ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa

Samankaltaiset tiedostot
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen. määrää. ILMASTOKATSAUS lokakuu /

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Lämpötilat heittelehtivät rajusti toukokuussa Hellejakso kohotti myös alailmakehän otsonipitoisuuksia

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Kesäkuu oli viileä ja sateinen Miksi Eteläisen jäämeren merijää laajenee?

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2014

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesä 2011 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa

MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Tulvakeskus tarjoaa tietoa tulviin varautumiseen Hyvin harvinainen säätilanne

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Ovatko suuret lämpötilapoikkeamat lisääntyneet? Ukkosmyytinmurtajat

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Millainen on hyvä lintujen muuttosää? Maaliskuussa oli kylmää ja aurinkoista

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa Kuva:Seppo Urpunen

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2013

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Kylmää kesäkuuta seurasi harvinaisen lämmin heinäkuu Helena-rajuilma

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Läpi maineikkaan Koillisväylän. Sään ääri-ilmiöt: miten suhtautua?

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100

Kevättulvista suuria vahinkoja Pohjanmaalla ja Loimijoella Myrskybongaus hurjapäiden holtiton harrastus?

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Tuuliatlas. Talvisodan sää

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Rajuilmakonferenssi Helsingissä Kesäkuu oli harvinaisen lämmin

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Vitkasteleeko ilmaston lämpeneminen? Leuto helmikuu

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2014

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU Hellevaroitukset kuka tarvitsee niitä Suomessa? Kevään katupölykausi oli lyhyt, mutta tavanomaista pahempi

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Ilmasto ja luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa Tammikuu oli pohjoisessa tavanomaista lauhempi

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Kevättalven sää vaihtelevaa. Lumipeitteen vesiarvo

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Tutka sademäärän mittarina Harvinaisen lämmintä, ukkosia ja rankkasateita

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2009 DECEMBER. Kulunut vuosikymmen edellisiä lämpimämpi Pakkasta ja lunta myös etelään

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 1800-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin ja pitkiksi aikasarjoiksi. Tammikuu oli koko maassa talvinen

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa

Turku Åbo. Kuopio. Sodankylä

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Harvinaisen lämmintä ja paikoin hyvin sateista. Rakennusten energiantarpeen laskentaan uusi ilmastollinen testivuosi

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuoden 2011 sää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2003 FEBRUARI. Pohjoisessa erittäin leutoa Föhntuuli lämmittää talvisäätämme

Lapin maahanmuuttotilastoja

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää

HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10

HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund

Transkriptio:

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän sää El Niño voimistumassa ILMASTOKATSAUS elokuu /

Ilmastokatsaus 8/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Kesä näytti kyntensä elokuussa 3 El Niño voimistumassa 4 Kesän sää 6 Meriveden lämpötila kesällä 7 Elokuun huomattavia säätapahtumia maailmalla 9 Lämpötiloja elokuussa ISSN: 239-29 (Painettu) ISSN: 234-648 (Verkkojulkaisu) Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 3, Helsinki sähköposti: ilmastopalvelu@fmi.fi puhelin 29 39 Sademääriä elokuussa Elokuun kuukausitilasto 2 Elokuun päivittäiset tiedot 3 Elokuun tuulitiedot 4 Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Vuodenaikaisennuste loka-joulukuulle Säätietoja vuotta sitten elokuussa 9 Elokuun lämpötila- ja sadekartat 6 Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Pauli Jokinen Toimittajat: Asko Hutila Sanna Luhtala Pirkko Karlsson Kannen kuva: Pauli Jokinen Ilmestyy noin kuukauden. päivänä Ilmastokatsaus on luettavissa myös www-osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 6, hinta 4, euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto 2 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Kesä näytti kyntensä elokuussa Kahden tavanomaista kylmemmän kuukauden jälkeen elokuusta muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja kesän lämpimin kuukausi. Koko maan keskilämpötila oli 4,9 C, mikä on,4 astetta tavanomaista korkeampi. Hellepäiviä oli elokuussa. Viimeksi elokuu on ollut kesän lämpimin kuukausi vuonna 6. Maan eteläosassa elokuun keskilämpötila oli paikoin runsaat 7 astetta, mutta Itä- ja Pohjois-Lapissa se jäi 3 asteen alapuolelle. Keskilämpötilan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää. Länsi- ja Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli harvinaisen korkea, pohjoisimmassa Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeama jäi pienemmäksi, eli se oli vajaat kaksi astetta. Lämpimän sään aiheutti sulkukorkeapaine, joka muodostui maahamme kuukauden puolivälissä ja kesti kuukauden lopulle saakka. Kun aiemmin kesän aikana oli ollut vain neljä hellepäivää, oli niitä elokuussa, mikä on kuusi tavanomaista enemmän. Kuukauden korkein lämpötila, 27,8 C, mitattiin Turun Artukaisessa. päivänä. Korkeapaineeseen liittyi lämpimien päivien ohella muutamia erittäin kylmiä öitä, ja kylmimpinä öinä halla vieraili paikoin maan eteläosaa myöten. Kuukauden alin lämpötila, -, C, mitattiin Kittilän Lompolonvuomassa 6. päivänä. Kuva: Pauli Jokinen Sadetta tavanomaista vähemmän Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi. Se oli maan länsiosassa vajaat 4 millimetriä, Pirkanmaalla ja paikoin länsirannikolla vajaat mm eli sademäärä jäi paikoin kolmannekseen tavanomaisesta. Eniten eli runsaat 7 mm satoi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Etelä-Lappia, jossa sadetta kertyi paikoin jopa tavanomaista enemmän. Havaintoasemista eniten satoi Tornion Aapajärvellä, jossa sadet- ta kertyi 97, mm. Vähiten eli, mm satoi Jomalassa Ahvenanmaalla. Runsaimmat sateet sattuivat kuukauden loppuun korkeapaineen heikennyttyä, ja suurin vuorokautinen sademäärä, 48, mm, mitattiin Kemijärven lentokentällä 28. päivänä. Asko Hutila ILMASTOKATSAUS elokuu / 3

