Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 1(17) Lääkitysmäärittelyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Harri Nurmi Anna Kärkkäinen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Riikka Suvanen Versio 0.9 (25.3. 2018)
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 2(17) Pvm Päivitetyt asiat Tekijä 30.10.2015 Ensimmäinen (kommentoitavaksi) julkaistava versio RV,PMB,RS,HV 31.1.2017 Toinen katselmointeja varten julkaistava versio, lisätty mm. AK, RS toteutuksen vaiheistus 2.10.2017 Kolmas katselmointeja varten julkaistava versio, päivitetty mm. HN, RS toteutuksen vaiheistus 23.11.2017 Katselmointien jälkeen päivitetty versio. HV Selkiytetty dokumentin luonnetta ylätason periaatedokumenttina, jossa ei uudelleen kuvata muissa määrittelydokumenteissa kuvattuja asioita. Selkiytetty vaiheistuksen merkitystä dokumentissa ja dokumenttia päivitetty vastaamaan 1-vaiheen sisällöllistä toteutusta. 25.3.2018 Kommenttimerkintöjen siistiminen HV
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 3(17) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 2 SIDOSRYHMÄT... 5 3 MÄÄRITTELYIDEN TAVOITTEET JA LÄÄKITYSLISTAN HYÖDYT... 6 3.1 MÄÄRITTELYIDEN TAVOITTEET... 6 3.2 LÄÄKITYSLISTAN ODOTETUT HYÖDYT... 6 4 LÄÄKITYSLISTAN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEISTUS... 8 4.1 LÄÄKITYSLISTAN TOTEUTUKSEN ARKKITEHTUURIPERIAATTEET JA LINJAUKSET... 9 4.2 LÄÄKITYSTIEDON HYÖDYNTÄMISEEN LIITTYVÄT TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT JA TIETOVARANNOT... 10 4.3 KOKONAISLÄÄKITYKSEN HALLINNAN TOIMINNALLINEN TAVOITETILA... 11 5 MUUTOKSET NYKYTILANTEESEEN...12 5.1 LÄÄKITYSTIEDON RAKENNE... 12 5.2 AVOLÄÄKITYKSEN TYÖNKULKUJEN MUUTOS... 12 5.3 AVOLÄÄKITYKSEN MUUTOS TIETOJÄRJESTELMILLE... 13 5.4 AVOLÄÄKITYKSEN MUUTOS RESEPTIKESKUKSELLE JA POTILASTIEDON ARKISTOLLE... 13 5.5 OSASTOLÄÄKITYKSEEN LIITTYVÄT MUUTOKSET... 14 6 LÄÄKITYKSEN MÄÄRITTELYISTÄ...15 6.1 PROSESSIKUVAUKSET... 15 6.1.1 Potilastietojärjestelmien prosessikuvaukset... 15 6.1.2 Apteekkijärjestelmien prosessikuvaukset... 15 6.2 KÄYTTÖTAPAUSKUVAUKSET... 15 6.2.1 Potilastietojärjestelmien käyttötapauskuvaukset... 15 6.2.2 Apteekkijärjestelmien käyttötapauskuvaukset... 15 6.3 VAATIMUSLUETTELOT... 15 6.3.1 Potilaskertomusjärjestelmien vaatimusluettelot... 15 6.3.2 Apteekkijärjestelmien vaatimusluettelot... 16 6.4 CDA-MÄÄRITTELYT... 16 6.5 KÄSITTEET JA KÄSITEMALLIT... 16 6.6 TIETOMALLIT JA TIETOSISÄLTÖKUVAUKSET... 16 6.7 RAKENTEISEN ANNOSTUKSEN SYÖTTÖPOHJA... 16 6.8 KOODISTOPALVELIMELLA JULKAISTAVAT SISÄLLÖT... 16 6.8.1 Tietosisältömäärittelyt... 16 6.8.2 Lääkityksen luokitukset... 16 7 RIIPPUVUUDET MUIHIN MÄÄRITTELYIHIN...17
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 4(17) 1 Johdanto Tämä julkaisu kuvaa valtakunnallisen kokonaislääkityksen hallinnan ja lääkityslistan tavoitteet sekä tavoiteltavat hyödyt, keskeiset arkkitehtuurilinjaukset, periaatteet ja toiminnallisuuden kuvauksen. Kokonaiskuvan tueksi julkaisussa esitetään lyhyt yhteenveto muista lääkityksen hallinnan määrittelydokumenteista sekä näiden määrittelyiden riippuvuuksia muihin määrittelyihin. Valtakunnallisen lääkityslistan toteuttaminen jaetaan kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan reseptilääkityksen hallinnan edellyttämät muutokset ja toisessa vaiheessa reseptivapaiden lääkkeiden, osastolääkityksen ja lääkkeen anto- ja tarkistusmerkintöjen sisältökokonaisuudet, jolloin on mahdollista saavuttaa kattavan kokonaislääkityksen hallinnan mahdollistava valtakunnallinen Lääkityslista. Tässä periaatedokumentissa pyritään kuvaamaan lopullinen tavoitetila, kuitenkin niin, että ensimmäisen vaiheen tavoitteet ja toteutukset kuvataan eriteltynä. Ensimmäisen vaiheen valtakunnalliset toteutukset tavoitellaan saatavan käyttöön vuoden 2020 alusta ja kattavasti valtakunnallisesti käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. 2. vaiheen muutosten käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2022 aikana. Tällä hetkellä lääkitystietojen suurin ongelma on tietojen pirstaleituneisuus. Kokonaiskuvaa potilaan ajantasaisesta lääkityksestä on vaikeaa muodostaa, kun jokaisella terveydenhuollon organisaatiolla on käytössä omat lääkityslistansa, joiden ajantasaisuus on vaihtelevaa. Myöskin Reseptikeskuksen tiedot kattavat vain tiedot resepteistä eivätkä nekään pysy ajantasaisina, kun lääkitystä muutetaan reseptin voimassaolon aikana ilman, että tietoa päivitetään reseptille. Ajantasaisen lääkitystiedon tunnistaminen ja erityisesti tiedon päivittäminen eri listoille ja tietojen yhdistäminen eri listojen välillä onkin käytännössä mahdotonta. