JOENSUU 28.2.2018 CO2-raportti, Benviroc Oy Emma Liljeström
Päästöt ja hiilitaselaskelmat 1. CO2-raporttipalvelu 2. Joensuun kasvihuonekaasupäästöt 2.1 Kuluttajien sähkönkulutus 2.2 Rakennusten lämmitys 2.3 Tieliikenne 2.4 Maatalous 2.5 Jätehuolto 2.6 Teollisuus ja työkoneet 2.7 Päästökehitys 2.7 Maankäyttö 3. Päästökehitys Joensuussa 4. Hiilineutraali Joensuu
Mukana noin 80 kuntaa, joissa asuu 70 % suomalaisista Palvelun tärkeimmät ominaisuudet Laskennan tarkkuus ja luotettavuus Eri vuosien ja kuntien välinen vertailtavuus Tietojen ajantasaisuus Ei vaadi kunnalta omaa työtä Kustannustehokkuus Suomen kattavin ja laadukkain Kuntien päästölaskenta- ja raportointipalvelu Palveluun sisältyy Vuosiraportti sekä ilmastoviestintää tukeva kalvosarja Viikoittain päivittyvä päästöikkuna, joka voidaan liittää kunnan verkkosivuille Aina käytössä oleva tukipalvelu Monipuolinen valikoima lisäpalveluita Peruspalveluun sisältyy Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämpö, erillislämmitys) Tieliikenne Maatalous Jätehuolto
CO2-raporttipalvelu Joensuu vuodet 2007, 2009-2016 Teollisuuden ja työkoneiden päästölaskenta vuosilta 2007, 2012 ja 2015-2016 Maankäytön päästöt ja nielut vuosilta 2007, 2012 ja 2014
Sähkönkulutus Energiateollisuus ry:n tilasto kuntien sähkönkulutuksesta Joensuun sähkönkulutus vuosina 2007 ja 2009-2016
Kuluttajien sähkönkulutus Kuluttajien sähkönkulutus = tilastoluokat asuminen ja maatalous, palvelut ja rakentaminen sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkulutus Sähkönkulutuksen päästölaskennassa käytetään Suomen keskimääräistä päästökerrointa (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry) Päästökertoimeen vaikuttavat muun muassa sähköntuotannossa käytetyt polttoaineet, vesivoiman saatavuus, tuonti ja vienti
Kuluttajien sähkönkulutus Suurimmillaan vuonna 2010 Vuoden 2016 päästöt 57 % pienemmät verrattuna vuoteen 2007 Vuoden 2017 ennakkotiedon mukaan laskevat johtuen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen laskusta
Sähkönkulutus
Rakennusten lämmitys Lämmitystarpeella suuri merkitys rakennusten lämmityksen päästöihin Lämmitystarve vaihtelee vuosittain (Ilmatieteen laitos) Lämpimin vuosi 2015 ja kylmin 2010
Rakennusten lämmitys Kaukolämpö Fortum Power and Heat Joensuu, Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilasto Vapo Hammaslahden ja Reijolan lämpölaitokset, tietokysely lämmöntuottajalle Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon päästöt jyvitetty kaukolämmölle Käytössä Tilastokeskuksen päästökertoimet käytetyille polttoaineille Puupolttoaineiden lisäksi turvetta ja öljyä
Rakennusten lämmitys Sähkölämmitys Tilastokeskuksen rakennuskantatilasto ja tilasto lämmityksen energiakulutuksesta Maalämpö Erillislämmitys Öljylämmityksen tiedot Tilastokeskuksen rakennuskantatilastosta Puupolttoaineiden kulutus Metlan tilasto
Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä Joensuussa, ilman teollisuutta Merkittävä osa Joensuun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä
Rakennusten lämmitys
Järvenpää Pornainen Paimio Mynämäki Kerava Nurmijärvi Sauvo Rauma Kemiönsaari Hankasalmi Janakkala Masku Suomussalmi Punkalaidun Lappeenranta Mäntsälä Tampere Nousiainen Tuusula Vihti Lieto Ylöjärvi Imatra Kirkkonummi Parainen Mikkeli Hyvinkää Rusko Aura Kuopio Joensuu Pirkkala Hämeenlinna Laitila Äänekoski Somero Orimattila Oulu Hämeenkyrö Riihimäki Kangasala Hausjärvi Kuhmoinen Kouvola Sipoo Suonenjoki Jokioinen Espoo Kärkölä Vaasa Vantaa Rovaniemi Hollola Jyväskylä Kokkola Sastamala Iitti Ikaalinen Varkaus Lapua Loimaa Kotka Turku Kaarina Helsinki Padasjoki Loviisa Lahti Naantali Uusikaupunki Ilmajoki Kauniainen Salo Kemi Ylivieska Forssa Raisio Seinäjoki Karkkila Ilomantsi 4,5 4 Rakennusten lämmitys Lämmityksen päästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2016 (t CO 2 -ekv/asukas) Kaukolämmitys Sähkölämmitys Maalämpö Erillislämmitys 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0
Tieliikenne Tieliikenteen päästölaskenta perustuu VTT:n LIISA-malliin Mallin päästölaskenta perustuu autokohtaisiin vuosisuoritteisiin (km/a) sekä suoritekohtaisiin päästökertoimiin (g/km) Autojen (henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot) päästöt on esitetty pääteille ja kunnan kaduille ja teille. Moottoripyörien ja mopojen päästöt on esitetty erikseen.
