Ahmanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kokkola

Etelä-Suomi Päätös Nro 80/2010/3 Dnro ESAVI/94/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2010 ASIA HAKIJA Ahmanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kokkola Oy Alholmens Kraft Ab PL 250 68601 PIETARSAARI VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen 1.1.2010. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Oy Alholmens Kraft Ab on 27.4.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ahmanevan 35,1 ha:n suuruisen uuden alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Kokkolan kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Ahmanevan tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa kiinteistön RN:o 8:119. Hakija on vuokrannut muun osan tuotantoalueesta vuoteen 2036 saakka ja pintavalutuskentän alueen sekä tuotantoalueen ja pintavalutuskentän välisen oja-alueen vuoteen 2038 saakka. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ahmanevan suoalueella ei ole merkintää. Kälviänjoen valuma-aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Yleiskuvaus toiminnasta Ahmanevan tuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden pinta-alat ovat 14,7 ha, 6,1 ha, 3,2 ha, 8,1 ha ja 0,8 ha. Lisäksi on kaksi aumaaluetta, joiden yhteispinta-ala on 2,2 ha. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 35,1 ha. Tuotantoalueen kuntoonpano on tarkoitus aloittaa talvella 2010/2011, jolloin rakennetaan eristysojat, laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä sekä sen jälkeen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta on tarkoitus valmistella vuoden 2012 kesällä. Tuotanto aloitetaan suunnitelman mukaan kesällä 2013 ja sen arvioidaan kestävän noin 25 vuotta. Vuodessa on noin 40 tuotantopäivää ja vuotuinen tuotettava turvemäärä on noin 12 000 MWh jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Jyrsintää, turpeen kuivatusta ja keräilyä aumoihin tehdään kesän poutajaksolla. Jälkikäyttömuotona voi olla maa- ja metsätalous. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne, kokoojaojan virtaamansäätöpato, tuotantosuunnitelmapiirroksen mukaan yksi laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala 1,64 ha, joka on 4,1 % sen valuma-alueesta ja 5 % tuotantoalueesta. Kentän pituuskaltevuus on 0,4 %. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle kaivettua ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle ojituksella. Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä ja ken-

Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet tällä olevat metsäojat tukitaan kentän rakentamisen yhteydessä. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta vedet virtaavat mittapadon kautta metsäojaan. Ahmanevan tuotantoalueen tuotantovaiheen vuosittainen kuormitus alapuolisiin metsäojiin nettona on arviolta 950 kg kiintoainetta, 6 kg kokonaisfosforia 170 kg kokonaistyppeä. Kuormitus on kunnostusvuoden keväällä ja osin kesällä korkeampi kuin tuotantoaikana. Ahmanevan turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pöly- tai meluhaittaa ottaen huomioon asutuksen etäisyys tuotantoalueesta. Turve kuljetetaan Pietarsaaren voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 5 000 tonnia. Ahmanevan pohjoispuolen metsäautotieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 1. Turve kuljetetaan metsäautotien kautta Ullavantielle (tie nro 757) ja Kokkolan kautta Pietarsaareen. Ahmanevan auma 2 on talvikuljetusauma, jonka turve kuljetetaan talviaikana tuotantoalueen kautta tuotantoalueen auman 1 aumatielle. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen. Rekkakuormia on vuorokaudessa kaksi tai kolme. Metsäautotien varressa ei ole asutusta. Lähin asutus on Ullavantien varressa. Ahmanevan turvetuotantoalueella syntyy vuosittain työkoneiden voiteluaineita 100 200 kg, suodattimia ja öljyisiä huoltojätteitä 20 30 kg, akkuromua 10 kg, teräsromua ja mahdollisesti aumamuovia. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa asianomaisten jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteiden keräysyritys hakee ongelmajätteet alueelta. Jätehuoltoyhtiö kerää muun kiinteän jätteen alueelta tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Vuoden 2009 kesällä tehdyn Ahmanevan linnusto- ja kasvillisuusselvityksen mukaan Ahmanevan suon laidat ovat kauttaaltaan ojitetut metsänkasvatusta varten, mutta suunnittelualue on säilynyt pääosin ojittamattomana. Ahmanevalla voidaan erottaa ombrotrofinen ja minerotrofinen osa. Ombrotrofinen osa koostuu varsinainen isovarpurämeestä ja ojikosta, keidasrämeestä, ombrotrofisesta lyhytkorsinevasta sekä rahkarämeestä ja ojikosta. Minerotrofinen osa koostuu varsinaisesta saranevasta, oligotrofisesta rim- 3

