SISÄLLYSLUETTELO YV, :00, Pöytäkirja

i SISÄLLYSLUETTELO YV, 14.6.2018 13:00, Pöytäkirja 3 Ilmoitus yhtymävaltuuston varajäsenen vaihtumisesta... 1 Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 45... 2 4 Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen... 8 Pykälän liite: Merja Korvan selvitys... 9 Pykälän liite: Raili Fagerholmin selvitys... 11 Pykälän liite: Valtiovarainministeriön tiedote... 12 Pykälän liite: Liite 4. Äänestyspöytäkirja... 13 5 Talousarvion 2018 talousarviomuutokset... 14 Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018... 15 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017... 25 Pykälän liite: LSHP TP2017 11042018... 26 7 Henkilöstökertomus 2017... 157 Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt... 158 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017... 182 Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017... 183 9 Tilintarkastajan raportti ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017... 197 Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2017... 198

3, YV 14.6.2018 13:00 Sivu 1 Liiteluettelo: 3 Ilmoitus yhtymävaltuuston varajäsenen vaihtumisesta

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 1 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 1 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 Kaupunginhallitus, 179, 23.04.2018 Kaupunginvaltuusto, 45, 07.05.2018 45 Eroaminen Lapin Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston varajäsenyydestä / Vilmilä ROIDno-2017-2270 Kaupunginhallitus, 23.04.2018, 179 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Merja Vilmilä 18.3.2018 Merja Vilmilä on 18.3.2018 lähettämällään sähköpostilla pyytänyt eroa Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan lautakunnan jäsenyydestä, Lapin Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston varajäsenen ja Kolpeneen palvelukeskuksen tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Syynä on työtilanteessa tapahtunut muutos sekä lautakunnan iltapäivän kokousajat. Kaupunginvaltuusto on 12.6.2017, 81 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustoon toimikaudeksi 1.6.2017-31.5.2021: Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puolue Anitta Ylitörmänen Raija Mommo Keskusta Hannu Ovaskainen Pekka Kylmänen Keskusta Ari Karvo Heikki Lindroos Keskusta Hilkka Kotila-Martti Jaana Hoikka SDP Esko-Juhani Tennilä Henri RAmberg Vas. Päivi Alaoja Merja Vilmilä Kokoomus Asko Peuraniemi Jorma Koskela Kokoomus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 6 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän yhtymävaltuustoon jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan Jäsenmäärä 2.000 tai vähemmän 1 2.001-8.000 2 8.001-25.000 3 25.001-50.000 5

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 2 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 2 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 50.001-100.000 7 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1.000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 76 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö (koskee valtion virkamiestä, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä) eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 58 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää eron Merja Vilmilälle Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenyydestä 8.5.2018 alkaen ja valitsee yhtymävaltuustoon uuden henkilökohtaisen varajäsenen Päivi Alaojalle 8.5.2018 alkaen. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 3 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 3 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 Kaupunginvaltuusto, 07.05.2018, 45 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Ehdotus Kaupunginhallitus 23.4.2018 179 esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää eron Merja Vilmilälle Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenyydestä 8.5.2018 alkaen ja valitsee yhtymävaltuustoon uuden henkilökohtaisen varajäsenen Päivi Alaojalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ja valitsi Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoon Päivi Alaojan henkilökohtaiseksi varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Tarja Hännisen. Tiedoksi Ao. henkilöt, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, luottamushenkilörekisteri

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 4 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 4 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 Päätöspöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla 15.05.2018 alkaen. Rovaniemi 17.05.2018 Nea Mustonen hallintosihteeri Tiedoksianto asianosaiselle Päätös on lähetetty sähköpostilla 17.05.2018.

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 5 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 5 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 Kunnallisvalitus 45 Kunnallisvalitusohje VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 :n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet. Valitusviranomainen ja yhteystiedot Valitusviranomainen: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi Telefax: 029 5642 841 Puhelin: 029 5642 800 (vaihde) Virka-aika: ma - pe kello 8.00 16.15 Valitusaika ja sen alkaminen Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen

3, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätös 7.5.2018 Sivu 6 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 3/2018 6 (6) Kaupunginvaltuusto 07.05.2018 tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen. Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (telekopio tai sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä. Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Kunnallisvalituksen maksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.) Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi Käyntiosoite: Hallituskatu 7, Rovaniemi Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi Telefax: 016 322 6450 Puhelin: 016 3221 Virka-aika: ma - pe kello 8.00-16.00 Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