Tieliikenne Joensuussa liikenteen päästöt 37 % kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016 Tieliikenteen päästöt Joensuussa kasvoivat 11 % vuodesta 2015 vuoteen 2016 Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kaupungin alueella
Maatalous Maatalous noin 6 % Joensuun kokonaispäästöistä, ilman teollisuutta Laskenta perustuu Maaseutuvirasto Mavin tietojärjestelmän sekä Suomen Hippos ry:n tietoihin Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästökertoimet
Maatalous
Maatalous
Jätehuolto Kaatopaikat Puhas Oy, tiedot jäteyhtiöltä, allokoidaan kunnille asukasluvun perusteella Teollisuuden kaatopaikka, Stora Enso Kompostointi Puhas Oy, Suomen Ympärsitökeskus Syken VAHTI-tietokanta Jätevesi Joensuun Vesi, Kuhasalon jätevedenpuhdistamo Joensuun Vesi, Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo Joensuun Vesi, Kaltimon jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedet, Fortum Power and Heat, Stora Enso, UPM, Valio Oy Syken VAHTI-tietokanta
Jätehuolto Joensuussa jätehuollon päästöt noin 6 % kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016 Asukaskohtaiset päästöt jätehuollosta samaa suuruusluokkaa kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin
Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden sähkönkulutus Polttoaineen käyttö Työkoneiden polttoaineenkäyttö
Teollisuus ja työkoneet Päästöt laskettu vuosilta 2007, 2012 ja 2015-2016 Teollisuuden päästöt noin kolmannes Joensuun kokonaispäästöistä
Teollisuus ja työkoneet Joensuussa useita metsäalan yrityksiä Metsäteollisuuden sivutuotteet sekä raskas polttoöljy merkittävimmät teollisuuden käyttämät polttoaineet Päästöjen kannalta raskas polttoöljy merkittävin teollisuuden käyttämä polttoaine
Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt Joensuussa
Maankäytön päästöt ja nielut Maankäytön hiilitase laskettu Joensuussa vuosilta 2007, 2012 ja 2014 Ihmisen vaikutuksen alaiset maankäyttömuodot Metsät Viljelysmaat Ruohikkoalueet Turvetuotantoalueet Hoidetut viheralueet Rakennetut maa-alueet Maankäyttömuodot, joihin ihmistoiminnan ei katsota vaikuttavan Vesistöt Luonnontilaiset suot
Maankäytön päästöt ja nielut Maankäyttömuotojen pinta-alat Joensuussa (Metla, Luke, Maaseutuvirasto, ELY-keskus, Maanmittauslaitos, Joensuun kaupunki) Metsät pinta-alaltaan selkeästi merkittävin alue Vesistöt ja viljelysmaat seuraavaksi suurimat alueet
Metsien puuston hiilivarasto Merkittävin maankäytön muoto hiilitaseen kannalta Usein metsät toimivat hiilen nieluna mutta laajakaan metsäpinta-ala ei takaa kaupungille negatiivista hiilitasetta. Mikäli hakkuut ylittävät metsän vuotuisen kasvun, muuttuu metsä hiilinielusta hiilen lähteeksi. Hiilitaseen laskennassa tarkastellaan muutosta hiilivarastossa.
