Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Samankaltaiset tiedostot
Sote-ala elinvoiman luojana

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Kuopion työpaikat 2017

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Toimintaympäristön muutoksia

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Aluetilinpito

Toimintaympäristön muutokset

Työpaikat ja työlliset 2014

KUOPION TYÖPAIKAT

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Kuopion työpaikat 2016

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Kymenlaakso Väestö päivitetty

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Työpaikat ja työlliset 2015

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön muutokset

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Työpaikat Vaasassa

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Transkriptio:

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018

Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877 2020 5 595 213 905 177 3 425 880 1 109 180 154 976 2025 5 690 988 893 229 3 419 199 1 200 693 177 867 2030 5 769 032 881 745 3 408 861 1 259 217 219 209 2035 5 825 225 872 765 3 417 908 1 230 875 303 677 2040 5 861 491 865 950 3 453 582 1 196 661 345 298 Ikäryhmä Väestö - 14 15-64 65-84 85 - Päijät-Häme 2016 201 685 30 175 121 939 43 918 5 653 2020 202 527 29 635 118 617 48 070 6 205 2025 203 157 28 573 116 214 50 958 7 412 2030 203 483 27 850 113 887 52 404 9 342 2035 203 274 27 384 112 482 50 307 13 101 2040 202 677 27 045 112 690 48 383 14 559 Tilastokeskus: Väestörakenne ja väestöennuste

Koko maa: Ikäryhmien osuudet väestöstä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2016 16 % 63 % 18 % 3 % e2020 e2025 16 % 16 % 61 % 60 % 20 % 21 % 3 % 3 % Väestörakenne e2030 15 % 59 % 22 % 4 % e2035 15 % 59 % 21 % 5 % e2040 15 % 59 % 20 % 6 % - 14 15-64 65-84 85 - Päijät-Häme: Ikäryhmien osuudet väestöstä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2016 15 % 60 % 22 % 3 % e2020 15 % 59 % 24 % 3 % e2025 14 % 57 % 25 % 4 % e2030 14 % 56 % 26 % 5 % e2035 13 % 55 % 25 % 6 % Tilastokeskus: Väestörakenne ja väestöennuste e2040 13 % 56 % - 14 15-64 65-84 85-24 % 7 %

Absoluuttinen väestömäärän muutos Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016-2020 91 916 10 999-33 264 102 082 12 099 2020-2025 95 775-11 948-6 681 91 513 22 891 2025-2030 78 044-11 484-10 338 58 524 41 342 2030-2035 56 193-8 980 9 047-28 342 84 468 2035-2040 36 266-6 815 35 674-34 214 41 621 2016-2040 358 194-28 228-5 562 189 563 202 421 Ikäryhmä Päijät-Häme Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016-2020 842-540 -3 322 4 152 552 2020-2025 630-1 062-2 403 2 888 1 207 2025-2030 326-723 -2 327 1 446 1 930 2030-2035 -209-466 -1 405-2 097 3 759 2035-2040 -597-339 208-1 924 1 458 2016-2040 992-3 130-9 249 4 465 8 906

Suhteellinen väestömäärän muutos Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016-2020 1,7 % 1,2 % -1,0 % 10,1 % 8,5 % 2020-2025 1,7 % -1,3 % -0,2 % 8,3 % 14,8 % 2025-2030 1,4 % -1,3 % -0,3 % 4,9 % 23,2 % 2030-2035 1,0 % -1,0 % 0,3 % -2,3 % 38,5 % 2035-2040 0,6 % -0,8 % 1,0 % -2,8 % 13,7 % 2016-2040 6,5 % -3,2 % -0,2 % 18,8 % 141,7 % Ikäryhmä Päijät-Häme Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016-2020 0,4 % -1,8 % -2,7 % 9,5 % 9,8 % 2020-2025 0,3 % -3,6 % -2,0 % 6,0 % 19,5 % 2025-2030 0,2 % -2,5 % -2,0 % 2,8 % 26,0 % 2030-2035 -0,1 % -1,7 % -1,2 % -4,0 % 40,2 % 2035-2040 -0,3 % -1,2 % 0,2 % -3,8 % 11,1 % 2016-2040 0,5 % -10,4 % -7,6 % 10,2 % 157,5 %

