PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2017

2 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 TOIMINTAERTOMUS 1.1.2017-31.12.2017 YLEISTÄ 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4 YHTIÖKOKOUS, OSAKKAAT 4 HALLITUS 4 HENKILÖKUNTA 4 TARKASTUSTOIMINTA 5 JÄSENYYDET 5 LAITOKSEN TOIMINTA 5 ASIAKKAAT 5 LIIKEVAIHTO (MYYNTITUOTOT) 6 VEDENHANKINTA 6 POHJAVESITILANNE 7 VEDEN MYYNTI 8 TALOUSVEDEN TARKKAILU JA LAADUNVALVONTA 9 JÄTEVESI 10 RAKENNUSTOIMINTA JA KUNNOSSAPITO 12 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA 13 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 13 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 14 TASE TULOSLASKELMA TUNNUSLUVUT TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2017-31.12.2017 Yleistä Laskutetun veden määrä kasvoi noin 1,4 % johtuen Limingan Vesihuolto Oy:lle myytävän vesimäärän lisäyksestä. Omalle jakelualueelle myytävän veden määrä väheni noin 1,6 %. Laskutetun jäteveden määrä väheni noin 7 %. Keltala-Koivula 1 vedenottamoiden raakaveden pitkän tähtäimen alkalointiratkaisuja selvitettiin ulkopuolisen konsultin toimesta. Selvityksen perusteella alkalointi tultaneen tulevaisuudessa järjestämään kalkkikivisuodatuksella, mahdollisesti yhteistyössä Raahen Vesi Oy:n kanssa. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymisen seurauksena tulevat jäteveden käsittelykustannukset nousemaan, mikä osaltaan vaikuttaa jäteveden taksan tarkistamistarpeeseen tulevina vuosina. Etenkin kielto toimittaa orgaanista ainetta sisältäviä jätteitä jätekeskuksiin (kaatopaikat) aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia viemärilaitokseen liittyneille sekä jätevedenpuhdistamolle sakokaivolietettä toimittaville asiakkaille. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymiseen liittyen yhtiö joutui investoimaan vuonna 2016 Siikajoen kylän jätevedenpuhdistamon tehostamiseen noin 400.000 - eli noin 2.000 jokaista liittynyttä kiinteistöä kohti. Puhdistamolietteen osalta saimme jatkoaikaa kompostoidun lietteen käytölle Huumolan suljetun kaatopaikan verhouksessa vuoden 2020 loppuun saakka, mutta hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä tulee ryhtyä miettimään lietteiden käsittelyyn pysyvämpää ratkaisua. Toimintavuonna on saneerattu vanhaa verkostoa niin haja-alueella kuin asemakaava-alueellakin. Verkoston saneerausta tullaan jatkamaan enenevässä määrin myös tulevina vuosina.

4 Hallinto ja henkilöstö Yhtiökokous, osakkaat Hallitus Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.3.2017. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :ssä yhtiökokouksen päätettäväksi määrätyt asiat. Yhtiön hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtaja läänineläinlääkäri Anitta Massinen Siikajoen kylä Varapuheenjohtaja yrittäjä Mikko Karhumaa Luohua Jäsenet: sairaanhoitaja Päivi Eskola Karinkanta maanviljelijä Pekka Laaksonen Ruukki eläkeläinen Aini Matinlauri Revonlahti levyseppä Sami Nyman Ruukki IT-manager Jussi Pietarila Ruukki tuoteryhmäneuvoja Kaisa Ranta Tuomioja Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 5 kertaa ja pöytäkirjoihin on kirjattu 71 käsiteltyä asiaa. Henkilökunta Toimitusjohtaja Toimistonhoitaja Työnjohtaja Vastaava laitoshoitaja Vastaava laitoshoitaja Laitoshoitaja/asentaja Asentaja Raimo Lampi Marja Hirvonen Timo Haapala Hannu Kähkölä, 14.5.2017 saakka, eläkkeelle 1.10.2017 alkaen Seppo Rantoharju Jouni Salmenkangas Tuomo Soukka

