Tutkimusraportti HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6 Projekti 306736 29.04.2015
Sisältö Sisältö... 2 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.1 Yleistiedot... 4 1.2 Tehtävä ja työn rajaus... 5 1.3 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 5 2. Ilmanvaihtojärjestelmä... 6 2.1. Ilmanvaihtokoneet... 6 2.2. Ilmanvaihtokanavat... 8 2.3. Ensimmäisen kerroksen Ilmanvaihto (opehuone, OT3)... 9 2.4. Toisen kerroksen ilmanvaihto (OT1, OT2 ja OT3)... 11 2.5. Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet... 13 2.6. Muita havaintoja... 15 3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 16 Liitteet Liite 1.1 Ilmavirtamittaukset 1 krs. Liite 1.2 Ilmavirtamittaukset 2 krs. Liite 2.1 Kanavakuvaukset 2 krs. 2/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on osoitteessa Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna sijaitseva Hamkin koulukiinteistöön kuuluva Tapiola rakennus. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää tilojen ilmanvaihtojärjestelmien soveltuvuus suunniteltuun peruskoulukäyttöön. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Koteloidut ilmanvaihtokoneet (tulo- ja poistokoneet) sijaitsevat pohjakerroksen iv-konehuoneessa. Erilliset poistokoneet ovat huippuimureita, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. Ilmanvaihtolaitteiden ja rakennusautomaatiojärjestelmän kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti ja suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Päähuomioina tutkimuksen perusteella voidaan todeta: Ensimmäisen kerroksen osalta tilojen raitisilmavirrat ovat nykytilanteessa pääosin alimitoitettuja suunniteltuun käyttöön (OT3 / 25 henkilöä). Tilannetta on mahdollista parantaa, mutta tämä todennäköisesti edellyttää kanavamuutoksia ääniongelmien välttämiseksi. Tilakohtaisten ilmavirtojen suhteissa (tulo, poisto) on poikkeamia (pääsääntöisesti tilat on suunniteltu tasapanotilanteeseen). Toisen kerroksen osalta länsisivun opetustilojen (suunniteltu OT3 käyttöön / n. 25 henkilöä) raitisilmavirrat ovat riittäviä suunniteltuun käyttöön, mutta osin tuloilmavirrat ovat kanavistoon verrattuna liiankin suuria. Tästä aiheutuu visuaalisesti arvioituna normaalista poikkeavaa ääntä, joka voi olla häiritsevää (mitatut ilmavirrat ovat myös suunnitelmiin verrattuna osin jopa 100 % suurempia). Itäsivun opetustilojen (OT3 käyttö) tilakohtaiset raitisilmavirrat ovat nykytilanteessa riittäviä n. 20-25 henkilölle / tila. Tilannetta on mahdollista muokata vastaamaan tulevaa käyttöä säätämällä ilmavirtoja. Tilakohtaisten ilmavirtojen säätöpeltien (auki / kiinni toiminto) toiminta ja toimilaitteiden kunto on suositeltavaa tarkastaa (rikkinäisiä toimilaitteita havaittiin tiloissa 226, 227 ja 234). Tuloilmakanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin, että asennetuissa äänenvaimentimissa ja toisen kerroksen tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Ilmanvaihtolaitteiden huoltotoimenpiteitä tehtäessä huolellisuuteen on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota (pieniä puutteita havaittiin). Toisen kerroksen osalta rakennuksen tulevia käyttäjiä on erittäin tärkeää ohjeistaa tilakohtaisten ilmanvaihdon tehostus, päällä / pois-kytkimien käytöstä. Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmään ollaan toteuttamassa valvomo pc:n ja ohjelmiston uusintaa. Järjestelmän tekninen käyttöikä on lopuillaan ja sen laajamittainen uusimien lähitulevaisuudessa (1 2 vuotta) on suositeltavaa. WSP Finland Oy Tommi Paasivirta LVIA asiantuntija, ins. (AMK) Ilkka Piittisjärvi LVI tiimipäällikkö 3/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL 84 13101 Hämeenlinna Mika Metsäalho Kohde HAMK Tapiola Korkeakoulunkatu 6 13101 Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on 1970-luvulla rakennettu Hamkin koulukiinteistöön kuuluva rakennus Tapiola, jota on peruskorjattu 1990-luvulla. Rakennus on tutkituilta osin kaksikerroksinen (asuntola osuus ei kuulunut tähän tutkimukseen). Tutkimus kohdennettiin ensisijaisesti tiloihin, jotka on suunniteltu otettavan peruskoulukäyttöön (syyslukukaudella 2015). Kuva 1. Tapiola, 1 krs. pohjapiirustus (alustava tilankäyttökaavio, opetustilat merkitty) Kuva 2. Tapiola, 2 krs pohjapiirustus (alustava tilankäyttökaavio, opetustilat merkitty). 4/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
