YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 131/2011/1 Dnro LSSAVI/431/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2011 ASIA HAKIJA Millespakka Oy:n kaatopaikan toiminnan muutos, kaatopaikan ympäristöluvan Dnro LSU-2004-Y-1167 lupamääräyksen 41 muuttaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Alajärvi. Millespakka Oy Kyyjärventie 1054 62900 Alajärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLE TULO Kyseessä on kaatopaikan olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Lupaan haetaan muutosta 5 000 m 2 :n laajennusalueen käyttöönottamiseksi nykyisen täyttöalueen (1,4 ha) lisäksi. Muutosta haetaan myös kaatopaikan hoidossa käytettävän peitemaan määrään sekä täyttöalueen sulkemisen pintarakenteiden materiaaleihin. Millespakka Oy:n toiminta sijaitsee Alajärven kaupungin Alajärven kylässä kiinteistöllä Komposti RN:o 12:142. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentti (toiminnan oleellinen muuttaminen). Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään kaatopaikan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 d) mukaan. Hakemus on toimitettu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 27.10.2010. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Toiminnalla on voimassa oleva Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 3.9.2007 myöntämä ympäristölupa (LSU-2004-Y-1167). Korkein hallintooikeus on antanut luvasta päätöksensä 17.8.2009 (taltionumero 1957, diaarinumero 180/1/09). Ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma on toimitettu Länsi-Suomen ympäristökeskukseen lokakuussa 2001 hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelman täydennys on toimitettu Länsi-Suomen ympäristökeskukseen kesäkuussa 2004. Millespakan alueelle on laadittu asemakaava, jonka kaupunginvaltuusto on vahvistanut 14.5.2007. Asemakaava-alueella on Millespakka Oy:n lisäksi turkistarhausalue. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 48 ha, josta jätehuoltoalueen pinta-ala on noin 31 ha ja turkistarhausalueen noin 17 ha. Jätehuoltoalueen pinta-ala koostuu seuraavasti: - EJ-2, Jätteenkäsittelyalue 24,5 ha - EJ-1, Ongelmajätteenkäsittelyalue 0,8 ha - EV, Suojaviheralue 5,6 ha - EN, Energiahuollon alue 0,1 ha Maakuntakaavassa (23.5.2005) Millespakka Oy:n alue on merkitty merkinnällä Ej eli jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisten ja ylimaakunnallisten jätekeskusten alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alue on varattu maakunnallista/seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava siten, että siellä on mahdollista jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jätteenkäsittelyasema-alue rajoittuu länsipuolelta turkistarha-alueeseen. Turkistarha-alueen pohjoispuolella sijaitsee turpeenottoalue. Muuten alue ja sen ympäristö ovat metsätalouskäytössä. Alue on maastoltaan loivapiirteistä, soistunutta mänty- ja kuusimetsää. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km etäisyydellä alueen itäpuolella. Alueelta ei ole tiedossa eikä löydetty uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja. Alueella ei havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja eikä uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Kaatopaikka-aluetta lähin NATURA-2000 alue on Käärmekalliot (FI0800091), noin 6 km etäisyydellä kaatopaikka-alueesta koilliseen
Alueen lähiympäristössä ei ole talousvesikaivoja eikä vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähin pohjavesialue (Autiokangas) sijaitsee kaakkoispuolella noin 6 km etäisyydellä. 3 TOIMINTA JA SIIHEN HAETTAVA MUUTOS Nykyinen toiminta Millespakka Oy:n jätteenkäsittelyaseman nykyiset toiminnot ovat seuraavat: Kaatopaikkatoiminta Hyötyjätteiden lajittelu ja välivarastointi Lasin välivarastointi ja hyötykäyttö kaatopaikka- ja tierakenteissa Kyllästetyn puutavaran vastaanotto Polttojätteen siirtokuormaus Risujätteen vastaanotto ja haketus Öljyisten maiden vastaanotto ja esikäsittely Öljyjätteiden vastaanotto (tyhjien öljytynnyreiden valutus ja käsittely) Asbestijätteen vastaanotto ja loppusijoitus Biojätteiden välivarastointi ja siirtokuormaus Lievästi pilaantuneiden maiden käyttö kaatopaikkarakenteissa ja peitemaina Peitemaiksi soveltuvien ylijäämämaiden vastaanotto Voimalaitostuhkien vastaanotto ja loppusijoitus. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tavanomaista jätettä saa sijoittaa kaatopaikalle 8 000 t/a. Lisäksi jäteasemalle voidaan ottaa vastaan mm. peitemaa-aineksia 2 000 tonnia vuodessa. Millespakka Oy:n kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2009 noin 6 840 tonnia tavanomaista jätettä. Peitemaaksi tai kaatopaikan verhoiluun otettiin vastaan yhteensä noin 2 950 tonnia materiaaleja. Verhoilussa käytettiin maan lisäksi mineraali- ja lasivillajätettä. Voimassa olevan ympäristöluvan (LSU-2004-Y-1167) lupamääräykseen 41 haettava muutos Kaatopaikan pintarakenteita koskevaan lupamääräykseen numero 41 haetaan muutosta koskien pintarakenteissa käytettäviä materiaaleja. Voimassa olevan ympäristöluvan (LSU-2004-Y-1167, 3.9.2007) ja korkeimman hallinto-oikeuden (17.8.2009) siihen tekemän muutoksen mukaan kaatopaikan täyttöalueen pintarakennekerrokset tulee rakentaa valtioneuvoston päätöksen (861/97) mukaisesti, jolloin rakenteessa on seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina: vähintään 1 m pintakerros, vähintään 0,5 m kuivatuskerros, vähintään 0,5 m tiivistyskerros ja kaasunkeräyskerros. Pintarakenteiden tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyden (K-arvo) tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin 1 x 10-8 m/s. Tiivistyskerros tulee tiivistää. Rakenteen tiivistymistä on seurattava kenttäkokein ja tiivistämistä on jat-
kettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D>92 % (parannettu Proctor-koe) tai tiivistymistä ei enää tapahdu. Kuivatuskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyden (K-arvo) tulee olla vähintään 1 x 10-3 m/s. Hakija tulee rakentamaan jätetäytön pintarakenteen edellä mainitusti ympäristöluvan ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti, mutta tiivistyskerroksessa esitetään mahdolliseksi käyttää myös bentoniittimattoa tai metsäteollisuuden kuitulietettä ja kuivatuskerroksessa esitetään mahdolliseksi käyttää myös salaojamattoa tai rengasrouhetta, joiden kerrospaksuus ja vedenjohtamisominaisuudet vastaavat asetettuja vaatimuksia. Bentoniittimatto on komposiittimateriaali, jossa kahden kuitukankaan väliin on levitetty alle 1 cm kerros bentoniittia. Bentoniitti paisuu kyllästyessään vedellä ja muodostaa kuitukankaiden väliin paineellista geeliä, jonka vedenläpäisevyys on luokkaa 5*10-11 m/s. Kuitusavi on biohajoava ja kokoon puristuva materiaali. Kuitusaven koostumus, vesipitoisuus ja tekniset ominaisuudet vaihtelevat suuresti sen alkuperästä ja esikäsittelystä riippuen. Toiminnan muutos Täyttöalueen laajennus Ympäristölupaan haetaan muutosta nykyisen täyttöalueen laajentamiseksi. Laajennusalueen käyttöönotto on tarpeen lasivilla- ja mineraalivillajätteen sekä alumiinihydroksidisakan käsittelymahdollisuuksien parantamiseksi. Lasivillaa ja mineraalivillaa on hyödynnetty kaatopaikalla villa-sementti-hiekkaseoksena kaatopaikan verhoilussa. Kaatopaikalle tarjotut määrät ovat kuitenkin kasvaneet niin suuriksi, ettei koko määrää pystytä enää hyödyntämään. Alumiinihydroksidisakkaa varaudutaan ottamaan vastaan johtuen sen hyödyntämismahdollisuuksien heikentymisestä. Vastaanotettava määrä on enintään 500 t/a. Laajennusaluetta käytetään samanaikaisesti nykyisen täyttöalueen käytön kanssa ja sille sijoitetaan lasi- ja mineraalivillajätteen sekä alumiinihydroksidisakan lisäksi myös muita tavanomaisia jätteitä. Kaatopaikalle sijoitettavien tai muutoin vastaanotettavien jätteiden kokonaismääriin ei esitetä muutoksia nykyisen ympäristöluvan sallimiin. Peitemaan määrä Vastaanotettavan peitemaan määrä esitetään nostettavaksi 4 000 tonniin vuodessa johtuen kaatopaikka-alueen laajenemisesta. Villajätteen välivarastointiajan pidennys Villajätettä on jouduttu välivarastoimaan kaatopaikan laajennusalueella ennakoitua enemmän. Varastossa oli syksyllä 2010 villajätettä yli 1 000 tonnia, josta vuoden 2010 aikana oli tullut noin 700 tonnia. Kokonaisarvio vuonna 2010 vastaanotettavan villajätteen määrästä oli 350 500 tonnia. Välivarastoinnista johtuen kaatopaikan laajennusalueen rakentaminen joudutaan tekemään kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisen vaiheen valmis- 4
tuttua villajäte siirretään sille ja sen jälkeen rakennetaan toinen laajennusvaihe. Villajätteen varastoinnissa on suurista määristä johtuen käymässä niin, että yhden vuoden välivarastointiaika ylittyy, jolloin villajätteestä tulee kaatopaikkakäsiteltävää jätettä. Villajätteen siirto nykyiselle kaatopaikalle on kallista ja se vaikeuttaa nykyisen kaatopaikan käyttöä. Villajätteen välivarastoinnille haetaan em. syistä johtuen pidennystä siten, että villajätettä voitaisiin välivarastoida kaatopaikan laajennusalueella ilman luokittelu- ja jäteveroseuraamuksia tarvittaessa siihen saakka, kunnes kaatopaikan laajennuksen ensimmäinen rakennusvaihe saadaan valmiiksi. Villajäte ei sisällä enää metallia eikä siitä aiheudu muutenkaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Villajätettä käytetään hyödyksi täyttöalueen esipeittokerroksessa. Käyttö jatkuu edelleen syksyn 2010 aikana. Esipeittokerroskäyttöön ohjataan villajätettä, jota on välivarastoitu kauimmin. Laajennusalueen rakentaminen Täyttöalueen laajennus sijaitsee Millespakan jätteenkäsittelyalueen rajojen sisäpuolella. Laajennusalue liittyy välittömästi nykyiseen täyttöalueeseen. Nykyinen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue on rakennettu valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997) noudattaen. Laajennusalueen pohjalta on poistettu pintamaat, alue on tasattu ja alueelle on rakennettu kitkamaista pohjarakenteiden