5 Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä on toiminut Pricewaterhouse- Coopers Oy, vastuullisina tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Talousveden laadun tarkkailua on laitoksen ohella suorittanut Eurofins Environment Testing Finland Oy. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvan Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamoiden ja Siikajoen vedenlaadun velvoitetarkkailun on suorittanut Ahma Ympäristö Oy. Jäsenyydet Yhtiö on ollut jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä: Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesivaliokunta / OuKe työryhmä Metsäliitto Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ry Raahe Golf Oy Veronmaksajain keskusliitto Oulun Kauppakamari Ruukin Osuuspankki Siikajoen Osuuspankki Laitoksen toiminta Asiakkaat Toimintavuoden aikana liittyi uusia asiakkaita vesi- ja viemärijohtoon 1 kpl ja vesijohtoon 8 kpl. Vesilaitokseen on liittynyt 2.654 asiakaskiinteistöä ja näistä on myös viemäriin liittynyt 856 asiakaskiinteistöä.

6 Liikevaihto (myyntituotot) Vedenhankinta Kuva:Liikevaihdon (myyntituottojen) kehitys vuosina 1981 2017 Toimintavuonna pumpattiin yhtiön omaan verkostoon vettä eri lähteistä seuraavasti: Vedenottamo Vesimäärä m 3 /a Osuus Keltala 1+Taarinkangas 1 118 711 23 % Taarinkangas 2 9 076 2 % Koivula 4 15 797 3 % Koivula 3 102 597 20 % Koivula 1 97 605 19 % Vartti 1+Vartti 2 113 017 22 % Ostettu Vihannin Vesi Oy:ltä 64 331 12 % Verkostoon pumpattu yhteensä 521 134 100 %

7 Kuva: Verkostoon pumpattu keskimääräinen vuorokautinen vesimäärä kuukausittain vuonna 2017. Pohjavesitilanne Pohjaveden pinnankorkeus oli pohjavesialueilla toimintavuoden aikana keskimääräisellä tasolla. Kuva: Pohjavedenpinnan keskimääräinen korkeus [+m] Keltalan vedenottamon alueella 1982 2017.

8 Veden myynti Oman verkoston kautta laskutettu vesimäärä oli 458.491 m 3. Oman verkoston kautta laskutetun veden määrä pieneni noin 1,6 %. Lisäksi myytiin Limingan Vesihuolto Oy:lle vettä sen omaan verkostoon 95.400 m 3. Kuva: Laskutettu vesimäärä (m 3 /vuosi) vuosina 1981-2017 Puhtaan veden ja jäteveden laskutuksen jakautuminen eri kuluttajaryhmille sekä kulutuksen muutos verrattuna aiempaan vuoteen oli seuraavan taulukon mukainen: Jätevesi[m 3 ] Osuus Vesi [m 3 ] Osuus Muutos Muutos Omakotikiinteistöt 119700 21,6 % -5,3 % 57134 44,4 % -4,6 % Maatalous 230751 41,7 % 2,1 % 3815 3,0 % -8,4 % Rivitalot 30477 5,5 % -17,3 % 28864 22,5 % -18,4 % Vapaa-ajan asunnot 8379 1,5 % 10,2 % 963 0,7 % 0,7 % Liiketilat 10821 2,0 % 12,4 % 7001 5,4 % 6,4 % Julkiset rakennukset 34258 6,2 % 1,2 % 26828 20,9 % -2,5 % Teollisuus 22208 4,0 % -6,4 % 3935 3,1 % -1,8 % Muut vesilaitokset 1897 0,3 % 1,0 % - - Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle 95400 17,2 % 18,7 % - - Yhteensä 553891 100,0 % 1,4 % 128540 100,0 % -7,2 % Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle Vartin vedenkäsittelylaitoksen kautta tapahtuu suoraan Limingan Vesihuolto Oy:n verkkoon.

