LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 82/2004/4 Dnro LSY-2002-Y-296 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Kortesneva-Salviannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ilmajoki Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 VAASA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kortesneva-Salvianneva sijaitsee 6,5 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta etelälounaaseen. Hankealueen pinta-ala on 79,5 ha, josta Kortesnevan osuus on 42,0 ha ja Salviannevan 37,5 ha. Vaskiluodon Voima Oy on 27.11.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kortesneva-Salviannevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Suot on valmisteltu turvetuotantoon vuosina 1991-1992. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Lisäksi se on vuokrannut tuotantoalueesta 58,4 ha ja tehnyt maanomistajien kanssa sopimuksia alueen tiestön ja ojien käytöstä. Toiminnan aloittamisesta on tehty ilmoitus Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille, joka on antanut hankkeesta tarkastuslausunnon 29.6.1990. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa alueen lähiympäristöön ei ole merkitty erityisiä aluevarauksia. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa Kyrönjoen valumaalueella turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.
2 Kortesneva-Salvianneva sijaitsee kaavaluonnoksessa maakunnallisesti merkittäväksi turvetuotantoaluekokonaisuudeksi merkityllä alueella. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Kortesneva-Salvianneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen Härkiluoman (42.036) valuma-alueella. Kortesneva-Salviannevan pintaala on Härkiluoman valuma-alueen pinta-alasta (27,06 km 2 ) 2,9 %. Kortesnevan kuivatusvedet johdetaan Härkiluomaan, johon yhtyy Salviannevalta laskeva Kurppaisoja. Härkiluomaan johdetaan kuivatusvesiä myös Tuuliannevan pohjoisosasta 39,3 ha:n turvetuotantoalueelta. Noin 2,5 km Salviannevan alapuolella sijaitseva Myllylampi on noin 1 ha:n suuruinen Härkiluoman suvantoalue, jonka luusuassa on pato. Lammen valuma-alueesta turvetuotantoalueiden osuus on 6,0 %. Härkiluoma laskee Kyrönjokeen noin 6,5 km:n päässä Salviannevasta. Härkiluoman keskivirtaama oli v. 1990-1992 tehtyjen mittausten mukaan kantatie 67:n kohdalla 880 l/s ja virtaama on ollut pienimmillään 4,6 l/s (4.8.2000). Härkiluoman vesi on hyvin tummaa ja ravinteikasta. Siinä on ajoittain paljon kiintoainetta ja vesi on usein hapanta. Myllylammen vesi on erittäin rehevää. Härkiluoman tai Myllylammen kalastoa ei ole tutkittu, mutta kalastoon kuulunevat ainakin ahven ja hauki. Rapuja ei ole tavattu. Myllylammen rannalla asuva yrittäjä on selvittänyt kirjolohenkasvatuksen aloittamista lammessa. Myllylammen ympärillä ja alapuolella Härkiluoman varrella on muutamia loma- ja vakituisia asuntoja. Hakemuksen mukaan Härkiluomalla ei ole mainittavaa virkistyskäyttöä eikä sen vettä käytetä vedenhankintaan. Myllylammen vettä käytetään marjanviljelyssä kasteluvetenä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja. Härkiluoman yläosan kuormitus tulee pääosin soilta ja metsäalueilta, alaosan pelloilta. Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Lähimmät luonnonsuojelullisesti merkittävät kohteet, Tuoresluoman lehtoalueet sijaitsevat yli 3,5 km:n päässä tuotantoalueelta. Hakemuksen mukaan Kortesneva-Salviannevan läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Turvetuotantoalueen ympäristö on pääasiassa metsää ja rämettä. Lähimmät talot sijaitsevat 1,5 km:n päässä Kortesnevalta etelään. Tuotantoalueen ympäristössä on muutamia vuosia sitten tehty laajahkoja metsäojien kunnostuksia.
