Rippikoulun paikallissuunnitelma

Transkriptio

1 Rippikoulun paikallissuunnitelma Iin seurakunta ja Kuivaniemen kappeliseurakunta Laatinut : Kasvatustyön tiimi 2013

2 Sisällys JOHDANTO I HENKILÖSTÖ 1.1 Rippikouluryhmän opetustiimi 1.2 Opetustiimin yleisiä periaatteita 1.3 Rippikoulutyöstä vastaavan työntekijän tehtävät 1.4 Rippikoulutyöhön osallistuva henkilöstö 1.5 Opetusmateriaali ja -välineet 1.6 Leirin turvallisuusasiakirja ja turvallisuus päivärippikoulussa 1.7 Tiedotus rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen 1.9 Konfirmaatiomessu II RIPPIKOULUT 2.1 Rippikouluryhmät ja ajankohdat 2.2 Ilmoittautuminen rippikouluun ja ryhmäjako 2.3 Seurakuntaan tutustuminen 2.4 Ulkoläksyt 2.5 Opetus 2.6 Rippikoulupäiväkirja 2.7 Opetussuunnitelmat 2.8 Päivärippikoulujen ja leirien päiväohjelmat III MUUT RIPPIKOULUT 3.0 Kotiseurakunnan ulkopuolella käyvät 3.1 Mukautettu rippikoulu (alle 18v.) 3.2 Aikuisrippikoulu (yli 18 v.) IV RIPPIKOULUTYÖN KALENTERI 4.1 Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä 4.2 Päivärippikoulu 4.3 Leiririppikoulut kesällä LIITTEET 1) Infokirje rippikoululaisille 2) Nimilista päiväkouluun, ulkoläksytaulukko 3) Seurakuntaan tutustuminen taulukot 4) Ulkoläksyt 5) Rippileirin osallistujakortti

3 JOHDANTO Rippikoulun paikallissuunnitelma on kokoelma käytännöllisiä ohjeita rippikoulun pitämistä varten. Se on siis työväline rippikoulun suunnitteluun ja pitämiseen. Paikallissuunnitelman muuttamisesta, korjaamisesta ja päivittämisestä sovitaan yhteisissä rippikoulupalavereissa. Rippikoulutyö tarkoittaa kirkkolaissa määrättyä kristinopin keskeisten asioiden opettamista 15 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille. Rippikoulu on osa kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta.(rippikoulusuunnitelma 2001/Piispainkokous ) Rippikoulua pitävät papit, nuorisotyönohjaajat, kanttorit, diakoniatyöntekijät, lähetyssihteeri, isoset, yövalvojat sekä tarvittaessa muu seurakunnan henkilöstö. Rippikouluopetus tapahtuu joko päiväkouluna tai leirimuotoisena, johon sisältyy päiväkoulujakso. Rippikoulutyön käytössä on leirikeskus, seurakuntatalot, kirkot ja hautausmaat Iin Haminassa sekä Kuivaniemellä. Rippikoulun tavoitteet (ks. rippikoulun toimintasuunnitelma): - Kristinopin opettaminen niin, että nuori ymmärtää kristillisen uskon pääasiat. - Rohkaista nuorta sitoutumaan henkilökohtaisesti kristilliseen uskoon uskontunnustuksen mukaisesti. - Seurakunnan tutuksi tuleminen ja se, että nuori löytäisi oman paikkansa seurakunnasta ja sen toiminnasta. - Rippikoululaisten vanhempien kasvatustyön tukeminen yhteisissä tapaamisissa ja kokoontumisissa.

4 I HENKILÖSTÖ Rippikoulutyötä suunnittelee ja kehittää rippikoulutyöryhmä, jonka koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rippikoulutyöstä vastaava työntekijä. Työryhmään kuuluvat kasvatustyöstä vastaava pastori, nuorisotyönohjaajat ja kanttorit. Mahdollisuuksien mukaan työryhmässä toimivat myös diakoniatyöntekijät sekä perhetyöntekijä. Työryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa: kerran syksyllä menneiden rippikoulujen palautepalaveriin, kerran toimintasuunnitelmaa ja talousarviota varten ja kerran keväällä tekemään tulevaan syksyyn pohjasuunnitelman. Työryhmä esittää rippikoulutyön toimintasuunnitelman ja talousarvion kirkkoneuvostolle. Paikallissuunnitelman päivityksestä huolehtii rippikoulutyöryhmä. 1.1 Rippikouluryhmän opetustiimi Rippikouluryhmän opetustiimiin kuuluvat: pappi, nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakoniatyöntekijä, isoset sekä mahdollinen kesätyöntekijä. Papit, kanttorit ja nuorisotyönohjaajat tekevät rippikoulun varsinaisen opetussuunnitelman, koska heillä on päävastuu opetuksesta. Diakonia- ja lähetystyöllä on omat opetuskokonaisuutensa, josta vastaavat alan työntekijät. Käytännönasioista sovitaan yhdessä rippikoulun vastaavan työntekijän kanssa.

5 1.2 Opetustiimin yleisiä periaatteita Tiedottaminen - Koko rippikoulutyötä ajatellen tiedotusvastuu on työalasta vastaavalla työntekijällä - Ryhmäkohtainen tiedotusvastuu on ryhmän vetäjillä. - Aloituskokoontumisten jälkeen kaikki muutokset, niistä sopiminen ja tiedottaminen menevät eteenpäin rippikoulusta vastaavan työntekijän kautta. Rippikouluopetus - yhtenevä käytäntö oppikokonaisuuksien määrässä ja kestossa (ks. 2.5.) - Pakollisissa poissaolotilanteissa korvaavista tunneista ja tehtävistä sovitaan erikseen. Jokainen oppikokonaisuus on korvattava. - Poissaoloista on ilmoitettava etukäteen ryhmän vetäjille. - Yhtenevä käytäntö poissaolojen korvaamisessa - 10 h poissaolon jälkeen yhteys kotiin. Keskustelu rippikoulun jatkamisesta h poissaolosta seuraa rippikoulun keskeytyminen mahdollisuuksien mukaan toiseen ryhmään - ulkoläksyt tulee suorittaa päiväjaksojen aikana. Päivärippikoulussa ulkoläksyt suoritetaan rippikoulun aikana ennen konfirmaatiota - seurakuntaan tutustuminen suoritettava määräaikaan mennessä - ulkosuomalaisten rippikouluopetuksessa ryhmän vetäjä laatii sopivan kokonaisuuden huomioimalla nuoren asuinpaikkakunnan mahdollisuudet ja Suomessa olon ajankohdan - kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen tulee puuttua välittömästi - häiriökäyttäytymistä on mm. vaeltelu oppitunneilla, levottomuus, asiattomat kysymykset, jatkuva myöhästyminen opetuksista, kirjojen unohtaminen kotiin, kiroilu, tupakkakiellon rikkominen, oppikirjojen tärvely, yleensä sääntöjen rikkominen. - Tupakointi ja muiden päihteiden käyttö on kielletty kaikissa rippikouluissa alueilla ja kiinteistöissä, missä harjoitetaan opetustoimintaa alle 18-vuotiaille (ks. Tupakkalaki). Kielto koskee kaikkia rippikoulussa olevia, mukaan lukien työntekijöitä ja isosia.