Asutus ja maankäyttö pinevasta ja oligotrofisesta lyhytkorsinevasta. Ahmanevan luontotyypeistä minerotrofiset saraneva ja lyhytkorsineva ovat eniten uhanalaisia. Ahmanevalla ei havaittu EU:n luontodirektiivin liitteissä mainittuja putkilokasvi- tai sammallajeja. Alueen keskellä sijaitsee kangasmetsäsaareke. Metsäsaarekkeen laitamilla on sangen rehevä, lähes mesotrofinen ja luhtainen, kasvillisuus. Metsäsaareketta voidaan pitää metsälain tarkoittamana metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä elinympäristönä, sillä se on pieni kangasmetsäsaareke ojittamattomalla suolla. Ahmanevalla havaittiin yhteensä 21 lintulajia ja 72 lintuparia. Pesimälajisto koostui pääasiassa tavallisista metsien yleislajeista ja havumetsälajeista. Tutkimusalueen runsaimmat lajit olivat pajulintu, metsäkirvinen ja peippo. Havumetsälajeista alueella tavattiin vihervarpunen, rautiainen, punarinta, punatulkku, laulurastas ja töyhtötiainen. Länsiosan järeämpipuustoiselta kuviolta löydettiin lisäksi pesivänä käpytikka. Ahmaneva on selvityksen perusteella linnustolliselta arvoltaan melko vaatimaton. Alueella tavattu lajisto koostuu pitkälti metsien yleislajeista, jolla ei ole suoranaista suojelullista arvoa. Ahmanevalla havaittiin kaksi EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainituista lintulajeista teeri ja kapustarinta sekä uhanalaiseksi lajiksi luokiteltu keltavästäräkki. Ahmanevalla ei havaittu luonnonsuojeluasetuksen tarkoittamia erityisesti suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojelulain tai luonnonsuojeluasetuksen nojalla rauhoitettuja kasvilajeja. Hankkeen toteuttaminen merkitsisi suoluonnon tuhoutumista paikallisesti. Suolinnusto häviäisi ja joutuisi etsimään uusia pesimispaikkoja. Suunnittelualueen sisällä oleva metsäsaareke vähäturpeisena paikkana jäisi todennäköisesti varsinaisen turvetuotannon ulkopuolelle. Se mahdollisesti säästyisi, mutta turvetuotannon kuntoonpano-ojitus häiritsisi hydrologista tasapainoa, joka muuttaisi metsäsaarekkeen laitaosien suon ravinteisuustilaa ja mesotrofinen kasvillisuus taantuisi. Paikallisesti luonnon monimuotoisuus vähenisi hankkeen seurauksena suon luontotyyppien hävitessä. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tarkasteltuna Ahmanevan suoalueen luonnonsuojelullinen merkitys lienee suhteellisen vähäinen. Ahmanevan tuotantoalue sijaitsee Kokkolan kaupungissa entisen Kälviän kunnan alueella noin 16 km Kälviän taajamasta kaakkoon. Lähin asutus on suunnitellun tuotantoalueen lounais- ja länsipuolella 1,7 3,3 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta Ullavantien varressa. Ahmanevan pohjoispuolisen metsäautotien varressa ei ole asutusta. Hankkeesta ei asutuksen kaukaisen etäisyyden vuoksi arvioida aiheutuvan pöly- eikä meluhaittaa asutukselle. Ahmaneva rajoittuu luode-kaakko -suuntaiseen moreeniselännemaastoon. Mineraalimaasaarekkeiden väliset alueet ovat laajalti soistuneet. Ahmane- 4