3 TURVETUOTANTO Kortesneva-Salviannevan turvetuotanto on aloitettu Kortesnevalla vuonna 1993 ja koko tuotantoalueella vuonna 1995.Tuotantoa harjoitetaan kahdessa lohkossa, jotka sijaitsevat noin 600 m:n päässä toisistaan. Alueella tuotetaan energiaturvetta imuvaunumenetelmällä. Tuotantomäärät ovat vaihdelleet viime vuosina 26 200-70 780 m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuosien 2014-2017 aikana. Tuotantoalueelle ei ole tehty jälkikäyttösuunnitelmaa, mutta todennäköisin jälkikäyttö on metsätalous. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Turve varastoidaan kuuteen aumaan ja kuljetetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalan polttoaineeksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kortesneva-Salviannevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 2 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan Härkiluomaan. Vesiensuojelun tehostamiseksi hakemuksessa on esitetty, että laskeutusaltaiden yhteyteen rakennetaan virtaamansäätöpadot. Tuotantoalueen lähellä ei ole pintavalutukseen soveltuvia alueita ja kemikalointi on hakemuksen mukaan kallis suhteessa saavutettavaan kuormituksen vähennykseen. Hakijan käsityksen mukaan virtaamansäätö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, kun otetaan huomioon olosuhteet ja hankkeesta aiheutuvien päästöjen määrä suhteessa muuhun kuormitukseen. Laskeutusaltaisiin ja lietesyvennyksiin kerääntyvä liete poistetaan vuosittain ennen tuotantokauden alkua ja sen päätyttyä ja tarvittaessa useamminkin. Kortesneva-Salviannevalla ei ole mitattu kuivatusvesien tai päästöjen määriä. Hakija on käyttämällä Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä- Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne- ja kiintoainepäästöt vuosina 1993-2001 keskimäärin seuraaviksi:
4 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine 15 kg 271 kg 1 911 kg Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti turpeen keräämisessä, aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu tuotantomenetelmästä ja turpeen maatuneisuudesta. Se on ajoittaista ja keskittyy poutakausiin. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Jyrsintä on eräs meluisimmista työvaiheista. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi tuotannossa käytetään uudistettua tekniikkaa ja koneita. Lastaus keskeytetään, jos tuuli kuljettaa pölyä haitallisessa määrin lähiasutukseen päin. Kuormat peitetään niin, ettei ympäristöön pääse leviämään pölyä. Turve kuljetetaan 300-320 rekka-auton suoritteena yleensä joulumaaliskuussa Lahden metsäautotietä pitkin Pojanluoman kautta Rengonkylään valtatielle 19 ja siitä Seinäjoelle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä jätteenkeruupisteen lähettyvillä hiekalla päällystetyllä alustalla. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 111 kg, muuta öljyistä jätettä 29 kg ja akkuromua 7 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotanto työllistää ympärivuotisesti 1-2 henkilöä ja kesällä 2-4 henkilöä. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vaikutus Härkiluoman virtaamiin ja vedenkorkeuksiin on pieni. Kortesneva-Salviannevan kunnostuksen aikana havaittiin Härkiluomassa ravinne- ja kiintoainepitoisuuden nousua. Sadejaksojen aikaisilla kuormituspiikeillä on hakemuksen mukaan saattanut olla vaikutusta Härkiluoman yläosan ja Myllylammen veden laatuun. Kortesnevan-Salviannevan kuivatus-
Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 5 vesien arvioidaan lisäävän Myllylammen veden fosforipitoisuutta 7 %, typpipitoisuutta 5,3 % ja kiintoainepitoisuutta 7,1 %. Härkiluoman alaosalla vaikutus on 0,6-1,1 %. Kuormituksen ei arvioida ulottuvan Kyrönjokeen. Kuivatusvesien ei ole todettu vaikuttavan vesikasvillisuuden määrään, mutta ne ovat voineet muuttaa pohjaeläimistön lajisuhteita. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta muihin vesistön käyttömuotoihin. Kirjolohen kasvatuksen edellytykset Myllylammessa saattavat kuitenkin heikentyä turvetuotannosta aiheutuvien ajoittaisten kuormituspiikkien vuoksi. Hakemuksen mukaan Härkiluoman ja Myllylammen kalataloudellinen merkitys on niin vähäinen, ettei turvetuotannon kuormituksesta aiheudu merkittävää kalataloudellista haittaa. Kortesneva-Salviannevan alueella ei ole pohjavesialueita eikä läheisyydessä vedenottamoita. Kortesneva-Salviannevan välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Turvepölyn ei arvioida aiheuttavan haittaa asutukselle eikä hakijalle ole valitettu turvepölyn aiheuttamasta haitasta. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Turvetuotannon eri työvaiheet eivät hakemuksen mukaan aiheuta melun ohjearvojen ylittymistä lähimmissäkään asuinrakennuksissa. Eräät toimenpiteet kuten jyrsintä voivat lyhytaikaisesti nostaa melutason ohjearvoja korkeammiksi. Alueella on yhteinen turvallisuussuunnitelma Tuuliannevan tuotantoalueen kanssa ja työmaiden henkilöstöä on koulutettu asiasta. Yhtiöllä on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty, että käyttö- ja päästötarkkailu toteutetaan osana hakijan Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Nykyisessä yhteistarkkailuohjelmassa Kortesneva- Salviannevalla on käyttötarkkailu, mutta ei päästötarkkailua.