9 Veden myynti ja jäteveden laskutus jakautui eri kulutusalueille seuraavasti: 2017 2016 Muutos Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 m 3 m 3 Karinkanta 52 770-54 874 - -4 % - Luohua 23 714-29 604 - -20 % - Paavola kaava-alue 17 654 17 326 19 131 18 745-8 % -8 % Paavola haja-alue 25 617 1 258 28 923 1 339-11 % -6 % Revonlahti kaavaalue 12 440 12 322 11 565 11 488 8 % 7 % Revonlahti hajaalue 45 179 4 662 41 849 4 305 8 % 8 % Ruukki kaava-alue 70 772 64 541 78 289 72 547-10 % -11 % Ruukki haja-alue 67 935 3 375 61 553 2 827 10 % 19 % Saarikoski 22 676-19 114-19 % - Siikajoki kaava-alue 13 735 13 735 14 705 14 705-7 % -7 % Siikajoki haja-alue 77 996 11 321 78 954 12 524-1 % -10 % Tuomioja 28 003-27 310-3 % - Yhteensä 458 491 128 540 465 871 138 480-1,6 % -7,2 % Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä on hieman noussut verrattuna aikaisempaan vuoteen ollen noin 12 %. Laskuttamattomaan vedenkulutukseen kuuluvat vuotojen lisäksi mm. yleinen vedenkäyttö kuten verkoston huuhtelut. Talousveden tarkkailu ja laadunvalvonta Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana otettiin noin 100 vesinäytettä vedenottamoilta ja verkostosta. Näytteet tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Jaettavan talousveden laatu on täyttänyt toimintavuoden aikana talousvesiasetuksen laatuvaatimukset tutkituilta osin. Muuttuja Tavoite arvo Ruukki Paavola Revonlahti Siikajoen kylä Siikajoki Karinkanta Koliformiset bakteerit < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 E. coli < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 ph 6,5-9,5 7,2 7,5 7,3 7,5 8,1 Väri Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Haju Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Rauta [µg/l] < 200 15 <10 <10 <10 < 10 Mangaani [µg/l] < 50 <1 <1 <1 <1 < 1 Taulukko: Talousveden keskimääräinen laatu eri kulutusalueilla v. 2017

10 Jätevesi Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin toimintavuonna jätevettä seuraavasti: Ruukin jätevedenpuhdistamo 157 857 m 3 Siikajoen jätevedenpuhdistamo 28 639 m 3 Yhteensä 186 496 m 3 Laskutettu jätevesimäärä eri taajamissa oli seuraava: Paavola 18.584 m 3 Ruukki 67.916 m 3 Revonlahti 16.984 m 3 Yhteensä Ruukin puhdistamolle 103.484 m 3 Siikajoki 25.056 m 3 Yhteensä Siikajoen puhdistamolle 25.056 m 3 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä 128.540 m 3 Laskutettu jätevesimäärä vähentyi noin 7 %. Kuva: Laskutettu jätevesimäärä yhteensä (m 3 /vuosi) vuosina 1981 2017

11 Jätevedenpuhdistamoiden kokonaispuhdistusteho vuonna 2017 oli seuraava: RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v. 2017 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 90 95 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 8,2 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 90 95 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 0,8 0,38 mg/l SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v. 2017 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 80 99 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 3,5 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 80 99 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,20 mg/l Puhdistamot täyttivät puhdistusvaatimukset kaikilta osin. Ruukin jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuormitus Siikajokeen vastaa noin 60 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja Siikajoen puhdistamon kuormitus noin 7 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ruukin jätevedenpuhdistamon jätevedet varastoidaan varastolammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön ylivirtaamakautena keväällä ja syksyllä. Kesällä, jolloin vedet ovat lämpimillään ja perustuotanto voimakasta, ei Ruukin jätevedenpuhdistamolta lasketa lainkaan jätevettä Siikajokeen eikä puhdistamolta näin ollen tuolloin pääse lainkaan lehvistölle käyttökelpoisia ravinteita.