van ympäristössä harjoitetaan metsätaloutta. Suoalueen lounaispuolella kulkee Ullavantie sekä alueen länsi- ja pohjoispuolella metsäautotiet. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalueen lähellä ei ole suojeltavia kohteita. Lähin Natura 2000 -kohde on Etelänevan-Viitasalonnevan-Seljäsennevan soidensuojelualue (FI1000026), joka sijaitsee 5 km pohjoiseen Ahmanevalta. Tuotantoalueen lounaispuolella 1,7 km:n etäisyydellä sijaitsee Ryönänkankaan pohjavesialue (1031502). Ahmanevan ja pohjavesialueen välitse virtaa Kälviänjoki. Tuotantoalueen länsipuolella 2,2 km:n etäisyydellä sijaitsee Järvelänkankaan pohjavesialue (1031503). Ahmanevan ja pohjavesialueen välissä on vedenjakaja. Ahmanevan tuotantoalue sijaitsee Kälviänjoen (50) vesistöalueen Kälviänjoen keskiosan (50.002) valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta metsäojaan, joka laskee Tuohiojaan ja edelleen noin 4,3 km:n etäisyydellä Kälviänjokeen. Tuohioja Tuohiojan valuma-alueen pinta-ala on 4,9 km². Tuohioja saa alkunsa Ahmanevaa ympäröiviltä suoalueilta ja virtaa ojitettujen suoalueiden kautta Kälviänjokeen. Tuohiojan uoma on kaivettu koko pituudeltaan metsäojitettujen suo- ja soistuma-alueiden kuivatuskanavaksi. Tuohiojan valumaalueesta on suoalueita arviolta 45 %, peltoalueita 5 % ja mineraalimaita 50 %. Suoalueet on pääsääntöisesti ojitettu metsänkasvatukseen. Peltoalueet sijoittuvat Tuohiojan alaosan varteen ennen ojan laskua Kälviänjokeen. Vesistötarkkailu on aloitettu vuonna 2008. Heinäkuussa 2008 metsäojasta suunnitellun pintavalutuskentän alapuolella otetun näytteen mukaan vesi on humusleimaista, ruskeaa ja hapahkoa (COD Mn 44 mg/l, väri 275, rauta 2400 µg/l ja ph 5,7). Veden ravinnepitoisuudet ovat melko pienet, kokonaisfosforipitoisuus oli 22 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 670 µg/l. Kälviänjoki Kälviänjoki saa alkunsa suoalueilta korkeustasolta 90 mpy. Joki virtaa entisen Kälviän kunnan alueella ja laskee Perämereen. Kälviänjoen vesistöalueen pinta-ala on 324 km². Kälviänjoen valuma-alueen pinta-ala Tuohiojan laskussa on 76 km². Vesistöalueella on 25 järveä. Alueen järvisyys on 0,5 %. 5

Maatalouden osuus Kälviänjoen fosfori- ja typpikuormituksesta on arviolta noin 40 %. Kälviänjoen valuma-alueella on yksi (115 ha) turvetuotantoalue. Kälviänjoen vesistöalueella veden laatu on luokiteltu välttäväksi vuosien 2000 2003 vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. Kälviänjoki on luokiteltu vesistöjen ekologisessa ja kemiallisessa luokittelussa vuonna 2008 luokkaan huono. Joen ekologinen tila on voimakkaasti heikentynyt perkausten sekä happamuus-, rauta-, ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormituksen vuoksi. Tuohiojan ja Kälviänjoen arvioidut virtaamat ovat seuraavat: 6 Kalasto ja kalastus Tuohioja laskussa Kälviänjoki Käviänjokeen Keskivirtaama (m 3 /s) 0,04 0,68 Kevään keskiylivirtaama (m 3 /s) 0,3 5,3 Kesän keskiylivirtaama (m 3 /s) 0,1 2,0 Kesän keskialivirtaama (m 3 /s) 0,004 0,068 (30 d) Talven keskialivirtaama (30 d) 0,004 0,068 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan tavoitteena on Kälviänjoen nykyisen tilan nostaminen huonosta hyväksi. Ohjelman mukaan ihmistoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta tulee Kälviänjoella vähentää 30 50 %. Ohjelmassa on turvetuotannon osalta erikseen asetettu fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi 30 50 % ja arvioitu, että nykykäytännön mukaiset toimenpiteet riittävät päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Tuohiojalla ei kaivettuna metsä- ja peltoalueiden kuivatusvesien uomana ole kalataloudellista merkitystä. Kälviänjoen kalataloudellinen tila on heikko huonon veden laadun ja tehtyjen perkausten vuoksi. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ahmanevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamat ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäykset alapuolisessa vesistössä tuotantovaiheessa sateisen kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on arvioitu seuraaviksi:

