Energiatehokkuus ja lähes nollaenergiarakentaminen Olli Teriö

Agenda Taustaa 1010/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 2/17 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta (taloudellisuus ja kustannusoptimaalisuus) Esimerkki korjauksen taloudellisuuden arvioinnista

MRL 115 a: Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus tarvittavaa... energiaa katetaan uusiutuvalla energialla

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sisäilmaston ylläpitämiseen energiaa käyttävän, katetusta seinällisestä rakenteesta koostuvan uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetus koskee kerrosalaltaan alle 50 neliömetrin kokoisen rakennuksen laajennusta vain siltä osin kuin rakennus laajennuksineen ylittää 50 neliömetriä.

YmA 1010/2017 3 Rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava uuden rakennuksen suunnittelusta siten, että se käyttötarkoituksensa mukaisesti on: 1) energiatehokkuudeltaan joko laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) tai rakenteellisen energiatehokkuuden mukainen; 2) on rakennuksen lämpöhäviöltään vähäiselle energiantarpeelle edellytykset luova; 3) on energiatehokas laskennalliselta kesäajan huonelämpötilaltaan, energiankäytön mittaamiseltaan, lämmön ja sähkön tehon tarpeeltaan sekä käytettäessä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää myös ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholtaan.

Energiamuotojen kertoimien lukuarvot VnA 788/2017 Uusi Vanha VnA 9/2013 Sähkö 1,2 1,7 71 % Kaukolämpö 0,5 0,7 71 % Kaukojäähdytys 0,28 0,4 70 % Fossiiliset polttoaineet 1 1 100 % Rakennuksessa käytettävät Uusiutuvat polttoaineet 0,5 0,5 100 %

4 Laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun vaatimustasot käyttötarkoitusluokittain E-luvun raja-arvot [kwh E /(m2 a)] Uusi Vanha Tiukennus kaukolämpökohteessa, ilman TaTe Luokka 1 a-c Esimerkkinnä pientalo 150 m2 110 162,5 5,2 % Luokka 1 d Rivitalo ja asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia enintään kahdessa kerroksessa 105 150 2,0 % Luokka 2 Asuinkerrostalo 90 130 3,1 % Luokka 3 Toimistorakennus, (terveyskeskus) 100 170 17,6 % Luokka 4 Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus lukuun ottamatta päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikköä, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli 135 240 21,3 % Luokka 5 Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, vanhainkoti, hoitolaitos palvelutalo, 160 240 6,7 % Luokka 6 Opetusrakennus ja päiväkoti 100 170 17,6 % Luokka 7 Liikuntahalli lukuun ottamatta uimahallia ja jäähallia 100 170 17,6 % Luokka 8 Sairaala 320 450 0,4 % Luokka 9 Muu rakennus, varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli, päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikkö, siirtokelpoinen rakennus ei raja-arvoa

4 E-luvun helpotuksia: Lämmitetyltä nettoalaltaan alle 1000 m2 kouluissa ja päiväkodeissa E-luvun raja-arvon saa ylittää 5 kwh E /(m 2 a). Alle 150 m2 massiivipuisessa asuinrakennuksessa E-luvun raja-arvon saa ylittää 20 prosentilla, Yli 150 m2 massiivipuisessa asuinpientalossa tai rivitalossa E- luvun raja-arvon saa ylittää 15 prosentilla Muissa 1d-8 luokan massiivipuurakennuksissa 10 prosentilla. Rivitalossa tai pienkerrostaloissa (luokka 1d) saa ylittää 5 kwh E /(m 2 a), jos vähintään 3 rakennuksessa yhteinen lämmönsiirrin tai lämmöntuottolaite

Lämmitetty nettoala 1048/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta Lämmitetty nettoala (A netto ) on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Vaihtoehtoisesti lämmitetty nettoala voidaan laskea lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala.