1.2 Tehtävä ja työn rajaus Ilmanvaihtolaitteiden kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti ja suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää tilojen ilmanvaihtojärjestelmien soveltuvuus suunniteltuun peruskoulukäyttöön. Rakennusautomaatiojärjestelmän kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti käyttöliittymästä, sekä tiloissa olevien kenttälaitteiden osalta. Työ suoritettiin sovitussa laajuudessa (Metsäalho / Paasivirta). Kiinteistö-kierroksella haastateltiin kiinteistön käyttö/huolto-henkilöstöä, sekä tarkastettiin rakennus visuaalisesti niiltä osin, mihin oli esteetön pääsy (rakennuksen asuntola ei kuulunut tähän tutkimukseen). Tutkimuksen suoritti LVIA- asiantuntija ins. (AMK) Tommi Paasivirta, avustavana tutkijana toimi LVIasiantuntijaharjoittelija Mikko Hasanen. 1.3 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite SwemaFlow 125 D huppumittari Swema 3000 md monitoimimittari Käyttötarkoitus Ilman virtaaman mittaukset Ilman virtaamamittaukset Viimeisin kalibrointi 4/2014 9/2014 Wöhler VIS 350 putkistokamera - 5/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
2. Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat pohjakerroksen iv-konehuoneessa. Erillisinä poistopuhaltimina palvelevat huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla. 2.1. Ilmanvaihtokoneet Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet. Taulukko 2. Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet (IV Produkt Oy). Konepositio Palvelualue valm. ilmamäärä Sijainti / huomio vuosi m3/s 1TP1 1 krs. 1997 +0,990 / +0,495 IV- konehuone 1PP1 1 krs. 1997-0,760 / -0,380 IV-konehuone 2TP1 2 krs. 1997 + 0,30 2,56 IV-konehuone 2PP1 2 krs. 1997-0,25 2,32 IV-konehuone Tuloilmakoneissa on lämmityspatteri (vesi) ja ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto (levylämmönsiirrin). Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 1997 tehdyn peruskorjaus- ja muutostyön yhteydessä Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.) Ensimmäistä kerrosta palvelevat ilmanvaihtokoneet 1TP1/1PP1) ovat kaksitehoisia (1/2-teho ja 1/1-teho) ja toista kerrosta palvelevat ilmanvaihtokoneet (2TP1/2PP1) ovat taajuusmuuttaja ohjattuja (painesäätö). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakoneen 2TP1 lämmityspatterin otsapinnassa on hieman likaa. Kuva 3. Tuloilmakoneen 2TP1 lämmityspatterin otsapinnassa on hieman irtolikaa. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi, F7). Suodatinasennuksiin on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota, etenkin suodatinelementtien väliset tiivistenauhat tulee olla asennettuina (puutteita havaittiin tuloilmakoneessa 2TP1). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneen (2TP1) suodatinkammiossa (suodattimen jälkeen) ja puhallinkammiossa on hieman hienojakoista pölykertymää. Tuloilmakoneen (1TP1) puhallinkammiossa on hieman kiilahihnoista irronneita kumin kappaleita. 6/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 4. Tuloilmakoneen (2TP1) puhallinkammiossa on hieman hienojakoista pölyä. Kuva 5. Tuloilmakoneen (1TP1) puhallinkammiossa on kiilahihnoista irronneita kuminpalasia. Tuloilmakoneiden raitisilmasäleikkö sijaitsee rakennuksen vesikatolla. Tiedon mukaan tuloilmakoneissa ei ole ollut ongelmia sade- / lumisuojauksen kanssa. Kuva 6. Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikkö on vesikatolla. 7/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Tuloilmakoneiden yhteydessä olevien äänenvaimennuslamellien pinnat vaikuttivat puhtailta, mutta reikäpellin alla käytetystä äänenvaimennusmateriaalista ei tehty havaintoja (mahdollisesti pinnoittamatonta mineraalivillaa). Kuva 7. Tuloilmakoneiden äänenvaimennuslamellien pinnat ovat puhtaita. 2.2. Ilmanvaihtokanavat Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua pyöreää peltikanavaa ja kanttikanavaa. Runkokanavat on pohjakerroksen osalta asennettu alapohjan alla olevaan alustatilaan ja toisen kerroksen osalta ullakkotilaan eristettyinä. Runko- ja haarakanavien ilmavirtojen säätöpellit ovat kellarikerroksessa mekaanisesti säädettäviä (PRA, varustettu mittayhteillä), toisen kerroksen osalta tilakohtaisten säätöpeltien (FMDU, varustettu mittayhteillä) yhteydessä on toimilaitteella varustetut tilakohtaiset sulkupellit. Peltejä voidaan ohjata tilakohtaisilla kytkimillä auki / kiinni (kytkimien toimintaa on selostettu kohdassa rakennusautomaatiojärjestelmä, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet). Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvää, merkittäviä vuotokohtia ei havaittu. IV-konehuoneesta lähtevien tuloilman runkokanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa ei havaittu merkittäviä pölykertymiä. Kuva 8. Tuloilman runkokanavassa ei ole merkittävää pölykertymää. 8/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Havaintoja tehdyistä kanavakuvauksista (kuvaukset on merkitty liitteisiin 2.1 ja 2.2): Luokkatilan 238 tuloilmakanavassa on hieman hienojakoista pölyä (silmämääräisesti arvioituna vaikuttaa siitepölyltä). Kuva 9, Tilan 238 tuloilmakanavassa on hieman hienojakoista pölyä (kuvaus TU3) Tilan 227 tuloilmakanavistossa olevan äänenvaimentimessa on todennäköisesti käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina (reikäpellin alla). Kuva 10. Kanavaäänenvaimentimen sisäpuolella reikäpellin alla on todennäköisesti mineraalivillaa. 2.3. Ensimmäisen kerroksen Ilmanvaihto (opehuone, OT3) Kuva 11. Alustava tilankäyttökaavio ensimmäinen kerros. 9/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti 1/1-teho ja 1/2-teho, eikä järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä (mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.1). Saatujen lähtötietojen perusteella tilojen peruskoulukäytössä tilakohtainen suunniteltu henkilökuormitus tulisi olemaan n. 25 henkilöä / tila (OT3). Mittaustuloksen perusteella tilakohtaiset tuloilmavirrat ovat luokkaa 46 80 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 7 13 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. Ilmavirtojen kasvattaminen tiloissa vaatii todennäköisesti ko. tiloja palvelevien haarakanavien uusimista (kanavakoot 125 mm ja 160 mm), koska muuten ilmavirtojen kasvattaminen aiheuttaa todennäköisesti ääniongelmia (160 mm kanavassa ilman nopeus 3 m/s > ilmavirta n. 60 l/s). Mittaustulosten perusteella tilakohtaiset Ilmavirrat on suositeltavaa säätää vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta ja lähemmäksi tasapainotilannetta (ilmavirtojen suhteessa on merkittäviä poikkeamia tasapainotilanteesta). Tilojen tuloilman päätelaitteet on uusittu vuonna 2014 kattohajottajiksi opettajien huonetta lukuun ottamatta (tehdyistä muutoksista ei ollut piirustuksia käytettävissä / epäselväksi jäi onko tehdyt muutokset dokumentoituna). Uusittujen kattohajottajien äänenvaimennusmateriaalina ei ole käytetty mineraalivillaa. Opettajien huoneen (tila 137) tuloilman päätelaite on seinähajotin, jonka äänenvaimennusmateriaalina on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa. Poistoilman päätelaitteet ovat kartioventtiilejä (KSO). Kuva 12. Vuonna 2014 uusittu kattohajottaja tilassa 139. Kuva 13. Mineraalivillaa tuloilman päätelaitteessa tila 137. Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tutkittujen tilojen tuloilman päätelaitteissa ja liitäntäkanavissa ei ole havaittavissa merkittävää pölykertymää, mutta osin havaittiin hieman rakeisempaa likaa. Kuva 14. Tuloilmakanavan pohjalla on hieman rakeista likaa (tila 137). 10/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