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden avulla otetaan käyttöön yksi yhtenäinen ja yhteiskäyttöinen valtakunnallinen lääkityslista, jota käytetään aina potilaan lääkitystä tarkasteltaessa ja muutettaessa. Tämä tarkoittaa Reseptikeskuksen käytön lisääntymistä ja sen merkityksn korostumista. Sen vuoksi Reseptikeskuksen käyttövarmuuden merkitys korostuu entisestään. Valtakunnallinen lääkityslista näkyy samansisältöisenä kaikille potilaan hoitoon osallistuville sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille potilaan mahdollisesti asettamien luovutuskieltojen rajoitukset huomioiden sekä jatkossa myös apteekkitoimijoille ja Omakannan kautta potilaalle itselleen. Kaikki potilaan hoitoon osallistuvat, lääkitysmerkintöjä tekevät ammattihenkilöt päivittävät Lääkityslistaa. Näin se on aina mahdollisimman ajantasainen, kun lääkitysmerkinnät on tallennettu Reseptikeskukseen. Valtakunnallinen lääkityslista ei vaadi erillistä ylläpitoa, vaan se päivittyy aina, kun rakenteiset lääkitystiedot tallennetaan valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin riippumatta siitä, missä organisaatiossa tiedot on alun perin tuotettu. Reseptikeskus koostaa automaattisesti lääkityskoosteen Reseptikeskukseen tallennetuista lääkitystiedoista ja palauttaa koostetun tiedon potilastietojärjestelmässä tai apteekkijärjestelmässä käyttäjälle tai Omakannassa potilaalle näytettäväksi. Näin terveydenhuollon ammattihenkilöllä ja potilaalla itsellään on aina käytettävissä mahdollisimman ajantasainen ja kattava kuva potilaan käytössä olevasta lääkityksestä. Potilaskertomukseen tehtävän lääkemerkinnän ensimmäiset määrittelyt on tuotettu 2013-14 ja päivitetty talvella 2015. Ne käsittivät lääkemerkinnän rakenteisen tietosisältömäärittelyn ja toiminnallisen määrittelyn julkaisun käyttötapauskuvauksineen. Reseptin tietosisältöön ei ennen näitä määrittelyitä ole tehty valtakunnallisen Lääkityslistan mukaisia muutoksia. Reseptin viimeisimmät päivitykset kattavat reseptilaissa (251/2014) viimeistään 2015 ja 2017 käyttöönotettaviksi mainittujen ominaisuuksien määrittelyt. THL:n lääkitysmäärittelyiden projektin 1. vaiheessa tuotetaan 2020 loppuun mennessä toteutettavien reseptin uudistusten määrittelyt. Ne korvaavat aiemmat reseptiin ja reseptilääkkeiden lääkemerkintöihin liittyvät määrittelyt. Valtakunnallisen kokonaislääkityksen hallinnan ja lääkityslistan 2. vaiheen määrittelyt käynnistetään vuoden 2018 aikana.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 5(17) 2 Sidosryhmät Lääkitysmäärittelyiden pääasiallinen käyttötarkoitus on sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien lääkehoidon tietojen kirjaamiseen ja käyttöön liittyvien tietosisältöjen, rakenteiden ja toiminnallisuuksien valtakunnallisen yhtenäisyyden ja yhteentoimivuuden mahdollistaminen. Sen lisäksi niille on useita muita käyttötarkoituksia, joita on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Sidosryhmien käyttötarkoituksia ja arvioinnin näkökulmia määrittelyille. SIDOSRYHMÄ ROOLI MÄÄRITTELYJEN KÄYTTÖTAPA Potilastietojärjestelmätoimittajat Apteekkitietojärjestelmätoimittajat Kela Terveydenhuollon toimijat sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa Apteekkitoimijat apteekeissa ja sairaala-apteekeissa Fimea Valvira Lääketietokanta (Kela) STM Terveydenhuollon tilasto- ja rekisteritoiminta (THL) Lääkitystiedon toisiokäyttö Tietojärjestelmien toteuttaja Tietojärjestelmän käyttäjä ja hyödyntäjä Lääkehoidon tutkimus, kehittäminen ja arviointi. Lääketiedon tuottaja Valvontatehtävän toteuttaja Lääketiedon jakaja Ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttaja Seuranta-, valvontaja arviointitehtävän toteuttaja Arviointi- ja tutkimuskäyttö, päätöksenteon tuki jne. - järjestelmien ja rajapintojen toteuttaminen - määrittelyiden hyödyntäminen järjestelmähankintojen arvioinnissa - määrittelyiden hyödyntäminen oman toiminnan suunnittelussa - rakenteisen tiedon käyttö valvonta-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointitehtävissä - määrittelyiden hyödyntäminen lääketiedon tuottamisen suunnittelussa - rakenteisen tiedon käyttö valvonta-tehtävissä ARVIOINNIN NÄKÖKULMA - määrittelyiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi - järjestelmän käytettävyysseikkojen arviointi - tiedon hyödynnettävyyden arviointi - tiedonkeruutarpeiden arviointi - lääketiedon saatavuuden arviointi - määräysten linjaaminen - määräysten linjaaminen - tiedonkeruutarpeiden arviointi - lääketiedon ja reseptin yhteiskäyttöisyyden varmistaminen - lainsäädäntö ja linjaukset sekä niiden vaikutusten arviointi toteutukseen - tietorakenteiden ja tiedonkeruun harmonisointi - tietotarpeiden ja tiedon saatavuuden arviointi Muita lääkitysmäärittelyihin liittyviä toimijoita ovat: - Sosiaalihuollon tietomäärittelyiden ja tietojärjestelmien toteuttajat määrittelyiden yhteentoimivuuden arvioinnissa sote-integraation näkökulmasta - Koneellisen lääkenannostelun toimittajat yhteentoimivuuden arvioinnissa