El Niño voimistumassa El Niño -olosuhteet ovat kehittyneet Tyynellämerellä kuluneen kesän aikana ja ilmiön ennustetaan voimistuvan talvea kohti mentäessä. Noin 3 7 vuoden välein esiintyvässä El Niño -ilmiössä merivesi muuttuu tavanomaista lämpimämmäksi trooppisen Etelä-Amerikan rannikolla Tyynenmeren itäosassa. Samalla meriveden pintalämpötilan nousu heikentää pasaatituulia. Parhaillaan El Niño -ilmiön kehittyminen ilmenee selvästi punaisilla värisävyillä meriveden pintalämpötilan poikkeamaa esittävässä kuvassa. Vaikutukset El Niño -ilmiö aiheuttaa poikkeavia sääolosuhteita eri puolilla Tyyntämerta. Sateet lisääntyvät Amerikan mantereen rannikolla ja El Niñosta toivotaankin pelastusta pitkään jatkuneeseen kuivuuteen ja maastopaloihin muun muassa Kalifornian osavaltiossa. Tosin El Niño ei automaattisesti takaa tavanomaista runsaampia sateita alueella, mutta kasvattaa niiden todennäköisyyttä. Kuivuutta on odotettavissa Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Maapallon keskilämpötilaan El Niñolla on lämmittävä vaikutus. Tämä ilmenee selvästi, jos tarkastellaan maapallon vuosittaista keskilämpötilakehitystä, jossa El Niño -vuodet korostuvat muita lähivuosia lämpimämpinä (kuva 2). Kuva. Meriveden pintalämpötilan poikkeama pitkän ajan keskiarvosta syyskuun toisella viikolla. Lähde: NOAA/ESRL/PSD.7.6.4.2 -.2 Vuosikeskilämpötila vs 9 98 keskiarvo ( C) El Niño vuodet La Niña vuodet Kaikki vuodet 9 96 97 98 99 V u o s i Kuva 2. Maapallon keskilämpötila 9-luvulta lähtien El Niño -vuosina (oranssit palkit), La Niña -vuosina (vaaleansiniset palkit) ja neutraaleina vuosina (harmaat palkit). Viivoilla on kuvattu El Niño, La Niña ja kaikkien vuosien lineaariset trendit. Lähde: NOAA Euroopassa ilmiö saattaa vaikuttaa jossain määrin tulevan talven säätiloihin, mutta ei hallitsevasti. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan El Niño -ilmiöllä ja sen vastakohdalla La Niñalla ei näytä olevan selvää vaikutusta Suomen talviin. Kuvassa 3 on esitetty Suomen talvien keskilämpötilojen suhdetta ONI-indeksiin, joka kuvaa Tyynenmeren pintalämpötilan poikkeamia. La Niña- ja El Niñotilanteissa näyttää molemmissa esiintyvän yhtä kylmiä ja leutoja talvia. 4 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Anomaly (deg C) La Niña El Niño Talven keskilämpötila vs ONI-indeksi 3 2 3 2 La Niña El Niño Talven sademäärä vs ONI-indeksi -8-6 -4-2 - -8-6 -4-2 ONI-indeksi ONI-indeksi 4 6 8 4 6 8 - - Talven keskilämpötila ( C) -2-2 Talven sademäärä (mm) Kuva 3. Suomen talven keskilämpötilan ja Tyynenmeren pintalämpötilan poikkeamaa kuvaavan ONI-indeksin suhde vuodesta 96 alkaen. Kuva 4. Suomen talven sademäärän ja Tyynenmeren pintalämpötilan poikkeamaa kuvaavan ONI-indeksin suhde vuodesta 96 alkaen. La Niña -talvina sademäärät näyttävät ryhmittyvän hieman suurempiin arvoihin kuin El Niño -talvina (kuva 4). Tämän perusteella voisi arvioida, että El Niño -talvina Suomessa sataisi hieman tavanomaista vähemmän, mutta tilastollinen yhteys on varsin heikko. Esimerkiksi kaikkein voimakkaimpina El Niño -talvina 983 ja 998 olivat Suomen sademäärät tavanomaista suurempia. Näin ollen El Niñosta ei ole merkittävää apua Suomen talvisäiden ennustamiseen. 4 3 2 NINO3.4 SST anomaly plume ECMWF forecast from Sep Monthly mean anomalies relative to NCEP OIv2 98- climatology 4 3 2 Ennusteet Itse El Niño -ilmiön muodostuminen ja voimakkuus pystytään nykyään ennustamaan melko hyvin sekä dynaamisten että tilastollisten mallien avulla. Kuvassa on Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) dynaamisen mallin parviennuste Tyynenmeren pintalämpötilan poikkeamasta tuleville kuukausille. Kyseisen ennusteen mukaan El Niño saavuttaisi huippunsa vuodenvaihteen tienoilla. Ennusteen perusteella kuluva El Niño luokiteltaisiin erittäin voimakkaaksi eli lämpötilapoikkeama olisi yli kaksi astetta kolmena peräkkäisenä kolmen kuukauden jaksona. Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Kuva. ECMWF:n syyskuussa tehty parviennuste meriveden lämpötilapoikkeamasta Tyynenmeren niin sanotun Niño 3.4 -alueen osalta. Pauli Jokinen Ari Laaksonen ILMASTOKATSAUS elokuu /