4, YV 14.6.2018 13:00 HAL: 123/2017 Sivu 7 Liiteluettelo: 4 Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen

4, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Merja Korvan selvitys Sivu 7 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 8041 96101 Rovaniemi kirjaamo@lshp.fi Viite Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pöytäkirjanote 25.10.2017. Selvityspyyntö. Selvityksen antaja Avustaja ja prosessiosoite Merja Korva Jari Korhonen Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteen maisteri JTK LAW OY Myllykuja 9 10300 Raasepori 045-2580101 jaritapani.korhonen@kolumbus.fi Selvitys ja perustelut Merja Korva lausuu kunnioittaen, että yhtymähallituksella ei ole toimivaltaa asiassa kuntalain 64 :n perusteella. Kittilän kunnan päätökset Kittilän kunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto on käsitellyt 31.10.2017, luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimen hoitamisesta virheellisen menettelyn johdosta luottamustoimessa. Kittilän kunta ei ole antanut Korvalle asiasta mitään virallista päätöstä tiedoksi. Yhtymähallituksella ei ole toimivaltaa asiassa Merja Korva lausuu kunnioittaen, että kuntayhtymällä ei ole asiassa erillistä toimivaltaa. Kuntayhtymällä ei ole kuntalain perusteella pidättämisoikeutta. Kuntalain 59 2 momentin mukaisesti yhtymävaltuuston jäsenet valitsee kunta, ml. Kittilän kunta, perussopimuksessa sovitulla tavalla. Todettakoon selvyyden vuoksi, että Kittilän kunta on valinnut laillisella tavalla Merja Korvan, eikä asiasta ole esitetty Kittilän kunnan taholta muuta ilmoitusta. Katsomme perustellusti, että ns. pidättämisoikeus luottamustoimen osalta on Kittilän kunnalla tai kuntalain perusteella asetetulla taholla, eikä kuntayhtymällä. Muuta Merja Korvaa lausuu kunnioittaen, että hän ei ole syyllistynyt rikokseen. Korva kiistää täysimääräisesti julkisuudessa esitetyt perättömät väitteet häneen liittyen.

4, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Merja Korvan selvitys Sivu 8 Kunnioittaen, Merja Korva Raasepori 6.11.2017 Jari Korhonen Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteen maisteri

4, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Raili Fagerholmin selvitys Sivu 9

4, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Valtiovarainministeriön tiedote Valtiovarainministeriö käynnistää Kittilän kunnan kuulemismenettelyn kuntalain mukaisesti fi sv en Sivu 10 Valtiovarainministeriö 2.11.2017 16.23 TIEDOTE Kittilän kunta ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain mukaiseksi. Oulun syyttäjänvirasto ilmoitti 13.10., että Kittilän kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa sekä tilapäisessä valiokunnassa edellisellä vaalikaudella toimineita lukuisia jäseniä vastaan on nostettu syytteitä. Syytteitä on nostettu eri henkilöiden osalta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Henkilöistä suuri osa toimii kunnan luottamustoimessa myös kuluvalla valtuustokaudella. Kittilän kunnanvaltuusto on 31.10.2017 käsitellyt syytteessä olevien luottamushenkilöiden mahdollista luottamustoimesta pidättämistä. Valtuuston päätöksen mukaan Lapin käräjäoikeudessa vireillä olevissa rikosasioissa vastaajana olevat luottamushenkilöt on pidätetty osallistumasta asioiden käsittelyyn asioissa, joista he ovat syytteessä tai muusta syystä esteellisiä. Valtiovarainministeriö katsoo, että Kittilän kunta ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain mukaiseksi ottaen huomioon kuntalain 85 :n säännökset luottamushenkilön toimesta pidättämisestä luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi. Kuntalain 85 :n tarkoituksena on turvata kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus tilanteessa, jossa luottamushenkilöä epäillään vakavasta virkarikoksesta. Koska syyttäjänviraston nostamat syytteet koskevat useita vakavia virkarikoksia ja laajaa joukkoa luottamushenkilöitä ja esitutkinnassa sekä syyteharkinnassa on myös muita asioita, pelkästään esteellisyysäännösten noudattaminen ei valtiovarainministeriön käsityksen mukaan riittävästi turvaa päätöksenteon luotettavuutta ja uskottavuutta. Kuntalain 12 a luvussa säädetään poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä ja menettelyn käynnistämisen edellytyksistä. Kuntalain mukaan valtiovarainministeriön on kuultava asianomaista kuntaa ennen selvityshenkilön tai selvitysryhmän asettamista kunnan hallintoa selvittämään. Valtiovarainministeriö pyysi 2.11.2017 Kittilän kunnalta lausuntoa selvitysryhmän asettamisesta 18.12.2017 mennessä. Mikäli kunnan kuulemisen jälkeen selvitysmenettelyn edellytykset edelleen täyttyvät, selvitystyö alkaisi 1.1.2018 ja päättyisi selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 28.2.2018 mennessä. Selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset on kuntalain mukaan käsiteltävä mahdollisimman pian Kittilän kunnanvaltuustossa ja niitä koskevat päätökset on raportoitava valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriö on nimeämässä selvitysryhmän jäseniksi kaupunkineuvos, hallintotieteiden maisteri Antti Rantakokon, ylituomari, varatuomari Liisa Talvitien ja hallintojohtaja, varatuomari Irma Niemisen. Antti Rantakokko toimii selvitysryhmän puheenjohtajana. Ryhmän jäsenillä on laaja kokemus kunnallishallinnon alalta ja ryhmässä on tehtävän vaatima oikeudellinen asiantuntemus. Selvitysryhmän jäsenet ovat Kittilän kunnasta ja valtiovarainministeriöstä riippumattomia. Kuntalain mukaiseen valtiovarainministeriön käynnistämään selvitysmenettelyyn ei ole tarvetta eikä perustetta, mikäli kunta ryhtyy asiassa riittäviin toimenpiteisiin. Kuntalain mukaan luottamushenkilö voi myös itse vetäytyä hoitamasta luottamustoimea. Lisätiedot: hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 0295 530 079 lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen, puh. 0295 530 445 HALLINTOPOLITIIKKA KUNTA-ASIAT JULKISYHTEISÖT KUNNAT VALTIOVARAINMINISTERIÖ Finansministeriet The Ministry of Finance Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto Vaihde 0295 16001 valtiovarainministerio@vm.fi

4, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 4. Äänestyspöytäkirja Sivu 11 Yhtymävaltuusto 30.11.2017 27, Luottamustoimesta pidättäminen tai vetäytyminen Painotettu JÄSENKUNTA VALTUUTETTU VARAVALTUUTETTU LÄSNÄ JAA EI JAA EI Enontekiö Aarne Kultima Outi Kurkela x x 0,00 2,00 ÄÄNESTYSTULOS SUORA Inari Anu Avaskari Eeva Harmanen x x 3,50 0,00 Jaa 8 Reijo Palokangas Ritva Hirvelä x x 3,50 0,00 Ei 22 Kemijärvi Pirjo Laurila Suvi Nampajärvi x x 0,00 4,00 Yhteensä 30 Kauko Jaakkola Rainer Wahlsten x x 0,00 4,00 Kittilä Merja Korva Markku Mäkitalo x 0,00 0,00 ÄÄNESTYSTULOS PAINOTETTU Raili Fagerholm Vilho Molkoselkä x 0,00 0,00 Jaa 31,25 Kolari Ira Pääkkölä Jenni Ritatörmä x x 0,00 2,00 Ei 67,50 Sakari Lipponen Jyrki Rundgren x x 0,00 2,00 Yhteensä 98,75 Muonio Kosti Hietala Tapio Pieskä x x 0,00 1,50 Petteri Hirsikangas Juha Niemelä x x 1,50 0,00 Pelkosenniemi Pekka Nyman Anna-Maija Laukkanen x x 1,00 0,00 Pello Anna-Liisa Pasma Markku Alaoja x x 0,00 2,00 Tapani Risku Tuula Leinonen x x 0,00 2,00 Posio Eila Seppänen Tuija Suonnansalo x x 0,00 2,00 Pentti Korva Pekka Oikarainen x x 0,00 2,00 Ranua Jouko Höyhtyä Jonna-Maria Laivamaa x x 0,00 2,50 Tiina Torvinen Viola Tarujärvi x x 0,00 2,50 Rovaniemi Anitta Ylitörmänen Raija Mommo x x 0,00 6,25 Hannu Ovaskainen Pekka Kylmänen x x 0,00 6,25 Ari Karvo Heikki Lindroos x x 0,00 6,25 Hilkka Kotila-Martti Jaana Hoikka x x 6,25 0,00 Esko-Juhani Tennilä Henri Ramberg x x 0,00 6,25 Päivi Alaoja Merja Vilmilä x x 6,25 0,00 Asko Peuraniemi Jorma Koskela x x 6,25 0,00 Salla Jorma Kellokumpu Veikko Lehikoinen x x 0,00 2,00 Kari Davidsainen Pertti Aska x x 0,00 2,00 Savukoski Raimo Haapakoski Marja-Liisa Kelloniemi x x 0,00 2,00 Sodankylä Tapio Hietala Marja Kiuru x x 0,00 3,00 Mikko Pyhäjärvi Hanna Riipi x x 0,00 3,00 Tuula Annala Urpo Mokko x x 3,00 0,00 Utsjoki Pirjo Konttinen Elle K. Aikio x x 0,00 2,00 YHTEENSÄ 32 8 22 31,25 67,50 Merkittiin äänestyspöytäkirjaan, että Merja Korva ja Raili Fagerholm ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

