Pelastussuunnitelma 1 (13) Pelastussuunnitelma Päivitetty 19.6.2015 Kiinteistön omistaja: Asunto Oy Lemminkäisenrivi Osoite: Lemminkäisentie 4 21530 Paimio Rakennusvuodet: 1983 (A-C), 1984 (D-F) Rakennusten lukumäärä: 6 asuinrakennusta, 1 huoltorakennus Talotyyppi: 1-taso rivitalot (A-D), 2-taso rivitalot (E-F) Kiinteistön kerrosala: 3137 m² Asuinhuoneistojen lukumäärä: 32 Liike- ja toimistohuoneistot: 0 Isännöitsijä: Harri Ruuskanen / Konvektio Oy Kiinteistöhuolto: Kiinteistöhuolto 3 J Oy (Penan kiinteistöhoito) Taloyhtiön hallitus: https://lemminkaisenrivi.wordpress.com/yhteystiedot/
Pelastussuunnitelma 2 (13) 1. Pelastussuunnitelman tiedot Pelastussuunnittelun tavoitteena on: tunnistaa asuinympäristössä esiintyvät vaaratekijät opastaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä sekä opastaa toimimaan kyseiseen asuinkiinteistöön soveltuvalla tavalla erilaisissa vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksien yhteyksissä muiden asioiden ohella, että lakisääteisiä velvoitteita noudatetaan. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä (Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011). As Oy Lemminkäisenrivin pelastussuunnitelma on kiinteistökohtainen, eli siinä on otettu huomioon eri talotyyppien erityisvaatimukset (1-taso/2-taso, takalliset/takattomat, jne.). Pelastussuunnitelma on laadittu hallituksen ja isännöitsijän yhteistyönä. 2. Pelastussuunnitelman ylläpito Turvallisuuden säännöllinen seuranta ja pelastussuunnitelman säännöllinen päivittäminen ovat asumisturvallisuuden perusedellytyksiä. Kun pelastussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, varmistutaan siitä, että tiedot pysyvät ajan tasalla ja mahdolliset sattuneet vaaratilanteet tai muut turvallisuuspuutteet tulevat huomioiduiksi. 2.1 Miten turvallisuustilannetta seurataan ja miten ja kenelle havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet raportoidaan? Turvallisuuspuutteita havainnoidaan jokapäiväisessä toiminnassa ja keskustelemalla asukkaiden kanssa. Asukkaat voivat raportoida havaitsemiaan turvallisuuspuutteita tai vaaratilanteita isännöitsijälle tai kenelle tahansa hallituksen jäsenelle. Heiltä tieto menee hallituksen puheenjohtajalle. Pelastussuunnitelman päivitystarve arvioidaan aina uuden hallituksen valitsemisen jälkeen. Toisin sanoen, vaikka vuoden aikana ei olisikaan tullut esille uusia turvallisuuspuute- tai vaaratilannehavaintoja, hallitus tekee vuosittain niin sanotun turvallisuuskävelyn ja arvioi suunnitelman päivitystarpeen tämän perusteella. 2.2 Miten saadut tiedot talletetaan ja arvioidaan? Puheenjohtaja kerää tiedot havainnoista ja sisällyttää niiden käsittelyn seuraavaan hallituksen kokoukseen. Mikäli asia on kiireellinen, voidaan hallitus kutsua koolle hyvinkin nopealla aikataululla. Pelastussuunnitelman ylläpidosta vastaa taloyhtiön hallitus, joten havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet käsitellään aina hallituksen kesken.