Suhteellinen väestömäärän muutos ikäryhmittäin 2016-2040 160% 141,7 % 157,5 % 120% 80% 40% 0% 6,5 % 0,5 % -3,2 % -0,2 % -10,4 % -7,6 % 18,8 % 10,2 % -40% Koko väestö - 14 15-64 65-84 85 - Koko maa Päijät-Häme Väestöennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestörakenteessa tapahtuu merkittävä muutos 2016-2040, erityisesti työikäisten määrän väheneminen ja yli 85-vuotiaiden määrän mittava kasvu. Tilastokeskus: Väestörakenne ja Väestöennuste

Hlöä 20 000 85+ ikäisen väestön määrä Päijät-Hämeen maakunnassa väestöennusteen mukaan 15 000 13 101 14 559 10 000 5 000 5 653 7 412 9 342 0 2016 2025 2030 2035 2040 Hlöä 5 000 4 000 85+ ikäisten määrän absoluuttinen muutos Päijät- Hämeen maakunnassa väestönnusteen mukaan 3 759 3 000 2 000 1 759 1 930 1 458 Tilastokeskus: Väestörakenne 31.12.2016 Väestöennuste 2015 1 000 0 2016-2025 2025-2030 2030-2035 2035-2040

10,0 % 85+ ikäryhmän osuus koko väestöstä väestöennusteen mukaan 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,6 % 2,8 % 3,6 % 3,1 % 3,8 % 4,6 % 5,3 % 6,4 % 5,9 % 7,2 % 2,0 % 0,0 % 2016 2025 2030 2035 2040 Koko maa Päijät-Hämeen mk 50,0 % 40,0 % 85+ ikäisten määrän suhteellinen muutos väestöennusteen mukaan 40,2 % 38,5 % 30,0 % 24,5 % 31,1 % 26,0 % 23,2 % 20,0 % 10,0 % 13,7 % 11,1 % Tilastokeskus: Väestörakenne 31.12.2016 Väestöennuste 2015 0,0 % 2016-2025 2025-2030 2030-2035 2035-2040 KOKO MAA Päijät-Hämeen mk

100 Demografinen huoltosuhde 80 60 40 52,3 52,6 53 54,2 55,9 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 57,8 54,3 64,0 65,4 62,1 60,1 55,8 57,1 58,2 59,1 70,7 63,3 74,8 66,4 78,7 80,7 79,9 69,2 70,4 69,7 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 e2020 e2025 e2030 e2035 e2040 KOKO MAA Päijät-Häme Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. Tilastokeskus: Väestörakenne ja Väestöennuste

80 Työllisyysaste (15-64-v.), % 75 % 70 65 69,9 70,6 68,1 68,4 68,3 67,8 68,6 65,9 66,0 65,3 69,0 67,4 68,5 68,3 68,1 66,4 65,4 68,7 69,1 60 63,5 55 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Päijät-Häme Vuonna 2016 työllisyysaste Päijät-Hämeessä oli 69,1 % eli 0,4 %-yksikköä yli koko maan tason. Työllisyysasteeseen vaikuttaa sekä työllisten että työikäisen väestön määrä. Työllisyysasteen nousu ei välttämättä tarkoita työllisten määrän kasvua, vaan se voi viitata myös työikäisen määrän vähenemiseen. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