tasauskerros. Kitkamaakerros on erotettu pohjamaasta suodatinkankaalta. Kaatopaikan pohjarakenteet rakennetaan tasauskerroksen päälle. Laajennusalueen pohja tasataan siten, että laajennusalueen suotovedet voidaan johtaa nykyiseen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen. Pohjarakenteen kuivatuskerrokseen asennetaan salaojat. Nykyisen täyttöalueen länsireunan ympärysoja putkitetaan (varustetaan salaojaputkella). Laajennusalueen pohjarakenteet yhdistetään nykyisen täyttöalueen pohjarakenteisiin. Laajennusalueen ympärille rakennetaan patopenger, jolle ulotetaan alueen pohjarakenteet. Nykyisen täyttöalueen länsipuolella sijaitsevat ulkopuolisten puhtaiden pintavesien oja ja aitaus siirretään laajennusalueen länsipuolelle. Täyttöalue, täyttökorkeudet ja täyttötilavuus Nykyisen täyttöalueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Laajennusalueen pinta-ala on noin 0,5 ha. Alueen täyttösuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa. Nykyisen täyttöalueen ja laajennusalueen täyttökorkeus on voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti pintarakenteineen +155 metriä meren pinnasta. Ympäröivän maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +138 +139 metriä meren pinnasta. Hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa on esitetty täytön ylin korkeus ilman painumia. Täyttöalueiden käytön loputtua jätetäyttö tulee pai- 5
numaan, jolloin viimeistellyn täyttöalueen ylin korkeustaso ei ylitä nykyisessä luvassa sallittua. Täytön luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:2,5-3 voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Jätetäytön esipeitossa käytetään tarpeen mukaan villasementti-hiekkaseosta. Nykyisen täyttöalueen jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 34 700 m 3 (vertailutilanne, vaaitukset lokakuu 2009). Laajennusalueen täyttötilavuus on noin 64 700 m 3, eli laajennusalueineen täyttövaiheen I jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 99 400 m 3. Alueen kokonaistäyttötilavuus on noin 163 800 m 3. Alueen käyttöaika riippuu käyttöasteesta ja siihen vaikuttavat mm. seudulliset jätteenkäsittelylaitoshankkeet etenkin jätteenpolttoa koskevat ratkaisut. Täyttötekniikka Nykyisen täyttöalueen täyttöä jatketaan suunnitelmallisesti alueittain ja lohkoittain kerrostäyttönä. Nykyisellä täyttöalueella jätetäytön kerrospaksuutena käytetään noin 2-3 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle ja murskataan sekä tiivistetään kaatopaikkakoneella täyttöluiskaan. Täyttöpengertä ja -luiskaa tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään etenkin kelirikkoaikoina erityistä huomiota. Varsinaisen peitemaan lisäksi alueella tarvitaan runkoteiden kunnossapitoon kantavuutta parantavia massoja. Laajennusalueelle sijoitettava villajäte on kevyttä ja sen päällä liikkuminen on hankalaa. Villajäte kipataan nykyiseltä täyttöalueelta täyttöluiskaan laajennusalueen suuntaan. Villajätteen painoksi ajetaan peitemaata ja muuta painavampaa jätettä. Laajennusalueelle voidaan sijoittaa myös muuta jätettä tavanomaisesti kerrostäyttönä. Tiivistetty jäte peitetään noin 20 senttimetrin paksuisella maakerroksella siten, että avoinna oleva täyttöalue pysyy mahdollisimman pienenä. Peitemaana voidaan käyttää ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia tai erikseen hankittavia massoja. Peitemaan väliaikainen varastointi järjestetään täyttöalueella. Täyttöalueen työkoneena on kaatopaikkajyrä. Alueella käytetään myös traktorikuormaajaa peitemaan siirtoihin ja jätetäyttöön kaivettavien erityisjätteiden sijoituskuoppien kaivamiseen sekä muihin jätteenkäsittely- ja kunnossapitotöihin. Sulkemisrakenteet Täyttöalueen sulkeminen tehdään voimassa olevan ympäristöluvan ja siihen korkeimmassa oikeudessa tehtyjen muutosten mukaisesti lukuun ottamatta pintarakenteissa käytettäviin materiaaleihin esitettyjä muutoksia. Käytettäessä täyttövaiheessa jyrkempää luiskakaltevuutta kuin 1:3, jätetäytön esipeitossa käytetään villa-sementti-hiekkaseosta. 6
Olosuhteista johtuen täyttöalueen (nykyisen ja laajennusalueen) lopullinen viimeistely jouduttaneen tekemään koko alueen täytyttyä ja painumien tasaannuttua. Viimeistelyn esipeittokerroksia tehdään kuitenkin täytön valmiilla reuna-alueilla aktiivisen täyttötyön kestäessä. Täyttöalueen pintarakenteiden yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat esitetään valvontaviranomaisen hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Haitta-aineita sisältävien maa-ainesten käyttö kaatopaikkarakenteissa Täyttöalueen pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolella esipeittokerroksessa voidaan käyttää myös voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen alempien ohjearvojen. 