Kesän sää Kesä tullaan muistamaan viileänä, huolimatta lämpimästä elokuusta. Tavanomaista kylmemmän kesäja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuun ottamatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni eli koko maassa vajaan asteen verran. Kylmempi kesä oli koettu aiemmin viimeksi vuonna 8, Keski- ja Pohjois-Lapissa vuonna 2. Kesän lämpimin kuukausi oli tavanomaisesta poiketen elokuu, mikä on tapahtunut viimeksi vuonna 6. Kesän korkein lämpötila, 3,4 C, mitattiin Kouvolan Utissa heinäkuun 3. päivänä. Maan keskivaiheilla sateista Kesän sademäärässä oli suuria eroja maan eri osien välillä. Runsaimmin satoi Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapin kaakkoisosassa, jossa sadetta kertyi yli mm eli paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Vähiten satoi Kaakkois-Suomessa Pirkanmaata kohti ulottuvalla alueella ja Luoteis-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle millimetrin eli selvästi tavanomaista niukemmaksi. Havaintoasemista sateisin oli Puolangan Kotila, jossa satoi kesän aikana 47,3 mm. Niukimmille sateille jäätiin Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 8 mm. Ukkosta ennätyksellisen vähän Kuluneena kesänä ukkosta esiintyi Suomessa ennätyksellisen vähän. Syyskuun 22. päivään mennessä havaitut noin 29 maasalamaa on noin viidesosa tavanomaisesta. Jaksolla 96 4 on vähiten salamoita ollut vuonna 996, jolloin esiintyi 39 salamaa. Ukkosten vähyyteen vaikuttivat niille epäsuotuisat säätilat eli viileä alkukesä ja kuiva, korkeapainevoittoinen loppukesä. Asko Hutila yli 4...4...... 8... 7...8 alle 7 Kuva. Kesän sademäärä prosentteina vertailukauden 98- keskiarvosta. Kuva 2.Paikannetut maasalamat toukokuun alusta syyskuun. päivään saakka. 6 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Kuva 3. Kesän (kesäkuu-elokuu) keskilämpötilapoikkeamat vertailukauden 98- keskiarvosta. Ylhäällä vasemmalla oleva ensimmäinen kartta kuvaa kesän 96 lämpötilapoikkeamia. Kesät menevät kronologisessa järjestyksessä vasemmalta oikealle ja jokainen rivi edustaa yhtä vuosikymmentä. Sinisensävyiset alueet kuvaavat tavanomaista viileämpiä keskilämpötiloja ja keltaiset sävyt puolestaan tavanomaista lämpimämpiä arvoja. Meriveden lämpötila kesällä Korkeimmat meriveden lämpötilat mitattiin elokuun puolivälissä. Talvi 4 oli Itämerellä jään pinta-alan suhteen kaikkien aikojen toiseksi leudoin häviten vain talvelle 7 8. Suuri osa Itämerta ei jäätynyt lainkaan koko talvena ja jääpeite myös suli var- ILMASTOKATSAUS elokuu / 7

