RIPPIKOULUN PAIKALLISUUNNITELMA
2 1. Johdanto 1.1. Rippikoulun yleisen lähtökohdat 3 1.2. Rippikoulu Leppävaarassa. 4 1.2.1. Leppävaara alueena 1.2.2. Rippikoulu seurakunnan kokonaissuunnitelmassa 2. Rippikoulu Leppävaarassa... 6 2.1. Henkilöstö... 6 2.1.1. Papit 2.1.2. Kanttorit 2.1.3. Diakonit 2.1.4. Nuorisotyönohjaajat 2.1.5. Kausityöntekijät 2.1.6. Leiri-isännät ja emännät 2.1.7. Isoset 2.2. Talous... 8 2.3. Tilat... 8 2.3.1. Seurakunnan tilat 2.3.2. Leirikeskukset 2.4. Rippikoululaiset... 9 2.4.1. Rippikouluun kutsuttavat 2.4.2. Rippikouluun hakeminen ja ryhmäjako 2.4.3. Erityiset oppijat 2.5. Yhteydet rippikoululaisten vanhempiin... 10 3. Opetus... 10 3.1. Aloitusjakso... 11 3.2. Seurakuntayhteys jakso. 12 3.2.3. Yhteiset tapahtumat 3.2.4. Ryhmäkohtaiset tapaamiset 3.3. Perusjakso 13 3.3.1. Leiri 4. Toteutus... 14 4.1. Rippikoulun suunnittelu ja tavoitteet... 14 4.2. Rippikoulutyön vuosikalenteri 15 4.2.1. Syksy: Tiedotus ja ilmoittautuminen 4.2.2. Syksy jatkuu: informaatio kouluille ja päivystys 4.2.3. Talven kynnyksellä: Ilmoittautumisten vastaanottamine ja ryhmäjako 4.2.4. Joulukuu: Ryhmien varmistaminen ja ohjaajatiimin vahvistaminen 4.2.5. Rippikoulujen aloitus 4.2.6. Seurakuntayhteys jakso 4.2.7. Intensiivijakso 4.2.7.1. Leirijakson keskeyttäminen 4.2.7.2. Päihteet leirillä 4.2.7.3. Tupakointi leireillä 4.2.7.4. Leirivälineet ja ensiaputarvikkeet 4.2.8. Konfirmaatio
3 1. JOHDANTO 1.1. Rippikoulun yleiset lähtökohdat Rippikoulu on kirkon kasteopetusta, joka perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt 28:18-20). Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu. Rippikoulun tehtävänä on myös auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, josta hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi. Rippikoulussa liitytään kirkon vuosituhantiseen kristillisen uskon opetuksen perinteeseen ja seurakunnalliseen jatkumoon, jossa kirkon jäseniä kasvatetaan, kannustetaan ja opetetaan paikallisseurakunnassa. Rippikoulu on kirkkolaissa ja järjestyksessä määritelty. Paikallisseurakunnalle on annettu velvoite järjestää rippikoulu (Kirkkojärjestys 3 Luku 3 : Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa nuoria perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä. Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään.) 5 Konfirmaatioon voivat osallistua ne, jotka rippikoulun perusteella siihen oikeutetaan. Konfirmaatiossa tunnustaudutaan kirkon uskoon ja saadaan oikeus käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaation toimittaa pappi tai lehtori. Leppävaarassa liitytään myös vahvaan suomalaiseen rippikouluperinteeseen. Rippikoulu on osa kansallista kulttuuriamme ja juurtunut yleisesti hyväksytyksi nuorten kasvuportaaksi. Rippikoulu on myös osa perheiden kristillisen kasvatustyön tukemista ja tätä pyritään painottamaan Leppävaarassa tehtävässä työssä. Käytännössä Leppävaaran rippikouluissa annetaan opetusta kirkkojärjestyksen mukaisesti (Kirkkojärjestys luku 3 4 Rippikoulussa annetaan opetusta kirkolliskokouksessa hyväksytyn kristinopin mukaisesti. Käytettävät oppikirjat hyväksyy piispainkokous. Piispainkokous antaa tarkempia määräyksiä 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta opetuksesta.) Käytössä on tällä hetkellä piispainkokouksen määräyksen mukaisesti kirkon rippikoulusuunnitelma 2001: Elämä-Usko-Rukous.