5, YV 14.6.2018 13:00 Sivu 12 Liiteluettelo: 5 Talousarvion 2018 talousarviomuutokset

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 12 TALOUSARVIOMUUTOKSET TA 2018 YH 23.5.2018

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 13 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVIOMUUTOKSET 2018 Talousarvio TA-muutokset Muutettu talous- Toiminta 2018 2018 arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat 236 507 5 416 241 923 Avohoitokäynnit, ostetut 15 560 400 15 960 Suun terveydenhuolto 4 700 4 700 Päiväkirurgia, käynnit 4 300 4 300 Hoitopäivät, omat 85 576 85 576 Hoitopäiivät, ostetut 20 200 20 200 Hoitojaksot, omat 17 492 17 492 Toimintatuotot Myyntituotot 197 768 102 542 917 198 311 019 Maksutuotot 7 692 533 740 7 693 273 Tuet ja avustukset 590 662 590 662 Vuokratuotot 879 310 879 310 Muut toimintatuotot 568 386 568 386 Yhteensä 207 498 993 543 657 208 042 650 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 84 235 481 670 037 84 905 518 Henkilösivukulut 22 778 579 132 807 22 911 386 Henkilöstökorvaukset -1 134 800-1 134 800 Palvelujen ostot 29 232 938 220 000 29 452 938 Palvelujen ostot, ohilaskutus 30 369 399 32 719 30 402 118 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 347 191 1 000 28 348 191 Vuokrakulut 4 360 534 16 000 4 376 534 Muut toimintakulut 1 301 422 10 204 1 311 626 Yhteensä 199 490 744 1 082 767 200 573 511 Toimintakate 8 008 249-539 110 7 469 139 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 Muut rahoitustuotot 100 000 100 000 Korkokulut -80 000-80 000 Muut rahoituskulut -344 358-344 358 Yhteensä -274 358-274 358 Vuosikate 7 733 891-539 110 7 194 781 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 291 919 8 291 919 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -558 028-539 110-1 097 138 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 250 768 250 768 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 307 260 307 260 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä 0-539 110-539 110