6 Toimenpiteet kiusaamistilanteissa ja häiriökäyttäytymisessä: - ensin kahdenkeskinen juttelu nuoren kanssa, sitten yhteys kotiin ja äärimmäisissä tapauksissa rippikoulun keskeyttäminen tai suoritustavan muuttaminen - omaisuusrikkomuksissa asia pyritään selvittämään sisäisellä selvittelyllä - arvoltaan huomattavissa omaisuusrikkomuksissa pyydetään poliisin apua - väkivalta ja päihteiden käyttäminen aiheuttaa välittömän yhteydenoton huoltajiin - vakava väkivalta ja päihteitten vaikutuksen alaisena esiintyminen rippikoulussa johtaa aina rippikoulun keskeyttämiseen - päihteiden käytöstä seurakunnan on ilmoitettava sosiaalitoimeen Rippikoulun keskeyttäminen - nuoren osalta keskeytyminen tapahtuu ryhmän vetäjien yhteisellä päätöksellä. Päätöksen tulee nojautua paikallissuunnitelman ohjeisiin. - Lopullisen päätöksen keskeyttämisestä tekee kirkkoherra tai vs. kirkkoherra. - Päätöksestä keskustellaan välittömästi nuoren ja hänen huoltajien kanssa. - Nuorelle tarjotaan mahdollisuutta suorittaa rippikoulu esimerkiksi myöhemmin tai muulla tavalla. Turvallisuusasiakirja - Leirin turvallisuuden varmistamiseksi laaditaan leirikohtainen turvallisuusasiakirja. - Asiakirjan laatii leirin ohjelma- ja turvallisuusvastuussa oleva työntekijä - Leirin työntekijöiden tulee perehtyä turvallisuusasiakirjaan ennen leiriä Työntekijän sairastuminen rippikoulun aikana merkitsee seuraavia toimenpiteitä - ensisijaisesti pyritään saamaan sijainen tilalle - mikäli sijaista ei saada, tulee opetussuunnitelman ajankohtia muuttaa - äärimmäisessä tapauksessa konfirmaatiopäivä joudutaan muuttamaan - äärimmäisessä tapauksessa leiri voidaan muuttaa päiväkouluksi, mikäli turvallisuusasiakirjan vaatima henkilövahvuus alittuu

7 1.3 Rippikoulutyöstä vastaavan työntekijän tehtävät Rippikoulutyöstä vastaavan työntekijän tehtävänä on 1) laatia rippikoulutyön toimintasuunnitelma ja talousarvio yhdessä rippikoulutyöryhmän kanssa 2) laatia rippikoulutyön toimintakertomus 3) vastata rippikouluoppikirjojen hankkimisesta 4) vastata syksyllä rippikouluun ilmoittautumista ja rippikoulujen alkamisesta 5) vastata rippikouluinformaation jakamisesta rippikoulutyötä tekeville 6) on yhteydessä tarvittaessa rippikoulutyötä tekeviin järjestöihin 7) huolehtia paikallissuunnitelman päivittämisestä työryhmän kanssa 8) huolehtia rippikoulupalaverien pitämisestä ennen päiväkoulujen ja kesän leirien alkua 9) huolehtia palautepalaverien pitämisestä toukokuussa ja syyskuussa (ks. edellä rippikoulupalaverit) 10) suunnitella rippikouluajankohdat yhdessä rippikoulutyöryhmän kanssa 11) hoitaa tässä suunnitelmassa annetut muut tehtävät 1.4 Rippikoulutyöhön osallistuva henkilöstö Pappi on rippikoulun vastaava, vastaa omasta ryhmästään ja opettaa teologisia aineita. Vastaavana hän - huolehtii tiimin kokoontumisista ja opetussuunnitelman laatimisesta yhdessä nuorisotyönohjaajan kanssa - huolehtii päiväkirjasta, sen täyttämisestä ja arkistoinnista - huolehtii kirjojen ja muun materiaalin hankkimisesta - huolehtii ryhmää koskevien muutosten tiedottamisesta - huolehtii poissaolojen korvaamisesta omien tuntiensa osalta - on yhteydessä koteihin erilaisissa ongelmatilanteissa - on leiririppikoulussa opetusvastuussa

8 - huolehtii rippikoulutodistusten allekirjoittamisesta ja jakamisesta konfirmaatiopäivänä (allekirjoitus myös nuorisotyönohjaajalta) - huolehtii toimenpiteistä, mikäli nuorta ei ole kastettu / kirkkoon liittyminen jne. Nuorisotyönohjaaja toimii ohjelma- ja turvallisuusvastaavana. Nuorisotyönohjaajan opetusohjelmaan kuuluvat erityisesti ryhmäyttäminen ja opetusaiheet, jotka on jaettu yhdessä muiden opetusvastuussa olevien kanssa. toiminnasta yhdessä isosten kanssa. Leireillä ohjaaja vastaa iltaohjelmien ja vapaa-ajan Nuorisotyönohjaaja - huolehtii tilojen varaamisesta ryhmän kokoontumisia varten - laatii turvallisuusasiakirjan leiriä varten / ks. turvallisuusasiakirja - huolehtii leirikohtaisesta koulutuksesta isosille - huolehtii turvallisuuskoulutuksesta isosille ennen leirin alkua - valitsee isoset leireille (toukokuu) - huolehtii turvallisuusinformaatiosta leiriläisille - kesätyöntekijän, apuohjaajan ja isosten ohjaaja - huolehtii poissaolojen korvaamisesta omien tuntiensa osalta - on yhteydessä koteihin mahdollisissa ongelmatilanteissa - valitsee yhdessä ohjaajien ja nuorten kanssa konfirmaatiolaulun Kanttori huolehtii jumalanpalvelusmusiikin ja muun kirkkomusiikin opettamisesta. Lisäksi kanttori - huolehtii konfirmaatiomessun virsien valinnasta yhdessä papin kanssa sekä messun muusta musiikista - huolehtii poissaolojen korvaamisesta omien tuntiensa osalta - voi mahdollisuuksien mukaan olla mukana leirillä - huolehtii leirillä jumalanpalvelusten järjestämisestä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa

9 Diakoniatyöntekijä pitää diakoniatunnit joko sopien erikseen ryhmän vetäjän kanssa tai toteuttamalla diakoniailtoja, joissa on mukana useampi ryhmä. Diakoniatyöntekijät huolehtivat diakoniailtojen käytännön järjestelyistä. Diakoniatyöntekijä voi olla myös mukana leirillä. Kesätyöntekijät ovat mahdollisuuksien mukaan kirkollisten alojen opiskelijoita. He voivat pitää osioita, jotka kuuluvat nuorisotyöohjaajien tuntisuunnitelmiin. He tekevät vaitiolositoumuksen. Yövalvoja on 18 -vuotta täyttänyt nuori. Hänen työaikansa rippikoululeirillä on klo Isoset valitaan vuosittain toukokuuhun mennessä kesän leireille ja viimeistään syyskuussa päivärippikouluun. Isoset osallistuvat mahdollisuuksien mukaan ryhmänsä tapaamisiin jo ennen leirin alkua. Isoseksi pääseminen edellyttää isoskoulutuksen suorittamista. Suntio huolehtii albojen sovittamisesta, pukemisesta ja palauttamisesta käytön jälkeen. Taloustoimisto huolehtii - vakuutuksista ja niihin liittyvistä asioista - leirimaksuista - isospalkkioista - emännät rippikouluihin Kirkkoherranvirasto huolehtii - syksyn postituslistasta ikäryhmälle - ryhmien postituslistoista - tietojen keruusta seurakunnan kotisivuille rippikoulun osalta - auttamisesta kirjeiden postituksessa - rippikoulutodistuksista - kirkonkirjoista rippikoulun käymisen ja konfirmaation osalta - virkatodistuksista muualle rippikoulunsa käyville - nuoren kirkkoon liittymisestä / kasteesta yhdessä papin kanssa Emännät huolehtivat

10 - ruokatarjoilusta - kahvitarjoilusta mm. aloituskokoontumisissa ja vanhempainilloissa - ruoka-aineallergioiden huomioimisesta hyvissä ajoin yhdessä vetäjän kanssa - nuorten opastamisesta leireillä keittiötöissä tarpeen niin vaatiessa Vahtimestarit huolehtivat - ovien avaamisesta, mikäli niin on sovittu opettajan kanssa - opetustilojen järjestämisestä, mikäli siihen on tarvetta - äänentoistolaitteiden valmiudesta eri tilanteissa 1.5 Opetusmateriaali ja -välineet Rippikoulun oppikirjoina käytetään Raamattua, Katekismusta ja Virsikirjaa. Katekismuksen tilalla voidaan käyttää rippikulun oppikirjaa, joka sisältää Katekismuksen. Rippikoulutyöstä vastaava pastori tilaa oppikirjat viimeistään toukokuussa syksyn aloitusta varten. Rippikoulukortit jaetaan rippisunnuntaina. Oppikirjat jaetaan ensimmäisenä päiväkoulu päivänä. Kaikissa toimitiloissa ei ole AV-laitteita, joten opetukseen tarvittava välineistö tulee tarkastaa toimipistekohtaisesti. Rippikoulutyön käytössä on siirrettävä fläppitaulu, cd-soitin, siirrettävä piirtoheitin, videotykki, dokumenttikamera sekä kannettava tietokone. Näitä säilytetään Iin kirkkoherranvirastossa. 1.6 Leirin turvallisuusasiakirja ja turvallisuus päivärippikoulussa Rippikoululeirit edellyttävät turvallisuusasiakirjan laatimista joka leirille. Turvallisuusasiakirjan

11 laatii leirin ohjelma- ja turvallisuusvastaava. Kirkkoherra hyväksyy asiakirjan täytettynä ennen leirin alkua. Leirin henkilöstö perehtyy asiakirjaan joko ennen leirin alkua. Asiakirja arkistoidaan yhdessä rippikoulupäiväkirjan aineiston kanssa. Rippikouluilmoittautumisen yhteydessä kerätään osallistujien perustiedot. Päivärippikoulua varten ei kerätä erillistä henkilötietolomaketta. Leiririppikoulua varten palautetaan oma Henkilötietolomake (ks liite 5) leirille lähtiessä. Tiedot nuoren huomioonotettavista asioista on tultava jokaisen opetukseen osallistuvan opettajan tietoon. Tiedottamisesta huolehtii ryhmän vetäjä. Päivärippikouluissa ja kokoontumisissa noudatetaan seurakunnan laatimia turvallisuusohjeita. 1.7 Tiedotus rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen Infotilaisuus järjestetään koko rippikoulun ikäluokalle sekä heidän huoltajilleen. Kutsu tilaisuuteen tapahtuu kirjeitse. Infotilaisuudessa käydään läpi asioita mitä rippikoulun käyminen tarkoittaa, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla sekä muita asioita. Tilaisuudessa painotetaan, että rippikoulu on nuorelle vapaaehtoinen, mutta ilmoittautuessaan nuori sitoutuu osallistumaan rippikoulutoimintaan. Rippikoulusunnuntai järjestetään rippikoulun ilmoittautumisen jälkeen. Tapahtumaan kutsutaan koko ikäluokka vanhempineen. Jumalanpalveluksen jälkeen pidetään lyhyt rippikoulu-info, jonka jälkeen jaetaan rippikoululaisille tieto omasta ryhmästä, ryhmän info-lomake sekä rippikoulukortti. Lisäksi leiririppikoululaisille lähetetään leirikirje ennen leirin alkua. Jokaiselle rippikouluryhmälle järjestetään vanhempainilta. Ilta järjestetään ennen varsinaisten opetusjaksojen alkua. Vanhempainillassa tulisi käsitellä ainakin seuraavia asioita: - työntekijöiden esittely, tehtävät ja oma näky rippikoulun merkityksestä - vanhempien muistot omasta rippikoulusta