7 TOIMINNASSA SYNTYVÄT JÄTTEET Rakentamisen aikana muodostuvat jätteet Jätteenkäsittelyalueen aluetta laajennettaessa myös aitausta joudutaan muuttamaan. Alueen raivauksen yhteydessä muodostuvia jätteitä ovat mm. kivet ja kannot. Lisäksi alueen uudisrakentamisessa syntyy jätettä. Rakennus- ja purkujätteet lajitellaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, jätteet toimitetaan jätteen laadusta riippuen Millespakka Oy:n omalle kaatopaikalle tai käsittelypaikkaan, jolla on kyseisen jätteen käsittelyyn lupa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Laajennusalueen käyttöönotto lisää jonkin verran jätteenkäsittelyasemalla muodostuvien kaatopaikkavesien määrää. Jätteen laadussa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, joten myöskään vesien laatuun ei ole odotettavissa muutoksia. Millespakan jätteenkäsittelyaseman laajennus vaatii ympärysojan ja niskaojan siirtämisen. Laajennusalueen alle jäävä nykyinen ympärysoja putkitetaan salaojaksi. Muuten vesienkeräysjärjestelmät noudattavat samoja periaatteita kuin nykyisellä täyttöalueella, eli suoto- ja valumavedet johdetaan vesienkäsittelyalueelle ympärysojilla, salaojilla ja viemäreillä. Laajennus ei aiheuta muutoksia nykyiseen vesienkäsittelyjärjestelmään. Vesienkäsittelyjärjestelmän kapasiteetti on riittävä laajennuksen jälkeisille vesimäärille. Millespakka Oy on neuvotellut Alajärven kaupungin kanssa Millespakan jätevesien johtamisesta Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja kaupunki on ilmoittanut päätöksellään, että ko. vedet voidaan johtaa puhdistamolle vii-
meistään vuonna 2012. Tämä menettely on voimassa olevan ympäristölupapäätöksen määräyksen numero 24 mukainen. Laajennusalueen rakentamisessa siirrellään maamassoja, mistä saattaa aiheutua tilapäisesti kiintoaineksen lisääntymistä alueen pintavesissä. Vesiin aiheutuvien päästöjen määrää voidaan vähentää esimerkiksi maiden varastointipaikan valinnalla ja huuhtoutumista ehkäisevillä toimilla, kuten kasojen peittämisellä. Päästöt ilmaan Laajennusalueella muodostuu kaatopaikkakaasua. Mikäli laajennusalueelle sijoitetaan pääosin lasi- ja mineraalivillajätettä ja alumiinihydroksidisakkaa, on kaasunmuodostus alueella kuitenkin vähäistä. Lisäksi laajennusalueen käyttöönotto laajentaa jonkin verran auki pidettävän täyttöalueen kokoa, joten pölyämisen ja hajun muodostumisen riski kasvaa jonkin verran. Peitemaan määrän kasvusta seuraa liikenteen määrän kasvua. Muutos on kuitenkin pieni, keskimäärin vähemmän kuin yksi auto työpäivää kohden. Päästöjä ilmaan ehkäistään noudattamalla samoja kaatopaikan hoidon periaatteita kuin nykyisellä täyttöalueella. Laajennusalueen rakentamisessa siirrellään maamassoja, mistä saattaa aiheutua tilapäisesti pölyämistä. Rakentamisvaiheessa liikennöinti alueella lisääntyy, joten myös liikenteen päästöt alueella kasvavat. Arviota rakentamisvaiheen liikenteen määrästä eikä siten myöskään päästöjen määrästä ei ole tehty. Laajennusalueen rakentamisesta ilmaan aiheutuvien päästöjen määrää voidaan vähentää esimerkiksi maiden varastointipaikan valinnalla ja pölyämistä ehkäisevillä toimilla, kuten kasojen kostuttamisella. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Laajennusalue rakennetaan noudattaen Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) esitettyjä periaatteita, joten normaalitilanteessa ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Laajennusalueen rakentamisessa siirrellään maamassoja, mistä saattaa aiheutua tilapäisesti kiintoaineksen lisääntymistä alueen valumavesissä. Koska osa rakentamisesta tapahtuu alueella, jossa ei ole vielä Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisia pohjarakenteita, osa valumavesistä imeytyy maahan. Valumavesien ehkäisy vähentää myös maahan imeytyvien vesien määrää. Vesiin joutuva maa-aines sisältää luonnon omia materiaaleja, joten maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole. Melu, tärinä ja liikenne Laajennusalueen käyttöönotto laajentaa auki pidettävän täyttöalueen kokoa, joten koneiden käyttö alueella lisääntyy jonkin verran. Lisäksi liikenteen määrä kasvaa hieman. Liikennöinti Millespakka Oy:n jätteenkäsittelyasemalle tapahtuu Kyyjärventien eli valtatie 16 kautta. Vuoden keskimääräinen vuorokausilii- 8
kennemäärä Kyyjärventiellä on noin 1 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus tästä on noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on noin 8 15 ajoneuvoa ja kevyen liikenteen noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Melua ja tärinää ehkäistään noudattamalla samoja kaatopaikan hoidon periaatteita kuin nykyisellä täyttöalueella. Rakentamisen aikana melua ja tärinää aiheuttavat maansiirtotyöt ja kuljetukset. 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan laajennusalueen käyttöönotto ei aiheuta tarvetta muuttaa vesitarkkailun näytteenottopisteiden sijaintia tai analyysiohjelmaa. Laajennusalueen kaasuntarkkailun aloittaminen tulee ajankohtaiseksi vasta muutamien vuosien kuluttua. Voimassa olevaan tarkkailuohjelmaan ei siten esitetä hakemuksessa muutoksia tässä vaiheessa. HAKIJAN VAKAVARAISUUS JA TOIMINNAN ALOITUS Hakijan asiantuntemus ja vakavaraisuus Millespakka Oy vastaa toimialueensa yhdyskuntajätehuollosta 9 kunnan alueella. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2009 noin 1,2 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 3-4. Millespakka Oy on perustettu vuonna 1996 hoitamaan kuntien jätehuoltoa. Kuntien yhteinen jätteenkäsittelyasema on valmistunut vuonna 2001. Tarvittaessa yhtiö käyttää konsulttipalveluja ja muita ulkopuolisia asiantuntijapalveluja. Vakuus ja toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta Millespakan jätteenkäsittelyalueesta on edellytetty vakuus ympäristöluvassa LSU-2004-Y-1167. Millespakka Oy on saanut osakaskunnilta vakuuden, joka on 200 000 euroa. Tiedot vakuudesta on toimitettu ympäristökeskukseen. Alueella on jo lupahakemuksen mukaista toimintaa, joten hakija esittää, ettei ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta vaadita. Millespakka Oy:n Millespakan jätteenkäsittelyalue on toiminut jo useita vuosia. Jätteenkäsittelyalueen toiminta on välttämätöntä seudun jätehuollon palvelujen asianmukaisessa järjestämisessä. Jätteidenkäsittelytoimintaa on harjoitettu alueella aikaisempaan ympäristölupaan perustuen. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista ei ole odotettavissa merkittäviä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.
10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on muutettu 26.5.2011, jolloin hakija sähköpostilla ilmoitti luopuvansa suunnitelmasta käyttää muita teollisuuden sivutuotteita kuin kuitulietteitä kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksessa. Hakemuksen tietoja on täydennetty ja tarkennettu myös 30.9.2011. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Alajärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 5.1. 3.2.2011. Hakemus on ollut kuulutusajan yleisesti nähtävillä Alajärven kaupungissa. Kuulutusaikana hakemuksesta on pyydetty lausunto Alajärven kaupunginhallitukselta ja ympäristöviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojelu ja luonnonvarat vastuualueelta. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti asianosaisille. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut hakemuksesta lausuntonsa 07.02.2011: Hakija on esittänyt, että kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksessa voitaisiin käyttää materiaalina bentoniittimattoa tai metsäteollisuuden kuitulietettä tai muita soveltuvia sivutuotteita ja kuivatuskerroksessa salaojamattoa tai rengasrouhetta. Kun tiivistyskerroksessa käytetään bentoniittimattoa ja kuivatuskerroksessa salaojamattoa, kerrosten paksuudet eivät täytä Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa päätöksessä (861/1997) määrättyjä rakennekerrosten paksuusvaatimuksia. Käytettäessä tiivistyskerroksessa kuitulietettä ja kuivatuskerroksessa rengasrouhetta, pintarakenteiden osalta on mahdollista noudattaa rakenteiden geoteknisiä ja materiaalin ympäristökelpoisuuden edellyttämiä vaatimuksia. Sen sijaan käytettäessä tuntemattomia teollisuuden sivutuotteita ilman riittävää materiaalien geoteknisten ja ympäristökelpoisuusominaisuuksien selvittämistä, on mahdollista, että pintarakenteiden suojausvaikutus ei ole riittävä ja kaatopaikasta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kun kaatopaikan rakenteissa poiketaan Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräyksistä, kysymyksessä on kaatopaikkapäätöksen liitteen 1 kohdan 5. mukaisesta kaatopaikan pintarakenteita koskevasta poikkeuksesta, johon lupaviranomainen voi myöntää luvan. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiel-
lon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan sekä terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän on tällöinkin oltava jätelain 6 :n 5 kohdassa säädetyn mukaisia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että lupa esitettyjen materiaalien käyttämiseen voidaan myöntää, mikäli hakija esittää, että kaatopaikkapäätöksessä määrätyt vaatimukset pintarakenteiden geoteknisille ja ympäristökelpoisuusominaisuuksille täyttyvät. Mikäli kaatopaikkapäätöksen edellyttämät vaatimukset eivät täyty tai käytettävän materiaalin geoteknisiä ominaisuuksia tai haittaaineiden pitoisuuksia ja liukoisuuksia ei tunneta, hakijan tulee luotettavasti osoittaa kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella ei ole muuta huomautettavaa Millespakka Oy:n ympäristölupahakemuksen (LSSAVI/431/04.08/2010) johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan lausunnossa (03.02.2011) on todettu seuraavaa: Alajärven kaupunki on sitoutunut käsittelemään Millespakka Oy:n jätteenkäsittelyalueen jätevedet kaupungin jätevedenpuhdistamolla vuoteen 2012 mennessä. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei jätevesipuhdistamolle pääse aineita, joista on prosessille tai ympäristölle haittaa tai vaaraa. Laajennusalue sijaitsee useiden kilometrien päässä asutuksesta nykyisen kaatopaikka-alueen yhteydessä. Nykyisestä kaatopaikasta ei ole ympäristösihteerin tietoisuuteen tullut valituksia melusta-, pölystä-, hajusta tms. naapuruussuhdelain tarkoittamasta haitasta. Edellä esitettyihin viitaten Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Millespakka Oy:n ympäristöluvan muutoksesta. Alajärven kaupunginhallitus on päättänyt lausunnossaan (08.02.2011) puoltaa Millespakka Oy:n ympäristöluvan muutoshakemusta. Lausunnon liitteenä on kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunto. Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 8.3.2011 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta annettuihin lausuntoihin. Hakija ei jättänyt vastinetta. 11