4 E-luvulle asetettua raja-arvoa ei sovelleta tietyissä laajennuksissa: 1) asunnon rakentamiseen asuinkerrostalon ullakolle 2) käyttötarkoitusluokan 1 mukaisen rakennuksen laajennukseen eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen (pien- ja rivitalojen laajennus) 3) sellaiseen muun käyttötarkoitusluokan mukaisen rakennuksen laajennukseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, missä ilmanvaihdon tai lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtotai lämmitysjärjestelmää 4) loma-asumiseen suunniteltavaan pientaloon.

23 Rakennuksen lämpöhäviön määrittäminen, täsmennyksiä Sellaista rakennuksen laajennusta tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä ilmanvaihdon ja lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtotai lämmitysjärjestelmää, koskevat rakennuksen lämpöhäviön osalta vain rakennuksen vaipan lämpöhäviölle asetetut vaatimukset. Loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa, joka on tarkoitettu käytettäväksi vuodessa vähintään neljä kuukautta, koskevat rakennuksen lämpöhäviön osalta vain rakennuksen vaipan lämpöhäviölle asetetut vaatimukset. Rakennuksen lämpöhäviötä koskeva vaatimus ei koske ennen heinäkuun 1 päivää 2012 valmistetuista osista koottua siirtokelpoista rakennusta, jota käytetään edelleen samaan käyttötarkoitukseen.

E-luvun raja-arvo Pientalon E-luku käytännössä E-luvun raja-arvo luokassa 1) Pienet asuinrakennukset 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 Lämmitetty nettoala

10 Ulkoilmavirrat ja huonelämpötilat Uusi ulkoilmavirtaa voi pienentää asuinkerrostalossa 20 %, jos huoneistossa on iv-ohjausmahdollisuus (jolla voidaan tehostaa vähintään 30 % ja pienentää vähintään 40 %) jos tarpeenmukainen iv: voidaan pienentää ulkoilmavirtaa 20 %, minimiilmanvaihto silti 0,35 dm3/s/m2 Vanha Käyttötarkoitusluokan 2 rakennusten ilmanvaihtojärjestelmissä, joissa asukkailla on mahdollisuus ohjata ilmanvaihtoa huoneistokohtaisesti, rakennuksen ulkoilmavirtana voidaan käyttää 0,4 dm3/(s m2) Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla varustetuissa tiloissa käytetään kokonaisenergiankulutuksen laskennassa ilmamäärien suunnitteluarvoja ja taulukon 3 mukaisia käyttöaikoja.

Joitakin muutoksia verrattuna aiempaan 11 Rakennuksen vakioitu käyttö valaistuksen aiheuttama lämpökuorma pienennetty 20 % 12 Lämpimän käyttöveden vakioitu käyttö lämmitysenergian nettotarve max 4200 kwh per asunto KL 1 vakiopaineventtiili tms. > virtaamaa voi pienentää 15 % 17 E-lukua laskettaessa on käytettävä rakennuksen vaipan ilmanvuotolukuna suunnitteluarvoa, jos ilmanpitävyys osoitetaan teollisen talonrakennuksen laadunvarmistusmenettelyllä tai tullaan osoittamaan mittaamalla. (muutoin ilmanvuotoluku 4) Ks. pksrava ja RT 80-10974 TEOLLISESTI VALMISTETTUJEN ASUINRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUNVARMISTUSOHJE

Joitakin muutoksia verrattuna aiempaan 18 Lämmitysjärjestelmän energiankäyttö muutos: sähköisen lattialämmityksen osuus lämmityksestä 35% (ennen 50%) 19 Tulisija ja ilmalämpöpumppu tulisija 3000 kwh (ennen 2000) ilma-ilmalämpöpumppu 3000 kwh (ennen 1000kWh)

Joitakin muutoksia verrattuna aiempaan 26 Rakennuksen ilmanvaihdon lämpöhäviön laskeminen Vertailulaskennassa IV LTO vuosihyötysuhde 55 % (ennen 45 %) painovoimainen iv:n LTO vuosihyötysuhde 0 % 30 Rakennuksen koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho tulo-poisto sfp 1,8 (ennen 2,0) poisto sfp 0,9 (ennen 1,0)

31 Energiankäytön mittaus rakennuksessa Rakennuksessa on oltava energiankäytön mittauksen mahdollistavat mittauslaitteet tai mittausvalmius, jotta rakennuksen energiankäyttöä voidaan seurata tärkeimpien kulutuskohteiden ja rakennuksen koko kulutuksen osalta tai tällainen seurantamahdollisuus on oltava helposti toteutettavissa.

