Turvallinen trukkityö

Turvallinen trukkityö

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, rakennusaineteollisuuden työalatoimikunta Teksti: Juha Merjama, Tapaturva Oy Valokuvat: Tapaturva Oy Kuvitus: Jorma Pulkkanen Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Paintek Pihlajamäki Oy ISBN 978-951-810-636-7 (nid.) ISBN 978-951-810-637-4 (pdf) Tuotenumero 27102

Turvallinen trukkityö Trukkeja ovat kaikki moottorilla varustetut ja pyörillä liikkuvat materiaalinsiirtovälineet, joissa kuljettaja kulkee laitteen mukana. Koska kaikissa trukeiksi luetuissa välineissä ei ole perinteistä trukkihaarukkaa vaan tavaraa siirretään esimerkiksi työntämällä tai vetämällä, on trukkien tunnistaminen toisinaan vaikeaa. Määrittely on kuitenkin oleellista, sillä lainsäädäntö edellyttää, että trukin kuljettajalla on työnantajan antama kirjallinen lupa trukin käyttöön. Työturvallisuuskeskus 3

Pelkkä kirjallinen lupalappu ei kuitenkaan riitä, vaan työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että kuljettajalla on riittävät kyvyt ja taidot työvälineen turvalliseen käyttämiseen (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, VNa 403/2008, 14 ). Hyvänä käytäntönä useat työnantajat edellyttävät, että trukkikuskeilla on tämän työnantajan kirjallisen luvan lisäksi taskussaan myös trukkikortti todistuksena trukkikoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta. Trukinkuljettajan ammattitaito on hänen itsensä ja trukkien vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle aivan oleellista. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa sattuu jokaisena arkipäivänä n. kolme tilastomerkinnän aiheuttanutta tapaturmaa, jossa trukit ovat osallisena. Näistä tapaturmista noin 10 %, eli 1 2 viikossa, on vakavia ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Trukki on vuosittain jollakin tavalla mukana n. 1 %:ssa kaikista työpaikkatapaturmista. Kuolemaan johtaneissa ja muissa erittäin vakavissa trukkiturmissa uhri tyypillisesti puristuu trukin tai taakan alle tai väliin. Kuolleista n. 40 % on trukinkuljettajia, 25 % trukkityössä avustaneita ja 35 % sivullisia. Tämä julkaisu käsittelee pääosin sisäkäyttöön tarkoitettuja trukkeja, mutta ohjeita ja käytäntöjä voi soveltaa myös muihinkin työkoneisiin. 4 Työturvallisuuskeskus

Trukinkuljettaja Trukinkuljettaja tekee turvallisuuden kannalta tärkeät valinnat. Hän mm. valitsee ajonopeuden, taakan korkeuden siirron aikana ja sen, käyttääkö työn edellyttämiä turvavälineitä ja ennen kaikkea noudattaako annettuja ohjeita. Trukinkuljettajan tulee aina käyttää turvavyötä, kun sellainen on asennettu turvakenkiä ja näkyvää vaatetusta ollessaan trukin ohjaamon ulkopuolella muita työn ja olosuhteiden edellyttämiä suojaimia. Lisäksi trukinkuljettajan tehtävänä on tarkistaa, että trukki on kunnossa. Jokaisella on oikeus käyttää kunnossa olevaa konetta ja vastaavasti velvollisuus olla käyttämättä vaarallista konetta. Etenkin on tarkistettava turvalaitteiden kunto. Näitä ovat mm. seuraavat: varoitusvalot, kuten bluespot-, vilkku- ja ajovalot peilit, peruutuskamera/-hälytin/-tutka, äänimerkki käyttö- ja seisontajarrut. Trukkityö on henkisesti ja fyysisesti kuluttavaa. Vammojen lisäksi työkyvyttömyyttä voi aiheuttaa mm. staattinen työasento ja istumatyö, koneesta tai alustasta aiheutuva tärinä (esim. selkävaivat), taakkojen käsittely lihasvoimin (selkä- ja hartiavaivat) sekä kiertynyt ajo- Työturvallisuuskeskus 5

asento (selkä- ja niska-/hartiaseudun vaivat). Kuormitusta lisäävät tyypillisesti veto, kylmyys, runsas voiman käyttö, kiertoliike jne. Henkistä kuormitusta puolestaan voi aiheuttaa kiire, vastuu hankalien taakkojen pystyssä pysymisestä sekä toisinaan yksitoikkoinen työ. Siksi trukinkuljettajan ammattitaitoon kuuluu omasta fyysisestä kunnosta sekä henkisestä vireydestä huolehtiminen myös vapaa-ajalla. Lisäksi lihasten lämmittely ennen raskasta fyysistä työtä sekä esim. taukojen aikainen venyttely kuuluvat myös itsestä huolehtimiseen. 6 Työturvallisuuskeskus