4 1.2. Rippikoulu Leppävaarassa 1.2.1 Leppävaara alueena Leppävaaraa alueena leimaa vahva kasvu ja muutos, joka näkyy myös alueen väestörakenteessa. Seuraavassa on joitakin tilastollisia tietoja, jotka vaikuttavat kaikkeen suunnitteluun. Tiedot on otettu Espoon seurakuntayhtymän yhteisestä tiedostosta Espoolaiset 2012, joka löytyy seurakuntien yhteisiltä intranet-sivuilta: Suur-Leppävaaran väestöennuste v. 2006 2011: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 59 894 60 733 61 673 62 807 63 792 64 974 - Muutos 2006 2011: 5080 henkilöä Väestön määrä Leppävaaran seurakunnan alueella vuosina 2003 ja 2011: 2003 2011 36 081 42 219 - lisäys 6 138 henkilöä eli 17 % (Ruukinranta ja Sepänkylä laskettu Tapiolaan kuuluviksi) Leppävaaran seurakunnan ikärakenne vuosina 2003 ja 2011: Väestön ikärakenne Leppävaaran seurakunan alueella 2003 ja 2011 20000 15000 10000 5000 2003 2011 0 0 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 74 75+
5 Ikäluokat Espoossa S.VUOSI ET L T ES EL O KAIKKI 1988 694 276 348 228 512 375 2433 1989 695 280 317 253 560 367 2472 1990 733 345 323 236 531 421 2589 1991 691 340 326 258 512 359 2486 1992 798 336 368 254 580 416 2752 1993 772 369 336 245 572 388 2682 1994 781 362 316 254 524 399 2636 1995 757 354 326 261 582 366 2646 1996 760 349 314 262 546 371 2602 1997 768 339 325 255 507 358 2552 1998 746 344 276 207 491 332 2396 1999 788 326 293 268 484 348 2507 2000 778 364 302 217 504 355 2520 2001 857 346 277 235 515 361 2591 2002 793 399 284 276 505 369 2626 2003 901 446 279 248 543 330 2747 2004 856 467 279 225 544 370 2741 2005 772 447 280 244 477 317 2537 Nuorten aikuisten osuus väestöstä on huomattava ja tämä näkyy alueen yleisissä palveluissa ja infrastruktuurissa. Samoin pääkaupunkiseudun pirstaloituneisuus näkyy nuorten liikkumisessa koulujen ja harrastusten myötä melko laajalla alueella. Rajusta kasvusta ja muutoksista huolimatta Leppävaara on säilyttänyt tiettyä omaleimaista identiteettiään, johon nuoretkin identifioituvat; he ovat ensisijaisesti leppävaaralaisia ja vasta toissijaisesti espoolaisia. 1.2.2. Rippikoulu seurakunnan kokonaissuunnitelmassa Seurakuntamme keskipitkäntähtäimen suunnitelmassa mainitaan rippikoulusta: Rippikoulu- ja nuorisotyö ovat osaltaan myös suurten haasteiden edessä. Rippikouluikäisten nuorten määrä tulee olemaan pitkään varsin korkea, vähintään nykyisellä (v. 2005) tasolla eli selvästi yli 300 nuorta vuodessa. Ensiarvoisen tärkeää on pyrkiä toimimaan niin, että nuorista mahdollisimman moni löytäisi mielekkään tehtävän seurakunnan piirissä ja voisi vaikuttaa siihen, että kristillisen arvopohjan mukainen elämä vahvistuisi alueellamme (s 31-32). Paikallisesti rippikoulu nähdään siis hyvin merkittävänä ja tärkeänä osana seurakunnan pitkäjänteistä toimintaa. Leppävaara uutena kasvu- ja kokoontumiskeskuksena tuo laajempia haasteita myös rippikoulutyölle. Yhä useampi espoolainen nuori viettää aikaansa mm. kauppakeskus Sellossa, solmien näin ystävyyssuhteita leppävaaralaisiin. Tämä saattaa tulevaisuudessa näkyä myös muiden Espoon seurakuntien nuorten toiveena osallistua Leppävaaran seurakunnan järjestämään rippikouluun. Espoon seurakuntien rippikouluteologit ovat sopineet, että Espoon sisäisesti voidaan rippikoulu suorittaa seurakuntarajoista riippumatta. Tätä tukee myös se
6 tosiasia, että monet nuoret käyvät koulua kuntarajojen ylitse, joten vertaisryhmän asuinpaikka saattaa olla eri kuin oman seurakunta. Myös keskipitkän tähtäimen suunnitelmassa on todettu Leppävaaran ominaispiirre liikenteen ja kaupankäynnin solmukohtana haastaa seurakuntaa jatkuvasti miettimään toimintatapojaan ja näkyvyyttään. Pelkkä miettiminen ei riitä, vaan on käytännössä löydettävä toimivia tapoja saada seurakuntaan ja sen sanomaan sitoutumista kasvamaan. Kauppa- ja kulttuurikeskus Sellon suurta merkitystä koko alueen elämälle on osattava hyödyntää (s. 33-34). Rippikoulua suunniteltaessa on siis otettava huomioon sekä paikalliset ominaispiirteet ja toisaalta seurakuntarajat ylittävä nuorten liikkuminen. Rippikoulusuunnitelma 2001 sanoin: Rippikoulusuunnitelma edellyttää opetuskokonaisuuksien rakentamista paikallisesti ja rippikoulukohtaisesti. Yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee aina tehdä kulloinenkin toteutustilanne ja rippikouluryhmän erityisluonne huomioon ottaen. 2. RIPPIKOULU LEPPÄVAARASSA 2.1. Henkilöstö Kirkkojärjestyksen mukaisesti: Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään. (KJ 3 luku 3). Kullekin rippikouluryhmälle nimetään ohjaajatiimi, johon kuulu vähintään kolme jäsentä, joista vähintään yksi on seurakunnan virassa oleva työntekijä. Ohjaajatiimi valitsee keskuudestaan yhden toimimaan leirijaksolla ohjelma- ja turvallisuusvastaavana. Ohjaajatiimi suunnittelee ja toteuttaa rippikoulun itsenäisesti rippikoulusuunnitelma 2001:n ja paikallisuunnitelman