500 Työllisten (15-74-v.) määrä/1000 asukasta Työlliset (15-74-v.) 450 400 447 446 430 426 428 402 433 408 436 412 431 407 422 395 416 411 385 383 350 300 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Päijät-Häme 50 Työlliset (15-74-v.), % väestöstä 45 40 44,7 44,6 43,0 42,6 42,8 40,2 43,3 43,6 40,8 41,2 43,1 40,7 42,2 39,5 41,6 41,1 38,5 38,3 35 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Päijät-Häme

Työttömyys 20 Työttömät, % työvoimasta 15 10 10,6 8,5 9,7 8,0 13,0 12,9 10,3 10,1 11,7 9,4 12,1 9,8 13,8 11,3 15,3 12,4 16,2 15,3 13,4 13,2 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 8 6 5,8 6,1 4,9 4 2,8 2,5 2,4 3,1 3,3 3,3 3,9 3,5 4,2 4,7 2 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 2,4 2,8 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

Rakennetyöttömyys 10,0 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 8,0 6,0 4,0 2,0 4,8 3,5 4,3 3,1 5,3 3,7 6,0 5,6 5,7 4,1 4,0 4,1 6,2 4,6 6,9 5,3 7,9 7,8 6,0 6,2 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 25 20 15 10 11,8 10,5 17,3 13,8 16,6 13,0 15,0 11,9 16,2 12,4 17,9 14,6 20,5 16,0 21,3 19,1 17,3 17,0 5 9,0 8,8 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

450 400 350 300 Koulutustasomittain 319 325 330 335 340 345 351 355 358 284 289 294 298 303 308 313 318 320 250 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Päijät-Häme Indikaattori ilmaisee koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esim. koulutustaso 297 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on vajaat kolme vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. (Sotkanet)

20 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 15 10 13,9 14,1 11,7 11,8 13,7 13,2 13,0 11,4 11,4 11,2 10,8 12,1 9,4 10,7 8,6 9,7 8,3 9,4 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Päijät-Häme Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. (Sotkanet)

Veronalaiset tulot 2015, /tulonsaaja maakunnittain 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Uusimaa Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala 33 120 31 083 28 750 28 231 28 201 27 945 27 552 27 271 26 796 26 792 26 704 26 694 26 188 26 046 25 911 25 855 25 610 24 906 24 432 24 183 Tilastokeskus: Veronalaiset tulot

20,0 Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste 15,0 10,0 5,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa, yleinen 15,0 14,9 14,8 14,3 14,4 13,6 13,2 13,0 12,7 Päijät-Häme, yleinen 16,8 16,9 16,9 16,2 16,3 15,6 14,8 14,7 14,2 Koko maa, lasten 13,9 14,1 14,6 12,8 13,0 12,3 12,1 12,1 11,8 Päijät-Häme, lasten 15,2 15,7 16,7 14,3 14,6 14,2 13,6 13,8 13,3 Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Indikaattori kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. (Sotkanet)

Toimeentulotukea saaneet ja pitkäaikaisesti toimeentuloa saaneet henkilöt, % väestöstä 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa: Toimeentulotuki 6,5 6,4 7,1 7,0 6,9 6,8 7,0 7,2 7,3 Päijät-Häme: Toimeentulotuki 6,5 6,3 7,1 6,9 6,9 7,0 7,3 7,4 7,4 Koko maa: Pitkäaikainen tt. 1,7 1,7 1,9 1,9 1,9 1,9 2,0 2,1 2,1 Päijät-Häme: Pitkäaikainen tt. 1,9 1,9 2,1 2,2 2,2 2,0 2,3 2,4 2,4 Kuviossa kuvataan kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden henkilöiden osuudet prosentteina väestöstä. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. (Sotkanet)

140 Päijät-Häme THL:n sairastavuusindeksit 2013 2015 Ikävakioitu, koko maa = 100 120 100 107,8 103,7 112,4 101,5 118,5 103,0 103,9 93,5 80 Syöpä Dementia Tapaturma Mielenterveys Tuki- ja liikuntaelinsairaus Aivoverisuonitauti Sepelvaltimotauti THL sairastavuus

Ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet: PYLL-indeksi Päijät-Hämeen kuntien PYLLpoikkileikkaus 2009-2013 Miehet ja naiset yht. v/100.000 vrt. koko maa Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyinä elinvuosina laskemalla ns. PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost). Menetelmä vertaa henkilön ikää kuolinhetkellä hänen laskennalliseen elinajanodotteeseen (70 vuotta, OECD). Indeksi on ikävakioitu ja ilmoitetaan summalukuna 100.000 henkilöä kohti. Tarkastelujakso on viisi vuotta. Päijät-Hämeen PYLL-analyysi FCG 2015 PYLL > kuin maassa keskimäärin PYLL = koko maan keskiarvo PYLL < kuin maassa keskimäärin

Päijät-Hämeen PYLL-analyysi PYLL > kuin maassa keskimäärin PYLL = koko maan keskiarvo PYLL < kuin maassa keskimäärin Nuolet kuvaavat kehityksen suuntaa Jos nuolta ei ole, tianne pysynyt ennallaan. FCG 2015

PYLL Inhimillisen pääoman menetys Ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat mm. Kustannuksia Työvoiman menetyksiä Pääoman menetyksiä Kestävyysvajetta Pääoman menetyksen arvo lasketaan väestömäärään suhteutetusta BKT:sta Päijät-Hämeen pääoman menetyksestä muodostuu eniten Lahden kaupungissa, noin 10 M /vuosi Vohlonen, Päijät-Hämeen PYLL-analyysi FCG 2015

THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ilman sosiaalihuoltoa maakunnittain 2015 Koko maa = 1 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa 0,86 1,23 1,20 1,18 1,18 1,15 1,14 1,11 1,08 1,06 1,05 1,04 1,03 1,02 1,02 0,98 0,98 0,98 Tarvekerroin kuvaa kunnan asukkaiden sote-palvelujen tarvetta ja suhteuttaa kuntakohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Tarvekerroin perustuu tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Eri vuosien tietoja ei voi suoraan verrata keskenään. Tunnusluvut on laskettu poikkileikkausaineistosta ja menotiedot on suhteutettu laskentavuosien maan keskiarvoon. (THL)

THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot ilman sosiaalihuoltoa maakunnittain2015, indeksi Koko maa = 100 0 20 40 60 80 100 120 140 Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme 87 105 104 103 103 102 101 99 98 97 97 95 95 95 94 93 116 113 Tarvevakioidut menot saadaan jakamalla kuntien sote-menot kuntakohtaisella tarvekertoimella. Poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan. (THL)

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (ilman sosiaalihuoltoa) Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Etelä-Karjala 2 432 104 1,11 94 Etelä-Pohjanmaa 2 529 108 1,14 95 Etelä-Savo 2 887 123 1,23 101 Kainuu 2 903 124 1,20 103 Kanta-Häme 2 348 100 1,02 99 Keski-Pohjanmaa 2 510 107 1,02 105 Keski-Suomi 2 355 101 1,05 95 Kymenlaakso 2 565 109 1,15 95 Lappi 2 846 121 1,08 113 Pirkanmaa 2 263 97 0,98 98 Pohjanmaa 2 648 113 0,98 116 Pohjois-Karjala 2 585 110 1,18 93 Pohjois-Pohjanmaa 2 328 99 1,03 97 Pohjois-Savo 2 680 114 1,18 97 Päijät-Häme 2 126 91 1,04 87 Satakunta 2 575 110 1,06 104 Uusimaa 2 053 88 0,86 102 Varsinais-Suomi 2 372 101 0,98 103 THL

THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet sis. sosiaalihuolto maakunnittain 2015 Koko maa = 1 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa 0,88 1,17 1,16 1,14 1,13 1,11 1,10 1,08 1,07 1,05 1,05 1,04 1,04 1,02 1,01 0,99 0,98 0,97

THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sis. sosiaalihuolto maakunnittain2015, indeksi Koko maa = 100 0 20 40 60 80 100 120 Lappi Pohjanmaa Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme 89 94 94 103 103 102 102 101 101 100 99 98 98 97 96 96 109 112

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (sosiaalihuolto mukana) Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut indeksi menot, indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Etelä-Karjala 3 137 104 1,08 96 Etelä-Pohjanmaa 3 138 104 1,10 94 Etelä-Savo 3 584 118 1,17 101 Kainuu 3 632 120 1,16 103 Kanta-Häme 3 001 99 1,01 98 Keski-Pohjanmaa 3 158 104 1,02 102 Keski-Suomi 3 053 101 1,04 97 Kymenlaakso 3 320 110 1,11 99 Lappi 3 627 120 1,07 112 Pirkanmaa 2 958 98 0,98 100 Pohjanmaa 3 196 106 0,97 109 Pohjois-Karjala 3 293 109 1,13 96 Pohjois-Pohjanmaa 2 968 98 1,04 94 Pohjois-Savo 3 397 112 1,14 98 Päijät-Häme 2 831 94 1,05 89 Satakunta 3 204 106 1,05 101 Uusimaa 2 742 91 0,88 103 Varsinais-Suomi 3 062 101 0,99 102 THL

Bruttokansantuote 40 000 BKT euroa/asukas 35 000 30 000 25 000 35 280 26 810 36 457 28 284 33 908 26 212 34 885 27 879 36 537 36 903 29 460 30 713 37 385 37 602 37 658 30 029 30 783 30 879 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016* KOKO MAA Päijät-Häme Tilastokeskus: Aluetilinpito ja *Rahanarvonkerroin

Päijät-Hämeen työpaikat työnantajasektoreittain (alueella työssä käyvät) 90 000 80 000 70 000 60 000 Hlö 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yksityinen sektori* 62 103 60 710 56 293 56 956 57 348 56 352 54 636 53 253 Julkinen sektori** 21 011 21 662 21 575 21 859 22 312 22 451 22 209 21 368 Työpaikat yhteensä 83 114 82 372 77 868 78 815 79 660 78 803 76 845 74 621 * yksityinen sekt., yrittäjät, toimiala tuntematon ** valtio, kunnat, valtioennemm. oy Tilastokeskus: Työssäkäynti

Päijät-Häme Merkittävimmät työllistävät toimialat 2014, % työllisistä 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus 17 % 18 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. korjaus 12 % Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muut toimialat yhteensä Koulutus Kuljetus ja varastointi 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % Ammatill., tieteell. ja tekninen toiminta Informaatio/viestintä, rahoitus/vakuutus, kiinteistöala Julk. hallinto ja maanpuol.; pakoll. sos.vakuutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maa-, metsä- ja kalatalous 4 % 4 % 4 % 4 % 3 % Kaivos, sähkö/kaasu/lämpö, vesihuolto, jätehuolto 1 % Tilastokeskus: Työssäkäynti

Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 1/3 Väestö ikääntyy vrt. koko maa Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin Työikäisten määrä vähenee nopeammin Lasten ja nuorten määrä vähenee nopeammin Huoltosuhde heikkenee Väestön kasvu vain 0,5 % 2016 2040

Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 2/3 Heikko sosioekonominen tilanne vrt. koko maa Vähemmän työllisiä Korkeampi työttömyysaste ml. pitkäaikais-, nuoriso- ja rakennetyöttömyys Alhaisempi koulutustaso Enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita Alhaisempi tulotaso Pienituloisuus Toimeentulotuki

Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 3/3 Tarvetekijät Suurempi sote-palvelujen tarve ja sairastavuus kuin koko maassa keskimäärin Esim. THL:n mielenterveysindeksi 115,9 / koko maa = 100 Paljon ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia mm. alkoholiperäisten sairauksien vuoksi