12 Rakennustoiminta ja kunnossapito Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana seuraavasti: Vesijohto PELM 40 (liittyjän tonttijohto) 419 m PEH 75-10 632 m PEH 110-10 Yhteensä 157 m 1.208 m Vesijohto saneeraus M 140 (sujutus) M 63 Yhteensä m 31 m 31 m Viemäri saneeraus B 225 -> M 200 B 150 -> M125 Tarkastuskaivot Yhteensä - m - m 2 kpl - m Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on toimintavuoden päättyessä 723 km. Vesijohtoverkoston on kokonaisuudessaan muoviputkea. Viemäriverkoston pituus on 95 km, josta 93,5 km on muoviviemäriä ja 1,5 km betoniviemäriä. Toimintavuonna jatkettiin runkovesijohtojen mekaanista puhdistusta, jota suoritettiin yhteensä 41 km:n pituudelta. Viemärin mekaanista puhdistusta suoritettiin 10,9 km. Runkovesijohdon vuotoja korjattiin yhteensä 15 kappaletta. Verkostovuotojen pääasiallinen syy on ollut putkea painanut kivi sekä maan alla syöpyneet metalliset vesijohtokalusteet. Runkoventtiileitä uusittiin 9 kpl, tonttisulkuventtiileitä uusittiin 8 kpl. Viemäritukoksia oli runkoviemäreissä 6 kappaletta. Runkoviemäreitä huuhdeltiin yhtiön omalla kalustolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Merkittävimpiä hankkeita olivat: Taarinkangas 1 lisäkaivojen rakentaminen WSP-suunnitelman laatiminen Alkalointiselvityksen tekeminen

13 Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa hyvin laaja-alaisia pohjavesiselvityksiä kaikilla Siikajoen kunnan alueen pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten tarkoituksena on löytää hyvälaatuista vettä uusista vedenottamoista sekä olemassa olevien vedenottamoiden uusista kaivoista. Tällä pyritään turvaamaan se, että yhtiö voi jakaa hyvälaatuista juomavettä asiakkailleen myös tulevaisuudessa. Suoritettujen pohjavesiselvitysten perusteella on viime vuosina rakennettu useita uusia kaivoja olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Vuoden 2017 aikana on rakennettu 2 uutta kaivoa Taarinkangas 1 vedenottamolle. Yhtiön tulevia talousveden alkalointiratkaisuja on selvitetty yhdessä Pöyry Oy:n kanssa ja asiaa koskeva selvitys valmistui loppuvuodesta 2017. Siikajoen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin vuoden 2016 merkittävä parannus koskien lietteenkäsittelyä ja lietteenkuivausta, mikä osaltaan mahdollista lietteen jatkokäsittelyn tehostamisen. Lietteen kompostoinnin osalta aloitettiin toimintavuonna yhteistyössä Raahe Golf Oy:n kanssa kompostointikokeilu tarkoituksena selvittää pienimuotoisesti kompostoidun mullan käyttämisestä golf-kentän rakentamisessa ja kunnossapidossa. Yhtiö on yhdessä Siikajoen kunnan kanssa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Poski projektissa, missä on pyritty selvittämään maa-ainesten oton ja pohjaveden ottamisen yhteensovittamista. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus yhdessä alueen kuntien ja Raahen Vesi Oy:n kanssa päivittää Keltala Koivula 1 pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön veden jakeluverkosto on suhteessa liittyneiden asiakkaiden määrään suhteellisen laaja. Jakeluverkosto on vanhimmilta osiltaan 50 vuotta vanhaa, joten tulevina vuosina tulee varautua verkoston saneeraustarpeen merkittävään lisääntymiseen. Saneeraustarve on otettava huomioon myös yhtiön taksaa määrättäessä, sillä verkoston saneeraukseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulevaisuudessa enää mahdollista saada vesihuoltoavustuksia. Ympäristönsuojelumääräysten kiristyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ennen kaikkea jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannuksiin sekä lisääntyvää investointitarvetta jätevedenpuhdistamoiden prosessilaitteisiin. Ympäristönsuojeluun liittyvien suojelualueiden laajeneminen yhtiön käytössä oleville pohjavesialueille aiheuttaa ongelmia uusien vedenottamoiden lupakäsittelyssä sekä mahdollisia rajoituksia myös olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön. Edellisen seurauksena voidaan

