Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ajankohtaista rakennusten esteettömyysvaatimuksista. Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Poimintoja uusista asetuksista rakennuksen käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen / Kari Pasanen

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Rakentamismääräykset uudistuvat

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE VP4 1 (6) RAKENNUSLAUTAKUNTA. 236 Rakennuslautakunnassa , uudelleen valmisteltavaksi palautettu asia:

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Rakennusvalvontojen yhtenäiset esteettömyyden käytännöt ja esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa

Helsingin kaupunki Esityslista 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ki/

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

Asia: Helsingin kaupungin vammaisneuvoston kannanotto asetusluonnokseen rakennuksen esteettömyydestä Dnro: HEL

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot. Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Rakennetun ympäristön osasto Yliarkkitehti Erja Väyrynen Hallitussihteeri Meri Pensamo Luonnos

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) 2 ASUNTOSUUNNITTELU

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Käyttöturvallisuus portaat

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteetöntä pientaloasumista kodin muutostöillä Kari Tahvanainen Korjausneuvoja Vanhustyön keskusliitto

RTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Ajankohtaista esteettömyydestä. Erja Väyrynen, yliarkkitehti Helsinki kaikille päätösseminaari

Esteettömyys terveysasemilla

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Uudet rakentamisen tekniset asetukset

ARAn rahoituspalvelut 2019

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Yhtenäiset Topten-käytännöt

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (7) Helsingin kaupunki lausuu otsikkoasiasta seuraavaa:

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

LUP:n yhteistyöseminaari

ESTEETTÖMYYSSELVITYS. Tämä lomake (sivut 1-11) toimitetaan täytettynä valtionavustushakemuksen liitteenä. Hankkeen nimi: Kunta: Päivämäärä:

Tourism Service Development Luotsi Projekti

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

RakMK :n muutokset alkaen

Kodin esteettömyysratkaisuja

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu

RT-ohjeet kiinteistön opasteista ja liikennemerkeistä

Sipusaaren seurakuntakoti

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

Ympäristöministeriön asetus

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Uloskäytävät ja lukitukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (31) Kaupunginhallitus Kaj/

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Kodin esteettömyysratkaisuja

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

SUUNNITELMASELOSTUS /10 Ryynimyllynkatu Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Transkriptio:

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Sisältö Taustat Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta Merkittävimmät muutokset Perustelumuistio, ympäristöministeriön ohje esteettömästä rakennuksesta, opas Kysymyksiä ja keskustelua Niina Kilpelä 30.10.2017

Esteettömyyden tarve Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman monia Määräykset ovat minimitaso Toimiva lopputulos edellyttää hyvää suunnittelua, mitä vähemmän normeja sitä suurempi painoarvo suunnittelulla Esteetön suunnittelu edellyttää kokemusta ja valistunutta tilaajaa Esteettömyyttä vauhdittavat ajankohtaiset tekijät Väestörakenteen muutos Asuntokannan tilanne Peruskorjausten aikakausi: valtaosa 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista peruskorjausiässä Niina Kilpelä 30.10.2017

Lähtökohdat uudistamiselle Nykyinen asetus annettiin 1.10.2004 Määräyksiä, ohjeita, selostuksia Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 1.1.2013 Perussäännökset ja asetuksenantovaltuudet rakentamisen teknisistä vaatimuksista Rakentamista koskevat asetukset on uusittava vuoden 2017 loppuun mennessä Niina Kilpelä 30.10.2017

Olennaiset tekniset vaatimukset MRL:ssa (voimaan 1.1.2013) 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus 117 b Paloturvallisuus 117 c Terveellisyys 117 d Käyttöturvallisuus 117 e Esteettömyys 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet 117 g Energiatehokkuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. Niina Kilpelä 30.10.2017

Sääntelyn lähtökohdat säilyvät Rakentamiselle asetettavat olennaiset tekniset vaatimukset nyt MRL:ssa (voimaan 1.1.2013) ja tarkemmin asetuksissa Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja myönnetyn luvan mukaisesti Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan MRL:a Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella laaja soveltamisja harkintavalta