Trukki Trukin ja taakan yhteispaino on tyypillisesti useita tonneja. Siksi on selvää, että vahinkotapauksessa sattuu helposti pahasti. Onkin tärkeää, ettei epäkuntoista laitetta käytetä, ja trukin kuntoa pitääkin tarkkailla jatkuvasti: kaapelit ja ketjut: kiinnitykset, vuodot, viillot, murtumat akun, nestekaasupullon tms. kiinnitys ja kunto turva- ja suojalaitteet: ovatko ne paikallaan ja ehjiä nestemäärät, lataustaso nostolaitteen, kuten maston ja haarukan, liikkeet hallintalaitteet sekä jarrut ja ohjaus, äänimerkki renkaat: paineet ja kunto. Itse ei pidä tehdä muita kuin sellaisia huoltoja ja korjauksia, joihin on osaaminen ja lupa. Trukin ja trukin lisälaitteiden pitää soveltua tehtävään työhön. Mikäli taakan siirron turvallisuus yhtään epäilyttää, tulee työ keskeyttää ja suunnitella uusiksi. Työturvallisuuskeskus 7

Kuorma Taakan painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä haarukoiden tyveä. Vetotrukilla junan maksimipituutta ei saa ylittää. Kuorman on pysyttävä trukinkuljettajan hallinnassa kaikissa olosuhteissa. Tarvittaessa taakka on esim. sidottava. Mikäli lastaat kuljetusyksiköitä, huomio ainakin seuraavat seikat: Viallisia välineitä ei saa käyttää, esim. lavojen puiden on oltava ehjät, rullakoiden renkaat pyörivät, säkit ovat ehjät. Lastaa raskaat esineet alas. Valmistajat ilmoittavat FIN- ja EUR-lavojen maksimikantavuudeksi tyypillisesti 1 800 kg. 8 Työturvallisuuskeskus

Rullakon maksimikantavuus on tyypillisesti 420 kg. Kuormaamisessa on kuitenkin huomioitava kuljetuksen aikaiset esteet, kuten kynnykset ja luiskat esim. 420 kg:n rullakko ei nouse yhden miehen voimalla kynnyksen yli. Kuormattavien tavaroiden yhteensopivuus on otettava huomioon, esim. kemikaalien reagoiminen keskenään. On ennakoitava myös pakkausvauriot ym. vahingot. Valmiin kuorman merkinnät ovat näkyvissä käsittelysuunnissa. Työturvallisuuskeskus 9

Henkilönostot haarukkatrukilla Haarukkatrukkia saa käyttää henkilönostoihin poikkeuksellisesti vain, mikäli henkilönostimen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista tai turvallista. Lisäksi huomaa seuraavat asiat: Trukin suurin sallittu kuorma on vähintään 5-kertainen henkilönostossa syntyvään kuormitukseen. Trukki on suunniteltu ja tarkastettu henkilönostoihin. Henkilönoston aikana nosto-/laskuliike saa olla enintään 0,3 m/s; on kytkettävä hidasliike päälle. Henkilönostokorin ja trukin tarkastuksesta ei ole pidempää aikaa kuin yksi vuosi. Henkilönostokori on kiinnitetty trukkiin luotettavasti. Alusta on painumaton ja tasainen. Jos on riski putoamiseen, on käytettävä putoamissuojausta. 10 Työturvallisuuskeskus