7 pohjalta. Inteensiivijaksolla jokaisessa ryhmässä tulee olla yksi aikuinen ohjaaja jokaista alkavaa kymmentä alaikäistä (myös isoset) kohtaan. 2.1.1. Papit Leppävaaran seurakunnassa on 10 papinvirkaa (kirkkoherra, 4 kappalaista ja 5 seurakuntapastoria). Rippikoulua ovat pitäneet kaikki papit kirkkoherraa lukuun ottamatta. Rippikoulutyöstä ja nuorisotyöstä vastaavat papit ovat pitäneet vuosittain kaksi rippikoulua. 2.1.2. Kanttorit Leppävaaran seurakunnassa on kolme kanttoria. Lisäksi kesäaikaan on palkattuna yksi kesäkanttori. Jokaisella rippikouluryhmällä on nimetty kanttori, joka vastaa ryhmän kirkkomusiikin opetuksesta. Kanttori on osa ryhmän ohjaajatiimia ja osallistuu kaikkeen suunnitteluun. Mahdollisuuksien mukaan ryhmän kanttori on mukana myös leirijaksolla. Kanttori suunnittelee yhdessä ryhmän kanssa konfirmaation musiikin. 2.1.3. Diakonit Leppävaaran seurakunnassa on kuusi diakonia. Yksi diakoni osallistuu kunakin vuonna yhden ryhmän rippikouluun. Useimmiten on katsottu mielekkääksi, että diakoni osallistuu kaupunkirippikouluun. Lisäksi diakonit osallistuvat Leppävaarassa rippikoulujen toteutukseen järjestämällä seurakuntapäivän diakoniarastin. 2.1.4. Nuorisotyönohjaajat Leppävaaran seurakunnassa on seitsemän nuorisotyönohjaajan virkaa. Nuorisotyön tiimi jakaa nuorisotyönohjaajat ryhmien ohjaajatiimeihin. Pääsääntöisesti pyritään siihen, että varhaisnuorisotyötä tekevät, joilla on kesäaikaan varhaisnuorten leirejä, osallistuvat yhden rippikouluryhmän ohjaajatiimiin ja rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä tekevät nuorisotyönohjaajat kahteen ohjaajatiimiin. 2.1.5. Kausityöntekijät Nykyisen väestörakenteen ja rippikouluun osallistumisprosentin vallitessa on katsottu mielekkääksi, että omien työntekijöiden lisäksi Leppävaaran rippikoulujen ohjaajatiimissä on 1-2 kausityöntekijää. Kausityöntekijöiksi palkataan kirkolliseen virkaan opiskelevia henkilöitä. Kausityöntekijöiden kanssa solmitaan määräaikainen virkasuhde ja he osallistuvat yhtenä ohjaajatiimin jäsenenä rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen koko rippikoulun ajan. Rippikoulupappi hankkii ja jakaa kausityöntekijät tarpeen mukaan ohjaajatiimeihin. 2.1.6. Leiri isännät ja emännät Joissain leirikeskuksissa ja joidenkin ryhmien kanssa on katsottu tarpeelliseksi ottaa intensiivijaksolle mukaan joku kokenut, täysi-ikäinen nuori, vastaamaan erityisesti yövalvonnasta. Lisäksi leiri isännän tai emännän tehtäviin on määritelty joitain muita käytännön tehtäviä, jotka määritellään kunkin ohjaajatiimin toimesta tarpeen mukaan. Leiri
8 isäntä tai emäntä osallistuu mahdollisuuksien mukaan ohjaajatiimissä leirin suunnitteluun. Leiri isännän tai emännän kanssa solmitaan aina kirjallinen sopimus. 2.1.7. Isoset Isostoiminta on muodostunut hyvin olennaiseksi osaksi suomalaista rippikoulua ja nuorisotyötä. Vallitsevan käytännön mukaisesti myös Leppävaarassa järjestetään rippikoulun käyneille isoskoulutus, jonka käytyään on mahdollista osallistua isosena rippikouluun. Isoskoulutuksen kesto on puolitoista vuotta. Isoskoulutus järjestetään Leppävaaran seurakunnassa nuorisotyönohjaajien ja nuorisotyöstä vastaavan papin toimesta. Myös muut seurakunnan työntekijät voivat toimia isoskoulutuksessa opettajina. Isoskoulutuksesta vastaavat nuorisotyönohjaajat jakavat isoset hakemusten perusteella kuhunkin ryhmään. Isosille maksetaan palkkio. 2.2. Talous Rippikoulutyöstä vastaava pappi tekee esityksen rippikoulutyön vuosibudjetin kunkin vuoden tiedossa olevien menojen perusteella. Seurakuntaneuvosto hyväksyy budjetin. Menot koostuvat pääsääntöisesti vakituisen henkilökunnan ja kausityöntekijöiden palkoista ja muista henkilöstömenoista, leirikeskusvuokrista, kuljetuksista ja materiaalihankinnoista. Kaikki rippikoulutyöhön liittyvät menot ja hankinnat on hyväksytettävä rippikoulutyöstä vastaavalla papilla. Hän myös tarkistaa kaikki rippikoulutyöhön liittyvät laskut. Rippikoulutyöstä vastaava pappi on vastuussa budjetin toteutumisen seurannasta. 2.3. Tilat Rippikoulu koostuu kolmesta jaksosta: Aloitus-, seurakuntayhteys- ja päätösjakso. Kukin rippikouluryhmä kokoontuu kaikkien jaksojen aikana. Aloitus-, ja seurakuntayhteys jakson aikana kokoontuminen tapahtuu oman seurakunnan tiloissa. Päätösjakson intensiiviosuus
9 toteutetaan leirikeskuksessa ja seurakunnan tiloissa (kaupunkirippikoulu). Konfirmaatio on kaikilla ryhmillä Leppävaaran kirkossa. 2.3.1. Seurakunnan tilat Kullekin ryhmälle osoitetaan tila yhteisiä kokoontumisia varten aloitus- ja seurakuntayhteys jaksolle. Rippikoulupappi varaa varausjärjestelmästä kullekin ryhmälle tarvittavan määrän kokoontumiskertoja jostain seurakunnan tilasta. Näitä tiloja on Leppävaaran kirkon rippikoulusali, Perkkaan kappeli ja seurakuntatalo, Uuttu ja Kilonristi. Tavoitteena on, että ryhmä kokoontuu aina samassa paikassa. 2.3.2. Leirikeskukset Espoon seurakuntayhtymän rippikoulutyöstä vastaava kasvatustyön pappi hankkii ja organisoi kootusti kunakin vuonna tarpeellisen määrän leirikeskuksia kullekin seurakunnalle. Pääsääntöisesti käytetään Espoon seurakuntayhtymän omistamia leirikeskuksia Hilassa, Hvittorpissa ja Velskolassa. Lisäksi eräiden muiden leirikeskusten kanssa on solmittu pidempikestoisia sopimuksia. Näiden lisäksi yhtymän toimesta järjestetään tarvittaessa jokin muu ulkopuolinen leirikeskus. Seurakunta voi myös itsenäisesti vuokrata leirikeskuksen tarpeidensa mukaisesti, esimerkiksi jotain erityisrippikoulua varten (esim. lasketteluleiri). Leirikeskuksen vuokraus on kuitenkin hyväksytettävä yhtymän rippikoulutyöstä vastaavalla kasvatustyön papilla. 2.4. Rippikoululaiset 2.4.1. Rippikouluun kutsuttavat Leppävaaran seurakunta lähettää syksyisin (syyskuun lopussa) kutsukirjeen rippikouluun kaikille seuraavana vuonna 15-vuotta täyttäville seurakunnan jäsenille. Nimi- ja osoitelista saadaan kirkkoherranvirastosta. Lisäksi kaikissa alueen kouluissa käydään informoimassa tulevan vuoden rippikouluista.
