ILMASTONMUUTOS HILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Rakennusfoorumi 2.10.2018 Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto
Ilmastokorttien toimikunta: Kimmo Lylykangas, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy, puheenjohtaja Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen/ Ab CASE consult Ltd Simon Le Roux, YM Varpu Mikola, Nomaji maisema-arkkitehdit Oy Jylhä Kirsti, Ilmatieteenlaitos Hartonen Sari, Ilmatieteenlaitos Taina Riekkinen, kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki Suvi Tyynilä, Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto Hannu Sipilä, Aurinkosuojaus ry Petri Rokkanen, Aurinkosuojaus ry Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ranja Hautamäki, Aalto yliopisto Pekka Hänninen, arkkitehti, IAH/Rakennustieto Oy; sihteeri
Ilmastonmuutos nivoutuu monella tavalla luonnon monimuotoisuuden katoon, joka on vähintään yhtä vakava uhkatekijä ihmiskunnalle. Eliölajeja on nyt vähemmän ja harvemmassa kuin aiemmin. Tavalliset lajit katoavat ympäriltämme. Esimerkiksi lintukannat ovat vähentyneet Suomessa 40 % tällä vuosituhannella. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Ilmastonmuutoksessa oleellisinta on: Hillintä, jossa keskeisimmät keinot ovat siirtyminen fossiilisista energialähteistä uusiutuviin energiamuotoihin energiatehokkuuden parantaminen hiilinielujen lisääminen. Sopeutuminen, jossa otettava huomioon sään ääri-ilmiöihin: paahteisuus, metsäpalot, rankkasateet levottomuudet, ilmastopakolaiset stressi luonnon ekosysteemeille
Hiilinielut Yksi tehokkaimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta. Meillä metsissä hiilestä varastoituu 1/3 puihin ja 2/3 maahan. Karkeasti: mitä enemmän biomassaa, sitä enemmän hiiltä sitoutuu ja varastoituu. Luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta vähintään 10 % metsämaasta tulisi suojella.
Lähde SYKE / Nabuurs 2002
Vehreä kaupunki on ilmastosietoisin Kaupunkivihreä tasaa äärevöityvän sään vaikutuksia, kuten paahteisuutta ja rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia. Lähiluonnon runsaus ja monimuotoisuus lisää hyvinvointia ja pienentää riskiä allergioille ja autoimmuuneille sairauksille. Ei kannata siis nakertaa viheralueita.
Liikenne Viidennes päästöistämme syntyy liikenteestä. Pyörällä alle 200 000 kaupungit hallittavissa. Isommissa kaupungeissa toimivat matkaketjut.
Kulkuneuvo Päästöt CO 2-ekv / hkm henkilöauto, 155 2 000 linja-auto, 53 9 000 polkupyörä 0 14 000 kävely 0 19 000 pikaraitiotie 49 22 000 Henkeä/3,5 m kaista /h Lähteet: VTT Lipasto 2018 ja Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa, 2003.
Suomessa rakennusten käyttö aiheuttaa 32 % ja rakentaminen 6 % hiilidioksidipäästöistämme. Rakennuskannan hiilidioksidipäästöt jakautuvat seuraavasti: palvelurakennukset 38 % asuinkerros- ja rivitalot 31 % omakotitalot ja vapaa-ajan rakennukset 31 % päästöistä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä asumisen osuus on 24 % (sisältäen lämmityksen, sähkön, rakentamisen ja huollon), ravinnon 14 % ja liikkumisen ja matkustamisen 12 %
Länsimaissa hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Suomessa asumisen päästöt (rakentaminen + käyttö + huolto + purkaminen) ovat nyt 2700 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden. 2050 asumisen päästöjen tuli siis olla 540 kg CO 2-ekv vuodessa asukasta kohden. Eniten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat: energiatehokkuus uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen päärakenteiden hiilijalanjälki tilatehokkuus.
Talot ja tilat kiertoon! 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 RINTAMAMIESTALO, JOHON LISÄTTY VAIN MAALÄMPÖ PUURAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA PAINOVOIMAINEN IV JA MAALÄMPÖ JA AURINKOENERGIAA KIVIRAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA LTO JA MAALÄMPÖ KIVIRAKENTEINEN PIENTALO, JOSSA LTO JA KAUKOLÄMPÖ 20 000 NYT 2030 2040 2050 2060 2070 Uuden talon materiaalien valmistuksesta ja rakentamisvaiheesta aiheutuu hiilipiikki eli huomattavat kertaluontoiset hiilidioksidipäästöt. Korjausrakentamisen aiheuttama hiilipiikki on paljon pienempi, sillä rakennuksen runko on jo olemassa.
Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä. lämmönjakelun säätö, säästö 10 15 % ilmanvaihdon lämpö talteen, säästö 20 30 % seinien lisäeristäminen, säästö 5 10 % ikkunoiden uusiminen, säästö 8 14 % siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin, jopa 75 % Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin vähentää kohteen ostoenergiantarvetta ja päästöjä huomattavasti teknologiasta riippuen. Innovatalo, arkkitehti Kimmo Lylykangas (saneeraus), 2011
Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen keskeinen, mutta ei ainoa osatekijä. 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 kotitaloussähkö lämmin käyttövesi lämmitysenergia rakentaminen 200 000 0 1 2 3 normitalo matalaenergiatalo 1985 2003 passiivitalo Lähde: Matalaenergiarakentaminen, RIL 249-2009 s 93
Tilatehokkkuus Rakennuksen koko ja tilatehokkuus vaikuttavat sen energiankulutukseen. Väljästi mitoitettu rakennus kuluttaa enemmän energiaa suhteessa käyttäjien määrään tai muuhun hyötyyn kuin käyttötarkoitukseensa toimivaksi ja tehokkaaksi suunniteltu vaihtoehto.