Lisäksi on otettava huomioon seuraavat asiat: Trukin kuljettajan on oltava nostotyön aikana trukin ohjaamossa tai hallintalaitteiden välittömässä läheisyydessä ja seurattava jatkuvasti henkilönostokorin liikkeitä. Henkilönostokorissa saa olla vain työssä tarvittavat henkilökohtaiset työvälineet. Lainsäädäntö sallii trukin siirtämisen nostokori yläasennossa vain vähäisessä määrin silloin, kun nostokorissa on henkilö. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei aiheudu puristumis-, putoamis-, tms. vaaraa. Hyvä käytäntö on, ettei koria liikuteta yläasennossa lainkaan. Trukin haarukoita ei saa käyttää henkilönostoihin! Korkeakeräilytrukki, jossa kuljettaja nousee yli 0,5 m korkeuteen, tulkitaan myös henkilönostimeksi. Työturvallisuuskeskus 11

Ajaminen Trukin kuljettajan on tunnettava ajamansa koneen ominaisuudet. Osaamattoman käsissä trukki voi aiheuttaa suurta tuhoa. Muutamia muistettavia asioita: Pidä vähintään kahden sekunnin etäisyys edellä ajavaan. Huomioi jalankulkijat. Kaikki eivät ymmärrä varoa trukkia tai taakkaa. Jos et näe, et aja. Ajon aikana ei saa käyttää sellaisia laitteita, jotka häiritsevät kuljettajan keskittymistä tai havainnointia. Näitä ovat esim. musiikin kuuntelu kuulokkeilla, puhelimeen puhuminen tai puhelimen muu räplääminen. Pidä raajasi trukin sisäpuolella. Pidä sarvet ajon aikana alhaalla, n. 10 cm lattiasta. Pyri ylittämään kynnykset ym. viistosti. Mikäli trukki kaatuu, pysy ohjaamossa ja pidä kiinni. Trukin ohjaamo suojaa kuljettajaa koneen kaatuessa. Turvavyön tehtävä on puolestaan pitää kuljettaja istuimellaan ja näin estää puristuminen trukin alle. 12 Työturvallisuuskeskus

Trukinkuljettaja voi ajotavallaan vaikuttaa trukin, kuorman ja itsensä kestävyyteen. Nykivä ajotyyli, kiertynyt asento sekä tärinä voivat aiheuttaa ongelmia tuki- ja liikuntaelimistössä. Vaaraa lisäävät mm. veto ja kylmyys sekä staattinen kuormitus. Työturvallisuuskeskus 13

Trukin vakavuus Trukin kaatuessa on aina vakavan tapaturman vaara. Siksi on pidettävä huoli siitä, että trukin painopiste pysyy aina tasapainoalueen sisäpuolella. Tasapainoalueen muoto riippuu trukin renkaiden lukumäärästä ja sijainnista. Painopisteen sijainti puolestaan riippuu trukin ja taakan yhteisen painopisteen sijainnista. PP 14 Työturvallisuuskeskus

Trukin kaatumista voi välttää mm. ajamalla hiljaa ajamalla taakka alhaalla huolehtimalla alustan tasaisuudesta poistamalla ylimääräiset kappaleet ja tavarat lattialta pitämällä luiskassa taakkaa ylärinteen puolella. PP PP Työturvallisuuskeskus 15

Liikennesäännöt Lähtökohtaisesti liikennelajit on eroteltu, eikä trukilla saa ajaa muualla kuin trukeille tarkoitetuilla alueilla. Mikäli tieliikennelaista halutaan poiketa, tulee pääsyn liikennealueelle olla vain henkilöillä, jotka tuntevat alueella noudatettavat säännöt. Trukkiliikenteessä noudatetaan yleisesti seuraavia periaatteita: oikeanpuoleinen liikenne vasemmalta tuleva väistää oikealta tulevaa, lisäksi tyhjänä ajava trukki väistää kuorma päällä ajavaa hyllyväleistä tai vastaavista tuleva väistää pääkäytävällä kulkevia. 16 Työturvallisuuskeskus

2 1 3 Jos et ole varma toisen aikeista, väistä itse! Työturvallisuuskeskus 17

Trukkityö Lastaaminen ja purkaminen Mikäli kuormalle on annettu lastaus-/purkuohjeita, niitä on noudatettava. Lähtökohtaisesti kuormatilan on oltava vaakasuorassa. Vinolla alustalla vaarat on arvioitava tarvittaessa kirjallisesti. Kuormatilan ja kuormaussillan paikallaan pysymisestä on varmistuttava luotettavasti. Paikallaan pysyminen varmistetaan esim. kiilloilla, sitomalla tms. Trukilla saa ajaa vain trukin ja taakan yhteispainon kestävään kuormatilaan. 18 Työturvallisuuskeskus