Pelastussuunnitelma 3 (13) 3. Viestintä Jokaisella asukkaalla on oikeus perehtyä pelastussuunnitelmaan. Keskeistä kuitenkin on, että kaikki asianosaiset tuntevat annetut ohjeet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet niiden varalta. Taloyhtiön hallitus tiedottaa asukkaita merkittävistä muutoksista pelastussuunnitelmassa, sen liitteissä tai muissa turvallisuusohjeissa. Tiedotus tapahtuu taloyhtiön kotisivujen kautta, sekä tarvittaessa asuntoihin toimitetuin kirjelmin. Havaituista vaaratilanteista tai vaaranpaikoista tiedotetaan erikseen tarpeen vaatiessa. 4. Kiinteistön vaaranpaikat, riskit ja niiden ennaltaehkäisy Tunnistettuja vaaroja voidaan hallita ja ennaltaehkäistä. Osa ennaltaehkäisystä on kiinteistön omistajan vastuulla, mutta käyttäjien ohjeistuksella on myös suuri merkitys. On tärkeää tunnistaa tekijät, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen. Näin voidaan valita keinot, joilla vaaratilanteet voidaan välttää ja niiden seurauksia rajata. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna erillistä riskienarviointitaulukkoa tai turvallisuuskävelyn tarkastuslistaa. Riskien tunnistaminen on keskeinen osa koko pelastussuunnitelmaa ja asuinkiinteistön turvallisuuden suunnittelua. Työ on hyvä tehdä laajalla pohjalla, asukkaita ja kiinteistössä toimivia kuullen. On hyvä muistaa, että täysin kattavaa listaa mahdollisista tapaturmista tai vaaroista ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista tehdä. Suurimmat riskit aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta ja ajattelemattomuus. Kaikessa toiminnassa jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa, huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta asuinympäristö olisi turvallinen. Se on parasta mahdollista ennaltaehkäisyä turvallisuuden näkökulmasta. Vaikka yhteiskunnan häiriötilanteiden ennaltaehkäisy (esimerkiksi laaja sähkökatko tai vedenjakelun häiriintyminen) ei ole asuinyhteisöjen voimin mahdollista, niin omatoimisella varautumisella luodaan valmiudet ja keinot rajoittaa vahinkoja. Pelastuslaissa säädetty huolellisuusvelvollisuus koskee kaikkia ihmisiä: Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. kuten myös samassa laissa säädetty yleinen toimintavelvollisuus: Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
Pelastussuunnitelma 4 (13) 4.1 Mitä riskejä kiinteistössä on tunnistettu? Henkilöihin, kiinteistöön ja omaisuuteen kohdistuvat riskiluokat: a) Tapaturmat b) Tulipalot c) Vesivahingot d) Myrskyvauriot e) Sairauskohtaukset f) Rikollinen toiminta g) Säteily- tai kaasuvaara a) Tapaturmat kaatuminen liukastuminen kompastuminen putoaminen lumen tai jään tippuminen ihmisen tai omaisuuden päälle leikkipuistossa tapahtuvat lasten tapaturmat sähköisku myrkytys liikenneonnettomuus omaisuusvahingot henkilövahingot kuolema Yhtiö on tilannut hiekoituspalvelut ja lumen luonnin kiinteistöhuoltoyhtiöltä. o Yhtiö valvoo toimintaa ja puuttuu aktiivisesti epäkohtiin. o Talvikunnossapidosta huolehditaan myös omatoimisesti, esim. levittämällä huoltorakennuksen edessä ja autokatoksilla sijaitsevissa hiekoitusastioissa olevaa hiekoitushiekkaa liukkaaksi havaittuihin kohtiin tai luomalla lunta taloyhtiön tarjoamalla välineistöllä. Varmistetaan valaistuksen riittävyys sekä pihakäytävillä että autokatoksissa ja suoritetaan viipymättä tarpeelliset korjaus-/parannustoimenpiteet. Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin. o Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi isännöitsijälle tai hallituksen puheenjohtajalle. o Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää opastauluilla ja puomeilla lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