12 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS MÄÄRÄYKSET Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Millespakka Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan muutospäätöksen kaatopaikan toiminnan muutokseen. Uusi hakemuksessa esitetty täyttöalue (5 000 m 2 ), voidaan ottaa käyttöön asemapiirroksen mukaan. Toiminta sijaitsee Alajärven kaupungin Alajärven kylässä kiinteistöllä Komposti RN:o 12:142. Toiminnassa tulee toimia hakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 3.9.2007 myöntämän ympäristölupapäätöksen (LSU-2004-Y-1167) lupamääräystä numero 41 muutetaan niiltä osin, jotka koskevat kaatopaikan pintarakenteiden tiivistys- ja kuivatuskerroksen materiaaleja (tämän päätöksen lupamääräykset 3 ja 4). Lisäksi muutetaan ympäristölupapäätöksen määräystä jäteasemalle vastaanotettavan peitemaan määrästä. Muutoin edellä mainitun päätöksen lupamääräykset ja korkeimman hallinto-oikeuden siihen 17.8.2009 tekemät muutokset jäävät voimaan Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojelu ja luonnonvarat vastuualueen lausunto on otettu huomioon määräyksessä 3. Muissa lausunnoissa ei ollut lupapäätöksessä huomioon otettavia seikkoja. 1. Tavanomaisen kaatopaikan uusi täyttöalue tulee perustaa, täyttää ja hoitaa sekä sulkemisen jälkeen hoitaa samoin kuin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan (LSU-2004-Y-1167) lupamääräyksissä 1. 21. on määrätty varsinaisen täyttöalueen perustamisesta, täyttämisestä, hoidosta ja jälkihoidosta. Täyttöalueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon Korkeimman hallinto-oikeuden 17.8.2009 edellä mainittuun päätökseen tekemä muutos koskien kaatopaikan luiskakaltevuutta. 2. Uuden täyttöalueen ulkopuolisten likaantumattomien pintavesien johtamisen sekä syntyvien suoto- ja jätevesien käsittelyn tulee tapahtua hakemuksen mukaisesti ja samoin kuin varsinaisen täyttöalueen vastaavien vesien käsittely Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan (LSU-2004-Y-1167) lupamääräyksien 23. 27. mukaisesti. 3. Uuden täyttöalueen pintarakenteen tiivistyskerroksen tulee olla Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen (861/1997) mukainen. Tiivistyskerroksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaisesti myös bentoniittimattoa tai metsäteollisuuden kuitulietettä. Kuitulietteen paksuuden on oltava sen biohajoavuus ja kokoonpuristuvuus huomioon ottaen vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyyden ja
paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset: K 1,0*10-8 m/s; paksuuden oltava 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen rakentamista kuitulietteellä ei saa tehdä alle + 5 o C asteessa. Bentoniittimaton vedenläpäisevyyden on oltava pienempi kuin 5*10-11 m/s. Mikäli tiivistyskerros tehdään kuitulietteestä rakenteen tiivistämistä on seurattava kenttäkokein. Rakenteen tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D 90 % (parannettu Proctor) tai tiivistymistä ei enää tapahdu. Kaatopaikan luiska-alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. Tiivistysrakenteen vaurioituminen kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Havaitut viat on korjattava ensi tilassa. 4. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 30 cm:n kuivatuskerros sorasta. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasrouhetta (jätekoodi 16 01 03) tai salaojamattoa. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla suurempi kuin 1*10-4 m/s. Käytettäessä rengasrouhetta tulee asentaa suodatinkangas kerroksen päälle tukkeutumisen estämiseksi. Mikäli käytetään salaojamattoa, sen tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Salaojamaton pitkäaikaiskestävyys vedenjohtokyvylle tulee todistaa. 5. Uuden täyttöalueen myötä kaatopaikalla vastaanotettavan ja käytettävän peitemaan (17 05 04) määrä saa olla vuodessa 4 000 tonnia. 6. Jätteiden, myös villajätteen, vastaanotossa ja käsittelyssä kaatopaikalla tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) määräyksiä. Villajätettä voidaan käyttää edelleen kaatopaikan esipeitossa ja villajätteen mennessä hyötykäyttöön sitä voidaan varastoida alueella kolme vuotta. 7. Uuden täyttöalueen rakentamisen aikana maamassojen siirrosta ja varastoinnista aiheutuvat kiintoainepäästöt valumavesiin tulee pitää mahdollisimman pieninä, esimerkiksi peittämällä maakasat tarvittaessa. 8. Uuden täyttöalueen rakentamisen aikana syntyvät jätteet tulee hakemuksen mukaisesti sijoittaa kaatopaikalle tai toimittaa paikkaan, jolla on asianmukainen ympäristölupa vastaan ottaa kyseisiä jätteitä. 9. Uuden täyttöaluetta koskeva tarkkailu ja raportointi tulee toteuttaa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan (LSU-2004-Y-1167) määräysten 33-36 mukaisesti varsinaista täyttöaluetta koskevan tarkkailun 13