7 Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Tuohioja laskussa Kälviänjokeen Kälviänjoki Tuohiojan laskun jälkeen 4 126 0,7 0,3 8 < 0,1 Hankkeen vaikutuksia ei voi erottaa Kälviänjoessa, eikä Tuohiojalla ole kalataloudellista merkitystä. Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasiainministeriön turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Hakija on tehnyt velvoitetarkkailua yhdeksän oman tuotantoalueen yhteistarkkailuna vuodesta 2003 lähtien. Hakija on tehnyt esityksen Ahmanevan turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan pöly- ja melutarkkailuun ei ole tarvetta, koska asutus sijoittuu etäälle tuotantoalueesta. Hakijan mukaan kalataloustarkkailusta sovitaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön kanssa. Ahmaneva voidaan tuotantovaiheessa liittää Purmojoen käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteistarkkailuohjelmaan. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 1.10.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon muun muassa selvityksen hakijan hallintaoikeudesta hankealueeseen, laskuojat vesienjohtamiskartalle merkittyinä, hankealueella tehdyn luontoselvityksen, selvityksen hankkeen vaikutuksista luontoarvoihin, selvityksen tuotantoalueella syntyvistä jätteistä, niiden määrästä, säilytyksestä ja käsittelystä, tarkkailua koskevat selvitykset ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Hakija on 31.8.2010 toimittanut aluehallintovirastoon hankealueen perhosselvityksen.

8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Kokkolan kaupungissa 16.10. 16.11.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on 15.10.2009 ilmoitettu Kälviän Seudun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Kokkolan kaupungilta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Aluehallintovirasto on 31.8.2010 pyytänyt lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luontoselvityksen täydennyksen johdosta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Ympäristökeskus on todennut, että Ahmanevan luontoselvitys on laadittu asianmukaisesti. Puutteena on perhosselvityksen puuttuminen, koska soilla elää varsin paljon uhanalaisia ja harvinaisia perhosia. Ahmanevalle suunniteltu turvetuotantoalue on pääosin ojittamatonta. Ahmaneva on hydrologialtaan varsin erikoinen, sillä se käsittää pienalaisen ombrotrofisen ja minerotrofisen vyöhykkeen. Metsäojitukset ovat muuttaneet suotyyppiä vain vähän suon laitaosista. Alueella tavataan uhanalaisista luontotyypeistä minerotrofista saranevaa ja lyhytkorsinevaa, joka on luokiteltu Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa vaarantuneiksi. Ahmanevan keskellä tavattava metsäsaareke on metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Ahmanevalla havaittiin 21 lintulajia ja 72 paria. Näistä mainittavia ovat EU:n lintudirektiivin lajit kapustarinta ja teeri, joita viimeksi mainittu on Suomen erityisvastuulaji ja silmälläpidettävä. Keltavästäräkki on alueellisesti uhanalainen laji. Ahmaneva täydentää valtakunnallista soidensuojelualueverkostoa. Ahmanevalla on merkittäviä luontoarvoja ja sen vesitalous on ympäristön ojituksista huolimatta säilynyt varsin luonnontilaisena. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, on käytettävä parasta mahdollista vesienkäsittelytekniikkaa. Perustason vesienkäsittelyn lisäksi kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentän avulla. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailut Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Tuotantoalueelta tulevat jätteet tulee toimittaa keräykseen kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuor-

mituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan, kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Toiminnalle ei puolleta aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta, koska toimintaa ei ole mahdollisuus aloittaa niin, että mahdollinen muutoksenhaku ei ole hyödytön. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että ehdotuksessa Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 on Kälviänjoen osalta asetettu tavoitteeksi nykyisen tilan nostaminen huonosta hyväksi. Kälviänjoelle ihmistoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta tulee ohjelman mukaan vähentää 30 50 %. Ohjelmassa on turvetuotannon osalta erikseen asetettu fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi 30 50 %. Ahmanevan turvetuotanto kestää pitkään. Lausunnon mukaan ei ole poissuljettua, että Ahmanevan turvetuotanto yhdessä muun vesistöalueella tapahtuvan toiminnan kanssa aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumista. Alueen vähäinen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen lupa hankkeelle voidaan myöntää. Luvan saaja tulee määrätä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvan saajan on maksettava vuosittain 280 euron suuruista kalatalousmaksua käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Hankkeen vaikutusalueen heikko vedenlaatu ja yleisen kalatalousedun turvaaminen vaatii panostusta hankkeesta kalastolle ja kalastuksella aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 3) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan pintavalutusken- 9

