Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 21.12.2010 10/0995/2 1 (5) Diaarinumero 00785/10/1203 Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus Valittaja Teemu Välimäki, Turku Päätös josta valitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.07.2009 Välimäki on 13.7.2009 sähköpostitse pyytänyt saada Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa vuonna 2009 tehtyjä prepandeemista rokotetta tai täsmärokotetta koskevia sopimusasiakirjoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kieltäytynyt antamasta Välimäen pyytämiä asiakirjoja, koska molemmat sopimusasiakirjat sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja. Tavanomaisista rokotesopimuksista poiketen kyseessä on ollut influenssapandemiatilanteessa vielä kehitteillä olevien pandemiarokotteiden hankintaan oikeuttavat sopimukset. Rokotevalmistaja on sopimuksessa yksityiskohtaisesti luetellut tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotantoprosesseihin, tuotannon aikatauluun ja rokotteen koostumukseen liittyvää materiaalia, joka on liike- tai ammattisalaisuutena salassa pidettävää edellä mainitun lainkohdan perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen salassapitovelvollisuus on kirjattu sopimuksiin. Asian aikaisemmat vaiheet Valitus Teemu Välimäki on 28.8.2009 valittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksestä siihen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on 14.4.2010 tekemällään päätöksellä siirtänyt valituksen Turun hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Sairashuoneenkatu 2-4 010 36 42400 010 36 42414 turku.hao@oikeus.fi PL 32, 20101 TURKU 0100 86355
2 (5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöstä on muutettava siten, että rokotetutkimukseen, tuotantoprosessiin ja rokotteen koostumukseen liittyvät tiedot julkaistaan kokonaisuudessaan julkisina asiakirjoina. Toissijaisesti Välimäki on vaatinut, että mainitut tiedot julkaistaan peittäen ne kohdat, joita ei julkisuuslain mukaan voida luovuttaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksessä on katsottu, että sopimusten sisältämät yksityiskohtaiset tiedot rokotetutkimuksesta, tuotantoprosessista ja rokotteen koostumuksesta eivät liittyisi kuluttajan terveyteen. Pyydetyt tiedot ovat kuitenkin hyvin olennaisia kuluttajaturvallisuuden kannalta, koska rokotteen koostumus ja/tai tuotantoprosessi voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ja koska tutkimustulokset ovat merkityksellisiä rokotteen kuluttajakohtaisen sopivuuden arvioinnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksessä myönnetään ja myös laitoksen omat asiantuntijat myöntävät, että rokotteista on tutkimuksia ja että rokotteen turvallisuudesta ei ole takeita. Kuluttajalla tulee olla mahdollisuus tehdä itse omat johtopäätöksensä tuotteen turvallisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksen mukaan tiedot ovat salassapidettäviä liiketaloudellisista syistä. Rokotetutkimukseen, tuotantoprosessiin ja rokotteen koostumukseen liittyvät tiedot on kuitenkin julkaistu Euroopan lääkeviraston eli European Medicines Agencyn tietojärjestelmissä sekä Yhdysvaltain ja EU:n patenttiasiakirjoissa, ainakin osittain. Päätöksessä on myös todettu, että rokotteet ovat kehitysasteella. Mikäli rokotteiden tutkimustulokset, tuotantoprosessit tai koostumukset muuttuvat aikaisemmasta lienee todennäköistä, että tilaaja saa niistä uudet versiot. Tässäkin tapauksessa perustelut asiakirjojen julkisuudelle ovat samat. Asian käsittely ja selvittäminen Hallinto-oikeuden ratkaisu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että aikaisemmasta poiketen laitos on nyt todennut valmistajan määritelleen osan sopimuksen tiedoista ei-salassapidettäviksi (ns. green list). Tältä osin THL oikaisee 27.7.2009 tekemäänsä päätöstä ja toimittaa Välimäelle kyseiset tiedot. Rokotteen valmistaja GlaxoSmithKline Oy on antamassaan selityksessä vaatinut Välimäen valituksen hylkäämistä ja Välimäen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 5 124 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavissa. Teemu Välimäki on antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä vaatimukset ja lisäksi vaatinut julkiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja GlaxoSmithKline Oy:n tekemän sikainfluenssarokotteen hankintasopimuksen punaisen listan ("1.1 Red List"). Välimäki on vaatinut GlaxoSmithKline Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä, koska hallinto-oikeus on pyytänyt selityksen yhtiöltä. Mikäli yhtiön vaatimus hyväksytään, kulut on määrättävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maksettaviksi, koska laitos on vasta hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen jälkeen antanut Välimäelle julkisen asiakirjan. Joka tapauksessa maksettavaksi määrättäviä oikeudenkäyntikuluja tulee kohtuullistaa. 1) Hallinto-oikeus hylkää valituksen.
