KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS

KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS Lämpölaitosyhdistys ry Suositus K / 1995

Lämpölaitosyhdistys ry 1995 ISSN 07840217 Viite: LLYkansio 1/5

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Kaukolämmityslaitteiden kunnon ja toiminnan tarkastuksen tarve on kasvamassa. Kaukolämmitys laajeni voimakkaasti 1970 ja 1980luvuilla; tuolloin asennettujen lämmönjakokeskusten taloudellinen käyttöikä alkaa olla täyttymässä. Monilla paikkakunnilla vanhojen lämmönjakokeskusten uusinnat ylittävät lukumääräisesti jo nyt uusien liittymien määrän. Kaukolämmityslaitteiden katselmustoiminta edesauttaa hallituksen asettamia energiansäästötavoitteita. Suositusta laadittaessa on otettu huomioon valtiovallan edistämät energia ja kuntokatselmusmenettelyt. Lämpö ja energialaitosten suorittama kaukolämmityslaitteiden katselmus täydentää edellä mainittuja katselmuksia. Lämpö ja energialaitosten henkilöstöllä on hyvä asiantuntemus tarkastaa lämmönjakokeskusten kunto ja toimivuus. Lisäksi heillä on historia ja perustietoja rakennuksesta, joita voidaan käyttää katselmuksen pohjatietoina. Suositus on pääasiassa suunnattu lämpö ja energialaitoksille, mutta myös muut lämmitysalan yritykset voivat suorittaa tämän suosituksen mukaisia katselmuksia. Katselmusten suorittamiseen järjestetään koulutusta. Suosittelemme vain koulutettujen katselmoijien käyttöä. Tämä suositus korvaa Lämpölaitosyhdistys ry:n suosituksen K/88 "Kuluttajalaitteiden kunnon tarkastaminen". Suositus kaukolämmityslaitteiden katselmuksista on hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa 26.10.1995 Katselmustyöryhmä Timo Pesonen Kalle Koivula Timo Neira Terjo Nieminen Tuomo Toivanen Mirja Tiitinen Tampereen kaupungin sähkölaitos Hämeenlinnan Energia Oy Helsingin Energia Valkeakosken Energia Hyvinkään Lämpövoima Oy Lämpölaitosyhdistys ry

LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS K/1995 Lämmönkäyttötoimikunta KAUKOLÄMMITYSLAITTEIDEN KATSELMUS SISÄLTÖ 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS... 1 2. KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI... 1. PERUSTIETOJEN SELVITYS... 2 4. MITTAUKSET JA TARKASTUKSET... 4.1 Mittaus ja menettelyohjeet... 4.2 Tarvittavat mittalaitteet... 4 4. Asbesti... 4 4.4 Lämmitystehojen mittaukset... 5 4.5 Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus... 6 4.6 Siirtimien tiiviys... 7 4.6.1 Sisäiset ja ulkoiset vuodot... 7 4.6.2 Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus... 7 4.7 Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus... 8 4.8 Säätölaitteiden toiminnan tarkastus... 8 4.9 Lämpöenergian mittauksen toiminta... 9 5. TULOSTEN ANALYSOINTI... 9 5.1 Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella... 9 5.1.1 Lämmityksen ja ilmastoinnin siirtimet... 10 5.1.2 Käyttövesisiirtimet... 11 5.2 Lämmitystehon laskenta... 1 5. Paineerojen tarkastelu... 14 5.4 Säätölaitteiden toiminta... 16 5.5 Sopimustehon/vesivirran tarkistus... 16 5.6 Lämmitysverkoston tasapainotus... 16 5.7 Laiteuusinnan mitoitus... 17 6. RAPORTTI... 17 7. JATKOTOIMENPITEET... 17 LIITTEET 1... 7 Liite 1 Markkinointikirje... 19 Liite 2 Tilauslomake... 21 Liite Katselmuspöytäkirjat... 22 Liite 4 Asbestin esiintymisestä... 24 Liite 5 Käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti... 25 Liite 6 Veden ominaisuuksia... 26 Liite 7 Katselmusraportti, esimerkki... 27