6 Vaikutustarkkailu Hankkeen vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Myllylammessa ja sen alapuolella Härkiluomassa joka toinen vuosi otettujen näytteiden perusteella osana em. yhteistarkkailua. Näytteitä otetaan kolme kertaa tarkkailuvuoden aikana ja niistä analysoidaan mm. happi-, kiintoainerauta- ja ravinnepitoisuudet sekä väri ja ph. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen ohjelman mukaan ja vesistötarkkailuohjelman muutosesitys tehdään valvontaviranomaiselle vuoden 2005 aikana. Jälkitarkkailu voidaan tehdä siten, että vesistötarkkailu tehdään esimerkiksi yhden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua turvetuotannon päättymisestä. Kalataloustarkkailu esitetään aloitettavaksi siten, että Härkiluoman läheisyydessä sijaitsevalle noin 15 taloudelle lähetetään kalastoa koskeva tiedustelu ja sen tulosten perusteella tehdään valvontaviranomaiselle esitys kalataloustarkkailuohjelmaksi. Pöly- ja meluhaittoja esitetään arvioitaviksi kirjallisuusselvitysten perusteella ja myöhemmästä tarkkailusta sovittavaksi valvontaviranomaisen kanssa, kun tarkkailumenetelmät ovat vakiintuneet. KORVAUKSET Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu vesienkäytölle tai kalataloudelle korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ilmajoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 2.5.-2.6.2003. Kuuluttamisesta ilmoitettiin Ilmajoki-lehdessä, Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa ja Kurikka-lehdessä. Ympäristölupavirasto on 24.4.2003 ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilmajoen kunnalta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvoston vesiensuojelun tavoitteita koskevan periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon tulee vähentää pintavesiin joutuvaa fosfori- ja typpikuormitusta 30 prosenttia vuoden 1993 tasosta. Ympäristökeskus on katsonut, että virtaamansäätö on tässä tapauksessa ja tällä hetkellä riittävä vesienkäsittelymenetelmä, mutta seuraavaan lupaehtojen
7 tarkistamista koskevaan hakemukseen hakijan on liitettävä suunnitelma vesienpuhdistuksen tehostamiseksi. Kuormitus- ja vaikutustarkkailu voidaan hoitaa hakijan esittämällä tavalla. Tuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi. Muistutukset ja mielipiteet 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, jos käytössä on tehostettu vesienkäsittely. Turvetuotannon aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelutoimenpitein, joten luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia. Tarkkailu on järkevää toteuttaa osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittäviä. Jos niillä ei kuitenkaan saavuteta kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua vesienkäsittelyn tehostamiseen esimerkiksi kemikaloinnilla tai pintavalutuksella. Hakijan on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Esitetty tarkkailuohjelma on riittävän kattava. Öljy ja ongelmajätteet tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. 4) Ilmajoen kunta on puoltanut luvan myöntämistä ja yhtynyt ympäristölautakunnan esittämiin perusteluihin. 5) AA ja BB (Rakennos RN:o 3:103), CC (Kumpula RN:o 3:181), DD ja EE (Lehtopirtti RN:o 3:180), AA (Siperia RN:o 3:191), FF ja GG, BB, HH ja II (Seitsemäntähden RN:o 3:206) sekä JJ (Pakopalsta RN:o 3:197) ovat vaatineet, että jos turvetuotannon laajennus suunnitelman mukaisesti toteutuu hakija on vastuussa Myllylammen padon kestävyydestä ja toimivuudesta. Yhtiön on varauduttava mm. isomman juoksutusputken sekä automaattisen sähköisen sulkujärjestelmän hankintaan. Virtaamien ja vedenpinnan äkkinäinen vaihtelu vaatii lähes ympärivuorokautista päivystystä. Uimaveden laatu ei saa enää huonontua ja yhtiön velvollisuus on seurata veden laatua jatkuvasti yhteistyössä lammen ympäristön kiinteistönomistajien kanssa. Uimaveden laatu on vuosien varrella huonontunut, ihoon jää uimisen jälkeen ruskea turvekerros ja iilimadoista on tulossa riesa. Virkistyskalastukselle ei saa olla haittaa ja lammessa pitää voida kasvattaa siianpoikasia. Myllylammen Marjatilan toiminnalle ei saa olla haittaa. Humuspitoisuuden lisääntyessä on vaarana, että tilan kastelujärjestelmät tukkeutuvat, mikä voi aiheut-