hain. Leudon talven vuoksi meren lämpeneminen pääsi alkamaan keväällä hieman tavanomaista aiemmin. Kun auringosta tuleva säteilymäärä lisääntyy ja ilma lämpenee keväällä, merialueilla lämpöenergiaa kuluu ensin lumen ja jään sulattamiseen ja vasta myöhemmin myös itse meriveden lämmittämiseen. Jään ja sen päällä olevan lumen puuttuessa lämpö pääsee heti veteen asti. Lisäksi merivesi ei talven aikana ehtinyt jäättömillä alueilla viilenemään yhtä paljon kuin ankarampina talvina, minkä seurauksena keväällä veden lämpötila oli monin paikoin valmiiksi hieman nollan yläpuolella. Parhaat uintisäät elokuussa Itämeri lämpeni kesän edetessä ja Suomen etelärannikolla päästiin yli C:n lämpötiloihin. Kesällä merivesi oli lämpimintä elokuussa. Esimerkiksi Haminassa veden lämpötila oli korkeimmillaan 22 C 2. elokuuta. Verrattuna pariin aiempaan vuoteen korkeimmat pintalämpötilat jäivät kolmesta viiteen astetta alhaisemmiksi. Merivesi on keskimäärin Suomessa lämpimintä heinä-elokuun vaihteessa, joten kesän lämpimimmät uimakelit ajoittuivat hiukan tavallista myöhempään. Pintavesien jäähtyminen alkoi selvästi tavanomaista myöhemmin elo-syyskuun vaihteessa ja jatkunee pitkälle jouluun (kuva 2). Anni Montonen Antti Kangas Yksittäiset hellepäivät eivät ratkaisevia Kesä jäi ilman lämpötilojen suhteen viileäksi, ja helteet olivat harvassa. Merivesi lämpeni hitaasti ja tasaisesti koko Suomen rannikolla. Sinänsä yksittäisten hellepäivien vähyys ei vaikuttanut meren lämpenemiseen paljoa, sillä meressä lämpötilavaihtelut näkyvät hitaasti veden suuren lämpökapasiteetin vuoksi. Merkittävämpää on pidemmän ajanjakson ilman lämpötila. Pintalämpötilan kannalta merkittävää on myös veden sekoittuminen, mikä riippuu pitkälti tuuliolosuhteista. Kesäkuun lopulla päästiin nipin napin uitaviin lämpötiloihin koko Suomen rannikolla, kun meren pintalämpötila kohosi C:n yläpuolelle (kuva ). Kuva. Meriveden pintalämpötila kolmella paikalla (Kemi, Föglö ja Hamina) huhtikuun alusta elokuun loppuun. Kuva 2. Meriveden pintalämpötila Harmajalla vuoden alusta syyskuun alkuun (oranssi viiva). Pitkän ajan keskiarvo (96-99) on kuvattu sinisellä viivalla. 8 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Elokuun huomattavia säätapahtumia maailmalla Elokuu oli jälleen maailmanlaajuisesti erittäin lämmin, ja kuukauden lämpöennätyksiä syntyi miltei kaikilla mantereilla. Poikkeuksellisen sateista ja lämmintä oli Hawaijilla. Pohjolassa oli 3 C tavallista lämpimämpää ja korkein lämpötila, 3, C, mitattiin 7. päivänä Tanskassa Bornholmin saarella. Kesän ylimpiä lämpötiloja mitattiin Skandinavian keski- ja pohjoisosissa poikkeuksellisen myöhään eli.. elokuuta, jolloin muun