10 Leppävaaran seurakunnan rippikouluun voi hakea myös muihin seurakuntiin kuuluvat, sekä eikirkkoon kuuluvat. Ryhmäjaoissa suositaan kuitenkin oman seurakunnan 15-vuotta täyttäviä jäseniä. 2.4.2. Rippikouluun hakeminen ja ryhmäjako Rippikouluun haluava nuori valitsee ilmoitetuista ryhmistä neljä, joille hän hakee. Kuhunkin ryhmään otetaan korkeintaan 25 rippikoululaista, lukuun ottamatta kaupunkirippikoulua, johon voidaan ottaa 30. Ryhmäjaon tekee rippikoutyöstä vastaava pappi lähetettyjen hakemusten perusteella. Jaossa pyritään noudattamaan hakijan toiveita ryhmän ja kavereiden osalta. Mikäli näitä ei voida täyttää, on rippikoulutyöstä vastaava pappi yhteydessä hakijoihin ja heidän perheisiinsä. Ryhmäjaot ilmoitetaan hakijoille marraskuun lopussa. Valintaan voi hakea muutosta. Muutoksista ja ryhmäsiirroista päättää rippikoulutyöstä vastaava pappi. 2.4.3. Erityiset oppijat Rippikouluun hakevien nuorten vanhempia kannustetaan informoimaan jo ilmoittautumisvaiheessa työntekijöitä oman lapsensa mahdollisista erityistarpeista. Tarvittaessa voidaan käydä keskusteluita myös erityisluokkien opettajien kanssa. Leppävaaran seurakunnassa ei järjestetä omaa rippikoulua erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville. Erityiset oppijat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan ns. normaaliin ryhmiin. Rippikoulutyötä tekevien osaamista erityisten oppijoiden ohjaamisessa pyritään aktiivisesti lisäämään koulutuksen avulla. 2.5. Yhteydet rippikoululaisten vanhempiin Rippikoululaisten vanhempiin pyritään olemaan yhteydessä koko rippikoulun ajan. Kutsukirjeessä nuorta kehotetaan keskustelemaan huoltajiensa kanssa rippikoulusta. Jokaisen ryhmän ohjaajatiimi vastaa yhteydenpidosta vanhempiin. Jokaiselle ryhmälle on järjestettävä erikseen vanhempainilta. Tästä vasta ohjelma- ja turvallisuusvastaava. Lisäksi kaikki rippikoululaisten vanhemmat kutsutaan messuun rippikoulusunnuntaina. 3. Opetus Rippikoulu on kirkon kasteopetusta, joka perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn. Rippikouluopetuksessa noudatetaan kirkkojärjestystä. Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa nuoria perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä. KJ 3:3 Rippikoulussa annetaan opetusta kirkolliskokouksessa hyväksytyn kristinopin mukaisesti. Käytettävät oppikirjat hyväksyy piispainkokous. KJ 3:4,1.
11 Rippikoulut toteutetaan Rippikoulusuunnitelma 2001:n mallin mukaisesti. Nuoren elämä Kirkon usko Rukous ALOITUSJAKSO (6 12 tuntia) Tavoitteena on, että nuori tuntee kuuluvansa ryhmään ja suuntautuu yhteiseen oppimiseen ja rippikoulutyöskentelyyn. PERUSJAKSO (44 56 tuntia) Tavoitteena on, että nuori etsii vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin ja saa tukea kasvuunsa kristittynä Luominen Tavoitteena on, että nuori tuntee Jumalan Isänä ja Luojana ja että hän löytää ainutkertaisuutensa ihmisenä ja osana luomakuntaa. Lunastus Tavoitteena on, että nuori tuntee Jumalan Poikana, Jeesuksena Kristuksena, ja hänen pelastustyönsä. Pyhitys Tavoitteena on, että nuori tuntee Jumalan Pyhänä Henkenä, joka toimii kirkossa sanan ja sakramenttien välityksellä ja lahjoittaa uskon ja rakkauden. Tavoitteena on, että nuori löytää rukouksen ja jumalanpalveuksen tapana olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. PÄÄTÖSJAKSO (4 10 tuntia) Tavoitteena on, että nuori jäsentää ja arvioi oppimaansa, liittää sen laajempiin kokonaisuuksiin ja löytää sille merkityksen elämässään sekä valmistautuu konfirmaatioon. SEURAKUNTAYHTEYS (8 16 tuntia) Tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. Jaksot eivät välttämättä seuraa kronologisesti toisiaan, vaan aloitus- ja seurakuntayhteysjaksot voivat olla yhtäaikaisesti käynnissä.