12 - mitä odotuksia vanhemmilla on rippikoulun suhteen - yleisiä käytänteitä rippikoulun suorittamista varten - konfirmaatio - rukous rippikoululaisten puolesta 1.9 Konfirmaatiomessu Konfirmaatiomessun suunnittelevat pappi, kanttori ja nuorisotyönohjaaja. Myös isoset ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Virsien ja laulujen tulee olla tilanteen luonteen mukaisia. Messusta pyritään tekemään nuorten näköinen tilaisuus. Konfirmaatiomessu alkaa aina ristikulkueella. Valokuvaus messun aikana tapahtuu omalta paikalta. Liturgi ilmoittaa tämän messun alussa. Rippikoulutodistusten jako tapahtuu konfirmaatiomessun päätteeksi kirkkotilassa tai vaihtoehtoisesti ulkona. Todistusten jakamisen jälkeen nuoret järjestäytyvät ryhmäksi sovittuun paikkaan. Kun rippikoulutodistukset on jaettu kaikille, voivat sukulaiset, läheiset, ystävät ja muut vieraat tulla onnittelemaan. Onnittelujen jälkeen nuoret palauttavat albat Iissä apusakastiin ja Kuivaniemellä seurakuntatalolle. Suntio vastaanottaa albat.

13 II RIPPIKOULUT 2.1 Rippikouluryhmät ja ajankohdat Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä selvittää rippikoulun ikäluokan ja tekee suunnitelman rippikouluryhmistä ja niiden ajankohdista. Yhteisessä rippikoulupalaverissa sovitaan kunkin ryhmän työtiimi viimeistään toukokuussa. Päivärippikoulun kokoontumiset alkavat syksyllä. Leiririppikoulut kokoontuvat keväällä tai alkukesästä päiväkouluosioon 3-5 kertaa leirin pituudesta riippuen. Leirit kestävät 5-6 päivää.. Ryhmät talvella: - päivärippikoulu - rippikouluaika syys- maaliskuussa - yhteensä 10 (kymmenen) kokoontumista viikonloppuisin ja loma-aikoina Kotiseurakuntaan tutustuminen: - yhteensä viisi (5) jumalanpalveluskäyntiä - diak/ lähetysilta (1) - nuortenillat (2) - musiikkitapahtuma (1) Konfirmaatio järjestetään maalis-huhtikuussa sopivana sunnuntaina.. Ryhmät kesällä: - leiririppikoulut - rippikouluaika syys-heinäkuussa - varsinaiset opetusjaksot 3-5 päiväkoulu kokoisuutta - varsinaiset opetusjaksot 5-6 leiripäivää Kotiseurakuntaan tutustuminen - yhteensä viisi (5) jumalanpalveluskäyntiä - diak/ lähetysilta (1)

14 - nuortenillat (2) - musiikkitapahtuma (1) Konfirmaatiot kesän leiririppikouluissa aina leiriviikon jälkeen sopivana sunnuntaina. 2.2 Ilmoittautuminen rippikouluun ja ryhmäjako Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä huolehtii kutsun infotilaisuuteen lähettämisestä ikäryhmälle elokuun loppuun mennessä. Kirjeessä on myös ohje rippikouluilmoittautumiseen, joka tapahtuu internetin kautta. Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä huolehtii ryhmien muodostamisesta huomioiden nuorten ja huoltajien antamia toiveita. Valmiista ryhmistä ilmoitetaan rippikoulusunnuntaina. Tiedot saa myös omalta osaltaan käydä tarkastamassa Kirkkoherranvirastosta tai nuorisotoimistosta. Listat tulee olla valmiina syyskuun lopussa. Näin jää aikaa mahdollisiin ryhmämuutoksiin ennen aloituskokoontumisten alkamisia. Rippikouluryhmän enimmäiskoko on 25 oppilasta (ks. Piispainkokouksen suositus). Ryhmien muodostamisessa pyritään huomioimaan tyttöjen ja poikien tasaväkisyys niin pitkälle kuin mahdollista. Isosia on ryhmää kohden 4-6. Rippikouluisoset ovat aina isoskoulutuksen käyneitä. Jokaisella rippikoululeirillä on mukana myös täysi-ikäinen koulutuksen saanut yövalvoja.

15 2.3 Seurakuntaan tutustuminen Rippikoululaiset tutustuvat Iin seurakunnan toimintaan osallistumalla tapahtumiin seuraavasti. Kirkkokäynnit (5) Rippikoululaisella tulee olla viisi (5) merkintää jumalanpalveluksessa käymisestä. Rippikoulusunnuntaista saa merkinnän. Ryhmät kutsutaan jumalanpalvelukseen kerran syksyllä ja kerran keväällä. Keväällä ryhmälle voidaan antaa myös avustustehtäviä. Loput kaksi kirkkokäyntiä nuori voi suorittaa itsenäiseen tahtiin ennen konfirmaatiota. Jumalanpalvelusopetus kirkkokäynnin sisältönä on: - käyttäytyminen kirkossa - lyhyt opetus jumalanpalvelun sisällöstä ja merkityksestä - lyhyt opetus kotikirkosta - rukous rippikouluajan puolesta Nuortenillat (2) Rippikoululaiset osallistuvat kahteen nuorteniltaan. Toinen nuorteniltakäynti voi olla myös nuorille erikseen suunnattu tapahtuma. Lähetys / diakonia (1) Osallistuminen seurakunnan lähetys- tai diakoniatyön tapahtumiin. Lisäksi kerran kuukaudessa nuortenillan teemana on lähetystyö, josta voi saada merkinnän lähetys/diakoniaan. Musiikkitapahtuma (1) Rippikoululaiset osallistuvat yhteen musiikkitapahtumaan, esimerkiksi kauneimmat joululaulut, gospeltapahtumat ja konsertit. Rippikoululainen toimittaa rippikoulukorttinsa tilaisuuden alussa sille varattuun paikkaan tai järjestäjälle. Tapahtuman järjestäjä leimaa kortin ja merkitsee listaan oikean merkinnän. Mikäli korttia ei ole, kirjoitetaan erillinen lappu, josta selviää henkilön nimi, tapahtuma ja päivämäärä sekä leima.