8 taa suuren vahingon erityisesti hallasadetuksen aikana. Viimeisten kymmenen vuoden aikana järjestelmän suuttimien tukkeutuminen on ollut hyvin yleistä. Muistuttajat ovat myös vaatineet kirjallisen sopimuksen laatimista em. asioista. 6) Ilmajoen kalastuskunta on vaatinut, että ravinteiden ja kiintoaineen kuormitus luomiin ja Kyrönjokeen saatetaan mahdollisimman pieneksi. Nykytaso ei voi olla kriteerinä, vaan luomissa on tarkoitus päästä elvyttämään jokirapukantaa. Vesiensuojelurakenteita on rakennettava riittävästi ja niiden mitoituksen ja hoidon on oltava riittävää. Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Ilmajoen kunnan ja sen ympäristölautakunnan eikä Ilmajoen kalastuskunnan esittämiin vaatimuksiin. Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö on tehostettu vesiensuojeluratkaisu, joka sopii hyvin vanhojen työmaiden parantamistoimeksi. AA ym. ovat esittäneet vaatimuksia, jos turvetuotannon laajennus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Hakija on todennut, että kyse ei ole laajennuksesta, vaan 10 vuotta toiminnassa olleen tuotannon jatkamisesta uusin vesiensuojelutoimenpitein. Siten vesimäärät eivät tule kasvamaan, vaan virtaamansäätöpatojen avulla vesimääriä pystytään säätelemään nykyistä paremmin. Myllylammen padon kestävyyteen tai toimivuuteen ei siis aiheudu muutosta. Hakija ja metsäkeskus ovat 1990-luvun puolivälissä toimittaneet Myllylammen silloiselle toiminnanharjoittajalle rumpuputken padon yläosaan asennettavaksi mahdollisen tulvatilanteen varalta. Putkea ei ole asennettu. Muistutuksessa mainittua veden laadun voimakasta heikkenemistä ei voida havaita tarkkailutulosten perusteella. Vuosien 1993-1994 kiintoainehuippuihin lienevät vaikuttaneet ainakin osaltaan tehdyt metsäojitukset. Myllylammen ja Härkiluoman veden laatua tarkkaillaan jatkossakin. Hakijan käsityksen mukaan virkistyskalastus alueella on hyvin vähäistä. Hankkeen aiheuttama kuormitus ei tule lisääntymään, joten siltä osin estettä siian poikastuotannolle Myllylammessa ei ole. Pintaveden käyttö tihkukastelumenetelmässä vaatii aina suodatuksen ja asianmukaista hoitoa riippumatta siitä onko alueella turvetuotantoa vai ei. Hakijalle on tullut Myllylammen Marjatilalta tuotannon aikana yksi valitus, jota tutkittaessa lammen pinnalla oleva pöly todettiin todennäköisesti kuusen suopursuruosteeksi. Tarkastus Ympäristölupavirasto teki 25.5.2004 tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaisten lisäksi myös muistuttajat. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Kortesneva-Salviannevalle ei ole rakennettu virtaamansäätöpatoja ja hakijan mukaan ne rakennetaan vasta, kun lupapäätös on saatu. Myllylammella todettiin, että viime vuonna ruopatuille
9 rannoille oli kertynyt lietettä. AA:n käsityksen mukaan ylivuotoputken rakentaminen patoon on vaikeaa maaperän vuoksi. Mustikan viljely, jossa käytetään tihkukastelumenetelmää, on aloitettu 3 vuotta sitten. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Kortesneva-Salviannevan turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Toteutettava suunnitelma 1) Turvetta saadaan nostaa enintään suunnitelman mukaisella 79,5 ha:n alueella, josta Kortesnevalla on 42,0 ha ja Salviannevalla 37,5 ha. Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien lietesyvennysten, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi kuivatusvedet on johdettava pintavalutuskentän, tuotantoalueelle perustettavan kasvillisuuskentän tai teholtaan vähintään vastaavan puhdistusrakenteen kautta. Pintavalutuskentän on oltava kooltaan Kortesnevan osalta vähintään 1,6 ha ja Salviannevan osalta 1,4 ha. Kasvillisuuskentän on oltava vähintään 2,4 ha Kortesnevalla ja vähintään 2,1 ha Salviannevalla. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset ja päisteputket, joiden päissä on virtausta säätelevät sihdit. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Alueella on oltava riittävän suuret laskeutusaltaat valuma-alueen koon ja veden virtausnopeuden mukaan mitoitettuina ja niiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaat on varustettava pintalietepuomeilla. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse.