12 3.1. Aloitusjakso Kaikki Leppävaaran seurakunnan rippikoulut alkavat yhteisellä Passi ja virsikirja tapahtumalla tammikuun alussa. Tapahtumassa jaetaan seurakuntayhteys jaksolla tarvittavat riparipassit, sekä tutustutaan kirkkoon, virsikirjaan ja messuun. Lisäksi ryhmillä on mahdollisuus kokoontua jossain kirkon tilassa ja ohjaajatiimillä voi jakaa ryhmäkohtaista informaatiota. Aloitusjaksoon kuuluu myös ryhmäkohtaisia tapaamisia kevään ja alkukesän aikana. Ohjaajatiimi sopii näistä tapaamisista itsenäisesti, informoi ryhmää, sekä varaa tarvittavat tilat ja mahdolliset tarjoilut. Rippikoulusuunnitelma 2001 mukaisesti: Aloitusjakson tavoitteena on, että nuori tuntee kuuluvansa ryhmään ja suuntautuu yhteiseen oppimiseen ja rippikoulutyöskentelyyn. 3.2. Seurakuntayhteys jakso Kevään aikana rippikoululainen tutustuu Leppävaaran seurakuntaan, sen toimintaan ja työntekijöihin, sekä yhteisissä tapahtumissa, että itsenäisesti. Tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. 3.2.3. Yhteiset tapahtumat Rippikoulupappi suunnittelee ja organisoi kaikille ryhmille yhteisiä tapahtumia, joissa tutustutaan Leppävaaran seurakuntaan. Tällä hetkellä tapahtumia on järjestetty kolme: seurakuntapäivä, kirkkomusiikkitapahtuma, sekä nuorten konsertti tai -näytelmä. Seurakuntapäivä järjestetään Leppävaaran kirkossa kolmena lauantaina. Koko rippikouluikäluokka jaetaan kolmeen ryhmään, siten, että kussakin ryhmässä on noin sata rippikoululaista. Rippikoulupappi suorittaa jaon ja varaa kirkon, sekä lounaan. Seurakuntapäivä toteutetaan ns. rastiratana, siten, että kullakin rastilla on yksi ryhmä. Rasteja on neljä; Kirkko-, diakonia-, nuorisotyö- ja lähetysrasti. Rastirata kierretään oman ryhmän kanssa. Jokaisen ryhmän mukana kiertää vähintään yksi kyseisen ohjaajatiimin jäsen. Jokainen rasti kestää n. 45 minuuttia. Päivän aikana nautitaan lounas. 1) Kirkkorastilla perehdytään kirkkotilaan, kirkkotekstiileihin, sekä opetellaan messun vuorotervehdyksiä. Rastin pitää pappi ja kanttori. Rasti toteutetaan kirkkosalissa 2) Diakoniarastilla perehdytään diakonien johdolla diakoniaan ja erityisesti Leppävaarassa tehtävään työhön. Rastin toteutuksesta vastaavat diakonit. 3) Nuorisotyön rastilla perehdytään Leppävaaran seurakunnan nuorisotyöhön nuorisotyönohjaajien johdolla. Rasti pidetään nuorten tilassa. 4) Lähetystyön rastilla perehdytään lähetystyöhön ja erityisesti Leppävaaran seurakunnan nimikkolähetteihin. Rastin toteutuksesta vastaa lähetystyön pappi ja lähetyssihteeri Päivä päätetään yhteiseen hartaushetkeen. Kirkkomusiikkitapahtuman suunnittelevat ja toteuttavat Leppävaaran seurakunnan kanttorit. Rippikouluikäluokka jaetaan kahteen ryhmään ja kummallekin järjestetään oma tapahtumansa. Vähintään yhden ohjaajatiimin jäsenen on oltava ryhmänsä mukana tapahtumassa. Nuorten konsertti tai näytelmä voidaan toteuttaa yhdessä jonkun tai joidenkien Espoon seurakuntien kanssa tai se voidaan järjestää itsenäisesti. Tärkeä on tarjota rippikoululaisille
13 mahdollisuus tutustua krisitilliseen nuorisokulttuuriin. Rippikoulutyöstä vastaava pappi on vastuussa siitä, että kyseinen tapahtuma toteutuu. Näiden lisäksi tai sijaan voidaan järjestää tilanteen ja tarpeen mukaan myös muitakin tapahtumia, jotka liittyvät Leppävaaran seurakunnan työhön ja toimintaan tutustumiseen. 3.2.4. Ryhmäkohtaiset tapaamiset Jokainen ryhmä kokoontuu ohjaajatiimin suunnitelmien mukaisesti kevään aikana itsenäisesti. Kukin ohjaajatiimi suunnittelee itsenäisesti tapaamisajankohdat ja sisällöt, sekä varaa tarvittavat tilat ja tarjoilut. 3.3. Perusjakso Perusjakso toteutetaan joko leirimuotoisena tai yhtäjaksoisena päiväkouluna. Jakson pituus on 7 vuorokautta. Tavoitteena on, että nuori etsii vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin ja saa tukea kasvuunsa kristittynä. Intensiivimuotoinen toteutus tukee yhdessäolon ja yhdessä tekemisen kautta vuorovaikutuksellista oppimista. Opetuksessa pyritään noudattamaan Rippikoulusuunnitelma 2001:ssä esitettyä läpäisyperiaatetta. Teemojen elämä-usko-rukous tulisi kulkea kaikessa opetuksessa. Elämä, usko ja rukous muodostavat kolme katekismuksen pääosille rakentuvaa opetuksen osa-aluetta, jotka edellyttävät ja vahvistavat toisiaan. Suositeltavaa on, että kukin opetuskokonaisuus tai rippikoulupäivä sisältäisi aineistoa kaikista osa-alueista. Nuorten elämänkysymykset, uskon sisältö ja spiritualiteetin harjoitus ovat ikään kuin kolme koria, joista kuhunkin jaksoon otetaan materiaalia. 3.3.1. Leiri Leppävaaran seurakunnan rippikoulujen leirijaksot toteutetaan leirikeskuksissa, jotka Espoon seurakuntayhtymä rippikoulutyöstä vastaava kasvatustyön pappi on osoittanut. Leirikeskukseen järjestetään yhtymän toimesta kuljetus. Rippikoulutyöstä vastaava pappi informoi kunkin ryhmän ohjaajatiimiä leirikeskuksista ja kuljetusaikatauluista. Jokainen ohjaajatiimi valitsee yhden ohjaajan ohjelma- ja turvallisuusvastaavaksi. Hänen tehtävänsä on suunnitella ja valvoa, että leirijakson aikana kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan huomioon ja niitä noudatetaan. Lisäksi hän valvoo suunnittelee ja valvoo leirin ohjelman. Leirjaksoilla noudatetaan Espoon seurakuntayhtymän julkaiseman Leiri- ja retkitoiminnan turvallisuusoppaan ohjeita. Ennen leirijaksoa täytetään turvallisuusasiakirja, joka toimitetaan kirkkoherralle kaksi viikkoa ennen leirijakson alkua.
