EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 14.08.2000 SG(2000) D/ 106194 Asia: Valtion tuki nro N 53/2000 - Suomi Aluepoliittisen kuljetustukijärjestelmän muutos (Suomi) Herra Ministeri, 1. MENETTELY Komissio on hyväksynyt 4 päivänä joulukuuta 1996 aluepoliittisen kuljetustukijärjestelmän "kuljetusten alueellinen tukeminen" kaudeksi 1997 1999 numerolla N 494/96 (komission kirje SG(96) D/358, 4 joulukuuta 1996). Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle 27 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä aluepoliittisesta kuljetustukijärjestelmäehdotuksesta vuodeksi 2000. Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain voimassaolo on päättynyt 31 päivänä joulukuuta 1999 ja Suomen viranomaiset pyytävät järjestelmän soveltamisen jatkamista vuodella. 2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUKIJÄRJESTELMÄSTÄ 2.1 Järjestelmän tavoite Järjestelmällä pyritään alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti (EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9) tasoittamaan syrjäisillä harvaanasutuilla seuduilla sijaitsevien yritysten pitkistä matkoista aiheutuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Laivastokatu 22 FIN - 00160 HELSINKI Rue de la Loi 200, B-1049 Bruxelles/Wetstraat 200, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: keskus +32 (0) 2 299.11.11. Telex: COMEU B 21877. Sähkeosoite: COMEUR Bryssel
2.2 Tukikelpoiset alueet Järjestelmän nojalla tukikelpoisia ovat seuraavat kunnat: Etelä-Savo: Mikkeli, Mikkelin mlk, Anttola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Joroinen, Heinävesi, Kangaslampi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Haukivuori, Jäppilä ja Virtasalmi Pohjois-Karjala: Kainuu: Pohjois-Pohjanmaa: Lappi: Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Tuupovaara, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo Kuhmo, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Vaala, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki Hailuoto, Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki, Siikajoki, Pyhäntä, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäsalmi, Reisjärvi, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Ranua, Posio, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Sodankylä, Inari ja Utsjoki Tukikelpoisia alueita ovat alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaiset harvaanasutut alueet (EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9) ja ne on merkitty Suomea koskevaan aluetukikarttaan (hyväksytty 26 päivänä lokakuuta 1999), joka on esitetty kuvassa 1. 2
Kuva 1: Ehdotetun järjestelmän nojalla tukikelpoiset alueet on tummennettu. 2.3 Tukikelpoiset kuljetusmuodot: Järjestelmän osana tukea voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa: - Pienen ja keskisuuren yrityksen edellä mainituilla alueilla jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin Suomessa, mikäli jalostus on ollut merkittävää. - Tukea ei makseta alkuperäistä arvoa vain vähän lisäävästä jalostuksesta. Jalostukseksi ei katsota uudelleen lastaamista tai purkamista eikä tavaran pakkaamista. Käytettyjen tavaroiden kuljetuksista ei makseta kuljetustukea. Kuljetustukea ei makseta myöskään yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. 3
- Käytettyjen tavaroiden kuljetuksista ei makseta kuljetustukea. - Tukikelpoisiin kustannuksiin ei sisällytetä satamatoimintoihin liittyviä käsittelykustannuksia. 2.4 Kuljetustuen laskeminen Tuki lasketaan prosenttiosuutena tuensaajalle aiheutuneista "kuljetuskustannuksista". Tässä yhteydessä käsitteellä "kuljetuskustannukset" tarkoitetaan rahtimaksuja rahdinlisineen ja lisämaksuineen, jotka on rahtikirjaan tai muuhun kuljetuskirjaan merkitty. Saadut alennukset ja vähennykset on vähennettävä kuljetusmaksusta ennen kuljetustuen määräämistä. Satamatoimintojen tuki maksetaan kuitenkin lähetyksen painon perusteella. Kuljetustuki voidaan maksaa, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 121 Suomen markkaa (20,35 euroa) lähetykseltä ja maksettava kuljetustuki on vähintään 2 000 markkaa (336,38 euroa) hakemuskauden aikana. Asianomaisella ministeriöllä on oikeus korottaa mainittuja määriä tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. Sovellettava tuki-intensiteetti riippuu kilometreinä mitattavasta kuljetustuen edellyttämästä vähimmäismatkasta ("kuljetusmatka") (katso jäljempänä oleva taulukko). Ohjelmassa käsitteellä "kuljetusmatka" tarkoitetaan lyhimmän sopivan reitin kokonaispituutta kuljetettaessa tavaroita Suomen alueella. Suomen Pohjoiskalotilta alkavien kuljetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos Suomen Pohjoiskalotilta alkava kuljetusmatka on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan. Tässä järjestelmässä Pohjoiskalotilla tarkoitetaan niitä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, jotka kokonaan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella. Venäjällä tällaiseksi alueeksi katsotaan Muurmanskin alue. 4