muassa Ruotsissa mitattiin 28,9 astetta. Pohjolan suurin vuorokausisade, 9,6 mm, mitattiin. päivänä Norjan lounaiskolkassa. Brittein saarilla oli hieman tavallista viileämpää, ja Irlannin Valentiassa oli jopa kylmin elokuu lähes vuoteen. Euroopan mantereella sen sijaan oli laajalti 2 6 C tavanomaista lämpimämpää ja elokuu sijoittui tilastojen kärkipäähän. Kuukauden alkupuolella oli poikkeuksellisen lämmintä, ja Saksassa sivuttiin 7. päivänä maan lämpöennätystä 4,3 C, joka mitattiin. heinäkuuta. Ranskan eteläosassa satoi paikoin yli mm vuorokaudessa 23. päivänä, jolloin mitattiin sadetta 8 mm tunnissa. Aasiassa syntyi uusia kuukauden lämpöennätyksiä eri puolilla maanosaa. Japanissa vallitsi kuukauden alussa poikkeuksellinen lämpöaalto. Hokkaidon saarella mitattiin. päivänä 33,6 C, joka on siellä korkein lämpötila vuonna 93 alkaneen havaintosarjan aikana. Tokiossa lämpötila ylitti 3 C kahdeksana päivänä peräkkäin. Saudi-Arabian Mekassa lämpötila kohosi ensimmäisen kerran elokuussa asteeseen. Hongkongissa 8. päivänä mitattu 36,3 C on vuonna 883 alkaneen tilastoinnin uusi lämpöennätys. Osassa Afrikkaa lämpötila kohosi ennätyslukemiin. Näin tapahtui eritoten Egyptissä, jossa korkein lämpötila, 48,4 C, mitattiin. päivänä. Tämä on 7-vuotisen havaintosarjan elokuun ennätys. Myös Guineassa, Mauritaniassa, Etiopiassa ja Nigerissä syntyi uusia lämpöennätyksiä. USA:n länsiosissa oli tavallista lämpimämpää, samoin Kanadan itäosissa. Mississipin osavaltiossa lämpötila kohosi 34 päivän ajan yli 3 asteen, mikä rikkoi entisen ennätyksen viidellä päivällä. Cape Verden saarten lähellä kehittyi. 3.8. poikkeuksellinen hurrikaani Fred. Edellisen kerran saariryhmää koetteli hurrikaani vuonna 892. Tyynen valtameren länsiosissa havaittiin useita taifuuneita. Näistä voimakkain Soudelor voimistui. kategoriaan aiheuttaen suurta tuhoa Taiwanissa ja osassa Kiinaa. Sen myötä mitattiin valtavia sademääriä, kuten 3 mm 7. 9.8. Taiwanissa. Hurrikaanit saivat aikaan ennätyssateita Hawaijin saarilla. Honolulun kuukauden sademäärä 94 mm on lähes kaksinkertainen entiseen ennätykseen verrattuna. Kuukausi oli paikoin saarten kaikkien aikojen lämpimin, ja lämpötila on kohonnut Honolulussa yli 32,2 C:n koko vuoden aikana 44 päivänä. Etelä-Amerikassa Chilessä Atacaman autiomaassa satoi kuukauden 9. päivänä 4 mm, josta mm 6 tunnissa. Tämä on poikkeuksellista, sillä koko vuoden sadesumma on siellä keskimäärin vain noin 4 mm. Australian Tasmaniassa elokuu oli kylmin sitten vuoden 9, ja 8. päivänä mitattu -, C on uusi elokuun kylmyysennätys. Uudessa Seelannissa. päivänä mitattu -7,6 C on elokuun alin lämpötila yli 8 vuoteen. Juha Kersalo ILMASTOKATSAUS elokuu / 9