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 6(17) 3 Määrittelyiden tavoitteet ja Lääkityslistan hyödyt 3.1 Määrittelyiden tavoitteet Määrittelyiden tavoitteena on tuottaa yhtenäiset tietosisällöt, rakenteet ja toiminnalliset vaatimukset lääkitystiedon hallintaan. Määrittelyiden perusteella on mahdollista rakentaa kattava ja ajantasainen, käytettävyydeltään ja luotettavuudeltaan hyvä valtakunnallinen lääkityslista, joka mahdollistaa kattavan ja ajantasaisen lääkitystiedon hyödyntämisen järjestelmäriippumattomasti. Toiminnan kannalta tämä tarkoittaa, että potilaan hoitoon osallistuvalla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöllä on käytettävissä valtakunnallinen lääkityslista lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa (mm. lääkemääräysten teossa). Valtakunnallisen lääkityslistan pohjalta myös kansalainen voi itse tarkastella lääkitystietojaan Omakannan kautta. Yhtenäinen lääkityksen rakenteinen tieto kattaa lääkkeen määräämisen, toimittamisen, antamisen ja tarkistamisen merkintojen ja reseptin uusimispyyntöjen tiedot. Määrittelyt julkaistaan taulukossa 2 kuvatun suunnitelman mukaisesti: Taulukko 2. Lääkitysmäärittelyiden suunnitellut julkaisut. LÄÄKITYKSEN MÄÄRITTELYJULKAISUT Erilliset osajulkaisut: a) b) Prosessikuvaukset Käyttötapauskuvaukset Vaatimusluettelo c) Lääkemerkintöjen cda-määrittelyt d) Käsitteet ja käsitemalli Tietomallit ja tietosisältökuvaukset Rakenteisen annostuksen syöttöpohja e) Profiilit Koodistopalvelimelle julkaistavat sisällöt: - Lääkemerkintöjen tietosisältömäärittelyt - Tarvittavat uudet tai päivitettävät koodistot Muiden määrittelyiden päivitys: - Tiedonhallintapalvelun määrittelyiden päivitys Määrittelyssä varmistetaan määritysten riittävä yhtenäisyys järjestelmätoteutuksen ja lääkitystietoihin liittyvän toiminnallisuuden näkökulmasta. 3.2 Lääkityslistan odotetut hyödyt Taulukossa 3 kuvataan Lääkityslistan käytöstä odotettavia suoria ja välillisiä hyötyjä. Ensimmäisessä vaiheessa hyödyt saadaan kattavien ja ajantasaisten reseptilääkitystietojen näkyvyyden osalta. Kokonaislääkityksen tiedot ja niistä saatavat hyödyt tavoitetaan vasta projektin 2. vaiheen toteuduttua, kun myös reseptivapaiden lääkkeiden sekä lääkkeen tarkastus- ja lääkkeenantomerkintöjen tiedot saadaan mukaan kokonaisuuteen.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 7(17) Taulukko 3. Lääkityslistan odotetut hyödyt. Jo 1. vaiheessa tavoitettavat hyödyt on kuvattu 1 -merkinnällä ja vasta 2. vaiheessa tavoitettavat hyödyt 2 -merkinnällä. NÄKÖKULMA HYÖDYT MITTARIT Hyödyt kansalaiselle - Kansalaiset voivat tarkastella omia ajantasaisia resepti 1 - / lääkitystietojaan 2 Omakannassa. - Ajantasainen Resepti 1 - / Lääkityslista 2 on katseltavissa Omakannassa. Hyödyt potilaan hoitoon osallistuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille. Hyödyt apteekeille ja sairaala-apteekeille Hyödyt lääkityksen tarkastuksessa / lääkehoidon arvioinnissa Hyödyt potilastiedon toisiokäytössä/hyötykäytössä Potilasturvallisuus-hyödyt Kustannushyödyt Hyödyt kansainväliseen terveydenhuoltoon - Resepti 1 - / Lääkitystiedot 2 ovat käytettävissä mahdollisimman kattavasti ja ajantasaisesti alkuperäisen tiedon tuottaneesta organisaatiosta riippumattomasti. - Resepti 1 - / Lääkityslistaa 2 ei tarvitse erikseen ylläpitää. - Tiedon oikeellisuus paranee, kun tieto kirjataan yhtenäistä tietorakennetta käyttäen 1. - Lääkitystiedot ovat tarvittaessa laajemmin myös apteekkien käytössä. 2 * - Annosjakelu voidaan luotettavasti toteuttaa ilman erillisjärjestelyitä 1. - Lääkityksen tarkistukset ja lääkehoidon arvioinnit voidaan perustaa mahdollisimman kattavan ja ajantasaisen Lääkityslistan tiedoille, eikä jatkossa tarvita lääkitystietojen esiselvitystä 2. - Työaikaa säästyy lääkitystietojen selvittelystä varsinaisen hoitotyön toteuttamiseen 2. - Potilaan lääkehoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta on aiempaa helpompi seurata mm. rakenteisesta annostuksesta kertyvän tiedon avulla 1. - Rakenteinen lääkitystieto mahdollistaa päätöksen tekoa tukevien tietojärjestelmien hyödyntämisen 1 - Ajantasainen resepti 1 - / Lääkityslista 2 mahdollistaa turvallisemman lääkehoidon potilaalle. - Lääkekustannukset ja lääkityksen haittavaikutuksista johtuvat ylimääräiset kustannukset vähenevät 1. - Lääkitystiedon keräämiseen ja merkinnän tekemiseen käytettävä henkilötyöaika pienenee 1 Luodaan perusta EU-tasoisen yhteentoimivuuden rakentamisella. 1 - Ajantasainen resepti 1 - / lääkityslista 2 on haettavissa Reseptikeskuksesta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. - Resepti 1 - / Lääkityslistan 2 tiedot päivittyvät automaattisesti normaaleista lääkkeenmääräysmerkinnöistä. - Kokonaislääkityslista on apteekkien käytettävissä. 2 - Annosjakelutiedot kulkevat osana reseptiä 1 - Resepti 1 - / Lääkityslista 2 nopeuttaa lääkehoidon arviointeja. - Resepti 1 - / Lääkityslistan 2 tietosisältöä ja -rakenteita käytetään suoraan tilastointi- ja tutkimustarkoituksessa. - Päätöksen tekoa tukevat järjestelmät hyödyntävät lääkitystietoa 1. - Lääkehoitoon liittyvien haittatapahtumien määrä vähenee 1. - Kelan lääkekorvausten määrä pienenee 1 - Lääkehävikki pienenee 1 - Lääkehoitoon liittyvien haittatapahtumien määrä vähenee 1 - Lääkitystiedot käytössä muissa EUmaissa 1