14 jo käytössä oleville vedenottamoille joutua tekemään merkittäviä investointeja vedenkäsittelylaitteisiin, mikäli ympäristönsuojelun nimissä rajoitetaan parempilaatuisten uusien vedenottopaikkojen käyttöä. Yhtiön myymästä vedestä noin puolet menee maatalouskohteisiin. Mikäli maatalouden toimintaedellytykset syystä tai toisesta heikkenevät vähentää se yhtiön vedenmyynnistä saamia tuloja. Koska vesilaitostoiminnan kustannuksista valtaosa on kiinteitä kustannuksia, aiheuttaisi vedenmyyntitulojen merkittävä väheneminen korotuspainetta yhtiön taksaan. Yhtiön taloudellinen tulos on suhteellisen hyvä ja yhtiö on varautunut tuleviin investointeihin siten, että yhtiön taseessa on likvidiä varallisuutta eikä yhtiöllä ole yhtään pitkäaikaista velkaa. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden näkymät Vuotovesien osuus on säilynyt kohtuullisena, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä tulevaisuudessakin verkostojen saneeraukseen. Keltala-Koivula 1 pohjavesialueella tulee tulevina vuosina uusia vedenkäsittelyä rakentamalla uusia alkalointilaitoksia tai vaihtoehtoisesti siirtyä enenevässä määrin ostoveden käyttöön Vihannista. Mikäli päädytään uusien käsittelylaitosten rakentamiseen, tulee investointikustannus olemaan luokkaa 1,2 1,5 miljoonaa euroa. Siikajoen kunnan alueella jo toteutettu ja ollaan myös suunnittelemassa uusia luonnonsuojelualueita pohjavesialueille ja/tai pohjavesialueiden välittömään läheisyyteen. Mahdollisen suojelun seurauksena on vaarana, että uusien vedenottamoiden rakentaminen tulevaisuudessa vaikeutuu tai estyy kokonaan. Suojelun seurauksena voi myös jo olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön tulla muutoksia sekä lisävelvoitteita mm. ympäristön tilan seurantaan liittyen. Tämän seurauksena voi hyvän ja terveellisen raakaveden hankinta asiakkaille vaikeutua tai estyä kokonaan. Tiukentuvat ympäristönsuojelumääräykset asettavat tulevaisuudessa omat haasteensa myös jäteveden käsittelylle. Pahimmassa tapauksessa osa jätteistä joudutaan kuljettamaan käsiteltäväksi useamman sadan kilometrin päähän. Jätevedenpuhdistamoille joudutaan lisäksi mahdollisesti tekemään varsin merkittäviä lisäinvestointeja sinällään pienten jätemäärien käsittelyä varten, minkä seurauksena jätevesitaksaan voidaan joutua tekemään merkittäviä korotuksia. Maatalouden käyttämän veden osuus on merkittävä ja Siikajoen kunnan alueelle suunnitellaan edelleen myös uusia suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Yhtiön on varauduttava osaltaan näiden uusien tuotantoyksiköiden aiheuttamaan lisäinvestointitarpeeseen koskien vedenjakelujärjestelmän kapasiteettia ja toimintavarmuutta.

15 Vaikka varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella olevien kuntien tilanne onkin varsin vaikea, on Siikajoen kunnan toiminta jatkunut vakaana ja kunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin naapurikunnissa. Hyvin hoidettu vesi- ja jätevesihuolto on osaltaan yksi perusedellytys tarkasteltaessa kuntien vetovoimaisuutta asutuksen ja yritystoiminnan kannalta. Paavolan Vesi Oy Hallitus