1 1. TARKOITUS JA KATSELMUKSEN LAAJUUS Tämä suositus on tarkoitettu ohjeeksi lähinnä asuinrakennusten tai niihin lämmitysjärjestelmiltään verrattavien muiden rakennusten kaukolämmityslaitteiden katselmusten suorittamiseen. Katselmussuositus sisältää sekä kuntoarvion että energiankäytön tason tarkastelun. Suositusta voidaan soveltaa suppeampana tai laajempana kokonaisuutena tekijän resurssien puitteissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää kaukolämmityslaitteiden kunto ja toimivuus siten, että kiinteistö voi annettujen ehdotusten mukaisesti parantaa lämmitysjärjestelmän toiminnan taloudellisuutta, toimintavarmuutta ja jäähdytystä. Katselmuksessa * selvitetään rakennuksen perus ja kulutustiedot * suoritetaan laitteiden tarkastus ja mittaukset (siirtimien lämpötekninen toiminta, siirtimen tiiviystarkastus, säätölaitteiden sekä paisunta ja varolaitteiden toiminnan ja kunnon tarkastus, jne.) * analysoidaan mittaustulokset * raportoidaan tulokset ja annetaan ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Asiakas voi tarvittaessa laatia annetun katselmusraportin perusteella korjaussuunnitelman. Lämpölaitoksen tekemä kaukolämmityslaitteiden katselmus voi samalla olla pohjana asiakkaan kanssa sovittavalle jatkuvalle huoltotoiminnalle. Huoltosopimuksen mukaan lämpölaitos tarkastaa ja huoltaa asiakkaan kaukolämmityslaitteet määräajoin, esim. kerran tai kaksi kertaa vuodessa. 2. KATSELMUSTEN HINNOITTELU JA MARKKINOINTI Katselmusten hinnoittelussa tulee ottaa huomioon vuonna 1992 voimaan tullut kilpailulaki, joka painottaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Hinnoitteluperusteiden tulee olla julkisia ja asiakkaan on pystyttävä seuraamaan niitä. Hinnoittelun on perustuttava todellisiin kustannuksiin, katselmuksia ei saa subventoida kaukolämmön hinnalla. Katselmuspalvelun tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Katselmusten markkinointi aloitetaan kartoittamalla kaukolämpöyrityksen omat henkilöstö ym. resurssit. Asiakkaat segmentoidaan ja katselmuksia markkinoidaan kohderyhmittäin. Katselmukset voidaan tarjota kokonaan kaukolämpöyrityksen toteuttamana tai yhteistyössä esim. alueen LVIurakoitsijoiden kanssa. Katselmus koostuu esim. seuraavista osaalueisista: * kaukolämmityslaitteiden kuntoarvio * kaukolämmityslaitteiden toimintatarkastus * kaukolämmityslaitteiden käytön opastus * kaukolämmityslaitteiden laitetietojen päivitys * kaukolämpöenergian kulutusselvitys * sopimusvesivirran/tehon mittaus ja tarkastus * kaukolämmityslaitteiden mitoitus laiteuusintaa varten.

2 Markkinointi kohdennetaan kaukolämpöyrityksen asiakastietorekisteristä saatavien tietojen perusteella esim. seuraavasti: * suuret kuluttajat * normaalia enemmän kuluttavat * huonot jäähdyttäjät * kuluttajalaitteiden ikä yli 10 vuotta * määrätty laitetyyppi. Katselmusten markkinoinnista tehdään suunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti. Markkinatutkimuksella voidaan kartoittaa kaukolämpöasiakkaiden tarpeet kaukolämmityslaitteiden katselmukseen jo ennen suunnitelman laatimista. Markkinoinnissa käytetään kaikkia markkinointiviestinnän keinoja, kuten järjestämällä katselmusten infotilaisuuksia, ottamalla asiakkaisiin yhteyksiä henkilökohtaisesti tapaamalla tai puhelimitse, lähettämällä markkinointikirjeitä tai ilmoittamalla paikallisissa viestimissä. Hyvä ja luotettava keino on esitellä katselmuksen tehneiden talojen saamia etuja ja hyötyjä. Kaukolämpöyritys sopii asiakkaan kanssa katselmuksen laajuudesta ja siihen liittyvistä töistä. Liitteessä 1 on esimerkki markkinointikirjeestä ja liitteessä 2 katselmuksen tilauslomakkeesta.. PERUSTIETOJEN SELVITYS Katselmus alkaa perustietojen selvityksellä. Tilauslomakkeella kartoitetaan kiinteistön esitiedot täydentämään ja varmistamaan lämpölaitoksen asiakastietorekisteriä. Myös mahdolliset kiinteistön tiedossa olevat ongelmat voidaan selvittää jo tässä yhteydessä (vrt. liite 2, katselmuksen tilauslomake). Tilauksen yhteydessä asiakkaalta pyydetään seuraavat kiinteistötiedot: * yhteystiedot * rakennustiedot: tilavuus, rakentamisvuosi, asuin ja liikehuoneistojen lukumäärät * käyttöveden kulutustiedot * mahdolliset tiedossa olevat lämmitystekniset ongelmat * suoritetut energiansäästötoimenpiteet * tiedot asbestin esiintymisestä. Lämpölaitos kerää omista tiedostoistaan tiedot * energiankulutuksesta ja sen kehityksestä * jäähdytyksestä * rakennuksesta * laitteista * mahdollisesta asbestista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys asiakkaan energiankulutuksen ja laitetekniikan tasosta.