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 8(17) 4 Lääkityslistan käyttöönoton vaiheistus Vaiheen I sisältö: Lääkkeen yksilöivä id Rakenteinen annostus Lääkkeen tauotustiedot - uusiminen/kirjoittaminen vanhan lääkemääräyksen pohjalta (ketjuttaminen) - vastaavan lääkkeen tarkastaminen (vaikuttavan aineen pohjalta) - edellisten versioiden tulkinta vanhentuneiksi (Reseptikeskus) - annostustietojen tallennus rakenteisiin purettuina - annosohjeen/käyttöohjeen ohjelmallinen muodostus - lääkkeen asettaminen tauolle ja tauon päättäminen - voimassaolevan lääkityksen päättely Lääkkeen uudet rakenteiset tiedot - uusien tietojen kopiointi lääketietokannasta reseptille Lääkehoidon kestotiedot - määräaikaisen lääkkeen määrääminen Haittavaikutustieto - lääkkeen alkuperäisen aloituspäivän antaminen ja käsittely - lääkkeen lopettaminen - voimassaolevan lääkityksen päättely Paperireseptin viivakoodiin reseptiasiakirjan oid - Reseptikeskuksen reseptien reaaliaikainen näyttäminen ja päivitys - synkronointi (paperireseptit) Kypsän alaikäisen asettama kielto (huoltajille) - uusiminen vaikka uusimispyyntö on lähetetty toiseen organisaatioon - kiellon asettaminen ja näyttäminen Vaiheen II sisältö: Kokonaislääkityslista Joustavampi tietomalli (reseptikeskeisyydestä lääkekeskeisyyteen) Avohoidon lääkemääräykset ilman reseptiä Rakenteinen käyttötarkoitus Lääkekohtaiset kiellot Osastolääkityksen tiedot Antokirjaukset Tarkistusmerkinnät Potilaan itse kirjaamat tiedot - Kokonaislääkityslistan näyttäminen ja käsittely - uuden tietomallin mukaisen tiedon tuottaminen ja käsittely kaikissa toiminnoissa - diagnoosi(e)n valinta lääkkeen määräystilanteessa - lääkekohtaisten kieltojen ylläpito - Osastolääkemääräysten tekeminen - Antokirjausten tallentaminen - Tarkistusmerkintöjen tekeminen - Itsehoitolääkitys, huomiot lääkkeen käytöstä
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 9(17) 4.1 Lääkityslistan toteutuksen arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Seuraavaan listaan on koottu lääkitysmäärittelyiden arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia. Periaatteet ja linjaukset koskevat lopullista tavoitetilaa, johon pyritään vaiheittain. A. Lääkemerkintöjen tuottaminen 1. Lääkemerkinnällä tarkoitetaan kaikkia potilaskohtaisesti määrätyn tai potilaan käyttämän lääkkeen elinkaareen kohdistuvista toimenpiteistä tehtyjä tietosisältöjä. 2. Kaikki lääkemerkinnät tuotetaan terveydenhuollon potilastietojärjestelmässä (PTJ), sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (ATJ), selainkäyttöisessä resepti- ja potilastiedon käyttöjärjestelmässä (esim. Kelain) tai kirjataan apteekkijärjestelmässä (AJ) ja tallennetaan Reseptikeskukseen (RK). 3. Lääkemerkinnät syntyvät tietojärjestelmissä kertakirjauksella, eikä erillistä tiedon syöttämistä useampaan järjestelmään tai näkymään tarvita. B. Lääkemerkintöjen tallentaminen 1. Lääkemerkinnät tallennetaan Reseptikeskukseen. Paperimaailmaan perustuneista erillisistä potilaalle lääkkeen hankkimista varten annettavasta reseptistä ja potilaskertomukseen kirjattavasta potilaskertomusmerkinnästä luovutaan ja molemmat toteutetaan Reseptikeskukseen tallennettavalla yhdellä merkinnällä. 2. Jatkossa kansalaisen luvalla myös Omakannan Omatietovarantoon tallennettuista tiedoista, kuten lääkitykseen liittyvistä kommenteista, itsehoitolääkkeistä tai muista lääkitykseen vaikuttavista itsehoitovalmisteista (esim. ravintolisistä tai luontaistuotteista) voidaan tuottaa ammattihenkilön käyttöön valtakunnalliseen Lääkityslistaan koostettavia lääkemerkintöjä. C. Lääkemerkintöjen rakenne 1. Lääkemerkinnät toteutetaan yhtenäisellä rakenteella. 2. Lääkemerkinnät sisältävät vain merkinnälle oleelliset tiedot siten, että erillisistä tietovarannoista (esim. Lääketietokanta) tai muista lääkemerkinnöistä tarjolla olevien tietojen tuplakirjaamista (esim. määräystietojen toistaminen toimitus-, anto- tai tarkistusmerkinnöillä) tulee arvioida kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan välttää. 3. Lääkemerkinnän tietosisällössä erotetaan lääkkeen (koostumuksen) tiedot, lääkkeen käyttöön liittyvät tiedot sekä lääkkeen toimittamiseen liittyvät tiedot. D. Reseptikeskuksen tiedon hyödyntäminen 1. Reseptikeskuksessa olevista lääkemääräyksistä vain kunkin määrätyn lääkkeen (sama Määrätyn lääkkeen yksilöivä tunniste) uusin määräys on voimassa oleva. 2. Vain voimassa olevaa määrätyn lääkkeen uusinta reseptiä voi käyttää lääkkeen toimittamisessa, reseptin uudistamispyynnössä tai määräyksen muutoksen lähtökohtana. 3. Jos määrätyn lääkkeen uusimmalla määräyksellä on luovutuskielto, kielto koskee myös kyseisen lääkkeen (sama Määrätyn lääkkeen yksilöivä tunniste )muita tietoja. E. Valtakunnallisen Lääkityslistan tietosisällön koostaminen Reseptikeskuksesta 1. Reseptikeskus koostaa potilaan voimassaolevan kokonaislääkityksen tietosisällön kaikista Reseptikeskukseen tallennetuista rakenteisista lääkemerkinnöistä ja välittää sen Potilastietojärjestelmien tai Omakannan näytettäväksi. a. Reseptikeskus huomioi potilaan mahdollisesti asettamat luovutuskiellot lääkitystietoja koostaessaan. 2. Asiakas- tai potilastietojärjestelmä tai Omakanta muodostaa Reseptikeskuksen palauttamasta tiedosta valtakunnallisen lääkityslistan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, apteekkitoimijoiden tai potilaan itsensä yhdellä silmäyksellä nähtäväksi. 3. Tarkasteluhetkellä voimassaolevan kokonaislääkityksen lisäksi Reseptikeskuksesta voidaan tuottaa tietyn aiemman ajankohdan voimassa ollut kokonaislääkitys (tarkasteluhetken kieltotietojen mukaisena).