Pelastussuunnitelma 5 (13) o Lumen/jään pudotus hoidetaan tarvittaessa ammattilaisella, erityisesti 2- tasoisten rakennusten katoilta. o Yhtiö voi tarvittaessa kieltää omatoimiset lumenpudotukset. Leikkipuiston kaikki leikkivälineet on toimitettu ns. avaimet käteen -periaatteella ja samalla on varmistettu säädösten mukaisten turva-alueiden ja turva-alustojen (turvahiekka) toteutuminen puiston leikkivälineiden osalta. o Leikkipuiston leikkivälineet tarkastetaan omatoimisesti säännöllisesti ja havaitut puutteet korjataan viipymättä. Piha-alue ja pihakäytävät pidetään siistinä ja kunnossa. o Lehdet haravoidaan tarvittaessa. o Pensaat ja puskat siistitään liikenneonnettomuuksien estämiseksi. o Pihakäytävien kuntoa tarkastellaan päivittäisessä toiminnassa ja havaitut vaaratekijät (kuopat, esteet, jne.) pyritään poistamaan viipymättä. Tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että katolla suoritettavat työt voidaan tehdä turvallisesti. Putoamissuojaus on suunniteltava ja toteutettava aina kohteen ja työtehtävän mukaan säädösten mukaisesti. Parvekekaiteiden kuntoa seurataan omatoimisesti pääasiassa asukkaiden toimesta. Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta, eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää roikkumaan lämmitysrasiasta. Vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttaa sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Pihapiiriin sijoitetaan vain myrkyttömiä kasveja. Asukkaita neuvotaan pitämään kodin myrkylliset kemikaalit, lääkkeet, sekä myrkylliset sisäkasvit poissa lasten ulottuvilta. o Vaarallisimpia kodin kemikaaleja ovat koneastianpesuaineet, putkenavausaineet, liuottimet, maalituotteet ja jäähdytysnesteet. Tulisijojen käytössä on häkämyrkytyksen estämiseksi huomioitava, että vasta kun hiillos on palanut loppuun eli kaikki hiilet ovat mustia, voi hormipellin sulkea kokonaan. Jokaisen tulee huolehtia, että saastunutta vettä ei juoda edes vahingossa. Asukkaita kehotetaan varovaisuuteen pihateillä ja parkkialueella liikennöidessään. Pihapiirissä on esim. paljon leikkiviä lapsia, joten varsinkin moottorikäyttöisellä ajoneuvolla liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Läheltä piti tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Ne tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien ehkäisemiseksi. Asukkaita kannustetaan tutustumaan pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelemaan ensiavun antamista, esim. osallistumalla eri tahojen järjestämille ensiapukursseille. b) Tulipalot oikosulut viallisen sähkölaitteen tai asennuksen aiheuttama palo viallisen kaasulaitteen tai asennuksen aiheuttama palo rasva- tai muu palo keittiössä
Pelastussuunnitelma 6 (13) huolimaton tupakointi tuhopoltto lasten leikkien aiheuttama tulipalo Tulisijan huolimaton käyttö tulityöt omaisuusvahingot savu- ja vesivahingot henkilövahingot kuolema Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä. Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava: o Poistumisteiden tulee olla esteettömiä, esim. taka- ja parvekeovien eteen ei saa kasata tavaraa. o Varatieikkunat on varustettava kiintopainikkeilla (koskee toisen kerroksen huoneita, joista ei ole käyntiä parvekkeelle). Jokaisen asukkaan on huolehdittava asuntonsa palovaroittimien toimintakunnosta (yksi palovaroitin jokaista kerroksen 60 neliömetriä kohden). Lisäksi sammutuspeitteiden hankintaa suositellaan jokaiseen keittiöön. Alkusammutin on saatavilla ja tarkastettuna huoltorakennuksen työkaluvarastossa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa ja niiden määrät eivät saa ylittää säädöksissä mainittuja ylärajoja. Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä. Kaasulaitetta käytettäessä on noudatettava käyttöohjeita ja niihin liittyviä turvallisuusohjeita (ml. kokoonpano-, säilytys-, huolto- ja puhdistusohjeet). Riittävästä valaistuksesta ja yleisestä siisteydestä kiinteistön alueella huolehditaan. Läheltä piti -tilanteisiin puututaan välittömästi, asia tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien ehkäisemiseksi. Sähköpääkeskus on merkitty ja sen edustalla ei säilytetä tavaraa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ja hormien nuohouksesta huolehditaan säädösten ja suositusten mukaan. Autokatoksen yhteydessä sijaitseva jätekatos on eristetty muusta katoksesta palosuojaseinällä. Tulisijoja käytettäessä tulee huomioida palovaaraa aiheuttavan kipinöinnin ehkäisy (lattiasuojaus), sekä liiallisen lämmityksen aiheuttama nokipalovaara. Poistetut tuhkat tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu palovaaraa. Kiinteistössä tehtäville tulitöille tarvitaan aina tulityölupa ja tulityöntekijällä tulee olla voimassa oleva tulityökortti. Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään. Liite 1 (tiivistelmä) sisältää esimerkkejä asukkaiden toimenpiteistä tulipalojen ennaltaehkäisyyn.