ja raportoinnin yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua. 10. Uuden täyttöalueen pohjarakenteiden ja kaatopaikan pintarakenteiden yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat tulee toimittaa ympäristöasioiden valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen tarkistettavaksi kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Käytettävästä tiivistyskerroksen sekä kuivatuskerroksen materiaalista tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Täyttöalueen pohjan valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ennen täyttöalueen käyttöönottoa, jotta pohjan asianmukaisuuden tarkistaminen on valvontaviranomaisen niin halutessa mahdollista. 11. Laadunvalvonnan toteuttamisesta tulee toimittaa suunnitelma Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen laajennusosan tai pintarakennetyön rakennustöiden aloittamista tai kaatopaikan osan sulkemista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennettavan tiivistyskerroksen ja eristerakenteen vedenläpäisevyyden, tiiveyden ja kerrosvahvuuksien todentamiseen. Käytettäessä kuitulietettä pintarakenteiden tiivistyskerroksessa laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää myös selvitys materiaalin ympäristökelpoisuudesta. Valvontaviranomainen voi edellyttää tarvittaessa kuitujätemateriaalin laadun lisäseurantaa. Laadunvalvonnan loppuraportti rakentamisessa toteutetusta laadunvalvonnasta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kuukautta ennen kaatopaikan tai sen osan käyttöönottoa tai kuukausi kaatopaikan tai sen osan sulkemisen jälkeen. 12. Kaatopaikan rakennustyön valvontaan on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on varmistaa, että rakentaminen tapahtuu laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti ja työn tulos vastaa suunnitelmissa esitettyä vaatimustasoa. Riippumattoman laadunvalvojan on varmistettava käytettävien materiaalien ja menetelmien soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. Henkilön tulee olla yhteydessä viranomaisiin rakennustöiden eri vaiheissa. 13. Toiminnanharjoittajan on asetettava uudelle täyttöalueelle 50 000 euron suuruinen vakuus kaatopaikan sulkemisesta ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuus on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukautta ennen uuden täyttöalueen käyttöönottoa. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELYkeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELYkeskuksen hyväksi. 14
15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan muutoksen harkinta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää lupamuutoksen, koska toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Aluehallintovirasto katsoo, ettei ole estettä rakentaa kaatopaikan pintakerroksia hakemuksen mukaisesti. Esitetyt kaatopaikkojen pintarakenteiden vaihtoehtoiset materiaaliratkaisut ovat nykyisin kaatopaikan pintarakenteissa yleisesti käytettyjä vaihtoehtoja. Suomen ympäristökeskuksen kaatopaikkojen käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevan oppaan mukaan (1/2008) tiivistyskerroksen paksuutta ei tule pitää ehdottomana vaatimuksena, vaan kerros voidaan korvata ohuemmalla, vastaavan suojaustehon antavalla kerroksella. Käyttämällä rakenteissa vaihtoehtoisia materiaaleja kuten kuitulietettä ja rengasrouhetta voidaan edistää jätemateriaalien hyötykäyttöä. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt muutokset kaatopaikan rakenteiden rakentamiseen perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Lupamuutoksen myöntämisen edellytykset Lupamuutoksen myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräysten yksilöidyt perustelut Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on jäteasetuksen 8 :n mukaan suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaatopaikan suunnittelun, perustamisen, rakentamisen, hoidon ja tarkkailun tulee tapahtua Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen (861/1997) mukaisesti. Aluehallintovirasto on hyväksynyt bentoniittimaton tai kuitulietteen käytettäväksi tiivistyskerroksen vaihtoehtoisina materiaaleina luonnon mineraalimaan sijasta. Bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty materiaali ja sen ominaisuudet ovat tiedossa. Bentoniittimaton käyttöä luonnonmineraalimaan sijaan on tutkittu laajasti. Suomen ympäristökeskuksen oppaan mukaan bentoniittimaton toiminnalliset ominaisuudet, suojaustaso ja pitkäaikaiskestävyys vastaavat Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) tarkoittamaa alkuperäistä rakennetta.