10 3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään 30.4.2005 ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pintavalutuskenttien tai vastaavien vesienkäsittelyrakenteiden tekemisestä on esitettävä suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja niiden on oltava käytössä vuoden 2006 tuotantokauden alusta lähtien. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapito 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Tuotannon päättymisen jälkeenkin rakenteet on säilytettävä ja niitä on hoidettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä vesistökuormitusta. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotanto ja turpeen varastointi on pyrittävä tekemään ja ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
11 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteessä 2 esitetyn ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kuivatusvesien kalatalousvaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu kuivatusvesien johtamisesta.
12 Haittoja ehkäisevät toimet 15) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Perustaso virtaamansäätöineen ei ole riittävä käsittelymenetelmä tuotantoalueen koon ja jäljellä olevan käyttöajan huomioon ottaen. Jollei tuotantoalueen läheisyyteen voida saada pintavalutuskenttää käyttäen esimerkiksi vesien pumppausta, tuotantoalueesta on mahdollista erottaa alueet, joille kasvillisuuskentät tai vastaavat vesienkäsittelyrakenteet voidaan perustaa. Kun otetaan huomioon Kortesneva-Salviannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesiin johdettavien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pöly- ja melupäästöjen vähentämiseksi riittävät yleiset lupamääräykset 6) ja 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 12) ja 13) ja ovat tarpeen vaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 15). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset tarkkailusta ja valvonnasta lupamääräyksistä 3) ja 12) ilmenevällä tavalla.
13 Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tehostetusta vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksissä 2) ja 13). Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä ja jätteiden varastoinnista lupamääräyksissä 2), 5) ja 9). AA:n ym. vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeessa ei ole kyse turvetuotannon laajentamisesta, vaan toiminnan jatkamisesta. Lupamääräyksessä 2) on määrätty vesienkäsittelyn tehostamisesta, mikä vähentää hankkeesta aiheutuvia päästöjä ja tasaa hankkeen vaikutusta virtaamiin Myllylammessa. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kalastuskunnan vaatimuksen vesienkäsittelystä lupamääräyksessä 2). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen Tämä lupa on voimassa 31.12.2016 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on esitettävä viimeistään vuotta ennen turvetuotannon lopettamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma alueen kunnostamisesta, ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa myös ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
14 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 1.11.2004 Valitusosoitus on liitteenä 3 Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl Liite 1 Liite 2 kartta tarkkailuohjelma
LIITE 1
LIITE 2 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tapahtumat: - ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan eteneminen - ojitusten tarkat kaivuuajat ja -paikat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta, havainnot rakenteiden toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennykset - mittapatojen asennus ja vedenkorkeushavainnot - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta-, haihdunta-, lämpötila- ja tuulitiedot, jos niitä työmaalla mitataan. Huomiota kiinnitetään erityisesti rankkasateiden ja tulvien esiintymiseen - muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään tai kuormitukseen - turvepölystä tai meluhaitoista tms. tulleet valitukset Tuotantovaiheen käyttötarkkailua pidetään koko tuotannon ajan. Päästötarkkailu Päästötarkkailun havaintopisteet sijaitsevat ojissa Kortesnevan tai Salviannevan pintavalutus/kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolella. Näytteitä otetaan viidesti vuodessa: huhti-toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syys-lokakuu. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - kokonaistyppi ja ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - kemiallinen hapenkulutus COD Mn - kiintoaine ja sen hehkutusjäännös - ph - rauta - väri Tuotantoalueen päästötarkkailussa näytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaitoksessa standardimenetelmien mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä mitataan laskuojan virtaama. Raportointi Tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle, Ilmajoen ympäristönsuojelulautakunnalle ja tarkkailuraportin laatijalle.
LIITE 3 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.