tän tehoa koko tuotantoajan vuosittain kolme kertaa vuodessa otettavin näytteenotoin. Poikkeustilanteissa hakija on velvoitettava suorittamaan tarkkailua tehostetusti. Hakija on velvoitettava liittymään Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailuohjelmaan, joka sisältää alapuolisen vesistön tilan seurannan ja yhteistarkkailuraportoinnin sekä Perhonjoen ja Kälviänjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa osallistumaan Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelmaan ainakin yhden bioindikaattorinäytealan osalta. Kaivannaisjätteiden kivet tulee upottaa tuotantoalueelle, eikä niitä saa jättää hallitsemattomasti ympäristöön. Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden varastointi on velvoitettava toteuttamaan siten, etteivät varastointi ja polttonesteiden käyttö aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttonestesäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja katoksella, lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Muut öljytuotteet on varastoitava omissa tiiviissä astioissaan sisätiloissa. Varastojen läheisyyteen on varattava riittävästi imeytysmateriaalia. Mahdollisesta öljyvahingosta on välittömästi ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tällöin myös välittömästi ryhdyttävä puhdistamaan maaperää. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. 10 Muistutukset 4) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on todennut, että Ahmanevan suon ydinalue (noin 25 ha) on täysin luonnontilaisen kaltaista, ojittamatonta suota, jossa on seitsemän eri suotyyppiä, joista kaksi on vaarantuneita. Suon keskellä on metsälain mukainen puusaareke, joka tulee säilyttää. Ympäristöministeriön hyväksymän Valtakunnan alueidenkäyttösuunnitelman mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan turvetuotantoa suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Lisäksi mainitaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja soita. Alueella on havaittu kolme luonnonsuojelullisesti merkittävää lintulajia: keltavästäräkki, teeri ja kapustarinta. Melko todennäköisesti alueella on merkittäviä lintulajeja enemmänkin. Hakija ei ole selvittänyt muiden eliöryhmien lajeja. Suolta tulee selvittää myös selkärangattomat ja matelijat, kuten sudenkorennot, perhoset ja muut hyönteiset sekä matelijoista mm. sammakkoeläimet. Ahmaneva täydentää lajistolle ja luonnolle tärkeiden kohteiden verkostoa säilyttämällä se luonnontilaisena.

11 Kälviänjoen tulee saavuttaa vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kälviänjoen tilaa saadaan tavoitteeseen tuskin vuoteen 2015 mennessä. Turpeenkaivu kuormittaa alapuolista vesistöä, jossa tulisi välttää lisäkuormitusta. Ojittamattoman suon kuivattaminen kasvattaa ylivirtaamaa ja pienentää alivirtaamaa valuma-alueensa verran. Äärevöityvät virtaamat aiheuttavat muutoksia veden laatuun ja määrään sekä lisäävät uomaston kulumista ja eroosiota. Alapuoliset pienvedet kuten Rimpioja ovat merkittäviä pienvesiä, joiden eliöstöön kuivatushankkeet vaikuttavat eniten. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 5) AA (Anttila RN:o 6:3 ja Ranta-Ruokoja RN:o 1:21, Välikylä, Kokkola) on ilmaissut huolensa kuivatusvesien johtamisesta Tuohiojan kautta Kälviänjokeen. Hakemuksessa ei mainita, avataanko Tuohioja auki niin, että välillä ei tule tulvaa. Muistuttajan mukaan oja on niin tukossa, että sen kautta on vaikeuksia johtaa kuivatusvesiä. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta perhoskartoituksen osalta, että luontoselvityksessä mainitaan selvitysalueella olevan kukkakasveja varsin vähän, joten alueella on päiväperhosille sopivia elinympäristöjä niukasti. Ahmanevalla ei ole havaittu suojeltavia suoluontotyyppejä eikä suojeltuja tai rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Hankealue ei kuulu suojeluohjelmiin eikä hankealueen välittömässä läheisyydessä ole suojelualueita. Pääosa Ahmanevan suoalueesta on ojitettu metsänkasvatukseen. Ojittamaton alue on ympäröity kauttaaltaan metsäojituksella. Ahmaneva on luontoarvojensa puolesta suhteellisen vaatimaton suoyhdistymä. Hakija on hyväksynyt ympäristökeskuksen edellyttämät vesienkäsittelymenetelmät ja toiminnan valvonnan. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta edistää hankkeen vesiensuojelun toteuttamista. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatima kalatalousmaksu on ylimitoitettu ja hakija on esittänyt vaaditun kalatalousmaksun puolittamista 140 euroon vuodessa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta edistää hankkeen vesiensuojelun toteuttamista. Hakija on todennut Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) vaatimukseen pintavalutuskentän tehon tarkkailusta, että kentän toteutuksessa ei ole odotettavissa erityisiä ongelmia, jotka edellyttäisivät erityisen laajaa tarkkailua. Hakijan esittämä tarkkailu on riittävä.