33 Rakenteellisen tarkastelun vaihtoehto energiatehokkuuden toteamiseksi asuinrakennuksissa 1) Rakennuksen lämpöhäviö on enintään yhtä suuri kuin vertailuarvoilla määritetty lämpöhäviö

34 Energiaselvitys

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 5 (17.11.2017/755) Uudisrakennuksen energiatodistus Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaista rakennuslupaa uudisrakentamista varten energiatodistuksella osoitetaan rakennuksen arvioitu energiatehokkuus. Todistus on korvattava täydennetyllä tai tarkennetulla todistuksella ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos todistus on puutteellinen tai tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä. Rakennus katsotaan otetuksi käyttöön, kun se on maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 1 momentin mukaisessa loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöönotettavaksi. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön tai rakennuksen laajentamiseen taikka sen käyttötarkoituksen muuttamiseen.

9 Energiatodistuksen sisältämät tiedot Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luku) sijoittumista luokitteluasteikolle kuvaavalla tunnuksella Rakennukset jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla kullakin on oma luokitteluasteikkonsa. Rakennuksen E-luku lasketaan jakamalla energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian kulutus rakennuksen pinta-alaa kohden vuodessa. Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergiankulutus. Toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla.

Lisärakentaminen, laajennukset ja korjaukset

Maankäyttö ja rakennuslaki 117 g (16.12.2016/1151) Energiatehokkuus Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.

Lämmönläpäisykerroin (U-arvo) kuvaa rakennuksen eri osien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys. W/(K m²) (Ympäristöministeriö 2013. Perustelumuistio rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä) 1970- ja 80-luvuilla otettiin isoja askeleita energiatehokkuuden suuntaan

Seinäesimerkkejä eri vuosilta - mineraalivillaeriste Vuosi RakMk U-arvo [W/(K m²)] Eristettä yhteensä [mm] Eristekerrokset [mm] Rakenteen U-arvo [W/(K m²)] 1976 0,4 100 0,37 1978 0,35 125 0,32 1985 0,28 150 0,27 2003 0,25 175 125 + 50 0,22 2007 0,24 175 125 + 50 0,22 2010 0,17 205 30 + 125 + 50 0,17 2012 0,17 205 30 + 125 + 50 0,17

Esimerkki Laske: Kuinka paljon 120 m 2 yläpohjan eristäminen vuoden 2008 määräysten tasosta vuoden 2017 tasoon säästää rahaa vuodessa? Lämmitystarveluku Helsingissä 3878 o C vrk Energian hinta 0,12 /kwh Pinta-ala 120 m 2 Lämmönläpäisykertoimen paraneminen 0,15 W/Km 2-0,09W/Km 2 = 0,06 W/Km 2 Lämmitystarpeen ero: = 120 m 2 x 0,06 W/Km 2 x 3878 Cvrk x 24 h/vrk = 670118 Wh = 670 kwh Säästö 0,12 /kwh x 670 kwh = 80 Entä vuoden 1985 määräysten tasosta 0,22 W / Km 2? Lämmönläpäisykertoimen paraneminen 0,22 W/Km 2-0,09 W/Km 2 = 0,13W/Km 2 Lämmitystarpeen ero: = 120 m 2 x 0,13 W/Km 2 x 3878 Cvrk x 24 h/vrk = 1452 kwh Säästö 0,12 /kwh x 1452 kwh = 174 Eristys kannattaa Tarkastelu asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta

Yhteenveto tulossa muutos-, laajennus- ja korjaustöihin.

Kiitos