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY Sivu 14 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2018 yle yöpäivystys Talousarvio Palkankorotukset 1.5.18 Henk.palv.liikkeenluovutus hammaslääk.t. päiv. Röntgen Roi kpki Laajennushanke Muutettu talous- Toiminta 2018 keskitetysti hallinto TA Tukipalvelut TA Päiv.ja EH TA SH tukipalv. TA Projektit TA arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat 236 507 5 416 241 923 Avohoitokäynnit, ostetut 15 560 400 15 960 Suun terveydenhuolto 4 700 4 700 Päiväkirurgia, käynnit 4 300 4 300 Hoitopäivät, omat 85 576 85 576 Hoitopäiivät, ostetut 20 200 20 200 Hoitojaksot, omat 17 492 17 492 Toimintatuotot Myyntituotot 197 768 102 427 600 115 317 198 311 019 Maksutuotot 7 692 533 740 7 693 273 Tuet ja avustukset 590 662 590 662 Vuokratuotot 879 310 879 310 Muut toimintatuotot 568 386 568 386 Yhteensä 207 498 993 428 340 115 317 208 042 650 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 84 235 481 303 247-101 488 353 179 42 107 72 992 84 905 517 Henkilösivukulut 22 778 579 56 753-30 102 75 161 11 287 19 708 22 911 386 Henkilöstökorvaukset -1 134 800-1 134 800 Palvelujen ostot 29 232 938 218 000 2 000 29 452 938 Palvelujen ostot, ohilaskutus 30 369 399 32 719 30 402 118 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 347 191 1 000 28 348 191 Vuokrakulut 4 360 534 16 000 4 376 534 Muut toimintakulut 1 301 422 10 204 1 311 626 Yhteensä 199 490 744 360 000 86 410 428 340 115 317 92 700 200 573 511 Toimintakate 8 008 249-360 000-86 410 0 0-92 700 7 469 139 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 Muut rahoitustuotot 100 000 100 000 Korkokulut -80 000-80 000 Muut rahoituskulut -344 358-344 358 Yhteensä -274 358 0 0 0 0 0-274 358 Vuosikate 7 733 891-360 000-86 410 0 0-92 700 7 194 781 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 291 919 8 291 919 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -558 028-360 000-86 410 0 0-92 700-1 097 138 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 250 768 250 768 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 307 260 307 260 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä 0-360 000-86 410 0 0-92 700-539 110

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 15 Muutokset tulosalueilla KESKUSHALLINTO Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 5 481 187 5 481 187 Toimintatuotot, ulkoiset 2 252 220 2 252 220 Myyntituotot 2 189 995 2 189 995 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 56 725 56 725 Muut toimintatuotot 5 500 5 500 Sisäiset tulot 3 228 967 3 228 967 Toimintakulut (eur) -5 481 186-360 000-5 841 186 Toimintakulut, ulkoiset -5 084 288-360 000-5 444 288 Palkat -1 881 082-303 247-2 184 329 Henkilösivukulut -494 307-56 753-551 060 Henkilöstökorvaukset 26 400 26 400 Palvelujen ostot -2 324 890-2 324 890 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -47 428-47 428 Vuokrat -37 600-37 600 Muut toimintakulut -325 381-325 381 Sisäiset menot -396 899-396 899 Ulkoinen toimintakate * -2 832 068-360 000-3 192 068 Toimintakate 1-360 000 Rahoitustuotot/-kulut Poistot 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 1 0-360 000 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 1 0-360 000

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 16 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 29 543 556 428 340 29 971 896 Toimintatuotot, ulkoiset 28 781 469 428 340 29 209 809 Myyntituotot 27 664 899 427 600 28 092 499 Maksutuotot 1 028 611 740 1 029 351 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot 87 959 87 959 Sisäiset tulot 762 087 762 087 Toimintakulut (eur) -29 422 180-428 340-29 850 520 Toimintakulut, ulkoiset -22 815 319-428 340-23 243 659 Palkat -12 527 447-353 179-12 880 626 Henkilösivukulut -3 382 400-75 161-3 457 561 Henkilöstökorvaukset 160 800 160 800 Palvelujen ostot, oma toiminta -4 075 266-4 075 266 Palvelujen ostot, ohilaskutus -156 000-156 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 396 946-1 396 946 Vuokrat -1 426 769-1 426 769 Muut toimintakulut -11 291-11 291 Sisäiset menot -6 606 861-6 606 861 Ulkoinen toimintakate * 5 966 150-740 5 965 410 Toimintakate 121 376 121 376 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -121 376-121376 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0 0 0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0 * Suoritearvioihin ei esitetä muutosta

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 30 797 059 115 317 30 912 376 Toimintatuoto, ulkoiset 1 708 215 115 317 1 823 532 Myyntituotot 1 569 040 115 317 1 684 357 Maksutuotot 130 275 130 275 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 8 900 8 900 Sisäiset tulot 29 088 844 29 088 844 Toimintakulut (eur) -30 095 374-30 210 691 Toimintakulut, ulkoiset -25 513 326-115 317-25 628 643 Palkat -10 586 776-42 107-10 628 883 Henkilösivukulut -2 855 821-11 287-2 867 108 Henkilöstökorvaukset 210 500 210 500 Palvelujen ostot -1 013 740-34 719-1 048 459 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 935 989-1 000-10 936 989 Vuokrat -323 500-16 000-339 500 Muut toimintakulut -8 000-10 204-18 204 Sisäiset menot -4 582 048-4 582 048 Ulkoinen toimintakate* -23 805 111 0-23 805 111 Toimintakate 701 685 0 701 685 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -701 685-701 685 Satunnaiset tulot 0 Satunnaiset menot 0 Tilikauden tulos 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0 MÄÄRÄTAVOITTEET 2018 TA Muutokset Muutettu TA Röntgentutkimukset omat 59 100 5 416 64 516 Röntgentutkimukset ostetut 400 400 Patologian tutkimukset, omat 13 990 13 990 Lääkejakelut 75 300 75 300 Lääkevalmistus ja sytostaatit 6 300 6 300