4. MITTAUKSET JA TARKASTUKSET Katselmukset tehdään lämmityskaudella, jolloin voidaan tarkastaa lämmitys ja ilmastointisiirtimien toiminta. Ulkolämpötilan tulisi olla mittauksia tehtäessä alle 0 C. Laskennan tarkkuus huononee huomattavasti, kun ulkolämpötila on sitä korkeampi. Kiinteistössä suoritetaan kaukolämmityslaitteiden toiminnan tarkastukset ja mittaukset sekä laitteiden kunnon selvitys. Tarkastuksista ja mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Kiinteistön edustajan tulisi olla läsnä katselmustilaisuudessa. Samalla voidaan antaa myös laitteiden käytön opastusta. 4.1 Mittaus ja menettelyohjeet Lähtötietojen perusteella muodostetaan yleiskäsitys kohteesta ennen katselmuskäyntiä. Tällä perusteella määritellään ennakkoon katselmuskäynnin ajankohta ja tarvittavat mittalaitteet. Oleellisena osana katselmuskäyntiin kuuluu kiinteistön käyttöhenkilökunnan haastattelu. Katselmuskäyntiin sisältyvät toimenpiteet suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. Mitataan ulkolämpötila ja merkitään se pöytäkirjaan ennen lämmönjakohuoneeseen siirtymistä. 2. Arvioidaan lämmönjakohuoneen ja siellä olevien laitteiden yleiskunto sekä selvitetään asbestin esiintymistä (kpl 4.).. Luetaan lämmönjakolaitteiden lämpömittarit ja kirjataan pöytäkirjaan. Samalla tarkistetaan ko. mittareiden yleiskunto. 4. Selvitetään ja kirjataan pöytäkirjaan säätölaitteiden asetukset ja toiminta sekä kiinteistön ilmanvaihtoon ja laitteiden kytkentään liittyvät toimintatilat. Sisälämpötila pyritään selvittämään mittaamalla. 5. Lämmitystehon mittaukset (kpl 4.4). Mittausten aikana voidaan tehdä seuraavat kohdat 6 ja 7. 6. Luetaan ja kirjataan pöytäkirjaan lämmönsiirtimien, säätölaitteiden, pumppujen, paisuntalaitteiden yms. laitteiden tiedot. Samalla arvioidaan em. laitteiden kunto. Lämmönsiirtimien osalta arvioidaan yleiskunto ja eristykset. 7. Tarkistetaan ja kirjataan putkistojen ja varusteiden kunto ja toimivuus sekä arvioidaan niiden huolto ja uusimistarve.

4 8. Luetaan ja kirjataan painemittarien lukemat pöytäkirjan mukaisesti kaukolämpökiertoveden paineeron selvittämiseksi (kpl 4.5). 9. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen vuototesti (kpl 4.6.2). 10. Tehdään käyttöveden lämmönsiirtimen mahdollinen kuormituskoe (kpl 4.7) ja kirjataan arvot pöytäkirjan kohtaan "Lämmitystehon mittaukset". 11. Tarkistetaan ja kirjataan pöytäkirjaan tiedot mittauskeskuksesta ja mittauksesta (kpl 4.9). 12. Annetaan tarvittaessa käytönopastus. 1. Tarkistetaan, että venttiilien yms. käyttöasennot ja laitteiden asetusarvot ovat alkutilanteen mukaiset. 14. Tarkistetaan poistuttaessa ovien lukkiutuminen ja avainasiat. 15. Mitataan ulkolämpötila tarvittaessa uudestaan ja merkitään se pöytäkirjaan. Katselmuspöytäkirjoista on esimerkki liitteessä. Pöytäkirjat voidaan sellaisinaan liittää raporttiin. 4.2 Tarvittavat mittalaitteet 4. Asbesti /5/.../12/ Kohteessa tehtäviä mittauksia varten tarvitaan vähintään seuraavat mittalaitteet: * digitaalinen lämpötilamittari (tarkkuus 0,1 C) * digitaalinen sekuntikello * painemittarit, 2 kpl Laajemmissa mittauksissa tarvitaan myös * virtauksen mittauslaitteet. Katselmuksen yhteydessä tehdään arvio asbestin esiintymisestä lämmönjakohuoneessa ja niissä tiloissa, joissa katselmustoimintaa suoritetaan. Mikäli tiloissa on rikkinäistä, pölyävää asbestia, katselmusta ei voida suorittaa. Tällöin asiakasta kehotetaan tekemään tarvittavat asbestipurkutyöt. Liitteessä 4 on lisätietoa asbestin esiintymisestä. Katselmusten yhteydessä huomioitavat asbestityöt: * Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä todetaan, onko asbestia. * Asbestieristeiden ollessa rikki tarkastustyötä ei tehdä. Kiinteistön omistajalle ilmoitetaan asbestista ja pyydetään poistamaan tai paikkaamaan eristeet. Asbestityön voi tehdä vain työsuojelupiirin valtuuttama liike.