2.4. Toisen kerroksen ilmanvaihto (OT1, OT2 ja OT3) Kuva 15. Alustava tilankäyttökaavio toinen kerros (syrjäyttävä ilmanjako = keltainen alue, sekoittava ilmanjako = vihreä alue). Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin, ilmanjako on toteutettu osin syrjäyttävänä ja osin sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (taajuusmuuttajakäytöt). Järjestelmän kanavistoissa ei varsinaisesti ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä, mutta mekaanisesti säädettävien säätöpeltien (FMDU) yhteyteen on asennettu toimilaitteella varustetut sulkupellit, joiden toiminta on auki / kiinni. Peltejä voidaan ohjata tilakohtaisten tehostus-, päällä / pois-kytkimien välityksellä. Kuva 16. Mekaanisesti säädettävä säätöpelti (vihreä nuoli) ja toimilaitteella varustettu sulkupelti (sininen nuoli) tilassa 234. 11/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä, kanavapaineen asetusarvot tulo 215 Pa ja poisto 185 Pa (mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.2). Saatujen lähtötietojen perusteella tilojen peruskoulukäytössä tilakohtainen suunniteltu henkilökuormitus tulisi olemaan n. 25 henkilöä / tila (OT3). Mittaustuloksen perusteella rakennuksen länsisivulla sijaitsevien tilojen (234, 235, 236, 247 ja 256) tilakohtaiset tuloilmavirrat ovat luokkaa 200 300 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) riittävää ilmavirtaa suunnitellulle henkilökuormitukselle (tehostettuna ko. tilojen tuloilmavirrat ovat osin jopa 400 l/s). Rakennuksen eteläpäädyssä ja itäsivulla sijaitsevien tilojen (226, 228, 238, 242, 250 ja 254) tilakohtaiset tuloilmavirrat ovat luokkaa 103 156 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 17 26 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. OT2 käyttöön suunnitelluissa tiloissa (tilat 225, 227, 241 ja 253) tuloilmavirrat ovat luokkaa 72 160 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 12 26 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. OT1 käyttöön suunnitelluissa tiloissa (tilat 245, 246, 249 ja 258 ) tuloilmavirrat ovat luokkaa 130 l/s, mikä vastaa henkilöperusteisena mitoituksena (D2, 6 (l/s)/henkilö) 22 henkilön kuormitusta tilakohtaisesti. Tilakohtaisissa ilmavirroissa havaittiin merkittäviä poikkeamia tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa (ilmamäärätase). Ilmanvaihdon äänitasoja ei tässä tutkimuksessa mitattu, mutta visuaalisesti arvioituna normaalista poikkeavaa ääntä on havaittavissa länsisivun opetustiloissa (tilat 234, 235, 236, 247 ja 256). Tiloissa yksittäisten tuloilmalaitteiden ilmavirrat ovat suunnitelmiin verrattuna lähes 100 % suurempia (mitatut arvot ovat suuruusluokkaa 120 l/s), jolloin liitäntäkanavissa (160 mm) ilmannopeudet ovat noin 6 m/s. Tilakohtaiset / päätelaitteiden Ilmavirrat on suositeltavaa säätää vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta ja lähemmäksi tasapainotilannetta (tilakohtaisten tehostuspeltien toimintaa on käsitelty kohdassa 2.5 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö-, ja valvontalaitteet). Tilojen tuloilman päätelaitteet ovat syrjäyttävissä tiloissa piennopeuslaitteita (Deco U ja Deco K), joiden ilmanjakopinta on puu- tai metallilevy. Kuva 17. Piennopeuslaitteen ilmanjakolevy on poistettu (tila 234). Kuva 18. Pinnoitettu villalevy saman laitteen liitäntälaatikossa. Syrjäyttävän ilmanjaon tiloissa tulee kalusteiden / oppilaiden sijoittelussa huomioida tuloilman päätelaitteiden lähivyöhykkeen ilmannopeudet, eli ei sijoiteta kalusteita / oppilaita liian lähelle tuloilman päätelaitteita (suositeltu ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä alle 0,2 m/s). Sekoittavan ilmanjaon tiloissa tuloilman päätelaitteet ovat katto- ja seinähajottajia, TKB, TLB/C). Kaikkien tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. 