Taulukko 1: Kuljetustuen intensiteetti kilometreinä laskettua kuljetusetäisyyttä kohti (1.1.2000 31.12.2000) Kuljetettu kilometriä matka Tukiprosentti Tukiprosentti satamatoimintoihin liittyvissä kuljetuksissa 101 130 -% 7 % 131 160 -% 9 % 161 210 -% 10 % 211 265 -% 12 % 266 300 7 % 14 % 301 400 11 % 14 % 401 500 15 % 15 % 501 600 18 % 18 % 601 700 22 % 22 % 701 800 24 % 24 % 801 1000 26 % 26 % 1001 29 % 29 % Kuljetustukea voidaan maksaa: - vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista; - yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuormaautokuljetuksista, jotka muodostavat yhtenäisen kuljetusketjun; - kotimaassa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, siten kuin edellä on mainittu; - vesikuljetuksista, jotka alkavat Merikarvian kunnasta ja sen pohjoispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista tai laivauspaikoista; vähintään 101 kilometrin pituisista vesikuljetuksista, jotka alkavat Saimaan vesistöalueen satamista tai laivauspaikoista. 2.5 Järjestelmän kesto: 1.1.2000 31.12.2000 5
2.6 Talousarvio: Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha kuljetustuen maksamista varten. Kuljetustukea on maksettu vuosina 1996 1998 seuraavasti: - 1996: 26 256 969 Suomen markkaa (noin 4,4 miljoonaa euroa) - 1997: 21 731 886 Suomen markkaa (noin 3,7 miljoonaa euroa) - 1998: 16 162 665 Suomen markkaa (noin 2,7 miljoonaa euroa) 2.7 Tuen kumuloituminen: Järjestelmän nojalla myönnettävää tukea ei saa yhdistää muista järjestelmistä samoihin kuljetuskustannuksiin myönnettävään tukeen. 2.8 Muut säännökset: - Tukijärjestelmän soveltaminen teräs-, synteettikuitu-, laivanrakennus- tai moottoriajoneuvoteollisuudessa toimiviin yrityksiin edellyttää ennakkoilmoitusta ja komission antamaa ennakkohyväksyntää. - Järjestelmää ei sovelleta sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen tai kauttakuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteet tai vesivoimalaitokset). - Järjestelmän osana tukea ei voida myöntää EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maa- ja kalataloustuotteiden kuljetukseen. 3. EHDOTETUN TUKIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Ehdotetun tukijärjestelmän osana tukea voidaan myöntää tietyille kuljetustukikelpoisilla alueilla Suomessa sijaitseville yrityksille. Koska tukea ei ole rajattu aloihin tai yrityksiin, jotka eivät osallistu jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on vaarana, että tuki vaikuttaa tähän kauppaan. Näin ollen ehdotettu tukitoimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Suomen viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjä menettelysääntöjä ilmoittaessaan tukitoimenpiteestä ennen sen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessaan Suomen viranomaiset ovat luokitelleet ehdotetun järjestelmän osana myönnettävän tuen kuljetustueksi. Komissio on tutkinut ehdotetun tukitoimenpiteen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan, alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 1 ja erityisesti näiden suuntaviivojen liitteen II nojalla. Arvioinnin perusteella komissio on tehnyt seuraavat huomiot: 3.1 Tuki on rajattu harvaanasutuille alueille, jotka kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan 1 EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9. 6