Esteettömyysvaatimukset yhteen asetukseen RAKENTAMISKOKOELMAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET F1 F2 G1 Kulkuyhteydet Tasoerot Hygieniatilat Kokoontumistilat Majoitustilat Porras Luiska, tasanne Kaide ja käsijohde Valoisuus ja valaistus Lattiapinnat Ovet Hissit Tilat ja varustus Ovet ja kulkuaukot Kulkuyhteydet Osittain myös asetuksiin rakennuksen paloturvallisuudesta ja käyttöturvallisuudesta LAKI, ASETUS JA OHJEET MRL 117 e (voimaan 1.1.2013) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta." Asetus rakennuksen esteettömyydestä Voimaan 1.1.2018 Ohjeet rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla

Muutoksia yhtenäisemmän soveltamisen tueksi Kukin vaatimus vain yhdessä asetuksessa (koordinointi käyttöturvallisuutta, paloturvallisuutta ja asuntosuunnittelua koskevien asetusten kanssa) Oikea säädöstaso: ohjeesta asetukseen sisällön näin edellyttäessä Mitat yksiselitteisiksi (esim. pyörähdysympyrä, luiska) Täsmällisemmät vaatimukset: "soveltuva" -> tasainen, kova ja luistamaton "tarpeen mukaan" -> vähintään 5 % Asumista palvelevat välttämättömät tilat (perustelumuistio): uutena parveke, asuntosauna pois Rivitaloon johtavan kulkuväylän esteettömyys (aiemmin ehdollinen) Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitettujen asuntojen mitoituksesta omat vaatimukset

Soveltamisala Luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen Pientalon rakentamiseen sovelletaan ainoastaan 2 4 :ää Varasto- ja tuotantorakennuksen rakentamiseen ainoastaan 2 5, 8, 10 ja 11 :ää Vaikka rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus olisi muu kuin asetuksessa lueteltu, asetus koskee tällaisessa rakennuksessa sijaitsevaa tilaa, jonka käyttötarkoitus on jokin mainituista Asetuksen soveltumisen kuhunkin yksittäistapaukseen ratkaisee rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaava kunnan rakennusvalvontaviranomainen

> Korjausrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset Vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin Käyttötarkoituksen muutoksen osalta soveltaminen on rajattu rakennusluvanvaraisiin muutoksiin, joissa rakennuksen käyttötarkoitus muutettaisiin hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön Rajattu asetuksessa mainittuihin rakennustyyppeihin ja asuinrakennuksessa vain yleisiin tiloihin Edellytetään esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen Sovelletaan vain korjattavaan/muutettavaan osaan, ei koko rakennukseen

Rakennukseen johtava kulkuväylä Vähintään 1200 mm leveä, helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä Mm. oleskelualueet, leikkipaikat, jätehuoneet, säilytystilat, auto- ja pyöräpaikat sekä autotallipaikat, riippumatta siitä missä ne ovat Ulkotilassa sijaitsevan (maanvaraisen) kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään 5 % (1:20) Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä on oltava luiska tai kiinteästi asennettu pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuva henkilöiden nostoon tarkoitettu laite Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän kulkuväylän toteuttaminen olisi rakennuspaikka ja korkeuserot huomioon ottaen mahdotonta

> Luiska Helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton Luiskan kaltevien osuuksien tulee olla suoravartiset ja kääntymisen tapahtua vain luiskan välitasanteiden kohdalla Leveydeltään vähintään 900 mm Reunassa on oltava vähintään 50 mm korkea suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 mm pitkä vaakasuora tasanne

> Luiska Kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia (1:20) Jos korkeusero on 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa olla 8 % (1:12,5). Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla 500 mm, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 mm pitkä välitasanne Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli 5 % vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa Kaiteesta, käsijohteesta ja muusta putoamisen ja harhaan astumisen estämisestä säädetään asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta

> Autopaikat Jos rakennusta varten on autopaikkoja, niistä riittävän määrän, kuitenkin vähintään yhden, on oltava tarkoitettu liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön käyttöön Vähintään 3 600 mm leveä ja vähintään 5 000 mm pitkä ja se on merkittävä liikkumisesteisen henkilön tunnuksella Liikkumisesteisen henkilön tunnus, kansainvälinen pyörätuolisymboli Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa Perustelumuistio: Ei velvoitetta järjestää rakennukselle autopaikkaa edes liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle, jos rakennuksella ei muutoin ole autopaikkoja