16 Ryhmän vetäjän on ajoissa ilmoitettava nuoren kotiin, mikäli tutustumiskäyntejä puuttuu rippikoulun lähetessä loppua. Ajoissa tarkoittaa sitä, että yhteydenoton jälkeen on vielä käytännössä mahdollista hankkia kaikki puuttuvat merkinnät. Tutustumiskäynnit on suoritettava ennen leirille lähtöä tai päivärippikoulussa ennen konfirmaatiota. Seurakuntaan tutustumisesta tulee päiväkirjaan merkintä osion laajuudesta, joka on yhteensä neljätoista (14) tuntia. 2.4 Ulkoläksyt Ulkoläksyt ovat osa rippikoulua. Nuoret harjoittelevat itsenäisesti ulkoläksyt ja suorittavat ne Iissä ennen leiriä ja Kuivaniemessä leirin aikana. Suorittamiselle on varattava riittävästi mahdollisuuksia sekä kokoontumisten yhteydessä että päiväkoulun aikana tuntien välissä. Ulkoläksyjä voi suorittaa myös koulupäivystyksissä ja nuortenilloissa. Opeteltavat ulkoläksyt ovat seuraavat (ks. liite): 1) Uskontunnustus 2) Isä meidän rukous 3) Herran siunaus 4) Pienoisevankeliumi 5) Kaste- ja lähetyskäsky 6) 10-käskyä 7) rakkauden kaksoiskäsky Mikäli nuorella on selkeitä vaikeuksia ulkoläksyjen suorittamisessa, tulee asiasta keskustella nuoren ja nuoren huoltajien kanssa. Ulkoläksyt voi suorittaa tässä tapauksessa kirjallisena tai työntekijän kanssa keskustellen. Ulkoläksyjä ottavat vastaan seurakunnan työntekijät ja isoset.

17 2.5 Opetus Rippikouluopetuksen lähtökohtana on pyhän Raamatun sisällöstä nouseva opetus ja arvomaailma. Opetuksessa nuorelle haluamme kertoa Jumalasta, joka rakastaa luomaansa ihmistä. Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Elämä, usko ja rukous näkyvät rippikoulun toteutuksessa niin, että kutakin teemaa käsitellään nuoren elämäkysymysten, kirkon uskon ja rukouksen näkökulmasta. Rippikoulussa pohditaan asioita syntymästä kuolemaan, maailman luomisesta maailman loppuun. Rippikoulussa nuori saa aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen. Rippikoulu haastaa nuoren puntaroimaan omia asenteitaan, suhdettaan yhteiseen uskoon ja kirkkoon. Seurakunnan rippikoulutyö on kristillistä kasvatusta. Ihminen on Jumalan kuva. Rippikoulussa tuetaan nuorta hänen jumalasuhteessaan ja hengellisessä kasvussaan. Häntä myös kannustetaan osoittamaan uskon synnyttämää rakkautta lähimmäisilleen. Opetuksen suunnittelussa tulisi niin yksittäisellä opettajalla kuin koko rippikoulutiimillä miettiä, miten parhaiten kokemuksellisuus, aito vuorovaikutus ja turvallinen oppimisen ilmapiiri parhaiten toteutuvat. Rippikoulujen hartaudet ja jumalanpalvelukset ovat olennainen osa rippikoulua. Hiljentyminen kaikkivaltiaan edessä ja omien vaikeidenkin asioiden tuominen Jumalan eteen antaa syvimmän merkityksen koko seurakunnan olemuksesta. Seurakunta on paikka, jossa puhutaan uskosta ja saadaan elää sitä todeksi myös rippikoulun arjessa. Aloitus- ja seurakuntayhteysjakso Aloitus- ja seurakuntayhteysjakso lomittuvat siten, että nuoret osallistuvat seurakunnan toimintaan oman rippikouluryhmänsä mukana ja itsenäisesti tutustuen. Rippikoulun ensimmäisestä tapaamisesta on konfirmaatioon vähintään puolen vuoden mittainen taival. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen sopiminen sekä yhteys vanhempiin. On suositeltavaa, että vanhempainilta ajoittuu rippikoulun alkupuolelle,

18 jotta myös vanhemmat sitoutuvat nuoren rippikouluprosessiin. Näin rippikoulun kasteopetusluonne avautuu myös vanhemmille. Seurakunnan yhteysjakson tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteyttä todeksi yhdessä toisten nuorten ja seurakuntalaisten kanssa. Oman seurakunnan toimintaan osallistuttaessa tutustutaan seurakunnan työntekijöihin ja vastuunkantajiin sekä alueen kirkkoihin ja muihin seurakunnan tiloihin. Seurakuntayhteys on enemmän kuin seurakunnan toimintaan tutustumista: rippikoulu on osa seurakunnan toimintaa. Seurakuntayhteyden kokeminen jatkuu läpi rippikoulun. Keskeisiä sisältöjä: Tutustuminen vuorovaikutus ja ryhmäytyminen Nuoren odotukset, rippikoulun tarkoitus ja yhteiset tavoitteet Aikaisemmin opitun kartoitus ja suuntautuminen rippikoulun keskeisiin sisältöihin Kaste rippikoulun lähtökohtana Rukous, jumalanpalvelus ja musiikki rippikoulussa Tutustuminen opetusvälineisiin: Raamattuun, katekismukseen, virsikirjaan ja oppikirjoihin Perusjakso Mikäli nuorella on kysymyksiä oman elämänsä suhteen, annetaan tilaa niiden pohtimiseen. Seurakunnan työntekijä on valmis vastaamaan yhteiselämän tärkeisiin kysymyksiin. Nuori saa tukea kasvuun kristittynä. Rippikouluaika on arvojen ja ihanteiden tarkistamisen aikaa. Perusjaksoon keskeisesti kuuluvia asioita ovat uskon sisältö ja merkitys elämässä. Kirkon uskon sisällöt auttavat nuorta hänen arvopohdinnoissaan ja valinnoissaan. Keskeiset sisällöt: Nuoren kehitysvaiheeseen liittyvät kysymykset Nuoren ajankohtaiset ja tulevaisuuteen suuntautuvat kysymykset Elämän peruskokemukset

19 Tässä jaksossa kirkon uskoa käsitellään yksilöiden luomisen, lunastuksen ja pyhityksen näkökulmista. Nämä aihepiirit saavat laajimman huomion opetuksessa. Opettajat pohtivat yksin ja yhdessä miten rippikoulusuunnitelman 2001 keskeiset sisällöt parhaiten toteutuvat. Päätösjakso Tavoitteena on, että nuori jäsentää ja arvioi oppimaansa, liittää sen laajempiin kokonaisuuksiin ja löytää sille merkityksen elämässään sekä valmistautuu konfirmaatioon. Keskeisiä sisältöjä: Opitun jäsentäminen, koostaminen ja arviointi Nuorten mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan Konfirmaation merkitys ja valmistautuminen konfirmaatiomessuun Opetusmenetelmät Perinteisten opetusmenetelmien lisäksi suunnitelman liitteeksi on kerätty elämyksellistä, kokemuksellista ja tekemällä opettavaa materiaalia. Materiaalia kehitellään ja päivitetään paikallissuunnitelman liitteeksi jatkuvasti. 2.6 Rippikoulupäiväkirja Rippikoulusta pidetään päiväkirjaa. Rippikoulun päiväkirjan liitteenä on ohjelma, joka rippikoulua varten laaditaan. Ohjelma tehdään yhdessä leirin työntekijöiden kanssa. Päiväkirjaan merkitään rippikoulun tapahtumat, rippikoulun aloittaneiden määrä ja konfirmoitujen määrä sekä mahdolliset keskeyttämiset.