12 Pölytarkkailu Kokkolanseudun ilmanlaadun bioindikaattorinäytealan avulla ei ole tarpeen. Ahmanevan pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Pölypäästöillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen. Kaivumaissa olevien kivien upottaminen tuotantoalueelle ei ole tarpeen, koska kivet eivät muodosta ympäristöhaittaa. Kivet nostetaan kaivettavan ojan viereen ja kaivumassat muotoillaan tarvittaessa penkereeksi. Polttonesteiden varastoinnissa noudatetaan voimassaolevia säännöksiä. Polttonesteitä on voitava varastoida tuotantoalueella siirrettävissä säiliöissä, jotka on tarkoitettu maarakennustöissä polttoaineen varastointiin maastossa. Kyseessä olevia säiliöitä käytettäessä ei ole tarvetta katettuun ja allastettuun polttoainesäiliöön. Jäteöljyt varastoidaan omissa astioissaan jätekatoksessa eikä tarvetta sisätilavarastointiin ole. Hakija on todennut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 4) muistutuksesta, että pääosa Ahmanevasta on metsäojitettua aluetta. Suoalueesta on ojittamatta suon kaakkoiskulman Mustalammin alue ja pohjoisosan alue. Ojittamattomat alueet on kauttaaltaan ympäröity metsäojilla, jotka ovat katkaisseet ojittamattoman suoalueen yhteyden suon reunan mineraalimaihin ja niiden valumavesiin. Hankealueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain eikä vesilain tarkoittamia luontotyyppejä. Ahmanevan keskelle jäävää metsäsaareketta ei ole tarpeen hakata hankkeen yhteydessä. Ahmaneva ei kuulu suojeluohjelmiin. Luontoselvityksen mukaan Ahmaneva on luontoarvojensa mukaan suhteellisen vaatimaton suoyhdistymä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta edistää hankkeen vesiensuojelun toteuttamista. Hakija on todennut AA:n 5) muistutuksesta, että Ahmanevan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet huomioon ottaen kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu tulvia Tuohiojaan. Hakijan kuulutusmenettelyn jälkeen toimittama perhosselvitys Hakijan 31.8.2010 aluehallintovirastoon toimittaman 4.7. 30.8.2010 tehdyn perhosselvityksen mukaan hankealueella tehtiin 271 havaintoa perhosista. Alueelta todettiin 151 perhoslajia, yhteensä 1 659 yksilöä. Ahmanevalla ei havaittu suojeltavia perhoslajeja, mutta alueen 3a (Keskiboreaalinen, Pohjanmaa) alueellisesti uhanalaisista (RT) perhoslajeista havaittiin synkkänopsayökkönen ja suovenhokas. Kummankin lajin suurimpana uhkana on suon radikaali muuttuminen joko ojituksen tai turpeenoton seurauksena. Varsinaiseen sudenkorentoselvitykseen hankealueella ei ollut mahdollisuutta. Kiinnisaadut yksilöt määritettiin kirjallisuuden avulla. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia sudenkorentoja ei havaittu.