Metsien puuston hiilivarasto Puuston tilavuus puulajeittain 2007, 2011, 2013 ja 2015 (Metla, Luke/VMI)
Metsien puuston hiilivarasto Joensuun metsien puuston päästöt ja nielut vuosina 2007, 2012 ja 2014. Noin 540 kt CO 2 -ekv nielu vuonna 2012 Muutokset männyn runkotilavuudessa johtivat siihen, että vuonna 2014 puusto oli noin 380 kt CO 2 -ekv päästö
Metsämaan hiilivarasto Metsämaan hiilitase lasketaan erikseen kangasmaille ja orgaanisille maille Kangasmaihin yleensä kertyy hiiltä, eli ne toimivat hiilen nieluina Orgaaniset maat on jaettu ojitettuihin ja ojittamattomiin soihin Ojittamattomien soiden katsotaan olevan tasapainossa, eli ne eivät toimi päästönä tai nieluna
Metsämaan hiilivarasto Joensuun metsämaan päästöt ja nielut Kangasmaiden nielu on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2014
Maaperän hiilivarasto Viljelysmaat ja kangasmaat Viljelysmaiden ja ruohikkomaiden laskenta perustuu Maaseutuviraston tietoihin viljelysmaiden ja ruohikkomaiden pinta-alasta Noin 40 kt CO 2 -ekv päästö vuosittain Turvetuotantoalueet ELY-keskus (Mannilansuo, Iiksensuo, Linnansuo, Pärnäsuo) Merkitys pieni, noin 10 kt CO 2 -ekv vuodessa Vesistöt LUONNIKAS-malli Ihmistoiminnan vaikutuksen ulkopuolella Vaiktutus noin 65 kt CO 2 -ekv
Maankäytön hiilitaselaskennan tulokset Hiilitaseen kannalta ihmistoiminnan vaikutuksen alainen ympäristö selkeästi merkittävämpi Metsien puusto Joensuussa kiistatta merkittävin sektori Vaihtelee puuston kasvun ja hakkuiden mukaan Maankäytön päästöt ja nielut merkittäviä Joensuun kokonaishiilitaseen kannalta
Maankäytön hiilitaselaskennan tulokset Ihmistoiminnan vaikutuksen alainen maankäyttö, ihmistoiminnan vaikutuksen ulkopuolinen maankäyttö, Joensuun kasvihuonekaasupäästöt, teollisuus mukaan lukien
Päästökehitys Joensuussa
Päästökehitys Joensuussa Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkäytön päästöt ovat mukana tarkastelussa.
Järvenpää Kerava Tampere Imatra Espoo Helsinki Rauma Turku Vaasa Pornainen Tuusula --> Joensuu Kauniainen Oulu Kirkkonummi Vantaa Hyvinkää Jyväskylä Riihimäki Kotka Pirkkala Lappeenranta Lahti Ylöjärvi Nurmijärvi Varkaus Naantali Kuopio Parainen Lieto Mikkeli Kemi Rusko Kaarina Masku Kangasala Hämeenlinna Rovaniemi Vihti Kouvola Raisio Kokkola Forssa Hausjärvi Uusikaupunki Kemiönsaari Suomussalmi Äänekoski Hollola Sipoo Karkkila Paimio Ylivieska Nousiainen Seinäjoki Janakkala Suonenjoki Hämeenkyrö Ilomantsi Sastamala Mynämäki Salo Aura Mäntsälä Sauvo Orimattila Lapua Kärkölä Iitti Loviisa Laitila Jokioinen Padasjoki Hankasalmi Ikaalinen Kuhmoinen Somero Ilmajoki Loimaa Punkalaidun Päästökehitys Joensuussa 16 Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2016 ilman teollisuutta (t CO 2 -ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 14 12 10 8 6 4 2 0
Hiilineutraalius kunnissa Hiilineutraaliuden määritelmä Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Maankäytön nielujen rooli hiilineutraaliuden tavoittelussa
Hinku-kunta Joensuu Hinku-kunnat tavoittelevat 80 % päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä Hinku-tavoitetta tarkasteltu ilman teollisuuden päästöjä
Hinku-kunta Joensuu Hinku-kuntia jo 39, CO2-raportissa mukana 14 Hinku-kuntaa
Hiilineutraali Joensuu Vuonna 2025 jäljelle jääviä päästöjä kompensoitava 264,9 kt CO2- ekv ja vuonna 2030 132,5 kt CO 2 -ekv Vertaa puuston hiilinieluun 2007: -460,2 kt CO 2 -ekv, 2012: -540,9 kt CO 2 -ekv
Kiitos mielenkiinnosta!