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 10(17) a. Alkuperäisten kieltotietojen mukaisen aiemman ajankohdan voimassaolleen Lääkityslistan voi Kela jälkikäteen rekonstruoida Reseptikeskuksesta erillisen kirjallisen pyynnön perusteella. F. Valtakunnallisen Lääkityslistan käsittely potilastietojärjestelmässä 1. Potilastietojärjestelmän tulee hakea aina valtakunnallisen Lääkityslistan tiedot terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarkastellessa lääkitystä tai määrätessä lääkettä, mikäli se on saatavilla. 2. Jos valtakunnallisen Lääkityslistan tiedot eivät ole saatavilla, on lääkkeen määrääjän pystyttävä määräämään lääkettä (paperi/puhelin reseptinä) ja tekemään siitä lääkemerkintä ilman valtakunnallisen lääkityslistan tarkastelua. 3. Potilastietojärjestelmässä pitää olla välineet Reseptikeskuksesta saatujen lääkitystietojen käsittelyyn ja järjestämiseen sekä vähintään lääkityksen määrittelyssä kuvattujen toiminnallisuuksien tuottamiseen. 4. Potilastietojärjestelmässä voidaan tarpeen mukaan väliaikaisesti tallentaa ja käsitellä lääkitystietoja myös muilla tavoin esimerkiksi erilaisten päätöksentuen/tietämysmoottoreiden avulla. Potilastietojärjestelmän vastuulla on tällöinkin tarvittaessa päivittää potilaan voimassaoleva lääkitys Reseptikeskuksesta, ettei toimita vanhan tiedon pohjalta. 5. Vuodeosastohoidon aikaisen lääkityksen hallinta tapahtuu Potilastietojärjestelmässä, joka toimii yhteen kansallisen lääkityslistan kanssa. Hoitojakson alkaessa ajantasaiset lääkitystiedot haetaan Reseptikeskuksesta. Tiedonsiirto valtakunnalliseen järjestelmään tapahtuu ensisijaisesti osastohoidon päättyessä. G. Muita periaatteita 1. Muutokset nykyisiin toteutuksiin pyritään minimoimaan. Ensisijaisesti minimoidaan Potilastietojärjestelmiin tehtävät muutokset ja toissijaisesti Kanta-palveluun tehtävät muutokset. 2. Lääkitystietoa koskevat yhtenäiset käsittelysäännöt ja käyttöoikeudet, jotka perustuvat yhteiseen suostumukseen ja lääkemääräysasiakirja (tai lääke) kohtaisiin kieltoihin. Lääkitystiedon käyttöä rajataan käyttöoikeuksin kunkin työtehtäviin liittyvien tarpeiden mukaisiksi. 3. Lääkitystiedon toisiokäyttö on mahdollistettava rakenteisen tietosisällön avulla siten, ettei valvontaa, tilastointia ja raportointia varten tarvita lääkityksen tietosisällön piirissä olevan tiedon osalta erillistä tiedonkeruuta. 4.2 Lääkitystiedon hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot Lääkitystietoa hyödyntävät terveydenhuollon organisaatioiden lisäksi mm. apteekit ja potilas itse. Lääkitystietoa hyödynnetään myös mm. tilastoinnissa, lääkkeiden väärinkäytön seurannassa ja haittavaikutusten seurannassa. Lääkitystietoihin liittyviä tietovarantoja ovat Reseptikeskus, Potilastiedon arkisto, kansalaisen omien terveystietojen tietovaranto sekä tilastointiin ja raportointiin liittyvät kansalliset tietovarannot. Tietämyspalveluilla ja masterdatalla tarkoitetaan sellaisia tietovarantoja, jotka eivät sisällä asiakastietoa ja/tai transaktionaalista tietoa vaan esimerkiksi alueellisesti tai valtakunnallisesti tarjolla olevia hoitokäytäntöjä, päätöksen teon tukipalveluita, tietosisältöjä sekä koodistoja ja luokituksia. Niitä käytetään varsinaisen potilastiedon tuottamisessa yhtenäistämään tiedon sisältöä ja rakennetta ja varmistamaan tiedon ajatasaisuutta sekä mahdollistamaan kirjatun potilastiedon monipuolisempaa hyödyntämistä ja ohjaamaan yhtenäisiin näyttöön perustuviin hoitokäytäntöihin.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 11(17) Kuva 1. Lääkitystiedon hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot 4.3 Kokonaislääkityksen hallinnan toiminnallinen tavoitetila Valtakunnallisen lääkityslistan tiedot perustuvat yksittäisiin lääkemerkintöihin ja jokainen lääkemuutos (mukaanlukien mm. reseptin uusiminen, lääkkeen aloitus ja lopetus) tarkoittaa aina uutta lääkemerkintää. Aiemmin tehty merkintä voidaan ottaa valtakunnallisen lääkityslistan avulla helposti uuden merkinnän pohjaksi niin, että vain muuttuvat tiedot tulee kirjata. Myös apteekkijärjestelmissä tehtävät reseptien korjausten tai puhelin- ja paperireseptien kirjaukset koostetaan ajantasaisina mukaan valtakunnalliselle lääkityslistalle Reseptikeskukseen tallennetuista tiedoista. Lääkitystieto kirjataan kertakirjausperiaatteen mukaisesti yhteen kertaan ja tallennetaan Reseptikeskukseen. Reseptikeskukseen tallennettua tietoa hyödynnetään paitsi lääkkeen toimittamiseen myös lääkehoidon suunnitteluun ja seurantaan. Aiemmasta erillisestä potilaskertomusmerkinnästä reseptilääkkeistä luovutaan ja tehtyä lääkemääräystä hyödynnetään myös osana potilaskertomusta. Lääkitystietoa koskevat yhtenäiset käsittelysäännöt ja käyttöoikeudet. Erilaisista kirjaus-, tallennus- ja käyttöoikeuksista Reseptikeskukseen ja potilaskertomukseen luovutaan ja lääkitystiedon käyttöä rajataan käyttöoikeuksin kunkin työtehtäviin liittyvien tarpeiden mukaisesti. Lääkitystiedon käsittely voidaan jakaa lääkitystiedon katseluun, lääkkeen määräämiseen, lääkkeen antoon, lääkityksen tarkistamiseen ja reseptin uusimiseen liittyviin toimintoihin. Lähtökohtaisesti kaikki muut toiminnot lähtevät voimassaolevan lääkitystiedon katselusta. Lääkitystiedon käsittelyyn on osallisena seuraavia järjestelmäkokonaisuuksia: Potilastietojärjestelmä (PTJ), Asiakastietojärjestelmä (ATJ), Reseptikeskus (RK), Apteekkitietojärjestelmä (AJ) sekä Omakanta / Omatietovaranto (PHR).