* Katselmus voidaan suorittaa asbestieristeiden ollessa pinnaltaan ehjää, jolloin se ei aiheuta pölyämistä. Raporttiin kirjoitetaan, että eristemateriaali on asbestia. * Kiinteistössä suoritettavien asbestipurkutöiden yhteydessä puretaan myös lämpölaitoksen laitteiden ja putkien asbestieristeet. Asiasta ja kustannusten jakamisesta sovitaan lämpölaitoksen kanssa ennen purkutöitä. Tällöin sovitaan myös uudelleeneristämisestä. 4.4 Lämmitystehojen mittaukset Ennen mittauksen aloitusta selvitetään, että tarvittavat mittausyhteet ovat olemassa. Mitattavan lämmitysverkon/siirtimen toiminta tulee olla vakaata ja säätö ei saa huojua. Säätöjen asetuksiin, käyttökytkimiin ja säätö ja sulkuventtiileihin ei tästä syystä kosketa ennen mittauksia. 1. Jos lämmityssiirtimiä on kaksi (esim. lämmitys ja ilmanvaihtosiirrin), mitataan ensin molempien siirtimien ensiövirta ja sen jälkeen ilmanvaihtosiirtimen vesivirta sulkemalla lämmityssiirtimen kesäsulkuventtiili. Samalla varmistetaan, että toimenpide ei aiheuta häiriöitä ilmanvaihtosiirtimen toiminnalle. Vastaavasti menetellään myös, jos lämmityspiirejä/siirtimiä on enemmän kuin kaksi. 2. Käyttöveden lämmönsiirtimen säätöventtiili suljetaan ja lukitaan se kiinni. Säätöventtiilin pitävyys voidaan tarkistaa vasta mittausten jälkeen.. Mittauskeskuksen virtausanturista luetaan ja kirjataan mittauksen alkulukema, mittauskello käynnistetään tietyn selkeästi luettavan lukeman hetkellä. 4. Lämmönsiirtimen ensiö ja toisiopuolien alku ja loppulämpötilat mitataan ja kirjataan pöytäkirjaan. Mittauksissa tulee pyrkiä mahdollisimman tarkkoihin lukemiin. Mittaus suoritetaan asettamalla lämpötilamittarin tuntoelin lämpömittarin suojataskuun, johon on laitettu lämpöä johtavaa väliainetta lämmönjohtumisen parantamiseksi. Mittaritaskun suu tukitaan lämpömittarin tuntoelimen ympäriltä kankaanpalalla tms. ilman jäähdyttävän vaikutuksen estämiseksi. Lämpömittari luetaan ja kirjataan vasta sitten, kun lämpötila on tasaantunut ja mittarin näyttämä ei enää muutu. Kaikki lämpötilat mitataan samalla mittarilla. Suositeltava mittausjärjestys on kuumimmasta lämpötilasta matalimpaan lämpötilaan mittarin tuntoelimen lämpötilatasaantumisen takia. 5

6 5. Kun lämpötilat on mitattu, pysäytetään mittauskello virtausanturista luettavan selkeän lukeman hetkellä. Virtausanturin lukema kirjataan muistiin. Vähentämällä loppulukemasta alkulukema saadaan virtausmäärä, joka kirjataan pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan kirjataan myös mittauskellon osoittama mittausaika. Mittausjakson pituus tulisi olla vähintään 15 minuuttia. Virtausmäärä voidaan mitata myös virtausanturista saatavan testipulssin ja optisen lukijan avulla. 6. Mittausjakson aikana seurataan, että kaukolämpöveden lämpötilat pysyvät vakioina ja että säätö ei huoju. 7. Mittauksen jälkeen tarkistetaan käyttöveden säätöventtiilin pitävyys sulkemalla lämmityssiirtimien kesäsulkuventtiilit ja katsomalla virtausanturista mahdollinen virtaus. Virtaus on tällöin joko käyttöveden säätöventtiilin vuoto tai lämmönsiirtimen vuoto, mikäli kesäsulkuventtiilit ovat tiiviitä. Vuotovirtaus voidaan vähentää mittaustuloksista, tulosta on kuitenkin tällöin tarkasteltava epäluotettavana. 8. Mittauksen päätteeksi vapautetaan käyttöveden säätöventtiili automaattikäytölle ja tarkistetaan, että säätötulos asettuu oikein. Lämpömittarit ym. laitetaan ennalleen alkuperäiseen tilaansa. Mikäli käyttöveden lämmönsiirrin osoittautuu myöhemmissä selvityksissä vuotavaksi (kts. 4.6), mittaus on mitätön. 4.5 Kaukolämpökiertoveden paineeron mittaus Jos lämmönjakokeskuksessa olevien kaukolämmön tulo paluuputkissa olevien painemittarien toiminta ja tarkkuus ovat kunnossa, paineeron tarkastelu voidaan suorittaa käyttämällä näitä mittareita. Tällöin painemittarien näyttämät luetaan ja kirjataan "Toimintakatselmuspöytäkirjaan" seuraavassa järjestyksessä: 1. alkutilanne (sen hetkinen normaali toimintatila) 2. tuloputken venttiili suljettuna. paluuputken venttiili suljettuna. Em. tietojen perusteella käytettävissä oleva paineero voidaan selvittää pöytäkirjassa esitetyllä tavalla. Paineerojen selvitys kuvaa tilannetta alkutilanteen mukaisen tilanteen virtaamilla. Jos kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäiriöitä paineeron suhteen, tehdään paineeron mittaus erillisillä tarkkuuspainemittareilla ja lisäksi alkutilanteen mukainen ensiöpuolen virtaama luetaan virtausmittarista. Näiden mittausten perusteella lasketaan paineerot ja häviöt sopimusvesivirtaa vastaavissa olosuhteissa. Tällöin täytyy huomioida myös muut muuttujat ennen pitkälle menevien johtopäätösten tekoa. Asiaa on selvitetty kohdassa 5..