Avustamassa olevan autonkuljettajan, apumiehen tms. sijainti on tiedettävä jatkuvasti, ensisijaisesti näköyhteydellä. Purkamisen aikana on huomioitava kuorman sortumisvaara: kuormatilan ovien avaaminen, kuorman sidonnan avaaminen, kuljetuksen aikana liikkuneen lastin irrottaminen jne. ovat vaarallisia vaiheita. On varmistuttava kuorman pysymisestä paikallaan siirron aikana. Etenkin putkikuormien alle on jäänyt useita työntekijöitä (väärä tartuntaväline). Taakkaa ei saa siirtää, mikäli ihminen on sen päällä. Hyllyttäminen, pinoaminen, nostaminen Älä nosta, hyllytä tai pinoa viallisia lavoja tai kuormia. Laita hyllyissä raskaat tai usein tarvittavat taakat alas. Hyödynnä kameroita korkeuden arvioimisessa etenkin korkeavarastoissa. Haarukoiden on oltava vaakatasossa, kun lavan alle ajetaan tai alta poistutaan. Vaarana on lavojen tai niiden sisällön putoaminen. Taakkaa ei saa nostaa ihmisten yli. Varmistamattoman taakan tai tyhjien haarukoidenkaan alle ei saa mennä. Työturvallisuuskeskus 19

Lisäksi on otettava huomioon seuraavat seikat: Varmistu kuormalavahyllyn kunnosta. Mikäli vaaka-, vino- tai pystyjohteissa on vääntymiä, kiertymiä tms., ne tulee vaihtaa uusiin. Kuormalavahyllyjen kantavuus perustuu rakenteen oikeaan muotoon ja kuntoon. Viallinen hylly saattaa sortua romahtamalla. Jos kolhit tai havaitset viallisia hyllyjä, ilmoita siitä esimiehellesi (vrt. edellinen). Varmista, että vaakapalkkien sokat ovat paikallaan. Varmistu hyllyn kuormankantokyvystä: kuormalavahyllyn vaakapalkkiin merkitty suurin sallittu kuorma ei ole välttämättä se, mitä hyllyn pystypalkit kestävät. 20 Työturvallisuuskeskus

Työympäristö Hyvä järjestys on turvallisen trukkityön perusta. Pienipyöräiset koneet pysähtyvät äkkinäisesti pieniinkin roskiin, kuten puunpalasiin, renkaisiin sotkeutuviin naruihin jne. Kuormat tai isot koneet puolestaan voivat kaatua kulkiessaan vaikkapa laudankappaleen yli. Ihmiset puolestaan liukastuvat vesi- tai öljylätäköihin ja voivatpa niissä myös trukit liukastella. Trukinkuljettajan tehtävänä on pitää huolta siitä, ettei vät varastoidut tavarat valtaa kulkuteitä. Myös henkilöliikenteen väyliä pitää kunnioittaa. Sähkökaapeille, EA-pisteisiin, alkusammutusvälineisiin tms. tulee olla vapaa kulkutie. Poistumisreittejä ei saa tukkia. Jokaisen tehtävänä on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työympäristössä. Kriittisiä ovat esim. kulkuteiden valaistuksessa, putoamisvaarallisissa paikoissa, kuten lastauslaitureilla, turvallisuus- ja varoitusjärjestelmissä jne. olevat viat ja puutteet. Työturvallisuuskeskus 21

Muistiinpanoja 22 Työturvallisuuskeskus

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi Turvallinen trukkityö Julkaisu käsittelee sujuvaa ja turvallista trukkityöskentelyä. Keskeinen sisältö liittyy trukin ajamisen ja taakan käsittelyn turvallisuuteen, sisäisen liikenteen pelisääntöihin ja turvalliseen työympäristöön. Julkaisu soveltuu trukinkuljettajille, kuljettajien opastajille ja esimiehille sekä työsuojeluhenkilöille. Kuva: Tapaturva Oy Parempi työ