Lämpötiloja elokuussa Helsinki Kaisaniemi - Jyväskylä Jokioinen - Kauhava - Joensuu - Kuusamo - Sodankylä - Utsjoki - - Elokuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 98. Keskimmäinen liila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan %:n arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 2, %:n esiintymistodennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Augusti, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden 98. Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs % värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 2,% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. ILMASTOKATSAUS elokuu /

Sademääriä elokuussa Helsinki Kaisaniemi 3 Jyväskylä 3 Jokioinen 3 Kauhava 3 Joensuu 3 Sodankylä 3 Kuusamo 3 Utsjoki 3 Elokuussa mitatut sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i augusti på några orter. ILMASTOKATSAUS elokuu /

Elokuun kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumensyvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä Lumensyvyys C C C mm. pnä cm 98 Pakkaspäiviä päivä päivä 98 suurin päivä 98 UTÖ 7.8 6.6 22.7 24 3.6 4 7 9 - - JOMALA 6.4.8 24.3.9 23 76 - - KAARINA YLTÖINEN 6.2.8 26.6 24 4.7 7 26 8 - - HANKO TVÄRMINNE 6.9 6.3 23.7 9 9.9 4 3 79 6 - - HELSINKI-VANTAA 7.3.8 26.2 23 7.3 3 36 79 4 - - HELSINKI KAISANIEMI 7. 6.3 24.6 23 9.6 3 3 8 22 - - JOKIOINEN.8..7 4. 7 46 8 9 - - TRE-PIRKKALA.9. 26.2 23.2 7 4 72 4 - - LAHTI.4. 26.7 23 4.3 3 42 7 4 27 - - KOUVOLA ANJALA 6.3. 26.4 23.3 7 44 78 7 28 - - NIINISALO.9 4. 26. 7. 7 9 74 9 - - JÄMSÄ HALLI 6. 4.6.8 23 3.9 7 29 83 7 2 - - JYVÄSKYLÄ.6 4.. 24 2. 7 4 78 8 27 - - PUNKAHARJU 6..3 24.8 7.2 7 2 8 23 28 - - SEINÄJOKI PELMAA.6 4.3 26.9 24 3. 8 9 67 8 - - KAUHAVA.3 4..9 24 3.7 7 36 63 9 8 - - ÄHTÄRI 4.7 3.. 24.3 7 24 8 7 2 - - VIITASAARI 6. 4.7. 22 8. 6 2 7 - - KUOPIO MAANINKA.7 4.. 24.6 7 4 7 4 - - JOENSUU.7 4. 24.3 24. 7 76 79 34 28 - - LIEKSA LAMPELA 4.6 3.8 24. 24 3.4 7 8 8 28 28 - - HAAPAVESI.2 3. 26. 22 4.2 7 49 73 28 - - KAJAANI 4.7 3.4 23.6 2.8 3 76 26 28 - - VALTIMO 4.8 3.7. 4.7 7 8 7 38 28 - - HAILUOTO. 3.8 23.4 3.4 7 4 6 23 28 - - SIIKAJOKI REVONLAHTI 4.9 3.. 22 2.8 7 72 28 28 - - KUUSAMO 3.4.7 23.7 2.2 6 64 7 26 28 - - PELLO 4.7 2.6.7 3. 6 42 6 28 28 - - ROVANIEMI 4.4 2. 24.2 6. 6 48 78 28 28 - - SODANKYLÄ 3..7.3.8 6 4 66 4 28 - - MUONIO 3..2..2 3 9 74 8 28 - - INARI SAARISELKÄ 2.. 24.6.7 6 9 77 - - SALLA VÄRRIÖTUNTURI 2.3.6 24..2 6 6 73 6 - - KILPISJÄRVI.6 9.6 22.7 8 4.3 39 47 8 2 - - KEVO 2.7.7.7 9 4. 6 63 7 8 - - 2 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Elokuun päivittäiset tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU ARTUKAINEN TAMPERE HÄRMÄLÄ LAPPEENRANTA LEPOLA ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade 4.6. 8.7 4.4 8..9 3.3 4.9.8 4.9 8.2 2.6 2.3 9.7 9...4.8.7. 9.7 8.2.9.7 2.9 3 6.9 22..7.6.2.2 4.9 2. 8.8.. 9.6 4 6.6 2.7.6 6.6 22.8 9.6 6.4 2.9. 6.8 9.9 3. 