14 4. TOTEUTUS 4.1. Rippikoulun suunnittelu ja tavoitteet Leppävaaran seurakunnan rippikouluissa noudatetaan Rippikoulusuunnitelma 2001:a (liite 3). Rippikoulu on kirkon kasteopetusta ja sen tavoitteena on vahvistaa kastetun nuoren uskoa, sekä antaa tiedollisia avuja oman elämän ja uskon käsittelyyn ja ilmaisuun. Nuorten maailma on hyvin moniarvoinen ja pirstaloitunutkin, joten jo suunnitteluvaiheessa on pohdittava tarkoin miten rippikoulussa annettava opetus liittyy nuoren todellisuuteen ja mitä konkreettisia avuja se voisi antaa opittujen asioiden soveltamiseen nuoren elämään. Rippikoulusuunnitelma 2001:ssa korostetaan opetuksen läpäisyperiaatetta erityisesti kolme osa-alueen osalta; ELÄMÄ USKO RUKOUS. Näiden teemojen pitäisi läpäistä kaikki annettava opetus. Se miten se käytännössä tehdään on tärkeä pohtia etukäteen, ottaen huomioon paikalliset- ja ryhmän erityispiirteet. Ohjaajatiimin onkin tärkeä laatia rippikoulua varten etukäteen vain yleisluontoinen suunnitelma ja täydentää sitä sen mukaan kuin he saavat informaatiota juuri kyseisen ryhmän tarpeista ja lähtökohdista. Suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan myös nuorten vanhempien toivomukset ja odotukset. Oppimisen tavoitteissa on kuitenkin syytä korostaa rippikoulua seurakuntakouluna, jossa kirkon uskon näköalat painottuvat. Tavoitteiden asettamisessa tulee pitää mielessä kaikki oppimistapahtumaan liittyvät keskeiset tekijät: oppija, vuorovaikutus, oppiaines, oppimisympäristö ja opettaja. Nuoren tai ryhmän oppimisen edellytykset, elämäntilanne, aiemmin opittu ja ryhmän jäsenten kysymykset on otettava huomioon. Opittavasta asiasisällöstä on määriteltävä mahdollisimman konkreettisesti olennaisin, joka oppijan toivotaan hallitsevan ja ymmärtävän. Opettajalle suunnatut tavoitteet koskevat hänen tehtäväänsä oppimisen ohjaajana. Rippikoulun kesto on noin puoli vuotta ja se sisältää kolme jaksoa: Aloitus-, Seurakuntaan tutustumis- ja päätösjakson. Jaksojen pituudessa ja sisällöissä noudatetaan rippikoulusuunnitelman ohjeita. Kunkin ryhmän ohjaajatiimi tekee yksityiskohtaisen suunnitelman rippikoulun toteuttamisesta ja papin tehtävä on valvoa, että suunnitelmaa noudatetaan.
15 4.2. Rippikoulutyön vuosikalenteri 4.2.1. Syksy: tiedotus ja ilmoittautuminen Kevään ja kesän aikana rippikoulutyöstä vastaava pappi laatii väestörekisterin ikäluokan määrän mukaisesti ja seurakunnan erityisten tarpeiden perusteella esityksen Espoon seurakuntayhtymän rippikoulutyöstä vastaavalle kasvatusasiain teologille Leppävaaran tarpeista. Yhtymän toimesta varataan tarvittava määrä leirikeskuksia. Kun leirien ajankohdat ovat varmistuneet, rippikoulutyöstä vastaava pappi varaa leiriajankohtien perusteella kullekin ryhmälle konfirmaatioajankohdan Leppävaaran kirkosta. Kesäaikana konfirmaatioita voi olla yhtenä sunnuntaina kuukaudessa normaali messun yhteydessä. Loput konfirmaatiot sijoitetaan lauantaiksi kello 10 ja sunnuntaiksi kello 14. Rippikoulupappi laatii kutsu- ja informaatiokirjeen, joka lähetetään kaikille tulevana vuonna 15-vuotta täyttäville seurakunnan jäsenille. Kutsu- ja informaatiokirjeen pohja liitteessä 4. Kirjeen täytyy sisältää vähintään tieto tulevan vuoden rippikoululeirien ajankohdista ja kunkin ryhmän konfirmaatioista, sekä ohjeet ilmoittautumisesta, sekä yhteystiedot ja mahdolliset erityiset rippikoulutyön päivystysajat erityistiedusteluita varten. Kirje lähetetään Espoon seurakuntien rippikoulupappien yhteisesti sopimana aikana joko syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Samalla avataan seurakunnan internet-sivuilla oma rippikoulu sivusto, josta löytyy sama informaatio, kuin kirjeestä, sekä lisäksi sähköinen ilmoittautumislomake. Internetsivut laaditaan yhdessä seurakunnan tiedottajan kanssa. Rippikoulupappi ilmoittaa Espoon seurakuntayhtymän rippikoulutyöstä vastaavalle kasvatusasiain teologille vahvistetut leiriajankohdat, sekä konfirmaatiot yhteistä ESSE lehden ilmoitusta varten. 4.2.2. Syksy jatkuu: informaatio kouluille ja päivystys Rippikoulutyöstä vastaava pappi sopii alueen yläkoulujen kanssa ajankohdan, jolloin koululle voi tulla pitämän rippikoulun informaatiotuntia. Pappi organisoi yhdessä nuorisotiimin kanssa tarpeellisen määrän työntekijöitä näitä kouluvierailuja toteuttamaan.