7 4.6 Siirtimien tiiviys 4.6.1 Sisäiset ja ulkoiset vuodot Käyttöveden lämmönsiirtimen sisäisessä vuodossa virtaa joko käyttövesi kaukolämpöverkkoon tai kaukolämpövesi käyttövesiverkkoon painesuhteista riippuen. Useimmissa tapauksissa vesijohtoverkon paine on kaukolämpöverkon paluupainetta korkeampi, jolloin kaukolämpöverkkoon virtaa happipitoista vettä. Asiakkaan vesi ja lämpölaskut kasvavat. Kaukolämpöverkon paineen ollessa vesijohtoverkoston painetta korkeampi, kaukolämpövettä virtaa lämpimään käyttöveteen tai takaiskuventtiilin kautta jopa kylmävesiverkostoon. Mikäli lämpölaitos lisää väriainetta kaukolämpöverkoston veteen, käyttövesisiirtimen sisäinen vuoto ilmenee lämpimän käyttöveden värjäytymisestä. Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimen sisäinen vuoto ilmenee varoventtiilin vuotamisena, koska kaukolämpöverkon paine on lämmitysverkostojen painetta korkeampi. Lämmitysverkoston varoventtiilin vuotaessa tulee tarkistaa ensin lämmitysverkoston täyttöventtiilin asento ja kunto. Kumitiivisteiset levylämmönsiirtimet vuotavat yleensä siirtimestä ulospäin. Suoraputkisiirtimen ulkoinen vuoto voi löytyä eristeiden alta: käyttövesisiirtimen avattavan päädyn pultit löystyvät ajan myötä. Asiakkaan tulee uusia vuotava siirrin ensitilassa. Jos vuoto on suuri, siirrin voidaan sulkea heti tai rajoittaa käyttöveden saantia esim. pariksi tunniksi aamulla ja illalla. 4.6.2 Käyttövesisiirtimen tiiviystarkastus Käyttöveden lämmönsiirtimen tiiviys tarkistetaan seuraavasti: * Tulo ja paluuputkien sulkuventtiilit suljetaan, tulopuolen venttiili suljetaan ensin paineiskun välttämiseksi. Ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat tasaisesti nollaan, jos käyttöveden lämmönsiirrin on ehjä. Mikäli painemittarien näyttämät eivät laske, tarkistusta jatketaan seuraavasti: * Käyttöveden lämmönsiirtimeen tulevan kylmän veden ryhmäventtiili suljetaan. * Käyttövesiverkoston paine lasketaan pois avaamalla lämpimän käyttöveden hana.

8 * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät laskevat, avataan kylmän veden ryhmäventtiili ja seurataan, nouseeko paine ensiöpuolen painemittareissa. Jos paine nousee, lämmönsiirin on todennäköisesti vuoto. * Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, paine päästetään pois kaukolämpöputkista avaamalla hetkeksi kaukolämpöputkessa oleva tyhjennys tai ilmanpoistoventtiili. Jos ensiöpuolen painemittarien näyttämät eivät laske, siirtimessä on vuoto tai sulkuventtiilit eivät pidä. Jotta siirtimen sisäinen vuoto voidaan varmasti todeta edellä esitetyllä tavalla, lämmönjakokeskuksen pääsulkuventtiilien tulee olla tiiviit. Vuototesti on esitetty kaaviona tarkemmin liitteessä 5. 4.7 Käyttövesisiirtimen kuormitusmittaus Käyttöveden lämmönsiirtimelle tehdään tarvittaessa kuormituskoe. Kaukolämpöveden kierto lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimien kautta suljetaan. Tarvittaessa suljetaan myös käyttöveden kierto. Lämminvesihanoja avataan niin monta, että toisiopuolen virtaama vastaa mitoitusvirtaamaa. Käyttöveden lämpötilaksi säädetään n. 50 C (tai uusilla siirtimillä 55 C), jonka jälkeen odotetaan tilanteen tasaantumista. Ensiö ja toisiopuolen lämpötilat kirjataan ja lasketaan kaukolämpöveden jäähdytys. Jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Toisiopuolen lämpötilojen tulisi tarkastelussa olla mahdollisimman lähellä mitoituslämpötiloja 550 C (tai 1055 C). Mitä korkeampi on tulevan kaukolämpöveden lämpötila, sitä enemmän kaukolämpöveden tulisi jäähtyä mitoitusvirtaamalla. 4.8 Säätölaitteiden toiminnan tarkastus Pöytäkirjaan kirjataan toimintatilanne: lämpötilat ja säätimien asetusarvot. Säätölaitteista tarkastetaan säädön asetukset sekä mahdolliset yö ja viikonloppupudotukset. Lämmitys ja käyttövesipiirin säätötulosta (mitattuja arvoja) verrataan asetusarvoihin. Säätöjärjestelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset normaaleissa käyttöolosuhteissa /2/: 1. Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta 2 C. 2. Suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta * käyttöveden säätöjärjestelmät 10 C * lämmityksen säätöjärjestelmät 5 C * ilmanvaihdon säätöjärjestelmät 10 C

9. Sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi * käyttöveden säätöjärjestelmät 2 C * muut säätöjärjestelmät: 0,5 C 4. Sallittu palautumisaika muutoksen alkuhetkestä siihen hetkeen, kun kohdassa 1 esitetty vaatimus täyttyy. * kaikki järjestelmät 2 min Säätölaitteiden asetusarvoja ei saa muuttaa asiakkaan tietämättä katselmuksen yhteydessä, mahdolliset virheelliset asetusarvot raportoidaan asiakkaalle. 4.9 Lämpöenergian mittauksen toiminta Katselmuksen yhteydessä luetaan mittarin lukemat ja kirjataan ne pöytäkirjaan. Lisäksi tarkistetaan, että: * lämmönkäyttöilmoitus on oikein täytetty ja ilmoitetut lukemat vastaavat mittarin lukemia * lämpömääränlaskimen lämpötilanäyttämät vastaavat toimintalämpötiloja * mittauksen sinetöinnit ovat ehjät * mahdollinen virtauksen rajoitin on kunnossa ja toimii. Mekaanisesta virtausanturista voidaan tarkista lisäksi, että: * mittari käy tasaisesti * mittarista ei tule epätavallista ääntä. Tarkemmin lämpömääränmittauksen kenttätestauksen mahdollisuuksia on esitetty LLY:n suosituksessa K1/1994 "Kaukolämmön mittaus". /4/ 5. TULOSTEN ANALYSOINTI Asiakkaalla tehtyjen mittausten perusteella tulokset analysoidaan toimistotyönä laskemalla. Apuna voidaan käyttää tarkoitusta varten tehtyjä ohjelmia. Liitteessä 6 on taulukko laskennassa tarvittavista veden ominaisuuksista: tiheys ja ominaislämpökapasiteetti lämpötilan funktiona. 5.1 Siirtimen toiminnallinen tarkastelu lämpötilojen perusteella Siirtimen toimintalämpötilojen tarkastelun perusteella pyritään löytämään huonosti jäähdyttävät lämmönsiirtimet. Tällaiset siirtimet aiheuttavat lämmönjakokeskuksen läpi kulkevan kaukolämpövesimäärän ja painehäviön lisääntymisen sekä huonomman kaukolämpöveden keskijäähdytyksen.

10 Mahdollisia syitä huonoon jäähdytykseen ovat: * lämmönsiirtopintojen likaantuminen * siirtimen sisäisissä rakenteissa tapahtuneet muutokset, jolloin siirtimessä voi olla lämpöpintojen ohivirtausta * siirtimen alimitoitus * siirtimen virheellinen kytkentä myötävirtaan. Siirtimen lämmönsiirtokykyä (hyvyyttä) voidaan karkeasti tarkastella tarkasteluhetken toimintalämpötilojen avulla. Ensiö ja toisioverkoston paluulämpötilojen eroa, asteisuutta, verrataan siirtimen toimintalämpötilakäyrästöstä saatavaan arvoon. T 1 = T 2 = T = T = 4 ensiöverkoston tulolämpötila ensiöverkoston paluulämpötila toisioverkoston paluulämpötila toisioverkoston menolämpötila Kuva 1. Siirtimen toimintalämpötilat tarkasteluhetkellä. Kuvan 1 merkinnöillä siirtimen asteisuus on T T. 2 Kukin lämpölaitos voi tehdä omat käyrästönsä, kuvissa 2 ja esimerkkinä ilmastovyöhykkeelle I laaditut lämmitys ja käyttövesisiirtimen toimintalämpötilakäyrästöt. Kuvassa 2 on mitoituslämpötiloille 11545/4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat. Kuvassa oleva käyrästö on laadittu vanhoille käyttöveden lämmönsiirtimille, jotka on mitoitettu lämpötiloilla 7025/550 C. Jos siirtimen toimintalämpötilakäyrästöltä saatava kaukolämpöveden paluulämpötila on yli 5 C korkeampi kuin käyrä edellyttää ja toisioveden lämpötilat ja virtamaat vastaavat suunniteltuja arvoja, voidaan suositella siirtimen uusimista. 5.1.1 Lämmityksen ja ilmastoinnin lämmönsiirtimet Lämpötilojen tarkastelussa on huomattava, että siirtimen toisiopuolen menolämpötila ei ole korkeampi kuin toimintalämpötilakäyrä edellyttää ja kaukolämpöveden tulolämpötila ei alita asiakkaalle tulevan kaukolämpöveden lämpötilakäyrää.

11 ESIMERKKI 1 ulkolämpötila kaukolämpöveden tulolämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila lämmitysverkoston menolämpötila lämmitysverkoston paluulämpötila = 12 C = 97 C = 7 C = 54 C = 4 C Siirtimen asteisuus on tällöin 7 C 4 C = C, eli siirtimen mitattu asteisuus vastaa käyrästöstä (kuva 2) saatavaa arvoa. 5.1.2 Käyttövesisiirtimet Mitatuista toimintalämpötiloista laskettua jäähdytystä verrataan toimintakäyrästöstä saatavaan arvoon. Jos kylmän veden lämpötila on korkeampi kuin 5 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee. Kylmän veden lämpötilan muutos 2 C:lla vaikuttaa kaukolämpöveden paluulämpötilaan noin 1 C kaikissa olosuhteissa. ESIMERKKI 2 kaukolämpöveden tulolämpötila käyttöveden lämpötila kylmän veden lämpötila kaukolämpöveden paluulämpötila = 80 C = 50 C = 5 C = 2 C Jos kylmän veden lämpötila on 11 C, kaukolämpöveden paluulämpötila nousee noin 26 C:seen.