20 Päiväkirjan liitteenä tulee olla: Osallistuja lista Opetussuunnitelma Leirin ja talvikoulun ohjelma Turvallisuusasiakirja Merkinnät osallistumisesta opetukseen Päiväkirjat kootaan kansioksi holviin. 2.7 Opetussuunnitelmat Ryhmän vetäjä laatii opetussuunnitelman yhdessä rippikouluryhmän opetustiimin kanssa. Opetustiimi päättää opettajien tuntijaosta. Opetussuunnitelmassa tulee olla: kaikki kokoontumiset(päivämäärä, kellonajat, ja paikat) päivänohjelma opetustuntien aiheet koko rippikouluopetuksen kesto Opetussuunnitelma noudattaa rippikoulusuunnitelman 2001 opetussuunnitelmaa. Opetus etenee seuraavan tuntikehyksen mukaan. Seurakuntayhteys Aloitusjakso Perusjakso Päätösjakso yht. 16 h 10 h 50 h 4 h 80 h

21 Rippikoulun oppikokonaisuuksia. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa jo nk. päiväkoulun aikana. Oppituntien aiheita: Raamattu Jumala Luomakunta Usko Kaste Synti ja omatunto Käskyt Jeesus Nasaretilainen Jeesus Kristus Pyhä Henki Ehtoollinen Lähetystyö Diakonia Musiikki Jumalanpalvelus Seurustelu ja avioliitto Kirkkovuosi Pelastushistoria Seurakunta Uskon elämän hoitaminen Kärsimys ja kuolema, iankaikkisuus Päihteet Erilaisina yhdessä 2.8 Päivärippikoulujen ja leirien päiväohjelmat Päivärippikoulut sekä leirien päiväkoulujaksot järjestetään loma-aikoina tai viikonloppuisin klo välisenä aikana. Päiväjakson aikana rippikoululaisille tarjotaan lounas ja päiväkahvi. Leirien päiväohjelmat suunnitellaan leirikohtaisesti.

22 III MUUT RIPPIKOULUT 3.0 Kotiseurakunnan ulkopuolella käyvät Rippikouluun ilmoittautumisessa osa nuorista ilmoittaa käyvänsä rippikoulun Iin seurakunnan ulkopuolella. Kaikki nuoret kutsutaan rippikoulusunnuntaihin, jossa heille jaetaan rippikoulukortit. Kotiseurakunnan ulkopuolella rippikoulun käyvät kutsutaan keväällä jumalanpalvelukseen, jossa heille jaetaan oppikirjat (Raamattu, Katekismus ja virsikirja). Kirjat voi hakea myös kirkkoherranvirastosta. Kotiseurakunnan ulkopuolella käyvät suorittavat kotiseurakuntaan tutustumisjakson seurakunnan ryhmien tapaan. Kun kaikki merkinnät ovat suoritettu, haetaan korttiin allekirjoitus kirkkoherranvirastosta. Kotiseurakunnan ulkopuolella käyvät nuoret kutsuu koolle rippikoulusta vastaava työntekijä. 3.1 Mukautettu rippikoulu (alle 18v.) Mukautettu rippikoulu on tarkoitettu nuorille, jotka eivät voi osallistua tavalliseen rippikouluopetukseen muiden kanssa. Syynä voi olla sosiaalinen, fyysinen tai henkinen rajoite. Mukautettu rippikoulu ei koske kehitysvammaisia nuoria, joille on olemassa oma rippikoulunsa kehitysvammatyön puitteissa (Oulu ja Oulun ympäristö). Eritysopetus voidaan toteuttaa enimmillään kuuden (6) nuoren ryhmässä. Ryhmän vetäjänä toimii se papeista, jolla on vähiten rippikouluryhmiä alkavana kautena (mikäli mahdollista) tai joka haluaa ottaa ryhmän hoitoonsa. Mukautetussa rippikoulussa opetus on henkilökohtaisempaa kuin tavallisessa ryhmässä. Opetus on täysipainoisempaa ja enemmän vuorovaikutusta sisältävää. Ryhmän opetussuunnitelma tehdään ryhmän tarpeiden mukaisesti.

23 Rippikouluopetus toteutetaan iltaisin ja viikonloppuisin. Aikataulu tehdään yhdessä ryhmään kuuluvien nuorten kanssa. Opetustiimiin kuuluvat papit, nuorisotyönohjaajat, diakoniatyöntekijät ja kanttorit. Työntekijöiden ei siis tarvitse olla samoja, vaikka se olisikin toivottavaa. Konfirmaatio on joko messun yhteydessä tai yksityisenä. 3.2 Aikuisrippikoulu (yli 18 v.) A) Etäopiskelurippikoulu Aikuisrippikoulu on yksityisrippikoulu, jonka vetäjänä toimii pappi. Aikuisrippikoulu (yli 18v.) koostuu tapaamisista (alussa, välissä ja lopussa), etätehtävistä ja oppimispäiväkirjan pitämisestä. Konfirmaatio järjestetään ennen messua tai yksityisenä. Konfirmoitu osallistuu messussa ehtoolliseen muun seurakunnan mukana. Rippikoulun tulee kestää vähintään kuukauden. 1) aloituskokoontuminen (1h) - opetuskokonaisuuden laatiminen välikokoontumisineen - oppikirjojen antaminen (Raamattu, Katekismus, virsikirja) - etämateriaaliin tutustuminen ja ohjeistus 2) etäopiskelu (10h) - koostuu lukutehtävistä ja oppimispäiväkirjan pitämisestä (ks. liite) - lukutehtävät: aihe 1. Moos. 1-3 (luominen / syntiinlankeemus) Markuksen evankeliumi Johanneksen evankeliumi 1-3, 14 17,