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 12(17) 5 Muutokset nykytilanteeseen 5.1 Lääkitystiedon rakenne Nykyisin valtakunnallinen lääkitystieto perustuu Reseptikeskukseen tallennettuihin reseptitietoihin, joita yhdistetään ketjuttamalla ne reseptin uusimisessa edelliseen reseptiin. Jos uusi resepti tuotetaan muutoin kuin uudistamismekanismilla, lääkitystiedon ketjuttaminen ei toimi. Kaikkia lääkitysmuutoksia ei myöskään tallenneta lainkaan Reseptikeskukseen vaan osa tallennetaan ainoastaan potilaskertomukseen. Valtakunnallisella lääkityslistalla lääkitystiedon yhdistäminen tapahtuu uuden määrätyn lääkkeen yksilöivän tunnisteen avulla. Lääkkeen muutosten, reseptin uusimisen ja uuden lääkemääräyksen kirjoittamisen yhteydessä tarkistetaan aina linkitys aiempiin määräyksiin (tarvittaessa vaikuttavien aineiden mukaisesti), jolloin lääkitystiedon yhdistäminen on varmempaa. Lisäksi kaikki lääkitysmuutokset myös lääkkeiden lopetus tallennetaan Reseptikeskukseen, jolloin lääkitystiedot pysyvät ajantasaisina. Lopetetut lääkkeet eivät näy voimasssa olevan lääkityksen tietoina lääkityslistalla. Lääkitystiedon kaksinkertaisesta tallentamisesta (reseptinä Reseptikeskukseen ja kertomusmerkintänä potilaskertomukseen) luovutaan, jolloin kaikki lääkitystiedot kootaan yhteen tietolähteeseen jonka ajantasaisena pitäminen on varmempaa. Lääkitystiedon rakenteisuutta lisätään. Lääkkeen annostus ja koostumus rakenteistetaan ja annostus- ja käyttöohjeen tuottamiseen määritellään automatiikkaa annostuskirjauksen yksinkertaistamiseksi ja virheettömämpien potilasohjeiden tuottamiseksi. Rakenteisuuden lisäyksellä mahdollistetaan myös päätöksen tukea tuottavien sovellusten parempaa hyödyntämistä. 5.2 Avolääkityksen työnkulkujen muutos Nykyisin lääkkeen määräjä perehtyy potilaan lääkitykseen pääsääntöisesti potilastietojärjestelmän omasta lääkityslistasta tai Reseptikeskuksesta. Lääkkeen voi tarvittaessa määrätä myös lääkityslistaan tutustumatta. Lääkitysmerkinnät tehdään potilastietojärjestelmän omaan lääkityslistaan ja reseptilääkkeistä ja reseptin uusimisista tuotetaan lisäksi sähköinen resepti reseptikeskukseen. Lääkitysmuutoksista (mukaan lukien lääkkeen lopetus) merkinnät tehdään ainoastaan omaan potilastietojärjestelmään. Jatkossa lääkkeen määrääminen lähtee aina (kun se on mahdollista) valtakunnalliseeen lääkitystietoon perustuvalta lääkityslistalta, jonka potilastietojärjestelmän tulee tuottaa reseptikeskuksesta haetun tiedon pohjalta. Vain jos valtakunnallista lääkitystietoa ei ole mahdollista käyttää, voi lääkkeen määrätä myös potilastietojärjestelmän oman lääkitystiedon pohjalta. Lääkkeen määrääjän kannalta ero näkyy vain lääkitystietojen kattavuudessa (ja huomautuksena, jos valtakunnallinen lääkityslista ei ole käytettävissä). Myös lääkitysmuutokset lääkkeen määrääjä kirjaa lääkityslistalle kuten nykyisin. Potilastietojärjestelmän tehtävä sen sijaan on tehdä myös lääkitysmuutoksista päivitys Reseptikeskukseen. Määrääjälle ainoa muutos on vaatimus allekirjoittaa reseptilääkkeisiin kohdistuvat muutokset. Myös reseptien uusiminen tapahtuu lääkkeen määrääjän kannalta pääosin kuten nykyisin. Ainoastaan uusimisen aikarajoitukset jäävät merkityksettömiksi, koska kyseessä on (teknisesti) aina uuden reseptin kirjoittaminen, jolle ei ole aikarajoituksia. Uusimispyyntöjen tekeminen ja käsittely sen sijaan säilyy ennallaan aikarajoja myöten. Uutena ominaisuutena (2. vaiheessa) käyttöön tulee lääkityksen tarkistusmerkintöjen kirjaamismahdollisuus. Tarkistus voidaan tehdä lääkekohtaisesti tai eritasoisina kokonaislääkitystarkistuksina. Myös potilaan itse kertoma lääkkeiden käytön toteutus sekä lääkekohtaiset kommentit voidaan kirjata lääkitystarkistuksina. Jatkossa potilaan kommentointi sekä itsehoitolääkkeiden kirjaaminen voidaan toteuttaa myös Omakannan Omatietovarannon kautta.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 13(17) 5.3 Avolääkityksen muutos tietojärjestelmille Tietojärjestelmien kannalta prosessit muuttuvat lääkkeen määrääjän työnkulkuja enemmän, kun potilastietojärjestelmien tulee tallentaa kaikki lääkitysmuutosten tiedot Reseptikeskukseen (1. vaiheessa vain reseptilääkkeiden osalta). Sen sijaan potilastiedon arkistoon ei jatkossa enää tallenneta erillistä merkintää. Potilastietojärjestelmiltä edellytetään jatkossa myös uusia tarkistustoiminnallisuuksia, joilla ehkäistään päällekkäisen lääkityksen määräämistä epähuomiossa, mm. vastaavien lääkkeiden tarkistusta edellytetään uutta lääkettä määrättäessä. Viestiliikennettä Reseptikeskukseen pyritään yksinkertaistamaan. Jatkossa lääkettä määrätessä erillistä hakua reseptikeskukseen ei enää tarvita, sillä uusi resepti voidaan tehdä valtakunnallisen lääkityslistan tietojen pohjalta. Erillinen vanhan reseptiasiakirjan haku voidaan tarvita vain joissain erityistilanteissa. Uusina asioina käyttöön tulee (2. vaiheessa) lääkityksen tarkistusmerkintöjen kirjaaminen sekä lisääntyneen rakenteisuuden mahdollistama annostuksen valvotun syöttökoodin käyttö sekä automaattisen annostus- ja käyttöohjeen tuottaminen. Lisäksi rakenteisuus mahdollistaa myös annosjakelun toiminnallisuuksien kehittämisen ja tiedon kulun parantamisen. 