12/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 19. Seinälle asennettu tuloilman päätelaite (TLB, tila 254) Kuva 20. Sisällä on pinnoitettua mineraalivillaa.(reunat auki). Poistoilman päätelaitteet ovat pääsoin venttiilejä ja säleikköjä (URH, EVA). Osin poistoilmalaitteiden pinnalla on näkyvää likaa / pölykertymää. Kuva 21. Likainen poistoilman päätelaite (EVA) tilassa 236. 2.5. Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on Siemensin (Landis & Staefa) valmistama. Järjestelmän paikalliskäyttölaitteet ovat alakeskuksissa olevia säätimiä ja graafinen käyttöliittymä sijaitsee ensimmäisen kerroksen valvomohuoneessa. Järjestelmällä ei tällä hetkellä ole etäkäyttömahdollisuutta verkon välityksellä. 13/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 22. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä (valvomo pc) ensimmäisen kerroksen valvomohuoneeessa. Tiedon mukaan valvomo pc ja ohjelmisto on päätetty uusia (tarjousta ko. töistä on pyydetty). Järjestelmä on asennettu 1990-luvulla ja sen laajamittainen uusiminen tulee ajankohtaiseksi 1 3 vuoden kuluessa (tekninen käyttöikä). Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjen tilakohtaisten tehostuspeltien asennot (auki / kiinni) ovat luettavissa valvomo pc:ltä, mutta tiedon mukaan niitä ei voida ohjata kuin tilakohtaisten kytkimien välityksellä. Kuva 23. Näkymä tehostuspeltien asennoista valvomo pc:llä. Havaintoja kytkimien / peltien toiminnasta: Tilassa 234 on 3 kpl tuloilman päätelaitteita / peltejä. Yksi pelti ei reagoi kumpaankaan IV- tehostuskytkimeen (2 kpl) vaan on aina kiinni (ilmavirta 0 l/s). Tilan ilmanvaihto on kokonaan pois päältä, jos kumpikaan tehostuskytkin ei ole päällä. Tilassa 235 ja 236 on erilliset IV- käy / seis kytkimet (2kpl) ja IV-tehostuskytkimet (2 kpl). Tilassa on perusilmanvaihto, jos IV- käy / seis kytkin on päällä ja ilmanvaihtoa voidaan tehostaa IV-tehostuskytkimellä. Tilassa 226 IV- käy / seis kytkimen asennolla ei ole mitään vaikutusta peltien toimintaan (ovat aina täysin auki). Tilassa 227 tuloilmavirta pysyy vakiona kytkimen asennosta riippumatta (käy / seis), mutta poistoilmavirta menee nollaan / poistokanavan pelti menee kiinni asentoon. Tiloissa 228, 238 ja 241 tilojen ilmanvaihto on kokonaan pois päältä, jos IV käy seis kytkimet ovat seis tilassa (1 kpl kytkimiä / tila). 14/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
(Katso tutkimuskohdat liite1.2. Liitteessä on merkitty mitatut ilmavirrat ilman tehostusta ja tehostettuna). Tilakohtaisten tehostuskytkimien toiminta on suositeltavaa tarkastaa kaikkien tilojen osalta ja tarvittaessa uusia toimimattomia peltien toimilaitteita (osin niitä on jo uusittu). On myös erittäin tärkeää ohjeistaa tulevia käyttäjiä olemassa olevien laitteiden käytöstä, koska osin tiloissa ei ole minkäänlaista ilmanvaihtoa, jos IV käyttökytkimet ovat seis tilassa. Parantavana toimenpiteenä järjestelmän toiminnan muuttamista (peltien toiminta) on harkittava siten, että tiloissa on aina perusilmanvaihto päällä ja tehostuskytkimestä ilmanvaihtoa voidaan tehostaa käyttötilanteen mukaan. Tämä todennäköisesti edellyttää kanavistoon asennettujen peltien ja toimilaitteiden uusimista (ilmamääräsäätimet), kaapelointien tekemistä kenttälaitteille alakeskuksista ja tarvittavien liityntäpisteiden lisäämistä rakennusautomaatiojärjestelmään. Kuva 24. Ilmanvaihdon tehostuskytkin tilassa 254 (kytkin ei asennossa > tilan ilmanvaihto on kokonaan seis). Taulukko 3. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat Konepositio 1/1-teho 1/2-teho Sijainti / huomio 1TP1/1PP1, 1 krs. ma pe 5:50 18:29 ma to 18:30 22:59 pe 18:30 ma 5:49 ma to klo 23:00 5:49 koneet ovat kokonaan seis. 2TP1/2PP1 2 krs. Taajuusmuuttajakäytöt / painesäätö, tilakohtaiset käyttökytkimet (aikaohjelmaa ei saatu selville) 2.6. Muita havaintoja Toista kerrosta palvelevien ilmanvaihtokoneiden (2TP1/2PP1) käynnistystilanteesta puuttuu viive, eli taajuusmuuttajalle määritelty käynnistysramppi on liian nopea tai asiaa ei ole huomioitu rakennusautomaation ohjelmassa. Toisen kerroksen länsisivun opetustiloissa (tilat 234, 235, 236, 247 ja 256) patteriventtiilien termostaattiosat puuttuvat pääsääntöisesti kaikista patteriventtiileistä. Patterit on asennettu ikkunoiden alle tuloilman päätelaitteiden ilmanjakolevyjen taakse koteloituna. Kuva 25. Lämmityspatterit on asennettu koteloituna ikkunaseinille. 15/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Kuva 26. Osin termostaattiosat puuttuvat kokonaan. Kuva 27. Ja osin ne ovat pois paikaltaan. 3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Tutkimus kohdennettiin ensisijaisesti tiloihin, jotka on suunniteltu otettavan peruskoulukäyttöön (syyslukukaudella 2015). Tehtyjen tarkastusten perusteella ilmanvaihtokoneiden kammioissa on havaittavissa hieman pölykertymää ja erityistä huomiota tulee kiinnittää huolellisuuteen tehtävien huoltotoimenpiteiden yhteydessä (mm. kammioiden puhdistus, suodatinelementtien väliset tiivistenauhojen asentaminen). Tuloilmakoneiden runkokanavissa olevien äänenvaimennuslamellien pinnat ovat puhtaita, mutta reikäpellin alla on todennäköisesti käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Tuloilmakanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin hieman hienojakoista pölyä (silmämääräisesti arvioituna siitepölyä) ja kanavistoihin asennetuissa äänenvaimentimissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina (reikäpellin alla). Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on Siemensin valmistama (Landis & Staefa). Järjestelmään ollaan uusimassa valvomo pc:tä ja ohjelmistoa. Kokonaisuutena järjestelmän tekninen käyttöikä on lopuillaan ja sen laajamittainen uusiminen tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. 1 krs. Ilmanvaihtokoneet käyvät vakioteholla (1/2- ja 1/1-teho) aikaohjelmien mukaisesti. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin. Tuloilman päätelaitteet on pääosin uusittu kattohajottajiksi vuonna 2014. Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella tilojen raitisilmavirrat ovat luokkaa 46 80 l/s (7 13 henkilöä, henkilöperusteinen mitoitus, D2). Mittaustulosten perusteella tilakohtaisten ilmavirtojen säätäminen on aiheellista, mutta tilakohtaisten ilmavirtojen kasvattamien suunnitellun käytön mukaiseksi (OT3/ n.25 henkilöä) edellyttää kanavamuutoksia (tilojen haara- ja liitäntäkanavien koot ovat tällä hetkellä 125 mm ja 160 mm). Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole mineraalivillaa, pois lukien tila 137 jossa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina (päätelaitetta ei ole uusittu vuonna 2014). 2 krs. Ilmanvaihtokoneet käyvät asetellulla vakiopaineella (taajuusmuuttajakäyttö, painesäätö). Tilakohtaisten käyttökytkimien välityksellä voidaan tilakohtaisia ilmavirtoja tehostaa, ohjaamalla tilakohtaisia sulkupeltejä (toiminta auki / kiinni). Tosiasiassa tilakohtaiset kytkimet ovat pääosin ilmanvaihto päällä pois kytkimiä, koska kytkimen pois tilassa useassa tilassa ei ole minkäänlaista ilmanvaihtoa. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu osin sekoittavana ja osin syrjäyttävänä. Tuloilman päätelaitteet ovat syrjäyttävän ilmanjaon tiloissa piennopeuslaitteita ja sekoittavan ilmanjaon tiloissa katto-, sekä seinähajottajia. kaikissa tuloilman päätelaitteissa on käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. 16/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
