STN - konsortiohankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus Kiertotalouden alueellisen edistämisen mahdollisuudet Hankkeen nimi ja lyhenne: Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa (CloseLoop) Konsortiojohtaja: Prof. Maarit Karppinen Mihin ohjelmakysymyksiin (A, B, C, D) vastataan? A) Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo osaamisperustaista kasvua Suomeen ja vientiä? Resurssien käyttöä ja siirtymistä kiertotalouteen voidaan tehostaa lisäämällä niin paikallisten kuin valtakunnallisten toimijoiden ymmärrystä kiertotaloudesta sekä tukemalla heitä tunnistamaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä reunaehtoja, ja siten uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita alueellisen ja kansallisen tiedonjaon ja yhteistyön kehittäminen sekä kiertotalouden toiminnan nykyistä laajempi ja monipuolisempi koordinointi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tehokasta tiedon ja datan jakamista, uudenlaista yritysten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä lainsäädännön tarkastelua kiertotalouden näkökulmasta. B) Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytykset? Resurssiniukan yhteiskunnan kehittymisessä tarvitaan entistä tehokkaampaa tiedonjakoa ja toiminnan koordinointia eri toimijoiden ja yhteiskunnan sektoreiden (yritysten, hallinnon, yhteisöjen) välillä. Projektissa tarjotaan vuorovaikutusyhteistyötä uudelta pohjalta alueellisesti, sekä tarjotaan työkaluja tiedon jakamiseen alueiden ja kansallisen tason välillä. Vuorovaikutuksessa hyödynnetään Cambridgen yliopiston kehittämiä työkaluja. Tiedon jakaminen, yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen edellyttävät toimijoiden välistä luottamusta sekä ymmärrystä siitä, millaisia tavoitteita voidaan asettaa ja miten niihin päästään tehokkaimmin. Projektissa toteutetut työpajat ovat konkreettinen tapa lisätä kiertotalouteen ja sen mahdollisuuksiin liittyvää tiedon jakamista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä, luottamusta ja käytännön toimenpiteiden kehittämistä. C) Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos etenee hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? Lainsäädäntötyössä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä yhteiskunnan eri alojen kanssa, jotta resurssien käyttöön ja uudelleenkäyttöön sekä kiertotalouteen liittyvät pullonkaulat pystytään tunnistamaan paremmin. Suomen kokoisessa maassa kannattanee keksittyä aluksi sellaisille aloille, jotka ovat Suomen taloudelle keskeisiä sekä bio- ja kiertotalouden kannalta erityisen tärkeitä, kuten esim. metalliteollisuuteen, energiantuotantoon ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen kestäviin innovaatioihin. Oleellista on eri toimijoiden (liiketoiminta, hallinto, tutkimus ja kansalaiset) välinen dialogi sekä kansallisella että sopivalla alueellisella tasolla. Tällöin on mahdollista rakentaa konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka kumpuavat toimijoiden oman (liiketoiminta)ympäristön tuntemuksesta. Tämä edellyttää mm. aluehallintoviranomaisten (ympäristö/talous), maakunnallisten liittojen ja alueellisten elinkeinoyhtiöiden yhteistyön edellytysten lisäämistä tiedon, koulutuksen (esim. yhteisluomisen prosessit) ja valtion tukemien kehittämishankkeiden avulla. D) Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? On tärkeää osallistaa niin yritykset, kuluttajat kuin julkinen sektorikin jo muutosprosessin alkuvaiheessa, jolloin toimijat itse rakentavat itselleen toimivat ratkaisumallit. Kiertotalouden
toteutumisen kannalta on oleellista elävä kansalaiskeskustelu esimerkiksi kestävän kehityksen, raaka-aineiden tehokkaan käytön ja uusiokäytön rooleista arkielämässä. Kiertotalouden edistämistä helpottaisi sen yhdistäminen paremmin muihin poliittisiin tavoitteisiin, esimerkiksi kestävän kehityksen sosiaalisiin kysymyksiin. Hankkeessa tehty tutkimus osoittaa, että nykyisten kiertotalouspolitiikkojen ja kansalaisten kestävään kehitykseen liittyvien odotusten välillä ei ole vahvaa kytkentää. Kiertotaloudenkin kontekstissa kansalaiset ottavat esille sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät kysymykset. Myös energia- ja kiertotalousohjelmat voitaisiin kytkeä nykyistä vahvemmin yhteen. 