5.4 Avolääkityksen muutos Reseptikeskukselle ja Potilastiedon arkistolle Reseptikeskukseen tallennettavan tiedon määrä kasvaa, kun myös kaikki avolääkityksen lääkemerkinnät tallennetaan reseptikeskukseen. Uuden lääkitystiedon määrän kasvu on kohtalaisen pieni, sen sijaan lääkemuutoksista syntyvä tiedon määrä lienee kohtalainen Reseptikeskuksen kokonaisvolyymiin nähden. Tarkkaa arviota tiedon määrän kasvusta ei ole tiedossa. Vastaavasti Potilastiedon arkistoon tehtävien lääkemerkintöjen määrä pienenee merkittävästi (verrattuna vaihtoehtoon, että kaikista resepteistä tallennettaisiin potilaskertomusmerkintä Potilastiedon arkistoon), kun resepteistä ei enää tallenneta erillistä potilaskertomusmerkintää ja muutkin avolääkityksen lääkemerkinnät tallennetaan Reseptikeskukseen. Kokonaisuutena Kanta-palveluihin tallennettava tietomäärä pienenee. Sanomaliikenne reseptikeskukseen yksinkertaistuu, kun lääkemääräyksen voi jatkossa tehdä suoraan reseptikeskuksen tietoihin perustuvan lääkityslistan tiedoilla. Tämä koskee myös reseptin uusimista. Reseptin uusimispyynnön käsittelyyn liittyvä sanomaliikenne sen sijaan säilyy ennallaan. Myöskään reseptin korjaamisessa ja mitätöinnissä sanomaliikenteeseen ei ole tulossa muutosta. Lääkemuutosten ja lääkkeen lopetusten tallentaminen Reseptikeskukseen uutena toiminnallisuutena lisää Reseptikeskukseen tallennettavien lääkemerkintöjen lisääntyessä myös sanomaliikennettä vaikkakin prosessi sinällään yksinkertaistuu. Potilastiedon arkiston sanomaliikenteeseen ja asiakirjamääriin muutoksilla ei liene merkittävää vaikutusta, Reseptikeskukseen tulee myös uusia toiminnallisuuksia. Lääkemuutoksissa (mukaan lukien reseptien uusiminen) Reseptikeskuksen tulee huolehtia, että kustakin määrätystä lääkkeestä on voimassa vain yksi resepti. Tämä toteutetaan määrittelemällä, että vain kunkin määrätyn lääkkeen uusin määräys on voimassa oleva. Toiminnallisuus perustuu määrätyn lääkkeen yksilöivään tunnisteeseen reseptien ketjuttamiseen sijaan, mikä yksinkertaistaa reseptien voimassaolon hallintaa. Toinen uusi toiminnallisuus (2. vaiheessa) on Lääkityslistapalvelu, joka mahdollistaa valtakunnallisesti ajantasaisen ja nykyistä kattavamman kokonaislääkitystiedon ylläpidon valtakunnallisesti. Arvioitavaksi jää vielä lääkityslistapalvelun hyödyntämisen mahdollisuus myös lääkkeen toimittamisessa erityisesti annosjakeluun liittyen ja sen vaikutukset nykyisen reseptipalvelun tarpeellisuuteen.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 14(17) 5.5 Osastolääkitykseen liittyvät muutokset Osastohoidon aikaisen lääkityksen hallinta jää jatkossakin potilastietojärjestelmien hallinnoitavaksi. Osastohoitojaksolle tultaessa potilastietojärjestelmä hakee lääkitystiedot Reseptikeskuksesta ja osastohoitojakson päättyessä tai keskeytyessä tallentaa voimassa olevat lääkitystiedot Reseptikeskukseen (1-vaiheessa vain reseptitietojen tallennus Reseptikeskukseen). Osastohoitojakson aikana tietoja ei tallenneta eikä haeta Reseptikeskuksesta. Osastohoidon aikana (2. vaiheessa) potilastietojärjestelmissä käytetään samaa tietosisältöä ja rakennetta kuin avohoidossa. Ne erotetaan avohoidon lääkemerkinnöistä siten, että lääkitystietoja haettaessa osastolääkityksen tiedot eivät kuormita avolääkitystietojen hakua vaan ne haetaan tarvittaessa erikseen. Erityisen runsaasti läkemerkintöjä tuottavien yksiköiden / tietojärjestelmien (esim. teho-osasto) tuottamat lääkemerkinnät voidaan lisäksi erotella omaksi ryhmäkseen. Osastojakson alussa ja lopussa tapahtuva lääkitystiedon hallinnan vaihtuminen Reseptikeskuksen ja potilastietojärjestelmän välillä edellyttää osastojakson alussa ja lopussa tapahtuvien avo- ja osastolääkityksen vaihtojen entistä tarkempaa hallintaa niin käyttäjien työnkuluilta kuin tietojärjestelmien toimintaprosesseiltakin. 2. vaiheessa selvitetään mahdollisuutta estää osastohoitojakson aikaiset avolääkityksen muutokset Reseptikeskuksessa. 1. vaiheessa muutosten huomiointi potilaan kotiutusvaiheessa jää vielä lääkkeen määrääjän huomioitavaksi, kuten nykyisinkin.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 15(17) 6 Lääkityksen määrittelyistä Lääkitysprojektissa tuotettavat määrittelyt on lueteltu kappaleessa 3.1. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan tarkemmat määrittelyt reseptin uudistamiseksi tarvittavista tietosisällöistä, rakenteista ja toiminnallisuuksista. Toisessa vaiheessa määrittelyitä täydennetään kokonaislääkityksen hallinnan kokonaisuuden tuottamiseksi tarvittavista muutoksista. Kukin määrittelykokonaisuus kuvataan omassa osajulkaisussaan. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti 1. vaiheessa julkaistavat eri määrittelykokonaisuuksien sisällöt. 6.1 Prosessikuvaukset 6.1.1 Potilastietojärjestelmien prosessikuvaukset Prosessikuvauksissa esitetään reseptien tarkastelun, kirjoittamisen, korjaamisen ja mitätöinnin sekä lääkkeen lopettamisen prosessikuvaukset potilastietojäjrestelmissä tarvittavine ali- ja liitännäisprosesseineen. 6.1.2 Apteekkijärjestelmien prosessikuvaukset Apteekkijärjestelmien osalta kuvataan prosessit lääkkeen toimittamisesta ja puhelin- tai paperireseptin tallentamisesta sekä niihin liittyvistä ali- ja liitännäisprosesseista. 