12 C 120 110 ASIAKKAALLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA 100 90 80 70 60 50 40 0 LÄMMITYKSEN MENO LÄMPÖTILA SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA LÄMMITYKSEN PALUU LÄMPÖTILA 20 10 0 20 15 10 5 0 5 10 ulkolämpötila C 15 20 25 0 Kuva 2. 11545/4070 C mitoitetun lämmityssiirtimen toimintalämpötilat ulkolämpötilan funktiona ilmastovyöhykkeellä I. C 120 110 SIIRTIMELLE TULEVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA 100 90 80 70 60 50 40 KÄYTTÖVEDEN MENO LÄMPÖTILA 0 20 10 0 SIIRTIMELTÄ PALAAVAN KAUKOLÄMPÖVEDEN LÄMPÖTILA KYLMÄN VEDEN LÄMPÖTILA Kuva. 7025/550 C mitoitetun käyttövesisiirtimen toimintalämpötilat.

1 5.2 Lämmitystehon laskenta Kohdassa 4.4 esitettyjen mittausten (lämpötilat, vesivirta) perusteella voidaan laskea lämmönsiirtimen teho kaavasta V e C P (T 1 T 2 ) = siirtimen lämpöteho, kw V e = kaukolämpövesivirta, m /h c p = veden ominaislämpö, kj/kg C = veden tiheys, kg/m T 1 = kaukolämpöveden tulolämpötila, C T = kaukolämpöveden paluulämpötila, C 2 Liitteessä 6 on taulukko tiheydestä ja ominaislämmöstä veden eri lämpötiloilla. Lasketun tehon perusteella voidaan määritellä toisiopuolen virtaus V t C P (T 4 T ) V t = toisiopuolen vesivirta, m /h T = toisiopuolen paluulämpötila, C T = toisiopuolen menolämpötila, C 4 ESIMERKKI (vrt. malliraportin mittaustulokset liitteessä 7) virtaama V e = 100 dm mittausaika = 15 min 11 s kaukolämpöveden tulolämpötila T 1 kaukolämpöveden paluulämpötila T = 0,1 m = 911 s = 90,4 C = 5,6 C 2 Koska virtaus on mitattu kaukolämmön paluupuolelta, veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot veden paluulämpötilalla, eli lämpötilassa 5,6 C. c p = 4,181 kj/kg C = 986,5 kg/m Lämpöteho on 0,1 m 911 s 4,181 kj kg C 986,5 kg m (90,4 C 5,6 C) 17 kj s 17 kw

14 Toisiopuolen virtaus voidaan laskea, kun tiedetään teho ja lämpötilat. toisiopuolen paluulämpötila T toisiopuolen menolämpötila T 4 = 8,5 C = 59,2 C Veden ominaisuustiedoiksi otetaan arvot toisiopuolen veden keskilämpötilalla, eli lämpötilassa 48,9 C. c p = 4,180 kj/kg C = 988,52 kg/m V t 4,18 kj kg C 988,52 17 kw kg m (59,2 C 8,5 C) 0,2 dm /s 0,7m /h Lämmönsiirtimen teho voidaan redusoida vastaamaan mitoitusulkolämpötilaa seuraavasti: tu1 t s t u1 t s t u2 tu2 Esimerkin arvoilla siirtimen mitoitusteho on siis 29 C 22 C ( 29 C) 22 C ( 8,1 C) 17kW 29 kw Tehon redusointi lämpötilaerojen suhteessa antaa sitä oikeamman tuloksen mitä lähempänä mitoitusulkolämpötilaa mittaukset on tehty. Em. lasketantapa voi antaa huomattavastikin todellisuudesta poikkeavan tuloksen, kun ulkolämpötila mittaushetkellä on ollut yli 0 C. 5. Paineerojen tarkastelu Katselmuskohteessa pöytäkirjaan kirjattujen painemittareiden lukemien perusteella voidaan selvittää kaukolämpökiertoveden paineero esimerkin 4 mukaisesti.

15 ESIMERKKI 4 Asiakkaan laitteet tulo paluu KAUKOLÄMPÖKIERTOVEDEN PAINEERO ( bar ) Painemittareiden näyttämät Tuloputken mittari Paluuputken mittari A B Alkutilanne 9,1 6,4 = 2,7 C D Tulo suljettu 5,8 6,0 = 0,2 = E F Paluu suljettu 9,4 Paineero ( tulo paluu ) 9,6 2,9 Tulo ja paluu suljettu X Käyttövesisiirtimen vuototesti tehty = käytettävissä oleva paineero 1. Paineero asiakkaalla ko. virtauksella (AB) (CD) 2,9 bar = 290 kpa 2. Paineero "jakojohdossa" EC tai FD,6 bar = 60 kpa. Liittymisjohdon + mittauskeskuksen painehäviö 0,7 bar = 70 kpa Tuloputken (+lianerottimen) painehäviö EA 0, bar = 0 kpa Paluuputken (+mittarin ja rajoittimen) painehäviö BD 0,4 bar = 40 kpa Em. paineerot vastaavat mittareiden lukuhetkellä vallinneen kaukolämpövirtauksen mukaista tilannetta. Mikäli kohteessa on esiintynyt tai on syytä epäillä lämmöntoimitushäriöitä paineeron suhteen, mittaustilanteen mukaiset tulokset voidaan redusoida vastaamaan haluttua tilannetta (esim. sopimusvesivirtaa) seuraavasti: * Tulojohdon + mittauskeskuksen painehäviö redusoidaan kertomalla se halutun tilanteen ja mittaustilanteen mukaisten virtauksen suhteiden neliöllä. * Paineero asiakkaalla halutun tilanteen mukaisella virtaamalla saadaan vähentämällä em. tavalla laskettu painehäviö mittaustilanteen mukaisesta "jakojohdon" paineerosta.