7. 22.7. 4.3 7.2 24.2.2 2.3 7. 23.3 8. 4.2 8.2 22.9.2 6 8.8 23.9. 9.2 23.9.7 7.7 22.4 4. 6.6 9.9 2.8 2.8 7 9.2.3 2.4.6 9.. 3. 8. 23.6.4 8.9 23.9 3.6. 8 9.9.3 4.3. 9.7 23.8 6.6 9.2.4 3.9 9. 24.7 3.4.2 9 9.3 24.9 3.4 8.3 24.3 4. 7.6 22.4 3.7 8.8 22.6. 9. 24.7 2.8 8.4 24..2 8.2 23.9.4 9.2 23.8 4.6.3. 3.4 8.2 24.4 2..4 8.9 24.4.3.2 9.2 24.6 2. 2 9.6 24.7..2 8.2 2.3.6.2 7.4. 3.9.2..7 6.6 4.4 3 7. 2.2 3.3.3 9..9.2 9. 2.8 6.3 9.3 3.8.2 4 6. 23. 8.9 6. 23. 8. 6.3 22. 8.6.4 9.4.2 7.2 22.4.6 6.7 22.2.3.8.4 9.3 6. 9. 2.9 6.9 22.2.8 6.9 23.. 4.8 2.9 6..3 8.3 2.9 7 6. 22.6 8.8 6.2 23. 7.3 4. 22. 4.8. 9.2. 8 6.4 23.7 9.9 6.9 24. 7.6.2 22.7.7. 9.3.3 9. 2.8 8.6 7.3 23.7..9 23. 7.. 2.3 8.3 6.8 23.6 9. 6.6 23.4 9.4 6.2 24. 7. 8.7 23.8 3.2 2 7.2 24.4 8.3 6.3 22.8 8.6 6. 23. 7.9 9.7 24. 4.3 22 8.2.. 6.6 23.7 8.3.7 23. 6.8 9.3 23.7 4.8 23 9.2 26.2 2.2 7.9 27. 8.9 7..8 8. 8.8 23.7 4.4 24 9.3 24.9 3. 9.9 27.3.2 7.8. 9. 7.9 24.4.7 9.3 24.9 4.. 2. 27.8 4. 9.4 9. 26.3 9.8 7.6 23.7.4 26 7.3.7 6. 2.3 8. 22.3.9 3.3 6.4.6.3 3.4 7.4 22.2 3.4 2.9 27 7.2.6.6 9.2 8. 2.4 3.8 6.3 6.7.4.6.2 7..7 4.7 2.7 28 6.3 9.4.8 7.7 7.2.7 4.7 7.9.9 8.6 4.9 4..3 6.9 4..2 29 6. 22.2.7..2..6.4.8.6. 9..9 3.3 9. 8.8.8 4.9. 8.9 2.4 8.9 7.4.9.2 8.9.4 3 4.3.9 7.3.2 22. 8. 3...9.4 9.8.2 7.3 22.9. 36. 7.2 22.9.3. 6.2 22. 9.9 4.2 7. 2.4 2.7 29. VAASA KLEMETTILÄ KUOPIO SAVILAHTI OULUNSALO PELLONPÄÄ ROVANIEMI LA ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade. 8. 9.7 4.7 8.6 3.8 6. 3.8 7.4 2.. 2.6.7.7.4 2 6..3 4.3.3. 2.4 4. 8.3. 3.8 3..8..2 3.2 8..6..3.6.4 8. 2.8 4. 7..2. 4 6.8.2 3.. 8.8 2.4 2.4 4.8 8..9 3.2 6.2 9.. 7.6 23. 9.4. 6.7 22. 9.9. 6.4 23. 6.4. 6. 9.8.9. 6 6.8.4.4. 6.2 8. 4.7 3..4 8.9 4.9 3.7.2 9. 3..9 7 8.4 22. 4..3 8.2 2.9 4.9. 6.4 9.4.2..2 8.2 3. 2.4 8 7.9 2.6.8 2. 9. 23.6 4..9 9.7 2..6 4.9 7. 3.2 9 6.3. 2.2 7.2.8.. 8. 2. 3.7 7.3. 6.6 23.3 9. 6.3 2.7.4.3.7 9.7 4.6 9. 9. 7. 22. 3.. 9.8 24.3 4..4 7.. 8.4 6..8 2.8 9.4 6.6 2 6.4 8.4 4.. 7.8 2.4 6.4.4.6 9.9 4.4. 9. 3..2 3.4 8.3 2.2 4. 7. 2..2 3.8 6.7 8.8 2.9 7.6 8.4 4 6. 8. 4. 4.2 7..4. 4.9 8..3 2.2.7 8.7 4.8 9. 9.3 4.4 8.4.9 4.2 8.6 9.4.9 6.2 7. 6.9 22. 8.8 4. 9.. 2.8 9.2 6. 3. 8.8 6. 7. 22. 6.4 4.3.2 8. 3.6 2.6 4.6 4.9 2.2 8.9 8 6. 23. 7.2. 22.. 4. 22.3. 6.4 23.8 7.9 9 6.3 22. 7.9 6.3 23.4 9.2 4.7 23. 3.6 6. 22.8 9.3 6.7 22.7.6 6.9 23..8 6. 23. 6.8.9 24.2 9.. 2 7.3 22.9.3 6.8 23.4.9.6 23.4 7.6 6. 2.2 2.9.2 22 8. 24. 2.7 6.7 22.8.3 4.7 22.8 6.7 4.8.8.2. 23.8 22.6.2 7. 23.3.4.4 22.6 8.4.8 2.6. 24 7.2. 8.8 8.6 24.8 2.3 4.3 2. 6. 6. 22.8 9.3 8.9 26.3.7 8.7 24.3.3 4.2 22.4 6. 7. 2.9.8 26 6.2.4 4.. 8. 23.4 2. 4.7 6.6 24.3 7.2. 4.8.7 9. 27 6.7 9. 3.7 4.3 6..4 4.2.8 6.4.8 4.3. 3..2 2. 2.6 28 6. 9.8 4. 4. 4.7.8 3.2.3 3.7 6.3 2. 39..7 3..3 27.6 29 6.4 8. 3.8 4. 8..4 3.4 7.6 8.3 2.6 6.8 9...8 2.3 8.6 4. 8..3 2.8 7.8 7.9 3. 8. 8.3 3 4.9 9.4 9.2 3.8 9.2 9. 3. 8..8 2.7 7.8 9.2 6. 2.2. 4. 6.2.9 2..9 4.8.2 9.2 78. 4.4 9..2 48.4 ILMASTOKATSAUS elokuu / 3