3 (5) 2) Hallinto-oikeus hylkää GlaxoSmithKline Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Ratkaisun perustelut 1) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 :n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuus- tai muussa laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 9 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Lain 10 :n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista. Liikesalaisuuden käsitettä ei ole määritelty julkisuuslaissa taikka muuallakaan lainsäädännössä. Hallituksen esityksessä julkisuuslaiksi (HE 30/1998 vp) todetaan, että liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuuteen sisältyy myös yrityskokemusten eli niin sanotun "know-how n" suoja. Tämä on kokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytössä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Hallituksen esityksessä viitataan rikoslaissa käytettyyn yrityssalaisuuden käsitteeseen ja todetaan tältä osin, että yrityssalaisuudella tarkoitetaan rikoslaissa liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Yrityssalaisuudelle pidetään tunnusomaisena, että se sisältää elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa. Yrityssalaisuuden alalajeja ovat määritelmän mukaan liike- ja ammattisalaisuudet. Yrityssalaisuus voi koskea paitsi tuotteiden valmistusmenetelmiä ja tuotekehittelyä myös kaupallis-taloudellisia, hallinnollis-organisatorisia ja yhteiskunnallisia tietoja. Rikoslaissa tarkoitetun yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä ovat myös tiedon haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito. Hallituksen esityksen mukaan julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdassa ei ole omaksuttu rikoslaissa käytettyä yrityssalaisuuden käsitettä sen vuoksi, että salassapito edellyttäisi rikoslaissa omaksutun määritelmän mukaan yrittäjän salassapitotahdon selvittämistä. Hallituksen esityksen mukaan momentin 20 kohta kokonaisuutena vastaa näine varauksineen yrityssalaisuuden käsitteen alaa. Momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoi-
tus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen. Salassapitotahdon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta on kysymys. 4 (5) Asiassa saatu selvitys Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on maaliskuussa 2008 tehnyt yhtiöiden Glaxo Group Limited, GlaxoSmithKline Biologicals S.A. ja GlaxoSmihtKline Oy kanssa sopimuksen prepandeemisen H5N1- influenssarokotteen hankinnasta. Tuon sopimuksen perusteella ja siihen liittyen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kesäkuussa 2009 tehnyt yhtiöiden Glaxo Group Limited ja GlaxoSmithKline Oy (jälj. yhdessä GSK) kanssa sopimuksen pandeemisen H1N1-influenssarokotteen hankinnasta. THL:n ja GSK:n kesäkuussa 2009 tekemä sopimus liitteineen sisältää tietoja muun ohella rokotteen valmistamisesta, käyttöön hyväksymisestä, toimittamisesta THL:lle sekä rokotteen koostumuksesta. Sopimukseen sisältyy myös merkintä siitä, että sopimuksen tiedot ovat luottamuksellisia lukuun ottamatta vihreän listan (Green List) tietoja. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Teemu Välimäen valituksessaan ja vastaselityksessään pyytämät rokotetutkimusta, tuotantoprosessia ja rokotteen koostumusta koskevat tiedot sekä punainen lista (Red List) liittyvät GSK:n elinkeinotoimintaan. Tietojen mahdollinen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. GSK haluaa pitää kyseiset tiedot salaisuuksinaan ja yhtiöllä on objektiivisesti arvioiden salassapitointressi. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että pyydetyt tiedot ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja GSK:n liikesalaisuuksia, jotka kyseisen lainkohdan mukaan ovat ilman ehtoja salassapidettäviä. THL:n päätöstä ei näin ollen ole syytä muuttaa. 2) Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Teemu Välimäen valitus on hylätty. Asian laatu huomioon ottaen ei kuitenkaan ole kohtuutonta, että GSK joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet 1) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 1 mom, 9 1 mom, 10, 22 ja 24 1 mom 20 kohta 2) Hallintolainkäyttölaki 74
5 (5) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (Hallintovalitus). Esittelijäjäsen Hannele Sarell Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Paula Olenius, Pirkko Rinne ja Hannele Sarell. Jakelu Päätös saantitodistuksin Teemu Välimäki Oikeudenkäyntimaksu 89 euroa Jäljennös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäljennös saantitodistuksin GlaxoSmithKline Oy Asiamies: Asianajaja Klaus Nyblin Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Bulevardi 1 A, 00100 HELSINKI