16 Rippikoulupappi vastaa eri kanavia myöten tulleita kyselyitä ja pyrkii vastaamaan niihin. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä järjestää erityinen puhelinpäivystysaika, jolloin kyselyihin voisi vastata. 4.2.3. Talven kynnyksellä: Ilmoittautumisten vastaanottaminen ja ryhmäjako Jokainen rippikouluun hakeva laittaa ilmoittautumisen yhteydessä 4 (neljä) eri ryhmävaihtoehtoa. Halutessaan voi myös laittaa ilmoittautumisen yhteydessä toiveen päästä samaan ryhmään jonkun tietyn henkilön kanssa (max 2 henkilöä). Rippikouluun hakevat jättävät ilmoittautumisensa sovittuun päivämäärään mennessä (lokakuun lopussa). Tämän jälkeen rippikoulutyöstä vastaava pappi ryhtyy tekemään ryhmäjakoa. Pääsääntöisesti pyritään noudattamaan toivomuksia sekä ryhmän, että kaverin suhteen. Epäselvissä tapauksissa, tai jos mitään toiveista ei voida noudattaa, rippikoulutyöstä vastaava pappi on yhteydessä hakijaan ja hänen perheeseensä. Ryhmäjaosta ilmoitetaan henkilökohtaisella kirjeellä (liite 5) (marraskuun alussa). Kirjeen yhteydessä lähetetään lomake, jolla voi anoa muutosta päätökseen. Anomukset tulee palauttaa joulukuun alkuun mennessä rippikoulutyöstä vastaavalle papille. 4.2.4. Joulukuu: ryhmien varmistaminen ja ohjaajatiimin vahvistaminen Muutoshakemusten perusteella tehdään lopullinen ryhmäjako, joka varmistetaan jouluun mennessä. Vahvistettu jako ilmoitetaan kirkkoherranviraston toimistonvastaavalle, joka tekee kirjauksen Sirius tietojärjestelmään. Jokaiselle ryhmälle perustetaan kansio, johon laitetaan hakemukset ja vahvistukset. Jokaiselle ryhmälle valitaan ohjaajatiimi. Ohjaajatiimin kokoonpanosta tekee esityksen rippikoulutyöstä vastaava pappi ja johtava nuorisotyönohjaaja. Esitys tehdään tiedossa olevien lomaryhmien ja toiveiden perusteella. 4.2.5. Rippikoulujen aloitus Valintakirjeessä on ryhmän ilmoittamisen lisäksi ilmoitettu myös yhteisen Passi ja virsikirja tapahtuman ajankohdasta ja velvoitettu jokainen rippikoulunsa aloittava tulemaan paikalle. Passi ja virsikirja tapahtuma on kaikkien rippikoulujen yhteinen aloitustapahtuma, jossa kerrotaan yleisesti rippikoulusta, tutustutaan kirkkoon ja hiukan messuun, sekä jaetaan riparipassit. Tästä alkaa myös seurakuntayhteys jakso, jonka aikana nuori tutustuu Leppävaaran seurakunnan toimintaan ja työntekijöihin. 4.2.6. Seurakuntayhteys jakso Tämän jakson aikana nuori tutustuu Leppävaaran seurakunnan toimintaan ja työntekijöihin. Kaikille yhteisiä jakson tapahtumia ovat: - Passi ja virsikirja - Seurakuntapäivä - Erityismessu (Tuomasmessu, perjantaimessu, Sydänääniä) - Kirkkomusiikkikonsertti - Konsertti tai näytelmä Lisäksi jokainen rippikoululainen käy itsenäisesti kahdessa messussa. Yhteisten kokoontumisten lisäksi jokainen ryhmä kokoontuu tarpeen ja ohjaajatiimin suunnitelmien mukaan kevään aikana. Kuitenkin niin, että kevään aikana kokoontumisia on yhteensä KORKEINTAAN 10.
17 4.2.7. Intensiivijakso Leppävaaran seurakunnan rippikoulujen intensiivijaksot toteutetaan pääsääntöisesti leirimuotoisina. Leirit pidetään Espoon seurakuntayhtymän osoittamissa leirikeskuksissa. Kuljetukset leireille tapahtuvat yhteiskuljetuksilla. Espoon seurakuntayhtymä järjestää kaikille leireille kuljetuksen. Leirijakson aikana noudatetaan Espoon seurakuntayhtymän leiri- ja retkitoiminnan turvallisuusoppaan ohjeita. Ohjaajatiimi voi päättää järjestetäänkö leirijakson aikana vierailupäivää. Mahdollisista puutteista leirikeskuksen toiminnassa tai fasiliteeteissa raportoidaan rippikoulutyön papille. 4.2.7.1. Leirijakson keskeyttäminen Ohjelma- ja turvallisuusvastaavalla on oikeus keskeyttää leirin jonkin nuoren osalta, mikäli hän katsoo sen tarpeelliseksi. Selkeä peruste keskeyttämiselle on päihteiden käyttö. Muita perusteita voi olla häiriökäyttäytyminen tai sopeutumattomuus yhteisiin sääntöihin. Leirin keskeyttämisestä harkitessaan ohjelma- ja turvallisuusvastaava on yhteydessä kyseisen nuoren huoltajiin, pyrkien järjestämään ns. kolmikantakeskustelun, jossa nuori, hänen huoltajansa ja ohjelma- ja turvallisuusvastaava keskustelevat tilanteesta ja tekevät päätöksen leirin mahdollisesta keskeyttämisestä. Mikäli päädytään keskeyttämiseen ohjelma- ja turvallisuusvastaava neuvottelee huoltajan kanssa, miten käytännössä nuori palaa kotiinsa. Paluukustannuksista vastaa nuoren huoltaja. 4.2.7.2 Päihteeet leirillä Leppävaaran seurakunnan rippileireillä noudatetaan ns. nollatoleranssia ; kaikkien päihteiden käytöstä seuraa välitön rippikoulun keskeytys. Päihteiden käytöstä tehdään myös AINA lastensuojeluilmoitus. 4.2.7.3. Tupakointi leirillä Leppävaaran seurakunnan rippileirieillä kannustetaan nuoria tupakoimattomuuteen ja noudatetaan Espoon seurakuntayhtymän päihdestrategiaa. Nuoren tupakoinnista tai epäilystä ollaan aina yhteydessä huoltajiin, mikäli nämä eivät ole ennen leirijaksoa ilmoittaneet tietävänsä lastensa tupakoinnista. Ennen leiriä nuorten huoltajilta kysytään kirjallisesti ns. tupakkalapulla, tietävätkö he oman lapsensa tupakoivan. Mikäli huoltajat tietävät lapsensa tupakoinnista ja sallivat sen, ohjelma- ja turvallisuusvastaava järjestää leirillä paikan, jossa ns. tupakkaluvan saaneet nuoret voivat tupakoida, kuitenkin niin, että; 1) Tupakointipaikka ei saa olla leirikeskuksen läheisyydessä, eikä kulkureittien varrella. 2) Tupakointipaikalla saavat olla VAIN tupakkaluvan saaneet nuoret. 3) Tupakointipaikalle saa mennä VAIN ohjelma- ja turvallisuusvastaavan luvalla. Ohjelma- ja turvallisuusvastaavalla on oikeus kieltää nuorta menemästä tupakkapaikalle, mikäli ajankohta ei sovi leirin ohjelmaan. 4) Mikäli luvan saanut nuori ei noudata annettuja ohjeita voi ohjelma- ja turvallisuusvastaava peruuttaa hänen oikeutensa käydä tupakkapaikalla. Ohjelma- ja turvallisuusvastaavalla on myös oikeus poistaa leiriltä nuori, joka ei noudata tupakointiin liittyviä määräyksiä.