Rakennuksen sisäänkäynti Rakennuksen ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä on oven ulkopuolella oltava vähintään 400 mm Ohje: Vapaa tila myös ulko-oven sisäpuolella helpottaa toimimista, vaikkei asetus tätä edellytäkään Ulko-oven edessä olevan tasanteen on oltava vähintään 1 500 mm leveä ja vähintään 1500 mm pitkä Perustelumuistio: Ulko-oven eteen tarvitaan tasanne, jotta siinä mahtuu kääntymään pyörätuolilla sekä avaamaan ja sulkemaan oven pyörätuolissa istuen, joutumatta siirtymään portaalle tai luiskalle

Ovet Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata Rakennuksen sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon, porraskäytävästä asuntoon johtavan oven sekä palveluasunnon wc- ja pesutilan ja muussa kuin asuinrakennuksessa sijaitsevan esteettömän wc-tilan oven vapaan leveyden on oltava 850 mm Muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksen asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden on oltava 800 mm (koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta) Perustelumuistio: Asuntosauna ei ole asumista palveleva välttämätön tila Ulko-oven ja muun uloskäytävän oven mitoituksesta säädetään asetuksessa rakennuksen paloturvallisuudesta

> Kynnykset Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä Tällöin kynnys tai tasoero saa olla enintään 20 mm korkea, ja kynnys on muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörätuolilla ja pyörillä varustetulla kävelytelineellä Koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta

> Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä oven ulkopuolella saa olla yli 20 mm, jos tasoero on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla Kohtuus tarkoittaa sekä kustannusten että toteutuksen helppoutta Oviratkaisu ja kaiteen korkeus Poikkeus koskee vain asuntokohtaiseen ulkotilaan johtavan oven ulkopuolista tasoeroa Kynnyksen on oltava enintään 20 mm korkea ja muotoiltu siten, että sen voi helposti ylittää

Rakennuksen sisäinen kulkuväylä Julkiset rakennukset ja asuinrakennusten yhteistilat Sisäisen kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton Ohje: Helppo havaittavuus voidaan toteuttaa esimerkiksi tummuus- ja materiaalikontrastien avulla. Muita tehostamiskeinoja ovat esimerkiksi valaistuksen kohdistaminen, opasteet ja näkövammaisille henkilöille tarkoitetut äänimajakat. Näkövammaisten henkilöiden suunnistautumista kulkuväylällä voidaan ohjata myös lattian pintaan kiinnitetyllä yhtenäisellä koholistalla. Jos kulkuväylä on leveydeltään alle 1 500 mm, kulkuväylällä on oltava vähintään 15 m välein kääntymistila, jonka halkaisija on 1 500 mm

Yhteys tasojen välillä asuinrakennuksessa Portaiden lisäksi hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Jos käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona pidetään näistä alempaa. Pykälä ei koske pientaloja. Mikäli pientalossa on useampia kerroksia, on suositeltavaa tehdä siihen suunnitteluvaiheessa hissivaraus. Hissivarausta suositellaan myös kaksikerroksisiin kerros- ja luhtitaloihin. Hissin korin on oltava vähintään 1 100 mm leveä ovisivultaan ja vähintään 1 400 mm syvä Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon ja jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon tai rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan

Jälkiasennushissi Olemassa olevaan asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa säädetystä, jos se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi Merkittäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi poistumistien mitoitus, rakenteelliset ominaisuudet sekä porrashuoneen arkkitehtoninen tai rakennushistoriallinen arvo Silloin kun olemassa olevan rakennuksen hissi korjataan tai hissi asennetaan rakennukseen jälkikäteen, sovelletaan asetuksen 1 2 momentin mukaista harkintaa. Esimerkiksi hissiyhteys ullakolle tai kellariin toteutetaan, mikäli rakennuksen ominaisuudet sen kohtuudella mahdollistavat.

Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa Hissillisessä asuinkerrostalorakennuksessa on kussakin asunnossa oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1 300 mm vapaa tila Asunnossa on oltava vähintään yksi vaatimuksen täyttävä wc-tila ja vähintään yksi vaatimuksen täyttävä pesutila, jotka voivat sijaita yhdessä tai erikseen Halkaisijaltaan vähintään 1300 mm vapaa tila tarkoittaa vapaata tilaa lattiatasosta 2 m korkeuteen saakka. Kiinteät kalusteet eivät saa pienentää tätä tilaa Kiinteitä kalusteita ovat kalusteet, joiden kiinnitys läpäisee tilan vesieristyksen. Wc- ja pesutilassa olevaa pesukonevarausta ei rinnasteta kiinteään kalusteeseen Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä Wc- ja pesutilan on oltava varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi Seinissä kahvojen ja tukien kiinnittämisen mahdollistavat tukirakenteet Tyypillisiä varusteita ovat tukikaiteiden lisäksi mm. wc-istuimen käsituet

Palveluasunnot Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettuja asuntoja ovat mm. vanhuksille tai vammaisille henkilöille tarkoitetut asunnot Esimerkiksi ns. senioriasuntoja tai eriasteisia palveluasuntoja Myös opiskelija- ja nuorisoasuntojen yhteydessä olevat, liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille tarkoitetut asunnot Asunnossa, joka on tarkoitettu palveluasumiseen tai liikkumistai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen, on rakennuksen kerrosluvusta riippumatta oltava eteisessä ja keittiössä kääntymistila, jonka halkaisija on 1 500 mm Tällaisen asunnon on mitoitukseltaan muutoinkin oltava sellainen, että apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista

Palveluasunnot, wc- ja pesutila Asunnossa on oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1 500 mm vapaa tila Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä Wc-istuimen toisella puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 mm Wc- ja pesutilan on oltava varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi

Wc- ja pesutila asuinrakennuksen yhteistiloissa Asuinrakennuksessa asukkaiden yhteisen sauna-, pesu- ja pukuhuonetilan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille Tilan yhteydessä oleva wc- ja pesutilan tulee olla esteetön Vapaa tila 1500 mm, wc-istuimen vierellä 800 mm vapaa tila, varustettavissa

Opiskelija- ja nuorisoasunnot Opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilalla ei mitoitusvaatimusta 5 %:ssa asuntoja / vähintään yhdessä asunnossa wc- ja pesutilan on oltava mitoitukseltaan väljempi Tällaiseen asuntoon sovelletaan wc- ja pesutilan lisäksi myös palveluasumiseen tarkoitetun asunnon mitoitusta Yleisissä tiloissa on oltava esteetön wc vierailijoiden käyttöön Yhteisten pesu-, puku- ym. tilojen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle Muut asetuksen vaatimukset koskevat myös näitä rakennuksia

Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko asetuksen mukaisella luiskalla taikka hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä on järjestettävä hissillä

Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjille Sijaittava siten, ettei käyttäjän ja avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä Merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella

Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa Halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä Wc-istuimen kummallakin puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 millimetriä Vaihtoehtoisesti voidaan sijoittaa lähekkäin kaksi wc-tilaa, joissa toisessa on wc-istuimen vasemmalla ja toisessa oikealla puolella vapaata tilaa vähintään 800 mm Wc-istuin on sijoitettava 200 300 mm etäisyydelle takaseinästä Wc-tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, wc-tilasta on oltava turvahälytysyhteys valvontaan

Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa Pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille soveltuvista tiloista on oltava turvahälytysyhteys valvontaan Uimahalli-, kylpylä-, palvelukeskus-, oppilaitos- ja muussa vastaavassa rakennuksessa vähintään yhtä puku- ja pesutilakokonaisuutta on voitava käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen on järjestettävä henkilöiden nostoon tarkoitetulla, itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella

Kokoontumistilat Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä Jos tilassa on kiinteät istuimet, esteettömien sisääntuloväylien on johdettava useammalle kuin yhdelle istuinriville, ja niille on sijoitettava riittävä määrä pyörätuolipaikkoja

Majoitustilat Vähintään 5 % majoitustiloista, kuitenkin vähintään yhden majoitustilan, sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle sekä hänen avustajalleen Tällaisessa majoitustilassa on oltava esteetön wc- ja pesutila Vapaa tila 1500 mm, wc-istuimen vierellä 800 mm vapaa tila Vähintään puolet näistä wc- ja pesutiloista, kuitenkin vähintään yksi, on varustettava liikkumisesteisille henkilöille sopiviksi ja muiden on oltava tarvittaessa varustettavissa tällaisiksi

Rakentamismääräyskokoelma: http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset Asetus rakennuksen esteettömyydestä Perustelumuistio Ohjeet (tekeillä)

Kiitos Yliarkkitehti Niina Kilpelä niina.kilpela@ym.fi +358 29 525 0019