Pelastussuunnitelma 7 (13) c) Vesivahingot rankkasade rakenteiden vesitiiviyden pettäminen rakentamis- tai materiaalivirheistä johtuva vuoto pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen putkirikko putkiston tai kaivon tukkeutuminen ilkivalta omaisuusvahingot Asuntokohtaisten veden pääsulkujen sijainti on asukkaiden tiedossa. LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella. o LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin. o LVI-tarkastukset tehdään huolto-ohjelman mukaisesti. Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti. Katolta ja ränneistä tulee poistaa syksyn lehdet ja neulaset loppusyksystä. Omatoimista muutosrakentamista ja muuta rakentamista tulee valvoa ja rakentamisessa ilmeneviin epäkohtiin tulee puuttua aktiivisesti. Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyttä korostetaan: o Pesukoneen, kuivausrummun ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti ohjeiden mukaan. o Astianpesukoneen alle tulee sijoittaa turvakaukalo, joka helpottaa ja aikaistaa mahdollisen vesivahingon havaitsemista. Pihan vesipisteiden avaimet/kahvat säilytetään pois ulkopuolisten ulottuvilta. d) Myrskyvauriot salamaniskut puiden kaatuminen tai oksien katkeaminen myrskyn irrottamat ja lennättämät esineet sähkökatkot omaisuusvahingot henkilövahingot kuolema
Pelastussuunnitelma 8 (13) Myrskyvaurioita epäiltäessä katot ja rännit tarkastetaan asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja havaitut vauriot ja puutteet korjataan. Puiden kuntoa piha-alueilla tarkkaillaan. Huonokuntoiset ja kaatumavaarassa olevat puut kaadetaan, sekä vaaralliset isot, kuivat oksat karsitaan mahdollisimman nopeasti kun ne on havaittu. Piha-alue ja pihakäytävät siistitään mahdollisimman nopeasti myrskyn jälkeen. Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on syytä noudattaa. Sisätiloissa vältetään sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liittyvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä myrskyn ja ukonilman aikana. Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan. Polku- ja moottoripyöräilyä on vältettävä. Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti: o kotivaran varastoiminen o valaisin ja paristot o kynttilät ja tulentekovälineet o paristokäyttöinen radio e) Sairauskohtaukset sydäninfarkti diabeettinen sokki aivoinfarkti aivoverenvuoto epilepsia pyörtyminen henkilövahingot kuolema Pyritään takaamaan ammattiavun saaminen paikalle mahdollisimman nopeasti. o Opastekartta taloyhtiön tontista taloineen ja teineen on autokatoksen päädyssä ohjaamassa pelastuskaluston suorinta tietä oikealle ovelle. o Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan asuntojen ulko-ovien eteen, joten turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että asukkaat pysäköivät kulkuneuvonsa oikein niille varatuille paikoille. Asukkaita kannustetaan tutustumaan pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelemaan ensiavun antamista, esim. osallistumalla eri tahojen järjestämille ensiapukursseille.