6.2 Käyttötapauskuvaukset 6.2.1 Potilastietojärjestelmien käyttötapauskuvaukset Potilaskertomusjärjestelmien käyttötapaukset on päivitetty reseptien lääketoimitusten ja uusimispyyntöjen tarkastelun, reseptin kirjoittamisen, korjaamisen ja mitätöinnin osalta. Lisäksi on tuotettu uudet käyttötapaukset lääkkeen lopettamisesta, rakenteisen annostuksen kirjaamisesta sekä annostusohjeen muodostamisesta rakenteisen annostustiedon pohjalta. Muilta osin käyttötapauksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia ja vanhat käyttötapaukset on sellaisenaan liitetty määrittelyihin. 6.2.2 Apteekkijärjestelmien käyttötapauskuvaukset Apteekkijärjestelmien käyttötapaukset on päivitetty prosessit lääkkeen toimittamisesta, tietojen hakemisesta reseptikeskuksesta, toimitettavien reseptien valitsemisesta ja allekirjoitettujen lääketoimitusten lähettämisestä sekä puhelin- tai paperireseptin tallentamisesta. Muilta osin käyttötapauksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia ja vanhat käyttötapaukset on sellaisenaan liitetty määrittelyihin. 6.3 Vaatimusluettelot 6.3.1 Potilaskertomusjärjestelmien vaatimusluettelot Potilaskertomusjärjestelmien vaatimusluetteloon on päivitetty potilastietojärjestelmiä koskevat sähköiseen reseptiin liittyvät vaatimukset. Vaatimukset perustuvat työnkulkuihin reseptikeskuksen tietojen tarkastelussa, reseptien kirjoittamisessa ja muokkaamisessa, lääkkeen lopettamisessa ja reseptin uusimispyyntöjen käsittelyssä. Lisäksi vaatimusluettelossa kuvataan mm. reseptin käyttöoikeuksiin ja kieltoihin, tiedonantoihin potilaalle sekä reseptin toimitukseen liittyviin potilastietojärjestelmien ominaisuuksiin kohdistuvia vaatimuksia.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 16(17) Vaatimusluetteloon on päivitetty reseptin käsittelyyn ensimmäisessä vaiheessa tulevat muutokset. Vaatimuksia, joihin ei ole tullut muutoksia, ei ole tässä yhteydessä systemaattisesti tarkistettu. 6.3.2 Apteekkijärjestelmien vaatimusluettelot Apteekkijärjestelmien vaatimusluetteloon on päivitetty apteekkijärjestelmien ja sairaala-apteekkijärjestelmien sähköiseen reseptiin liittyvät vaatimukset. Vaatimukset perustuvat työnkulkuihin reseptikeskuksen tietojen tarkastelussa, reseptien tallentamisessa ja lääkkeen toimittamisessa ja reseptin uusimispyyntöjen käsittelyssä liittyvissä toiminnoissa. Lisäksi vaatimusluettelossa kuvataan mm. reseptin käyttöoikeuksiin ja tiedonantoihin potilaalle liittyviin potilastietojärjestelmien ominaisuuksiin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimusluetteloon on päivitetty reseptin käsittelyyn ensimmäisessä vaiheessa tulevat muutokset. Vaatimuksia, joihin ei ole tullut muutoksia, ei ole tässä yhteydessä systemaattisesti tarkistettu. 6.4 CDA-määrittelyt Tästä puuttuu vielä kuvaus. 6.5 Käsitteet ja käsitemallit Valtakunnallisten reseptin ja lääkityksen hallinnan määrittelyiden yhteydessä on päivitetty lääkemerkintöihin liittyvää sanastoa ja käsitemalleja. Päivityksen yhteydessä on erityisesti harmonisoitu reseptin ja muiden lääkemääräysten ja lääkitysmerkintöjen käsitteitä. 6.6 Tietomallit ja tietosisältökuvaukset Tietomalleissa ja tietosisältökuvauksissa on mallinnettu reseptin, lääketoimituksen ja uusimispyynnön käsittelyyn liittyvien tietosisältöjä ja rakenteita tietomallikuvina. Tarkemmat tietosisällöt ja rakenteet on kuvattu Koodistopalvelussa julkaistavissa tietosisältömäärittelyissä ja CDA-määrittelyissä. 6.7 Rakenteisen annostuksen syöttöpohja Rakenteisen annostuksen syöttöpohjassa on kuvattu rakenteisen annostustiedon pohjalta tuotettavan käyttöohjeen muodostuksen esimerkin omainen mallipohja. Dokumentissa on kuvattu lisäksi esimerkkitapauksia mallipohjalla rakenteisesta tiedosta muodostetuista käyttöohjeista. 6.8 Koodistopalvelimella julkaistavat sisällöt 6.8.1 Tietosisältömäärittelyt Lääkityksen tietosisältömäärittelyt kuvataan yksityiskohtaisesti Koodistopalvelussa julkaistavina koodistopalvelinrakenteina. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan reseptiin, reseptin toimittamiseen, sekä uusimispyyntojen käsittelyyn liittyvät tietosisällöt.toisessa vaiheessa kuvataan lisäksi anto- ja tarkastusmerkintöjen sekä osastolääkityksen erityispiirteiden tietosisällöt. 6.8.2 Lääkityksen luokitukset Koodistopalvelimella julkaistaan ja ylläpidetään lisäksi lääkityksen tietosisällöissä käytettävät koodistot. Erityistä niiden käytössä on, että suuri osa koodistoista on käytettävissä myös Lääketietokannan kautta ja tällöin vain osa niiden tiedoista on käyttäjän muokattavissa.
Lääkitysmäärittelyt v. 0.9 17(17) 7 Riippuvuudet muihin määrittelyihin Lääkitystietoa ja sen käyttöä on määritelty myös muissa julkaisuissa, joista keskeisimmät ovat: - Terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri - Kanta-arkkitehtuurikuvaukset, suostumuksenhallinnan määrittelyt ja Potilastiedon arkiston määrittelyt, ks. www.kanta.fi - Tiedonhallintapalvelun määrittelyt - Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas: Keskeisten kertomusrakenteiden kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen, Osa I, Versio 2015 (lääkehoidon kirjaaminen luvussa 14) - Turvallisen lääkehoidon opas, THL - Lääketietokannan määrittelyt http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/laaketietokannan-kehittaminen