1. Vaikuttavuustavoite Tavoitteemme: Tuotteiden ja materiaalien kierto yhteiskunnassa tehostuu ja jätteiden määrä vähenee kiertotalouden alueellisen ja kansallisen kehittämisen ansiosta. Kiertotalouteen siirtyminen on järjestelmätason muutos. Sen toteutuminen edellyttää muutoksia tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa, liiketoimintamalleissa, kulutuskäyttäytymisessä sekä ajattelumalleissa. Kiertotaloudessa voi syntyä yllättäviä yhteistyökuvioita eri sektoreiden ja yritysten välillä ja kuluttajien rooli voi muuttua esimerkiksi palvelullistumisen takia. Mahdollisimman jätteetön tuotanto ja jätteiden käyttö raaka-aineena edellyttää aluellisen, kansallisen ja globaalin tason uudenlaista yhteistyötä, verkostojen kehittämistä ja tiedon jakamista uudella tavalla. Kiertotalouden edistäminen niin maan kuin aluiden tasolla edellyttä myös lainsäädännön muuttamista yhteistyötä ja kokeiluja tukevaksi. Myös eri hallinnonalojen lainsäädännön nykyistä tehokkaampi integrointi (ympäristö-, talous-, elinkeino-, työllisyys- ja maaseutupolitiikat sekä ohjelmat) edistäisi kiertotalouden toteutumista. 2. Keinot CloseLoop hankkeen aikana järjestettiin yhteensä neljä työpajaa, joista kolme keskittyi alueellisen tason kehitykseen Kokkolan, Porin (Satakunnan) ja Lappeenrannan (Etelä-Karjala) alueilla. Neljäs workshop kokosi yhteen kansallisen tason (Työ- ja Elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö, Sitra, Motiva) ja alueellisen tason toimijat (Etelä-Karjala/Lappeenranta, Satakunta/Pori) etsimään yhteisiä toimintamahdollisuuksia nopeuttaa ja vahvistaa kiertotalouteen siirtymistä Suomessa. Workshopeissa on hyödynnetty Cambridgen yliopiston Industrial Sustainability -yksikössä rakennettua Cambridge Value Tools -pakettia, jota voidaan käyttää sekä yksittäisten organisaatioiden arvonluonnin ja liiketoiminnan kehittämiseen että laajemminkin yhteiskunnalliseen kehittämiseen. Työpajat ja niissä käytettävät työkalut auttavat osallistuvia organisaatioita, yrityksiä ja muita toimijoita kehittämään kiertotaloutta ko. alueen lähtökohdista, mutta ne myös tuovat uutta tietoa päättäjille alueellisen tason esteistä ja mahdollisuuksista. 3. Vaikutukset Alueellisten työpajojen tuloksena tunnistettiin neljä toimialasta ja alueesta riippumatonta jaettua kehittämiskohdetta kiertotalouden edistämiseksi: 1. Brändin ja mielikuvien rakentamisen mahdollisuudet 2. Informaation ja tiedon jakamisen merkitys 3. Osaamisen ja (ammatillisen) koulutuksen merkitys 4. Innovaatioiden, testauksen ja kaupallistamisen haasteet 1. Brändin ja mielikuvien rakentamisen mahdollisuudet Kiertotalous tarjoaa yrityksille ja alueille mahdollisuuksia investointeihin ja uutta työtä. Viestinnän avulla voidaan kertoa, että on mahdollista luoda kiinnostavia työpaikkoja. Hyvät työllistymismahdollisuudet yhdessä hyvän asuinympäristön ja koulutusmahdollisuuksien kanssa tarjoavat ko. alueen kunnille ja yrityksille mahdollisuuksia saada muuttovoittoa, ja siten osaavaa työvoimaa.
Aktiivinen viestintä voi auttaa rakentamaan ymmärrystä siitä, että kiertotalous voi tarjota mahdollisuuksia kestävälle liiketoiminnalle ja alueelliselle kehitykselle. Kiertotalouden uudet liiketoimintamallit voivat vaikuttaa mielikuviin teollisuuden toimialoista ja osoittaa, että sen avulla menestyminen ja työllistyminen on mahdollista. 2. Informaation ja tiedon jakamisen merkitys Luotettujen toimintaa koordinoivien ja tietoa välittävien toimijoiden (coordinators and knowledge brokers) merkitys yhteistyön ja toiminnan aikaan saamisessa yritysten, alueiden ja eri toimialojen välillä. 3. Osaamisen ja (ammatillisen) koulutuksen merkitys Kiertotaloutta voitaisiin edistää lisäämällä ymmärtämystä sen haasteista ja mahdollisuuksista eri koulutusasteilla. Lisäksi tarvitaan kiertotalouden ammatillista täydennyskoulusta ja perustutkintopetusta 4. Innovaatioiden, testauksen ja kaupallistamisen haasteet Olemassa olevaa osaamista ja tietoa ei kyetä hyödyntämään riittämättömän yhteistyön takia tarvitaan uusia tapoja ja foorumeita yhteistyöhön Yksittäisen yrityksen on vaikeampaa tehdä kehittämistyötä tai saada kaupallistettua uusia tuotteita/palveluita. Kansallisen tason työpajassa tunnistetut toimenpiteet kiertotalouden liiketoiminnan kasvun ja uusien liiketoimintamallien toteutumisen nopeuttamiseksi