Tehtyjen ilmavirtamittausten perusteella länsisivun opetustilojen (suunniteltu OT3 käyttöön) raitisilmavirrat ovat riittäviä suunniteltuun käyttöön, mutta osin ilmavirrat ovat kanavistoon verrattuna liiankin suuria, josta aiheutuu visuaalisesti arvioituna ääniongelmia (mitatut ilmavirrat ovat myös suunnitelmiin verrattuna osin jopa 100 % suurempia). Ilmanvaihtojärjestelmään tehdyn tutkimuksen perusteella suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavia seuraavia toimenpiteitä (* merkityt toimenpiteet liittyvät toisiinsa / asiaa voidaan tarvittaessa jatkoselvittää). Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Tulevien käyttäjien ohjeistaminen toisen kerroksen ilmanvaihtoon liittyvien tehostus-, päällä / poiskytkimien käytöstä. Kaikkien toisen kerroksen tilakohtaiseen ilmanvaihdon tehostukseen liittyvien peltien toimilaitteiden toiminnan tarkastaminen ja viallisten uusimien (toimimattomia havaittiin tiloissa 234, 227, 226). Ilmanvaihtokoneiden säännöllinen huoltaminen (kammioiden, pattereiden otsapintojen puhdistaminen, suodattimien väliset tiivisteet jne.). Ensimmäinen kerros: Ilmavirtojen säätäminen tulevan käytön mukaiseksi ja lähemmäksi tasapainotilannetta (henkilökuormituksesta riippuen saattaa sisältää kanavauusintoja). Toinen kerros: Ilmavirtojen säätäminen tulevan käytön mukaiseksi ja lähemmäksi tasapainotilannetta (länsisivun opetustiloissa ilmavirtojen pienentäminen, visuaalisesti arvioituna ilmanvaihto aiheuttaa normaalista poikkeava ääntä). Länsisivun opetustilojen (tilat 234, 235, 236,247 ja 256) patteriventtiilien termostaattiosien asentaminen / tarvittaessa venttiilien uusiminen. Suositellut jatkotoimenpiteet vuoden kuluessa *Ilmanvaihtojärjestelmän kanavistoissa olevien äänenvaimentimien uusiminen. *Tuloilman päätelaitteissa käytetyn mineraalivillan korvaaminen. Ilmanvaihtojärjestelmää parantavia toimenpide-ehdotuksia (1 3 vuotta) Rakennusautomaatiojärjestelmän uusiminen, samassa yhteydessä toisen kerroksen kytkimellä ohjattujen säätö- ja sulkupeltien vaihtaminen ilmamääräsäätimiksi ja liittäminen rakennusautomaatiojärjestelmään (nykyisin käytössä on vain tilatieto). Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen puhdistushistorian mukaisesti Suositellut jatkotutkimukset *Mineraalivillakuituselvitys laskeumanäytteistä, tämän perusteella voidaan tehdä arviota irtoaako havaituista lähteistä (äänenvaimentimet, tuloilman päätelaitteet) mineraalivillakuituja / esiintyykö niitä tilojen pinnoilla. 17/17 29.04.2015 HAMK, Tapiola, Korkeakoulunkatu 6
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, TAPIOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, POHJAKERROS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: TUTKIMUSKOHDAT LIITE 1.1 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 7.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, TAPIOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 2. KRS.# PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: TUTKIMUSKOHDAT LIITE 1.2 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 7.4.2015
TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: HAMK, TAPIOLA TYKISTÖTIE 3 13100 HÄMEENLINNA PIIRUSTUSLAJI: POHJAPIIRUSTUS, 2. KRS. PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: KANAVAKUVAUKSET LIITE 2.1 MERKKIEN SELITYKSET: TUTKIJA: Uimalankatu 1 33540 Tampere Tel: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 T.P. PVM: 29.4.2015