Elokuun tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Ka Havaintosema % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ 4.6 4 4.3. 8.4 4.3 27. 24 6.2 7 4..4 KIIKALA LA 2.4 8 3. 9 3.4 3 3. 2.7 2 2.6 22 2.3 7.8 3 2.6 HKI-VANTAAN LA 8 2.6 8 3. 8 3. 2 4. 6 4.2 7 3.8 26 3.8 3 3. 3.6 HARMAJA 3 3. 8 3.3 4 4.4 9 3.2 4.3 3. 8 4.8 4.2 3 4.4 RANKKI 8 2.7 7 2.7 3 3.8 8 3. 7 3.6 3 4.7 3.8 7 3.2 3.8 ISOKARI 4 6.3 4 3.8 4.8 6.7 9.7 27 4.6..6.3 TRE-PIRKKALAN LA 4 3.4 3 2. 4 2.3 8 2.6 2. 3. 6 3. 4 3. 27 2.2 TAHKOLUOTO 4.4 3.3 6 4. 6. 4.3 28.8 4 6. 2 6.4. JYVÄSKYLÄ LA 3. 3 3. 2.3 6.8 8.7 6.9 26 2.9 2.8 9 2. VALASSAARET 3.3. 6 3. 6 3.4 26 3.9 29 3.9 6..2 2 4. KUOPIO LA 4 3.6 4 2.9 4 2.6 2 3. 7 3. 3.2 29 3.8 4. 4 3. ULKOKALLA 3. 6. 4 3.8 4.7. 3 6.3 6.4 4 6..6 KAJAANI LA 3.2 2.9 2.8 9 2.9 7 2.2 2. 26 4.2 9 3. 2. HAILUOTO 7 6. 4. 4 4.3..7 33 7.3 4. 2 6.6 6. KEMI AJOS.6 3 4. 4 3. 6 3.9 2 4. 23.4 4. 2. 4.6 KUUSAMO LA 3. 3 2.2 4 3.2 2 3. 3.2 9 2.7 9 2.6 6 3.3 9 2.4 ROVANIEMI LA 6 2.7 6 3.6 3.2 2.3 3 2.8 28 2.8 4 2. 6 3.3 6 2.7 SODANKYLÄ 7 2.2.9 6 2.9 2.2 22 2. 2.4 9 2. 3 2. 2.9 IVALO LA 6 2.9 2 2.4 6 3.3 3. 3 3.2 9 3. 6 2.7 7 3.2 7 2.4 KEVO 3 3. 4 2.2 2.8 6 2.4 27 3.2 4 2.9 6.9 3. 6 2.8 Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >4 m/s, taulukon asemilla: Myrskypäivät, keskituulen nopeus >2 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: ISOKARI 27. 4 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Vuodenaikaisennuste loka-joulukuulle Loppuvuoden ennustetaan olevan tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF). syyskuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan loppuvuoden ajan eli lokakuusta joulukuuhun ulottuvalla jaksolla Suomi kuuluu alueeseen, jossa jakson keskilämpötila on selvästi tavanomaista korkeampi. Poikkeama on 2 astetta ja todennäköisyys tavanomaista korkeammalle keskilämpötilalle yli 8 %, kun se tilastollisesti on %. Tavanomaista lämpimämpää on Suomen lisäksi Pohjois-Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Suomessa on tavanomaista sateisempaa, ja jakson kokonaissademäärä on 6 7 %:n todennäköisyydellä tavanomaista suurempi. ECMWF:n ilmanpaine-ennusteen mukaan Brittein saarilta Pohjois- Eurooppaan ulottuvalla alueella ilmanpaine on keskimäärin tavanomaista alempi, mikä selittää hyvin niin lämpötila- kuin sadeennusteenkin. Myös USA:n vuodenaikaisennusteen mukaan Suomen alueella on loka-joulukuussa keskimäärin tavanomaista lämpimämpää, ja sama pätee kaikkien kuukausien osalta, selvimmin joulukuussa. Sen sijaan sade-ennusteessa ei ole Suomen alueella selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Asko Hutila Säätietoja vuotta sitten elokuussa 9 ILMASTOKATSAUS elokuu /

Elokuun lämpötila- ja sadekartat yli 7 6...7...6 4... 3...4 2...3 alle 2 2,...2,,...2,,...,,..., Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 98 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli 7 6...7...6 4......4... alle yli 9... 7...9 6...7 4...6...4 alle Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 98 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 6 ILMASTOKATSAUS elokuu / ILMASTOKATSAUS elokuu /