24 Ilmestyskirja 1, Katekismus (usk.tunnustus, käskyt, ehtoollinen) oppilas vastaa ensin lukutehtävien kysymyksiin - oppimispäiväkirjaa pidetään heti lukutehtävän jälkeen - arvioitu kesto käsittää molemmat osiot - oppilas toimittaa vetäjälle molemmat osiot valmiina ennen kokoontumista - on suotavaa käyttää sähköpostia tiedon (tehtävien) siirrossa 3) välikokoontuminen (2h) - käydään läpi kotitehtävät eli etätehtävät Raamatusta 4) raportti messusta (3h) - aikuisrippikouluun kuuluu yksi osallistuminen messuun, josta oppilas tekee raportin täyttämällä siihen osoitetun palautekaavakkeen (ks. liite) 5) loppukeskustelu (2h) - poimintoja oppimispäiväkirjan merkinnöistä - Katekismus - Jumalanpalvelus / uskonelämän hoitaminen (raportti) - Konfirmaatio, ehtoollinen 6) Konfirmaatio (2h) - yksityinen tai ennen messua, jonka jälkeen osallistuminen messuun

25 IV RIPPIKOULUTYÖN KALENTERI Kalenteri lähtee liikkeelle toukokuusta, jolloin uusi rippikoulukausi alkaa! 4.1 Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä toukokuu ehdotus seuraavan kauden rippikouluista ja ajankohdista sekä leirikeskusten varaaminen palaute- ja suunnittelupalaverin järjestäminen syksyn rippikoulusunnuntain suunnittelu elokuu rippikouluun ilmoittautumiskirjeet postiin (ks. 2.2.) rippikoulukorttien painatus syyskuu lopullinen ryhmäjako valmiiksi syyskuun loppuun mennessä ryhmäjaon ilmoittaminen sekä rippikoulukorttien jako rippikoulusunnuntaina info ryhmän vetäjille rippikoulujen aloituksesta kesän leirien palautepalaverin järjestäminen yhteinen palavaveri tilojen varaamisesta tarvittaessa viikkotoiminnan turvallisuusohjeet rippikouluista rippikoulukirjojen tilaus (viimeistään) joulukuu info kesän leirien vetäjille tammikuun aloituskokoontumisista helmikuu suunnittelupalaverin ajankohta toukokuulle työryhmän ajankohta toukokuulle konfirmaatiokuvausten sopiminen toukokuu linja-autokuljetusten varaaminen leiririppikouluille leirejä koskevat tiedot leirikeskusten henkilökunnalle (ruokaaineallergiat, henkilömäärät, sukupuolijakaumat )

26 4.2 Päivärippikoulu Ryhmän vetäjät syyskuu opetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä muiden kanssa rippikoulun infokirje jaettaan rippikoulusunnuntaina isosten valinta emännille tiedot ruoka-aineallergioista tulostavat rippikouluryhmistä listat lokakuu aloituskokoontuminen ryhmän kanssa (ks. 2.3.) marraskuu vanhempainillan järjestäminen tammikuu konfirmaatiokuvauksen sopiminen maaliskuu konfirmaatio Kanttori, lähetyssihteeri ja diakoniatyöntekijä osallistuvat opetukseen. Toimistosihteeriltä saadaan ikäluokan tarvittavat tiedot 4.3 Leiririppikoulut kesällä Ryhmän vetäjät joulukuu opetussuunnitelman laatiminen tilojen varaaminen yhteisessä palaverissa tammikuu aloituskokoontuminen ryhmän kanssa (ks. 2.3.) helmikuu isosten jakaminen leireille emännille tiedot ruoka-aineallergioista maalis -toukokuu vanhempainillan järjestäminen toukokuu merkintöjen hakeminen suoritettu toukokuun loppuun mennessä

27 touko-heinäkuu leirikirje rippikoululaisille 2 viikkoa ennen leirin alkua turvallisuusasiakirjan laatiminen turvallisuusasiakirjan läpikäyminen yhdessä muun leirihenkilökunnan kanssa Kanttori, lähetyssihteeri ja diakoniatyöntekijä osallistuvat opetukseen

28 Liite 1, 3 sivua Hei vuoden 20xx rippikoululainen! Täytät ensi vuonna 15 vuotta. Se tarkoittaa, että sinulla on mm. oikeus suorittaa mopokortti, kuljettaa pyörällä alle 10-vuotiasta sekä perustaa yhdistys kahden muun vähintään 15-vuotiaan kanssa. Sinulla on myös mahdollisuus käydä rippikoulu ja saada konfirmaatio, joka oikeuttaa sinut mm. kummin tehtäviin. Eikö olekin hienoa? Tässä kirjeessä saat tietoa kotiseurakuntasi rippikouluista sekä rippikoulusta yleensä. Näytä tämä myös vanhemmillesi! Rippikouluun ilmoittautuminen Ilmoittautuminen rippikouluun tapahtuu sähköisesti. Seurakunnan kotisivuilla ( on linkki ilmoittautumiset. Klikkaa se auki, ja etsi kohta rippikoulu. Sen jälkeen avaa Ilmoittaudu rippikouluun tästä. Ilmoittautumiskaavakkeeseen täytetään henkilötiedot sekä ryhmätoiveet. Voit myös toivoa kaveria samaan ryhmään. Jos käyt rippikoulusi muualla, valitse Käyn rippikoulun muualla. Täytä kaikki kohdat, muuten ilmoittautuminen ei onnistu. Pyrimme toteuttamaan kaikkien toiveet, mutta koska ryhmään voidaan ottaa vain 25 henkilöä, eivät kaikki välttämättä pääse ensimmäisenä toivomaansa ryhmään. Ryhmävaihtoehdot löydät tämän kirjeen kääntöpuolelta. Ilmoittautuminen alkaa pvm klo ja päättyy pvm klo Saat tietää rippikouluryhmäsi rippikoulusunnuntaina, jossa jokaisen rippikouluun tulevan tulee olla mukana. Rippikoulusunnuntai Iissä rippikoulun käyville pvm klo Iin kirkossa Kuivaniemellä rippikoulun käyville pvm klo Kuivaniemen kirkossa. Aloitamme jumalanpalveluksella, jonka jälkeen kirkkokahvit, infoa rippikoulusta sekä ryhmäjaot. Vanhemmat ovat myös erittäin tervetulleita mukaan! Myös niiden, jotka aikovat käydä rippikoulun muualla kuin kotiseurakunnassa, tulee olla mukana rippikoulusunnuntaissa. Antoisaa rippikouluaikaa! Iin seurakunnan rippikoulutiimi Jos sinulla on jotain kysyttävää rippikouluihin liittyen, voit olla yhteydessä työntekijöiden yhteystiedot