Pelastussuunnitelma 9 (13) f) Rikollinen toiminta asuntomurto automurto murtautuminen yleisiin tiloihin (esim. pyörävarasto) graffitit omaisuuden tärvelemiset ja tuhoamiset väkivalta omaisuusvahingot henkilövahingot kuolema Yleistä siisteyttä ja järjestystä valvotaan ja epäkohtiin puututaan aktiivisesti. o Siisteys ja järjestys ovat osa turvallisuutta. o Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus tehdään viipymättä. Varmistetaan valaistuksen riittävyys sekä pihakäytävillä että autokatoksissa ja suoritetaan viipymättä tarpeelliset korjaus-/parannustoimenpiteet. Ulko-ovien lukituksien huollot ja korjaukset teetetään ammattilaisella. Vialliset tai jäätyvät lukot korjataan viipymättä. Yleisten tilojen ulko-ovet suojataan murtosuojaraudoilla. Arvoesineet suositellaan merkitsemään ja kuvaamaan. Autopaikkojen lämmityspistorasioiden kannet ovat lukittavia. Pelastussuunnitelman liite 2 sisältää tarkempia ohjeita erilaisiin uhkatilanteisiin (väkivalta, ryöstö, murto), sekä ohjeita vaaratilanteiden jälkeiseen toimintaan. g) Säteily- tai kaasuvaara radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön ydinaseen tai ydinainetta sisältävän aseen räjähdys vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus onnettomuus ydinvoimalaitoksessa onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella onnettomuus radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksella radioaktiivisten aineiden joutuminen tietämättömien käsiin sota säteilysairaudet kuolema
Pelastussuunnitelma 10 (13) Kiinteistöllä ei ole omaa väestönsuojaa, joten suojautumista omassa kodissa tähdennetään ja ohjeistetaan. Lisäohjeita suojautumiseen kohdassa 6. Joditablettien hankkimista koteihin suositellaan (2 kpl/henkilö). Kotivaran varastointia suositellaan (kotivarasta lisää liitteessä 2). Suojeluhenkilöstön materiaalit ovat lämmönjakohuoneessa sijaitsevissa varustelaatikoissa. Luettelo varustelaatikoiden sisällöstä löytyy kohdasta 6.1. Pelastussuunnitelman liitteessä 2 on toimintaohjeet kaasu-, säteily- tai jonkin muun suojautumista vaativan vaaratilanteen varalle. 4.2 Selostus, miten riskit ja vaaranpaikat on kartoitettu Kartoitus on tehty arvioimalla, suorittamalla katselmuksia, käyttämällä hyväksi SPEK:n riskienarviointilomaketta, sekä ottamalla mallia muista pelastussuunnitelmista. 4.3 Onko kiinteistössä sellaisia toimijoita, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon vaaratilanteissa? Kiinteistössä on iäkkäitä asukkaita, joiden liikuntakyky on rajoittunutta. 4.4 Mitä ohjeita kiinteistön asukkaille on annettu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi? - Pelastussuunnitelman tiivistelmä on jaettu jokaiseen kotiin. Saatavilla myös kotisivuilla. - Asukkaita kannustetaan tutustumaan pelastussuunnitelmaan ja muihin taloyhtiön kotisivuilla tarjolla oleviin ohjeisiin, kuten paloturvallisuuteen ja kotitapaturmien ehkäisyyn liittyviin materiaaleihin. 5. Toimintaohjeet erilaisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita varten Kaikkia riskejä ei pystytä ennaltaehkäisemään, siksi asukkaille tulee antaa ohjeet vaaratilanteissa toimimiseen. Lähtökohtana ohjeistukselle ovat riskienarvioinnin tulokset. Keskeistä on, että asukkaat osaavat: tunnistaa vaaratilanteen pelastaa itsensä hälyttää apua auttaa vaarassa olevia. Lisäksi asukkaiden on hyvä hallita alkusammutus ja hätäensiapu.
Pelastussuunnitelma 11 (13) 5.1 Mitä toimintaohjeita asukkaille on annettu? - Pelastussuunnitelman tiivistelmä on jaettu jokaiseen kotiin. Saatavilla myös kotisivuilla. Tiivistelmä sisältää erillisen A4-kokoisen toimintaohjekokoelman, josta tärkeimmät toimintaohjeet ovat helposti löydettävissä - Erityisesti pelastussuunnitelman liite 2 sisältää kokoelman tarkempia toimintaohjeita. Asukkaita kannustetaan tutustumaan tarjolla oleviin ohjeisiin ja tulostamaan tarpeelliseksi katsomansa ohjeistukset taloyhtiön kotisivuilta. - Asukkaita kannustetaan tutustumaan pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelemaan ensiavun antamista, esim. osallistumalla eri tahojen järjestämille ensiapukursseille. 5.2 Toiminta kokoontumispaikalla Kokoontumispaikka: Sisäpihan leikkikenttä Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, kokoontumispaikalla tulee nimetä henkilö, joka ottaa vastuun kokoontumispaikan toiminnasta. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Nimetty vastuuhenkilö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata. Muistettavia asioita kokoontumispaikalla: - Mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen. - Liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen. - Ilmoita, mikäli tiedät jonkun jääneen sisälle. Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista. Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa. Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa: - Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan. - Kuuntele autettavaa. - Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Pelastussuunnitelma 12 (13) 6. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin Poikkeusolojen syynä voi olla esimerkiksi erityisen vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy huomattava välitön tai välillinen uhka ihmisten hengelle tai terveydelle ja omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Sotilaallisen kriisin ei odoteta kehittyvän hetkessä. Poikkeusoloissa ovat olemassa samat vaarat ja uhat kuin normaalioloissakin. Näiden lisäksi muut uhat voivat lisääntyä tai korostua. Olosuhteet ovat todennäköisesti haastavammat kuin normaalioloissa. Myöskään viranomaispalvelut eivät ole samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin. Poikkeusoloissa yksittäiset kiinteistöt liitetään osaksi pelastustoimen johtamaa väestönsuojelujärjestelmää. Tällöin asukkaita voidaan valmiuslain mukaisin valtuuksin määrätä työvelvollisiksi väestönsuojelutehtäviin, kuten kiinteistökohtaisiin ensiapu-, raivaus- ja sammutustehtäviin. Lisäksi keskeinen tehtävä on asukkaiden suojaaminen väestönsuojaan tai sisätiloihin viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Normaalioloissa asuinkiinteistöjen vastuulla on ylläpitää omaa valmiuttaan sekä huolehtia siitä, että esimerkiksi väestönsuoja on varusteltu oikein ja toimintakuntoinen. 6.1 Väestönsuojelun järjestelyt kiinteistössä Alkusammutin sijaitsee työkaluvarastossa, johon on pääsy kaikilla taloyhtiön asukkailla. Suojeluhenkilöstön varustelaatikot (2 kpl) ovat lämmönjakohuoneessa, johon on pääsy ainoastaan nimetyillä henkilöillä, joille on luovutettu lämmönjakohuoneen ja sähköpääkeskuksen avain. Taloyhtiöissä suositellaan hankittavaksi suojeluhenkilöstön materiaali kahdelle henkilölle/alkava 100 asukasta. Historiasta johtuen, kun pihapiiri muodostui kahdesta eri asunto-osakeyhtiöstä, myös varustelaatikoita on kaksi ja näin materiaaleja on yhteensä neljälle henkilölle. Seuraavassa taulukossa on lueteltu suojeluvälineistön kokonaismäärä. NIMIKE MÄÄRÄ Suojanaamari 4 Suojakypärä 4 Suojalasit 4 Suoja-asu 4 Suojakäsineet 4 Ensiapulaukku 2 Ensiside 4 Käsivalaisin (ei paristoja) 4 Opaskirja 4 Varustelaatikko 2
Pelastussuunnitelma 13 (13) 6.2 Väestönsuoja Kiinteistöllä ei ole omaa väestönsuojaa, eikä myöskään kaupungilla ole tarjota yleistä väestönsuojaa. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Lisäsuojautumisen ollessa aiheellista viranomaiset osoittavat ihmisille vapaan suojapaikan. Näitä suojapaikkoja ovat esimerkiksi koulut ja isot lähikaupat. Sisälle suojauduttaessa ilmanvaihto pysäytetään ja asunnosta pyritään tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeudu sisälle. Ovet, ikkunat, ilmanvaihtoaukot ja liesituuletin suljetaan. Takka, postiluukku sekä kaikki raot tiivistetään. Raot voi tilkitä, sulkea muovikalvolla, tiivistemassalla tai erilaisilla teipeillä. Katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit peitetään. HUOM! Koneellisen ilmanvaihdon hätäpysäytyksenä toimii katolla sijaitsevan asuntokohtaisen huippuimurin turvakytkin (sulakkeesta sammuu myös esim. jääkaappi). Joku vapaaehtoinen kiipeää tarvittaessa katolle sammuttamaan ilmanvaihdon, sekä peittämään katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit. Paksut seinät ja katto vaimentavat säteilyä, joten parhaan suojan saa rakennuksen keskiosassa tai kellarikerroksessa ja välttämällä oleskelua huoneissa, joissa on suuret ikkunat. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen muutamien tuntien ajaksi tai korkeintaan vuorokaudeksi. Liitteet LIITE 1: Tiivistelmä pelastussuunnitelmasta (jaettu asuntoihin + kotisivuilta tulostettavissa) LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa (kotisivuilta tulostettavissa)