Asunnon muunneltavuus ja tilojen jousto asukkaiden elämäntilanteen mukaan säästää energiaa, kun tyhjiä huoneita ei tarvitse lämmittää. As oy Kellokas, arkkitehti Karin Krokfors, 2011
Jakamistalous ja yhteisöllisyys säästävät energiaa, kun juhlatilat, keittiöt, vierashuoneet, ruokailu, kotiteatteri, talvipuutarha, kuntovälineet ym. ovat yhteisiä tai jaettavissa. As Oy Malta, arkkitehdit Pentti Kareoja ja Heljä Herranen / ARK-house Arkkitehdit Oy, 2011 2013
Materiaalit ja rakenteet Energiatehokkuuden parantuessa materiaalien osuus rakenuksen elinkaaren päästöistä korostuu. Parhaat ekologisesta näkökulmasta ovat uusiutuvat, paikalliset kestävästi tuotetut luonnon materiaalit, jotka ovat pikäikäisiä, korjattavissa ja kierrätettävissä. Materiaalien hyödyntäminen purkuvaiheessa, tulisi miettiä jo rakennuksen suunnittelussa.
Esimerkkejä eräiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljistä: Tiheys kg/m 3 Hiilijalanjälki g CO 2-ekv /kg Hiilijalanjälki kg CO 2-ekv kg/m 3 Hiilivarasto g CO2-ekv/kg Betoni 2 400 140 210 336 504 Teräs 7 850 1 090 8 557 Puu 480 70 34 1600 CLT 440 330 145 1600 Tiili 1 300 220 286 Polyeteeni 940 2 410 2 265 Lähde: SYKE
Sitran selvitysten mukaan puukerrostalon rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on kolmannes betonikerrostalon vastaavasta. Perustukset muodostavat huomattavan osan rakennuksen hiilijalanjäljestä. Viikin Latokartanon puukerrostalokortteli, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, 2012
uusiutuvat LÄHIenergiat Oleellista energiatehokkuudessa on kuinka vähän energiaa talossa kulutetaan millä energia on tuotettu mitä energiasta hyödytään Uusiutuvia ei voi tuottaa rajatta, joten energiansäästö on tärkeätä. Energiantuotanto on ollut vahvasti läsnä suomalaisessa asumiskulttuurissa, olisiko se aika palauttaa osaksi arkkitehtuuria?
Esimerkkejä eri ergiamuotojen elinkaaren CO 2-ekv -päästöistä tuotettua kilowattituntia kohden Energiamuoto Sähköntuotannon keskipäästöt Kaukolämmön keskipäästöt Maalämpö Puu/pelletti Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuuli Päästöt keskimäärin 164 g CO 2-ekv /kwh 183 g CO 2-ekv /kwh 80 g CO 2-ekv /kwh 30 100 g CO 2-ekv /kwh 20 g CO 2-ekv /kwh 40 g CO 2-ekv /kwh 20 30 g CO 2-ekv /kwh
Aurinkosähkö Kehitys huikeaa, pian kilpailukykyinen. 1 m 2 tuottaa 200 kwh sähköä vuodessa. Hiilidioksidipäästöt 40 g/kwh 20 m 2 paneelisto leikkaa n 500 kg CO 2 -päästöjä vuodessa.
Katseet katoille? Helsingissä pystyttäisiin tuottamaan 5 10 % ja Kotkassa 15 % kaupunkien tarvitsemasta sähköstä. Kartta: HSY
Kierrätys Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen vähentävät hiilidioksidipäästöjä 500 kiloa verrattuna jätteiden päätymiseen lajittelemattomina kaatopaikalle. Lajittelemalla käyttökelpoiset raaka-aineet ja ravinteet saadaan takaisin kiertoon. Toimiakseen lejittelun on oltava helppoa ja sille on varattava kylliksi tilaa.
Jätetyyppi Keskivertokuluttaja tuottaa vuodessa (kg) Jätteen hiilidioksidipäästöt, jos se päätyisi kaatopaikalle (kg CO 2 -ekv) Biojäte 84 109 Tekstiilit 10 30 Paperi ja pahvi 90 270 Pienmetallit 12 56
Viherkatot ja -seinät lisäävät luonnon monimuotoisuutta kivierämaassa ja tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluita. Ne sitovat ilman epäpuhauksia, vaimentavat kaupunkien melua, pidättävät tehokkaasti sadevesiä ryöpsähtämästä kerralla maan tasolle, tasaavat lämpötilaeroja kaupungissa, viilentävät rakennusta ja lisäävät viihtyisyyttä.
LOPUKSI
Rodney and Otamatea Times 1912 Otava Mitä Missä Milloin 1968
KIITOS