Kansallisen tason toimijoiden työpajan työskentely aloitettiin alueellisten työpajojen tulemien pohjalta. Kansallisen työpajan tuloksena kiteytettiin seuraavat kehittämis- ja toimintamahdollisuudet: 1. Luotettava ja kiertotalouden aktiviteetteja koordinoiva toimija Koordinoivan organisaation tai verkoston löytäminen auttaisi kiertotalouden kehittämisessä. Organisaatio voisi vahvistaa tutkimus- ja muun olemassa olevan tiedon hyödyntämistä (knowledgebrokering/knowledge mobilization -toiminta) ja siten madaltaa tiedon ja toiminnan välisiä esteitä (knowledge-doing gaps) sekä edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostojen rakentamista. Koordinoivan organisaation tulisi olla puolueeton, jotta se voisi rakentaa niin yritysten kuin muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Jo alueellisissa työpajoissa nousi esille se, että koordinoiva organisaatio olisi tarpeellinen eri toimialojen ja alueiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Toisena esimerkkinä koordinoinnin tarpeesta nousi esille mm. kiertotalouteen liittyvät koulu- ja koulutushankkeet. 2. Tiedon jakamisen ja yhteistyön alustat Puolueettoman ja koordinoivan tahon tarpeeseen viittaavat myös toivomukset yhteisen (sovellus/organisaatio) alustan kehittämisestä. Yhteisen alustan avulla yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkiset toimijat voisivat keskustella, jakaa ideoita ja etsiä kumppaneita tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Alusta toimisi osaltaan eräänlaisena tutkimuksen esivaiheen ( preresearch ) ympäristönä kaikille toimijoille. Tällainen alusta edellyttää ylläpitäjää (luotettu toimija), ja eräänlaista knowledge-brokeria (kts. edellä), joka välittää tietotarpeita mutta myös tutkimustietoa yrityksille ja muille toimijoille. 3. T&K -toiminnan ja kaupallistamisprosessien nopeuttaminen Tehokas innovointi edellyttäisi yhteistyötä niin teknologisten kuin sosiaalisten innovoijien, mutta myös kaupunkien, eri toimialojen yritysten kuin poliittisten päätöstentekijöiden välillä, jolloin eri teknologioita voitaisiin kehittää ja soveltaa yhdessä (esimerkiksi esineiden internet IoT, erottelu- ja prosessiteknologia sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen). Yksittäisen toimijan tai edes toimialan on vaikea hahmottaa ja ymmärtää kaikkea kiertotalouteen liittyvää. Nopea kaupallistaminen lisäisi kiertotalouteen liittyviä vientimahdollisuuksia (mm. seuranta- ja mittausjärjestelmät teollisuuden prosesseihin, yms.).
4. Pienten ja keskisuurten yritysten kiertotalousosaaminen Useimmilla teollisuuden aloilla valtaosa yrityksistä on pieniä (0-49 työntekijää) tai korkeintaan keskisuuria (50-249 työntekijää). Esimerkiksi metallituotteiden valmistuksen osalta 82 prosenttia yrityksistä on nk. mikroyrityksiä (< 9 työntekijää). Vastaava osuus laitteiden ja koneiden kunnossapidon ja korjaamisen osalta on 92 ja jätehuollon osalta 79 prosenttia (Lähde: SVT, Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilasto 2016). Vastaavasti innovaatiotoiminnan osalta mikro- ja pienten yritysten osuus oli ainoastaan 17 % prosenttia kun suurten yritysten (henkilöstön suuruusluokka > = 250 työntekijää) osuus innovaatiotoiminnan menoista oli noin 67 prosenttia. Erityisesti kiertotalouden teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden osalta pienilläkin yrityksillä saattaa olla huomattavaa osaamista ja kehittämispotentiaalia. Ongelmana on saada tämä tietotaito ja osaaminen näkyväksi niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Toisaalta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä voi puuttua tietoa kiertotalouden tarjoaminen liiketoimintamahdollisuuksien suhteen, mutta myös osaamista toiminnan suuntaamiseksi kiertotalouteen (materiaalien käytön tehostaminen, jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäyttö). 