soveltamisalaan (alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 4.16 kohta ja liitteen II viides luetelmakohta). Kaikki viisi NUTS III -aluetta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois- Karjala ja Etelä-Savo), joille ohjelman perusteella voidaan myöntää tukea, täyttävät alhaista väestötiheyttä koskevan perusteen (väestötiheyden on oltava alle 12,5 asukasta/km²). Kaikki viisi maakuntaa on sisällytetty kaudeksi 2000 2006 laadittuun Suomen aluetukikarttaan. 3.2 Suomen viranomaiset ovat todistaneet ylimääräisten kuljetuskustannusten olemassaolon ja esittäneet niiden määrän (suuntaviivojen 4.16 kohta): Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tilastotietoja, joista käy ilmi, että tukikelpoisilla alueilla sijaitseville yrityksille aiheutuu ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Tilastojen mukaan tukikelpoisilta alueilta Suomen pääasiallisille markkinoille tavarankuljetuksen kustannukset ovat keskimäärin yli 50 % korkeammat kuin kuljetettaessa tavaraa muualta Suomessa kolmeen pääasialliseen määränpäähän (katso taulukko 2). Taulukko 2: Ylimääräiset kuljetuskustannukset (tiedot vuodelta 2000) Helsinki Turku Tampere Ylimääräiset kuljetuskustannukset 54 % 56,5 % 55 % 3.3 Tuella tasoitetaan ainoastaan ylimääräisiä kuljetuskustannuksia (suuntaviivojen liitteen II ensimmäinen luetelmakohta): Taulukossa 1 esitetyt tuki-intensiteetit ovat yhteneväiset niiden ylimääräisten kuljetuskustannusten kanssa, joita vastaavilla kuljetustukialueilla sijaitseville yrityksille aiheutuu (katso taulukko 2), eikä järjestelmästä myönnettävän tuen määrä ole liian suuri korvaamaan näitä ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. 3.4 Tukea myönnetään vain kyseisen valtion kansallisten rajojen sisäpuolella tapahtuviin tavarankuljetuksiin (suuntaviivojen liitteen II toinen luetelmakohta): Järjestelmän mukainen kuljetustuki lasketaan prosenttiosuutena raakaaineiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden kustannuksista niitä kuljetettaessa tukikelpoisille alueille ja pois näiltä alueilta. Lisäksi järjestelmässä edellytetään, että tukea maksetaan ainoastaan Suomen alueella kuljetetulle matkan osalle. 3.5 Tuki voidaan laskea objektiivisesti etukäteen lukuina "tuki ajokilometriä kohti" ja "tuki kuljetettua painoyksikköä kohti"; ylimääräiset kustannukset arvioidaan taloudellisimman kuljetusmuodon ja lyhimmän 7
reitin perusteella (suuntaviivojen liitteen II kolmas ja neljäs luetelmakohta): Ehdotettu järjestelmä täyttää nämä edellytykset seuraavista syistä: - Tuki lasketaan prosenttiosuutena kuljetuskustannuksista (katso taulukko 1). - Kuljetuskustannukset ovat ne kustannukset, jotka on eritelty lähetysasiakirjoissa tai muissa vastaavissa asiakirjoissa ja jotka riippuvat kuljetusmatkasta, tavaran painosta ja tavaran laadusta sekä muista suoraan kuljetuksesta aiheutuvista maksuista. - Kuljetusmatka on lyhimmän sopivan reitin kokonaispituus kuljetettaessa tavaroita Suomen alueella. 3.6 Alakohtaiset järjestelyt (alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen liitteen II kuudes ja seitsemäs luetelmakohta): 4. PÄÄTELMÄ - Järjestelmää ei sovelleta sellaisten yritysten tuotteiden kuljetukseen tai kauttakuljetukseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tuotteet tai vesivoimalaitokset). - Järjestelmässä edellytetään, että teräs-, synteettikuitu-, laivanrakennustai moottoriajoneuvoteollisuudessa toimivalle yritykselle myönnettävästä kuljetustuesta ilmoitetaan etukäteen. Edellä esitetyn huomioon ottaen komissio on päättänyt, että ilmoitettu toimenpide kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Komissio kuitenkin katsoo, että tukitoimenpide ei vääristä kaupankäynnin edellytyksiä yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla, koska se noudattaa alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja 2.NäinollenkomissioonpäättänytjulistaatuenyhteensopivaksiEY:n perustamissopimuksen kanssa. Suomen viranomaisia muistutetaan, että EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla niiden on ilmoitettava komissiolle ohjelman rahoittamisen jatkamista taikka sen laajentamista tai muuttamista koskevista suunnitelmista. Lisäksi Suomen viranomaisia pyydetään toimittamaan vuosikertomus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot järjestelmän täytäntöönpanosta sekä suhteesta "tuki ajokilometriä kohti" tai suhteesta "tuki ajokilometriä kohti" ja "tuki kuljetettua painoyksikköä kohti". Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen 2 EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9. 8
todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa http://europa.eu.int/comm/sg/stateaids/. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Linja: Valtiontuet I RuedelaLoi200/Wetstraat200 B-1049 Bruxelles / Brussel Faksi +32 (0) 2 296 98 15 Kunnioittavasti Komission puolesta Pedro SOLBES MIRA komission jäsen 9