18 4.2.7.4. Leirivälineet ja ensiaputarvikkeet Rippikoulutyöllä on erinäinen määrä leirivälineitä; ulko- ja sisäpelejä, soittimia, levyjä, askarteluvälineitä, kyniä ja papereita. Rippikoulutyöstä vastaava pappi kokoaa perussetin, jota ohjaajatiimi voi omien tarpeidensa mukaan täydentää. Kaikkia rippikoulutyöhön liittyviä leirivälineitä säilytetään rippikoulutyön komerossa, pikkuparkissa. Rippikoulutyön pappi hankkii tarvittavan määrän ensiapuvälineitä ja kokoaa ensiapupakin leirille mukaan otettavaksi. Ennen lähtöä ohjaajatiimin on kuitenkin syytä tarkistaa, että pakista löytyy varmasti kaikki tarpeellinen ja täydentää tarvittaessa. Ensiaputarvikkeita löytyy rippikoulutyön komerosta. Leirijakson jälkeen leiri- ja ensiaputarvikkeet palautetaan SIISTISTI rippikoulutyön komeroon. 4.2.8. Konfirmaatio Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Rippikoulutyöstä vastaava pappi varaa jokaiselle ryhmälle konfirmaatioharjoitusajan, sekä itse konfirmaation. Kaikki konfirmaatiot ovat Leppävaaran kirkossa. Konfirmaatiopäivän aamuna järjestetään rippikuvaus. Rippikoulutyöstä vastaava pappi varaa jokaiselle ryhmälle valokuvaajan ja ilmoittaa kuvausajankohdan. Pääsääntöisesti kuvaus toteutetaan 1,5 tuntia ennen konfirmaation alkua. Konfirmoitavat nuoret pukeutuvat konfirmaatiossa rippikoulualboihin, joita säilytetään Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa. Ohjaajatiimin on hyvä muistuttaa isosia asiallisesta pukeutumisesta. Kunkin ryhmän vastaava pappi konfirmoi oman ryhmänsä. Konfirmaatiossa kutsutaan kummeja alttarille siunamaan oman kummilapsensa. Ryhmän pappi informoi tästä rippikoululaisten vanhempia. Konfirmaation jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset, sään salliessa kirkon sisäpihalla. Ohjaajatiimi ja isoset voivat halutessaan ja jos heidät erityisesti kutsutaan, vierailla rippikoululaisten kodeissa (ns. laulukierros). Tätä mahdollisuutta EI kuitenkaan tarjota tai mainosteta. Halutessaan ohjaajatiimi voi kutsua isoset syömään johonkin alueen ravintolaan. Ruokailuun on budjetoitu 100 euroa kullekin ryhmälle.
19 5. Liitteet Turvatietolomake Leiriemännän/-isännän sopimus Leppävaaran seurakunta TURVATIETOLOMAKE Leiri: Leiriläisen nimi ja sotu: Leiriläisen kännykkä N:o Missä koulussa leiriläinen on?: Vanhempien/huoltajien nimet, osoitteet ja puhelinnumerot joista heidät saa leirin aikana kiinni: Leirille lähtijän allergiat: Allergia: Rastita: raakana kypsänä Allergia: Rastita: raakana kypsänä Allergioiden oireet ja hoito: Muu erityisruokavalio: Leiriläisen muut sairaudet ja hoito: Osaako leiriläinen hoitaa itse? Leirin ohjaajat eivät saa antaa leiriläisille mitään lääkkeitä. Jokaisen leiriläisen on itse otettava mukaan mahdollisesti tarvitsemiaan lääkkeitä, kuten särkylääkettä tai kurkkutabletteja. Mitä lääkkeitä leiriläisellä on mukana Onko leiriläisellä (rasti ruutuun): epilepsia masennusta diabetes lukihäiriö keskittymishäiriö dysfasia dysleksia AD/HD
muu oppimishäiriö/vaikeus, mikä? Jos leiriläisellä on joku edellä mainituista, miten se ilmenee ja tarvitseeko leiriläinen erityistä tukea joissain asioissa? Muuta leirin ohjaajille tiedoksi: Osaako leiriläinen uida? Kyllä, m Ei VALOKUVAUS; saako lapsestanne leirillä otettuja kuvia käyttää seurakunnan tiedotusvälineissä (netti, esse ym.)? KYLLÄ EI Kaikki annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja vain leirin ohjaajien tiedossa, ei isosten. Kaavake palautetaan täytettynä, vaikka mitään erityistä ei olisikaan. Huoltajan allekirjoitus Leiriläisen allekirjoitus
3 Leppävaaran seurakunta, rippikoulutyö LEIRIEMÄNNÄN/-ISÄNNÄN SOPIMUS 2007 Leiriemännän/-isännän tiedot: Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Rippikouluohjaajan tiedot: Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Leiriemännän/-isännän tehtäviin kuuluu: - Valvoa yöhiljaisuutta - Viestittää ohjaajille yöhiljaisuutta rikkovista leiriläisistä/isosista - Osallistua sovitusti leirin toimintaan - Sitoutua kristillisiin arvoihin Leiriemännän/-isännän oikeuksiin kuuluu: - Saada tarvittava lepo leirin aikana - Saada tukea, ohjausta ja palautetta tehtävästään - Tuntea varmuus siitä, että turvallisuusvastaavalla on päävastuu leirin yöhiljaisuudesta - Saada palkkio leiriltä, joka on 160 suuruinen. Leiriemäntä/-isäntä allekirjoitus ja nimen selvennys Rippikoulun ohjelma- ja turvallisuusvastaava allekirjoitus ja nimen selvennys