5. Koulutuksen kehittäminen alakouluista yliopistoihin Työpajassa tunnistettiin tarve saada pieniä ja keskisuuria yrityksiä paremmin mukaan tutkimus- ja kehittämisluonteisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Tärkeäksi nähtiin myös mahdollisuus tarjota ammatillista täydennyskoulutusta pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstölle. Myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden ja kiertotaloutta ymmärtävien nuorten ohjaamista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin pidettiin tärkeänä. Työpajassa tuotiin esille myös tarve kehittää ammatillista koulutusta kiertotalouden tarpeita vastaavaksi sekä lisätä erilaisia koulutuskokeiluja, esimerkiksi uusia ammatillisia tutkintoja tai erilaisiin kansainvälisiin sertifiointeihin liittyvää ammatillista koulutusta. Yhtenä keinona nähtiin kiertotalouden ja siihen liittyvän liiketoimintaosaamisen opettaminen ja näistä aiheista keskustelu kouluissa, aina alakouluista yliopistojen opetukseen saakka. Kiertotalouden käsitteleminen eri asteiden opetuksessa ja koulutuksessa mahdollistaisi osaltaan myös kiertotalouden kytkeytymisen selkeämmin kansalaisten arkeen. 6. Tietovarantojen kehittäminen ja innovatiivinen hyödyntäminen Yhteiskunnassa jo kerättävää tietoa voitaisiin käyttää entistä innovatiivisemmin. Tietokannoissa voisi olla työkaluja informaation analysointia varten. Kerättävän tiedon pitäisi sisältää ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita, ja niiden pitäisi helpottaa kehittämistyötä (esimerkkinä tuotannon sivuvirtojen käsittely, koulutus- ja osaamistarpeet). Tiedon kerääminen ja kokoaminen voisi tukea toiminnan kehittämistä määräysten ja lain noudattamisen ohella (regulatory compliance vs. value opportunities). Ensisijaisen tärkeänä ja konkreettisena kehittämisalueena pidettiin mm. kierrätysmateriaalien ja tuotteiden immateriaalioikeuksien (IP - intellectual property rights) sekä tiedon omistamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. 7. Etujärjestöyhteistyö Kiertotalouden liiketoiminnan kehittämisessä koettiin tärkeäksi toimialajärjestöjen ja ammattiliittojen asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Esimerkiksi ko. organisaatioiden asiantuntijoiden säännölliset pyöreän pöydän tapaamiset saattaisivat olla mahdollisuus rakentaa jaettua näkemystä kiertotalouteen siirtymisestä, siihen liittyvistä liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä tarvittavasta ammatillisesta- ja liiketoimintaosaamista. 4. Tavoiteltu vaikuttavuus Tavoitteenamme on edistää alueellista uutta yhteistyötä, synnyttää uusia keskustelukanavia ja parantaa tiedonjakoa uusien toimijoiden välillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa arvonluonnin mahdollisuuksia uusilla, innovatiivisilla tavoilla. Mahdollisuuksien tunnistamisen ohella pyrkimyksenä on tunnistaa verkoston keskeiset toimijat ja tukea niiden välistä yhteistyötä, tuottaa ymmärrystä eri tason politiikkatoimien muutostarpeista, ymmärtää ja kommunikoida muutosvalmiudesta sekä toimenpiteistä muutoksen mahdollistamiseksi.
5. Tahattomat vaikutukset Sitä kuinka laaja-alaisia vaikutuksia työpajojen tuloksilla saavutetaan, on vaikea todentaa yksiselitteisesti. Alueellisella tasolla työpajoilla on ollut vaikutusta mm. yhteisen keskustelufoorumin rakentumisen kautta (Satakunta/Pori) ja kiertotalouden alueellisen tiekartan muodostumiseen (Etelä- Karjala/Lappeenranta). Kansallisen tason työpajojen lopputulemat tuottavat politiikkasuosituksia edellä kuvattujen toimintamahdollisuuksien pohjalta. 6. Taustalla oleva tutkimus Anttonen, M., Lammi M., Evans, S, and Bamford, I. (2017) Possibilities for a local circular economy - case Karleby, Finland. Speed speech at 2017 Resilience Conference: Resilience Frontiers for Global Sustainability, Stockholm Aug. 20-23. Anttonen, M., Lammi, M., Mykkänen, J. Emperor s new Clothes? Capturing Circular Economy topics in domains of science, politics, and lobbying. Full conference paper in Brighton 29.6.2017 Sustainable Lifestyle, Livelihoods and the Circular Economy -conference. Anttonen, M., Lammi, M., Mykkänen J. & Repo, P. The Concept of Circular Economy in the Triple Helix of Innovation Systems. Arviointiprosessissa. Evans S., Fernando L. & Yang M. (2017) Sustainable Value Creation - From Concept Towards Implementation. In Rainer Stark Günther and Seliger Jérémy Bonvoisin (Eds.) Sustainable Manufacturing Challenges, Solutions and Implementation Perspectives. Springer International Publishing AG., pages 203-220. Repo, R., Anttonen, M., Mykkänen, J & Lammi, M. (2018) Lack of Congruence between European Citizen Perspectives and Policies on Circular Economy. European Journal of Sustainable Development 7(1): 249-264.