13 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto perhosselvityksestä Hakijan vastine lausunnosta ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut, että selvitystä voidaan pitää menetelmiltään asianmukaisesti toteutettuna. Selvityksen aloitusajankohta on kuitenkin aivan liian myöhäinen, sillä valtaosa soihin tiukasti sitoutuneista perhoslajeista lentää toukokuun puolivälin ja heinäkuun alun välisenä aikana. Selvitys ei anna kattavaa kokonaiskuvaa suon perhoslajistosta. Ahmanevalta löydettiin tälläkin aikataulutuksella synkkänopsayökkönen ja suovenhokas, joita voidaan pitää melko vaateliaina suoperhosina. Näiden löytöjen perusteella suolla saattaa elää muitakin vaateliaita ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi sademittari (Hypoxystis pluviaria). Suolta voidaan lisäksi tavata muita merkittäviä, tiukasti soihin sitoutuneita perhoslajeja, joiden esiintymiseen ja kannan kehitykseen suunnitellulla turvetuotannolla on kielteinen vaikutus. ELY-keskuksen mukaan Ahmanevan perhosselvitys on riittämätön ja sitä on täydennettävä alkukesän (toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun) lajiston kartoituksella. Hakija on todennut, että selvityksissä kaikki tavatut perhoset ja niiden toukat suolta on tutkittu ja kirjattu. Selvitysajanjakso oli hyvin pitkä ja sääolosuhteet havainnoille hyvät. Suolta ei löytynyt suojeltuja, rauhoitettuja tai valtakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja. Suoperhoslajisto on samantapainen kuin Keski-Pohjanmaalla yleensä. Suolla ei esiinny erityislajistoa. Tehdyt selvitykset antavat riittävän tiedon soiden perhoslajistosta eikä lausunnoissa vaadittuun täydennykseen ole tarvetta. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Oy Alholmens Kraft Ab:lle ympäristöluvan Ahmanevan turvetuotantoon Kokkolan kaupungissa Kälviänjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 35 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan 15.3.2009 päivätyn kartan, Ympäristökartta nro 1823-3-03 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tuohiojaan.

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan 15.3.2009 päivätyn piirustuksen Tuotantosuunnitelma nro 1832-2-06 mukaisesti ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kokkolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaises- 14

ti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalatalous- 15

tarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailun vuosiraportit Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä molempien vuosiraportit Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Norra Svenska fiskeområdet - kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- 16

kukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2020 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Ahmanevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on pääosin ojittamatonta aluetta. Ahmanevan laidat ovat kauttaaltaan ojitettu metsänkasvatusta varten. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Turvetuotantoalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

18 Kun otetaan huomioon Ahmanevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät vaikuta haitallisesti Kokemäenjoen-Saaristomeren -Selkämeren vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkääminen Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu lupamääräys 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään ja todetaan, että luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Hakemus on hylätty toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevalta osin ratkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla. Asiassa esitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 1 4 ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden mitoituksesta otetaan lupamääräyksistä 2 ja 3 sekä vaatimus kuormituksen tarkkailusta sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonnasta lupamääräyksistä 9 11 ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailujen raportointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 11 ilmenevällä tavalla. Vaatimus valumavesien ohjaamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan, kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen, otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimus kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 11 ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksestä 13 ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksun suuruus on määrätty ottaen huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) vaatimus tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevällä tavalla. Luvan saajan velvoittaminen osallistumaan Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelmaan ei ole tarpeen. Vaatimus luvan saajan velvoittamisesta upottamaan kaivannaisjätteiden kivet tuotantoalueelle hylätään tarpeettomana. Luvan saaja on todennut 19

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO vastineessaan, että kivet nostetaan ojan viereen ja kaivumassat muotoillaan tarvittaessa penkereeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 4) vaatimukseen hakemuksen hylkäämisestä todetaan, että luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Hakemus on hylätty toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevalta osin ratkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla. Asiassa esitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. AA:n 5) epäilyyn Tuohiojan kelpoisuudesta kuivatusvesien johtamiseen todetaan, että lupamääräyksessä 12 luvan saaja on velvoitettu osallistumaan laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 600 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen 20

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 600 euroa. 21 Päätös Oy Alholmens Kraft Ab Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /Kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-94-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kälviän Seudun Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Aino Turpeinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Heikki Penttinen ja johtaja Aino Turpeinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.