29 Rippikouluvaihtoehdot Iin seurakunnassa 20XX Iltarippikoulu Opetus tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin syksyn ja kevään aikana. Lisäksi 4 opetuspäivää syysloman alussa sekä 4 päivää hiihtoloman alussa. Konfirmaatio on pvm Iin kirkossa. Leiri 1 leirin ajankohta ja paikka, päiväkoulu, konfirmaatiopäivä Leiri 2 (Kuivaniemi) leirin ajankohta ja paikka, päiväkoulu, konfirmaatiopäivä Leiri 3 leirin ajankohta ja paikka, päiväkoulu, konfirmaatiopäivä Mikä on rippikoulu? Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta, jossa pohditaan yhdessä muiden kanssa elämään ja uskoon liittyviä asioita sekä tutustutaan siihen uskoon, johon sinut on kasteessa liitetty. Rippikoulun kesto on vähintään puoli ja sen laajuus on 80 tuntia. Siihen voi liittyä erilaisia tapahtumia, vierailuja ja retkiä. Jos rippikouluun liittyy leirijakso, se on tavallisesti noin viikon mittainen. Milloin? Yleensä rippikoulu käydään sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta. Suomalaisista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain noin 90 %. Jos olet mennyt 6-vuotiaana kouluun, voit anoa mahdollisuutta käydä rippikoulu 14-vuotiaana samaan aikaan luokkakavereittesi kanssa. Yhtä hyvin voit käydä riparin vuotta myöhemminkin. Mikä on konfirmaatio? Konfirmaatio on rippikoulun päätösjuhla. Konfirmaatiossa tunnustat itse kristillisen uskon, johon sinut on kastettu. Kasteessasi vanhemmat ja kummit lausuivat uskontunnuksen puolestasi, nyt olet itse pääosassa. Jonain päivänä on ehkä sinun vuorosi kummina lausua sama tunnustus uuden kirkon jäsenen puolesta. Rippikoulun voit käydä, vaikka sinua ei olisi kastettu. Jos haluat osallistua konfirmaatioon, sinut tulee kastaa ennen sitä. Jos sinut on kastettu, mutta et enää kuulu kirkkoon, on sinun liityttävä kirkkoon ennen konfirmaatiota. Rippikouluikäinen voi huoltajien luvalla liittyä kirkkoon, vaikka nämä eivät itse kirkkoon kuuluisikaan.

30 Liite 2, Nimilistapohja päiväkouluun, ulkoläksytaulukko LEIRIKOULU X. 20XX OPPITUNNIT ULKOLÄKSYT

31 Liite 3, Seurakuntaan tutustuminen Nimi RPK-sunnuntai + JP-opetus Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus

32 Nimi Nuortenilta Nuortenilta Lähetys / diakonia Musiikki

33 Liite 4 ULKOLÄKSYT Herran siunaus Kymmenen käskyä 1 Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2 Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. 3 Pyhitä lepopäivää. 4 Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 5 Älä tapa. 6 Älä tee aviorikosta. 7 Älä varasta. 8 Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9 Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10 Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Pienoisevankeliumi Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16) ISÄ MEIDÄN Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Uskontunnustus Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Kaste- ja lähetyskäsky Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

34 Liite 5 IIN SEURAKUNTA 20XX Leiriläisen / retkeläisen tiedot: OSALLISTUJAKORTTI / NUORISOTYÖ TURVALLISUUS KYSELY Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Puhelin: Osoite: Postinro: Paikkakunta: Annan lapselleni luvan osallistua / - / 2013 Iin seurakunnan järjestämälle leirille / retkelle, ohjelman mukaisesti Leiripaikka: Terveys / allergiat / leiriin vaikuttavat muut tiedot: Ruoka-aineherkkyydet ja erityisruokavaliot: Ei ole On mitä? Lääkeaineherkkyydet: Ei ole On mitä? sairaudet, lääkitykset, oppimis- / keskittymishäiriöt ja muut huomioon otettavat asiat jotka ohjaajien hyvä tietää: Leiriläiselle saa ei saa Antaa yleisiä särkylääkkeitä ( padanol, burana) Leiriläinen osaa ei osaa uida Leiriaikana tapahtumissa otetaan usein valokuvia muistoiksi. Saako leiriläisestä otettuja valokuvia julkaista seurakunnan toimintaesitteissä / seurakunnan netti-sivuilla? saa ei saa Allekirjoituksellaan huoltaja vahvistaa nähneensä erillisen leirikirjeen, tämän osallistujakortin liitteenä olevan turvallisuustiedotteen ja antaa luvan leirille osallistumiseen: Huoltajan Sukunimi: Etunimi: huoltajan allekirjoitus: Puhelin:

35 Turvallisuustiedote Tiedot kerätään vain kyseessä olevan leirin / retken tarpeisiin. Tietoja säilytetään ja käsitellään tietosuojalain mukaisesti ja osallistujakortit hävitetään tapahtuman jälkeen. Tiedot on tarkoitettu vain leirin / retken vastuussa olevien ohjaajien käyttöön. Leirialueella tupakointi on kielletty. Leirin aikana osallistujat sitoutuvat päihteettömyyteen. Mikäli laiminlyöntejä tapahtuu, asiasta ollaan yhteydessä huoltajiin. Mikäli päihteiden käyttöä ilmenee, lähetetään osallistuja kotiin tämän omalla kustannuksella. Suomen laki kieltää alle 18-vuotiaiden tupakoinnin. Tupakointilupaa leiriläiselle ei voi myöntää edes vanhempien pyynnöstä. tupakoimattomuuteen pystymätön leiriläinen siirretään talvi / muuhun ryhmään, jossa valvonta ja vastuu ei oppituntien jälkeen ole leirihenkilökunnalla. Tällöinkään emme suosittele, emmekä hyväksy ala-ikäisten tupakointia. Leiriaikana uiminen tapahtuu ohjatusti ja valvottuna. Leirialueelta poistuminen ilman erillistä lupaa on kielletty Leirillä on erillinen yövalvoja, joka takaa rauhallisen yön kaikille.