Kuitusavesta suoritettujen ympäristökelpoisuustutkimusten perusteella (VTT:n tiedote 2246/2004: Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus) kuitulietettä voidaan käyttää suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteissa rajoituksetta, koska sen haitta-aineiden liukoisuudet ja pitoisuudet jäävät alle käytettyjen raja-arvojen. Kuitulietteellä tehty tiivistyskerros ei saa jäätyä rakentamisen aikana. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Tarvittaessa kuivatuskerros erotetaan pintarakenteesta geotekstiilillä. Rakenteessa hyödynnettävän rengasrouheen tulee täyttää Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) ja sen muutoksen (202/2006) edellyttämät kyseessä olevan kaatopaikkaluokan kelpoisuuskriteerit. (Lupamääräykset 1-5) Jätteiden vastaanotossa ja käsittelyssä kaatopaikalla tulee noudattaa Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) määräyksiä. Villajätteen mennessä hyötykäyttöön sitä voidaan varastoida kolme vuotta. Mikäli villajätettä ei käytetä hyödyksi, se katsotaan kaatopaikkajätteeksi vuoden varastoinnin jälkeen. (Lupamääräys 6). Lupamääräys 7 on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Rakentamisen yhteydessä syntyviä jätteitä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi (Lupamääräys 8). Määräys tarkkailusta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. (Lupamääräys 9). Tarkemmat rakennus- ja rakennesuunnitelmat on esitettävä ennen töiden aloittamista ELY-keskukselle valvonnallisista syistä. Ympäristöasioiden valvojan on tarkastettava ennen kaatopaikan tai sen osan käyttöönottoa ja ennen käytöstä poistamista, että kaatopaikka tai sen osa vastaa lupahakemusta ja lupamääräyksiä. ( Lupamääräys 10) Rakennustöiden (pinta- ja pohjarakenteet) laadunvalvontaa koskevilla määräyksillä on tarkoitus varmistaa se, että työt suoritetaan riittävällä huolellisuudella, rakentamisessa noudatetaan annettuja määräyksiä ja että laadunvalvontaa toteuttavan tahon asiantuntemus on riittävä. Laadunvalvontasuunnitelman toteutumista on seurattava ja suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. (Lupamääräykset 11 ja 12) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrän on 16
TOIMINNAN ALOITTAMINEN vastattava niitä kustannuksia, joita asianmukaisesta jätehuollosta toiminnan lopettamisen yhteydessä aiheutuu. Vakuuden on katettava kaatopaikan käytöstä poistamisesta, pintarakenteiden rakentamisesta ja muiden ympäristönsuojelurakenteiden kuten vesien- ja kaasunhallintajärjestelmien huollosta ja ylläpidosta sekä sulkemisen jälkeisistä päästöjen ja painumien tarkkailutoimista aiheutuvat kustannukset. (Lupamääräys 13) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) Millespakka Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta hakemuksen ja lupamääräysten mukaisilla menettelyillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa varten tulee asettaa 10 000 euron erillinen vakuus Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on palauttaa tilanne ennalleen. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELYkeskuksen hyväksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YsL 101 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksen määräykset tulee tarkistaa varsinaisen ympäristölupapäätöksen (LSU-2004-Y-1167, 3.9.2007) määräysten tarkistamisen yhteydessä. Hakemus tätä varten tulee jättää viimeistään 31.12.2017 mennessä. 17
18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4 8, 22, 28, 32, 41 43, 45, 46, 55, 56, 62, 83, 96 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 5, 20 ja 21 Jätelaki (1072(93) 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 8 ja 9 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Tästä päätöksestä peritään maksua 4 790 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista olevan maksutaulukon mukaisesti. Toiminnan muutosta (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on 9 580 euroa. Tässä tapauksessa maksuna peritään asian käsittelystä aiheutuneina kustannuksina 50 prosenttia käsittelymaksusta, joka on 4 790 euroa. Päätös Hakija Tiedoksi Alajärven kaupunginhallitus Alajärven kaupungin ympäristöviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
19 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Alajärven kaupungin sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Christel Engman-Andtbacka Aira Halmetoja Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja.
20
21 Liite 1. Valitusosoitus Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2. Kartta 22
Liite 3. Asemapiirros 23