukset vastata kuiskata haluta vastata puhelimeen varata aika osata suomea lainata tilata

herä- tä a-verbi Minä Sinä Hän Me Te He herä ä n. herä ä t. herä ä. pitkä vokaali herä ä mme. herä ä tte. herä ä vät.

korja- ta Minä Sinä Hän Me Te He korja a n autoa. korja a t. korja a. pitkä vokaali korja a mme. korja a tte. korja a vat.

verbi + verbi Minä Sinä Ali Me Te He halu-ta Kuka? 1. verbi 2. verbi haluan lukea. haluat opiskella. haluaa olla haluamme mennä haluatte opiskella haluavat käydä jalkapalloilija. ulos. HOX! 2. verbi perusmuoto s. 156 suomea. torilla.

Ahaa 1 S. 156 S. 157 Harjoitus 10 Mitä sinä haluat tehdä kesällä? (HOX! Kirjassa lukee koulun jälkeen.) Esim. Minä haluan matkustaa Helsinkiin kesällä.

Minä osaan osa-ta uida ajaa autoa pelata shakkia piirtää vaihtaa auton renkaat

Ahaa 1 S. 157 Harjoitus 11 S. 158 Harjoitus 12 Mitä sinä osaat tehdä? Minä osaan laskea hyvin.

Tee puheharjoitus! Minä osaan. ajaa autoa Entä sinä? Minä en osaa rakentaa. Entä sinä? Minä en katso. paljon TV:tä Entä sinä? Minä tykkään. käydä saunassa Entä sinä? Minä en tykkää. siivota Entä sinä? Esimerkiksi: Osaan ajaa autoa. Entä sinä? En osaa rakentaa. Entä sinä? En katso paljon televisiota. Entä sinä? Tykkään käydä saunassa. Entä sinä? En tykkää siivota. Entä sinä?

pakata ata, ätä, ota, uta meikata tavata levätä kammata hypätä kaivata lun-ta-ta leikata

Verbityyppi 4 Milloin on astevaihtelu? Joskus on, joskus ei ole! Heikko: perusmuoto Vahva: minä, sinä, hän, me, te, he

ASTEVAIHTELU perusmuoto: minä sinä hän me te he VAHVA pak-kaan pak-kaat pak-kaa pak-kaam-me pak-kaat-te pak-kaa-vat HEIKKO pa-ka-ta

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: paka/ta (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä pakkaan. Sinä pakkaat. Hän pakkaa. Me pakkaamme. Te pakkaatte He pakkaavat.

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: levä/tä (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä lepään. Sinä lepäät. Hän lepää. Me lepäämme. Te lepäätte He lepäävät.

ASTEVAIHTELU: tava/ta (heikko) vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä tapaan ystävän. Sinä tapaat ystävän. Hän tapaa. Me tapaamme. Te tapaatte. He tapaavat.

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) lunta/ta (heikko) Minä lunt-taan. Sinä lunt-taat. Hän lunt-taa. Me lunt-taam-me. Te lunt-taat-te He lunt-taa-vat.

ata, ätä, ota, uta ma ata pel ätä

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) maa/ta (heikko) Minä makaan. Sinä makaat. Hän makaa. Me makaamme. Te makaatte. He makaavat.

pe-la- ta Minä pe-laan. Sinä pe-laat. pe-lä- tä Minä pelkään. Sinä pelkäät. Hän pe-laa. Hän pelkää. Me pelaamme. Me pelkäämme. Te pelaatte. Te pelkäätte. He pelaavat. He pelkäävät.

ata, ätä, ota, uta kiivetä hävetä VT 4, vaikka lopussa on etä

kiivetä Minä kiipeän. Sinä kiipeät. Hän kiipeää. Me kiipeämme. Te kiipeätte. He kiipeävät.

Negatiivinen lause paka ta Minä pakkaa n. Minä en pakkaa. Sinä et pakkaa. Hän ei pakkaa. Me emme pakkaa. Te ette pakkaa. He eivät pakkaa.

kiivetä hävetä kammata tavata levätä tilata grillata maalata HOX! herätä tiskata vastata korjata kuorsata haluta

luntata tykätä leikata kammata pelata pelätä k maata k avata siivota kuivata

VT 1 VT 2 VT 3 VT 4 oppi- a syö- dä ajatel- la levä- tä Minä opin. Minä syön. Minä ajattelen. Minä lepään. Sinä opit. Sinä syöt. Sinä ajattelet. Sinä lepäät. Hän oppii. Hän syö. Hän ajattelee. Hän lepää. Me opimme. Me syömme. Me ajattelemme. Me lepäämme. Te opitte. Te syötte. Te ajattelette. Te lepäätte. He oppivat. He syövät. He ajattelevat. He lepäävät.

Pariporina Monelta sinä heräät arkena? (=arkipäivä) Monelta sinä heräät viikonloppuna? Tiskaatko sinä paljon? Osaatko korjata autoa, pyörää, taloa? Kuorsaatko sinä/sinun puoliso? Mitä sinä tykkäät grillata? Millaisen pizzan sinä yleensä tilaat? Mitä sinä tilaat yleensä ravintolasta? Tilaatko paljon tavaraa internetistä?

Lunttaatko koskaan? Mitä sinä häpeät? Miten (how) sinä lepäät? Kenestä sinä tykkäät? Mistä sinä tykkäät? (Minä tykkään sta) Mitä sinä tykkäät pelata? (+P) Mitä sinä pelkäät? Kuinka usein te siivoatte kotona? Tykkäätkö tiskata, siivota, pyykätä?

Kerro sinun normaalipäivästä. Milloin heräät? Mitä teet aamulla? Mitä teet päivällä? Mitä teet illalla? Jne. Kerro 5 asiaa, mitä sinä haluat tehdä elämässä. (= bucket list)

ka-ra- ta Minä karkaan. Sinä karkaat. Hän karkaa. Me karkaamme. Te He karkaatte. karkaavat.

Verbi + verbi 1. 2. Minä haluta ostaa auto. Minä haluan ostaa auton. (minkä?) 1. 2. Mitä sinä haluta tehdä elämä? Mitä sinä haluat tehdä elämässä? 1. 2. Minä haluan matkustaa, käydä, osata