16 ESIMERKKI 5 Mittaustilanteen virtaus = 1,5 m /h Sopimusvesivirta =,0 m /h Paineero sopimusvesivirralla on 5.4 Säätölaitteiden toiminta 60 kpa (,0 1,5 )2 70 kpa 80 kpa Käyttöveden lämpötilan tulee olla 50 55 C ja lämmitysverkoston menolämpötilan tulee vastata asetusarvoja. Säätötuloksen huojunta ei saa ylittää määräysten mukaisia arvoja /2/. Huonon säätötuloksen syynä voi olla: * virheellinen viritys * virheellinen asetusarvo * säätökeskuksen tai tuntoelimien rikkoutuminen * säätöventtiilin jumiutuminen tai venttiilin vuoto * väärin mitoitettu säätöventtiili (mitoitusohje LLY:n julkaisussa K1/92 /2/). 5.5 Sopimustehon/vesivirran tarkistus Asiakkaan sopimusvesivirta tarkistetaan tarvittaessa katselmuksen yhteydessä. 5.6 Lämmitysverkoston tasapainotus Lämmitysverkoston toimintalämpötiloilla on oleellinen merkitys kaukolämpöveden jäähdytykseen. Jos lämmitysverkosto ei ole tasapainossa, rakennus ei ole tyydyttävästi säädettävissä ja se kuluttaa tarpeettomasti energiaa. Koko kiinteistöä lämmitetään kylmimmän tilan mukaan, jolloin muut tilat ovat liian lämpimiä. Huoneistojen välillä on suuret (yli 2 C) lämpötilaerot. Lämmitysverkoston meno ja paluulämpötilan ero on pieni, jolloin myös kaukolämpöveden jäähdytys on pieni. Mahdollinen perussäädön tarve selvitetään kiinteistön hoitajalta katselmuksen yhteydessä. Lämmitysverkoston perussäätö suositellaan tehtäväksi myös aina lämmönjakokeskuksen uusintatyön yhteydessä, koska uusien siirtimen ja säätölaitteiden ominaisuudet (painehäviöt, lämpötilat) ovat erilaiset kuin vanhoilla laitteilla.

17 5.7 Laiteuusinnan mitoitus Katselmuksen tuloksena voidaan laskea myös laitteiden mitoitusarvot laiteuusintaa varten. Lämmönjakokeskuksen taloudellinen käyttöikä on n. 20 vuotta. Pelkästään säätölaitteiden uusiminen yli 15 vuotta vanhoissa lämmönjakokeskuksissa ei ole taloudellisesti perusteltua. Asiakkaan edun mukaista on, että laitteet uusitaan hallitusti, jolloin rahoitus, suunnittelu ja asennustyö aikatauluineen voidaan valmistella huolella. Laitteiden mitoitus perustuu todellisiin toimintaarvoihin, jotka on selvitetty katselmuksen yhteydessä. Lämmityksen lämmönsiirtimen tehontarve lasketaan kulutustietojen perusteella. Käyttövesisiirtimen virtaama mitoitetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 "Kiinteistöjen vesi ja viemärilaitteistot" mukaisesti. Laiteuusinnan menettelytavoista ja mitoituksesta on ohjeita LLY:n julkaisussa K1/92 /2/. 6. RAPORTTI Kiinteistön kaukolämmityslaitteiden kunnosta ja toiminnasta annetaan raportti. Raportti sisältää vähintään seuraavat kohdat: * kiinteistön perustiedot * yhteenveto havaituista vioista ja puutteista * toimenpideehdotukset * pöytäkirjat * energiankulutuksen selvitys. Raportti tulisi luovuttaa katselmuksen tilaajalle henkilökohtaisesti. Liitteessä 7 on esimerkki katselmusraportista, joka sisältää myös mitoitustiedot laiteuusintaa varten. 7. JATKOTOIMENPITEET Kaukolämmityslaitteiden katselmuksen jälkeen voidaan asiakkaalle tarjota laitteiden jatkuvaa huoltoa. Asiasta laaditaan tällöin huoltosopimus, jonka perusteella asiakkaan laitteet tarkistetaan määräajoin esim. kerran vuodessa. Lämpölaitokset voivat katselmusten yhteydessä päivittää asiakasrekisteriinsä kiinteistötiedot sekä tarvittavia tietoja asiakkaan kaukolämmityslaitteista. Rekisteriä voidaan hyödyntää mm. neuvonnassa, laitteiden vikaantumisen seurannassa, jne.