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 18 TUKIPALVELUT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 40 094 810 40 094 810 Toimintatuotot, ulkoiset 5 356 529 5 356 529 Myyntituotot 3 767 345 3 767 345 Maksutuotot 157 037 157 037 Tuet ja avustukset 449 937 449 937 Vuokratuotot 796 310 796 310 Muut toimintatuotot 185 900 185 900 Sisäiset tulot 34 738 281 34 738 281 Toimintakulut (eur) -33 472 700-86 410-33 559 110 Toimintakulut, ulkoiset -30 751 637-86 410-30 838 047 Palkat -8 813 912 101 488-8 712 424 Henkilösivukulut -2 379 744 30 102-2 349 642 Henkilöstökorvaukset 105 900 105 900 Palvelujen ostot -11 764 851-218 000-11 982 851 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 825 080-5 825 080 Vuokrat -1 187 450-1 187 450 Muut toimintakulut -886 500-886 500 Sisäiset menot -2 721 064-2 721 064 Ulkoinen toimintakate * -25 395 108-86 410-25 481 518 Toimintakate 6 622 109 6 535 699 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -6 622 109-6622109 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0 0-86 410 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0-86 410

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 19 PROJEKTIT Muutettu 2018 TA MR-muutokset 2018 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 1 731 373 1 731 373 Toimintatuotot, ulkoiset 378 663 378 663 Myyntituotot 378 663 378 663 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot 1 352 710 1 352 710 Toimintakulut (eur) -1 731 372-92 700-1 824 072 Toimintakulut, ulkoiset -1 731 373-92 700-1 824 073 Palkat -711 791-72 992-784 783 Henkilösivukulut -192 183-19 708-211 891 Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot -817 598-817 598 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 801-9 801 Vuokrat 0 Muut toimintakulut 0 Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate * -1 352 710-92 700-1 445 410 Toimintakate 0-92 700 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0 0-92 700 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0-92 700

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 20 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 2018 1000 euroina TA2018 TP 2016 TA 2017 TA 2018 muutettu TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 10 179 7 562 7 734 7 158 7 882 8 192 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 161 200 200 200 200 200 10 340 7 762 7 934 7 358 8 082 8 392 Investointien rahavirta Investointimenot -15 433-11 350-12 699-12 999-27 940-57 950 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 0 0 0 0 0-15 428-11 350-12 699-12 999-27 940-57 950 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 087-3 588-4 765-5 641-19 858-49 558 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset* Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 4 500 7 000 20 100 49 800 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 600-1 600-1 600-1 600-2 000-3 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000-1 600 7 400 8 900 11 400 24 100 52 800 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11 0 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 105 0 0 0 0 0 Saamisten muutos -1 349 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos -274 0 0 0 0 0-1 507 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -8 194 3 812 4 135 5 759 4 242 3 242 Rahavarojen muutos 8 194 Investointien tulorahoitus-% 66,0 66,6 60,9 55,1 28,2 14,1 INVESTOINNIT Muutettu hanke vy. HANKE TA 2018 Muutos TA 2018 1a 9130 Uudet ERVA-hankkeet 60 000 0 60 000 1a 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 30 000 0 30 000 1a 9134 Saamelaisten hyvinvointi 30 000 0 30 000 1a 9135 UNA-hanke 30 000 0 30 000 3 9004 Lääkintälaitteet 1 459 795 0 1 459 795 4 9005 Tietohallinnon investoinnit 1 860 000 0 1 860 000 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 210 000 0 210 000 7 9008 Muurolan sairaala ja Lähteentie 160 000 0 160 000 8 9009 LKS tilamuutokset 1 710 000 0 1 710 000 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 340 000 0 2 340 000 10 9014 Porokatu 39 kunnostus 1 500 000 300 000 1 800 000 11 9017 Välinehuollon laitteet 250 000 0 250 000 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät 60 000 0 60 000 14 9012 ILKK:n remontointi 800 000 0 800 000 15 9001 LKS lisärak.kokonaissuunnittelu 2 200 000 0 2 200 000 YHTEENSÄ 12 699 795 300 000 12 999 795

5, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarviomuutokset TA 2018 Sivu 21

6, YV 14.6.2018 13:00 HAL: 32/2018 Sivu 22 Liiteluettelo: 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017

Sivu 22 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017

Sivu 23 Yhtymähallitus 28.3.2018 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 11 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 11 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 11 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi... 12 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 12 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 13 1.4.5 Kehittäminen 2017... 14 1.4.6 Koulutus 2017... 16 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 18 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 21 1.7 Riskit... 23 1.8 Ympäristötekijät... 24 1.9 Sisäinen valvonta... 24 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2017... 25 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 27 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 27 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 30 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 31 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 32 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 33 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 33 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 33 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 39 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 39 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 39 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 40 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri... 40 2.1.1 Sairaanhoito... 41 2.1.2 Hoitotyö... 46 2.2 Tavoitteiden toteutuminen... 48 2.2.1 Keskushallinto... 53 2.2.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 57 2

Sivu 24 2.2.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 64 2.2.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 70 2.2.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 74 2.2.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 79 2.2.7 Tukipalvelut... 83 2.2.8 Projektit... 90 2.2.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto... 91 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 93 2.4 Investointien toteutuminen... 94 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 97 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 98 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 100 3.1 Tuloslaskelma... 100 3.2 Rahoituslaskelma... 101 3.3 Tase... 102 3.4 Konsernilaskelmat... 104 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 104 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 105 3.4.3 Konsernitase... 106 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 108 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot... 108 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 110 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 118 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 121 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut... 123 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot... 124 Lapin Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta 2017... 126 LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö 3

Sivu 25 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2017 oli Lapin sairaanhoitopiirin 27. toimintavuosi. Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin LapIT Oy:lle. Poimintoja vuoden 2017 toiminnasta Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 1.1.2017 voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Lapin laajan päivystyksen sairaala on myös yksi sairaanhoitopiirin omista strategisista valinnoista. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu muuttui. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alussa eli vuotta aiemmin suunniteltua myöhemmin. Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta. Kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirille 48 työntekijää (virkaa/toimea). Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Tunturien sote-pilotiksi nimetty selvitystyö käynnistettiin kuntien aloitteesta keväällä. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Sairaanhoitopiirille siirtyi 65 työntekijää (virkaa/toimea). Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Vuoden lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken kunnat sekä ja sairaanhoitopiiri päättivät loppuvuodesta Itä-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollista siirtämistä sairaanhoitopiirille koskevan yhteisen selvityksen tekemisestä. Selvitystyö jatkuu vuoden 2018 puolella. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin syyskuun alusta LapIT Oy:lle. Liikkeenluovutuksena Lapit Oy:n palvelukseen siirtyi sairaanhoitopiiristä 11 työntekijää. Lapit Oy on Lapin ja Koillismaan kuntien sekä kuntayhtymien omistama tietohallintoyhtiö, jossa myös sairaanhoitopiiri on osakkaana. ICT-palvelujen siirron valmistelu perustui LapIT Oy:n omistajapoliittisen työryhmä esitykseen. Keskussairaalan laajennuksen valmistelutyö jatkui. Alkuvuoden aikana valmisteltiin valtuuston edellyttämä priorisoitu hankesuunnitelma. Kärkeen nostettiin kiireelliseksi todetun sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti toukokuussa pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. 4

Sivu 26 Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2016 uuden hallintosäännön ja organisaatiouudistuksen. Hallitus palautti joulukuussa organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon jatkovalmisteluun, joka jatkui alkuvuodesta 2017. Suunnitellusta jaosta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin ja pitäydyttiin aikaisemman kaltaisessa tulosalueorganisaatiossa. Johtajaylilääkärin roolia vastaavana lääkärinä selkeytettiin. Uusi organisaatio tuli voimaan valtuustokauden vaihtuessa 1.6.2017, jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Lapin maakunnan alueella sote-valmistelua jatkettiin Lapin liiton hallinnoimissa Sote-savotta- ja Koko Lapin sote -hankkeissa. Valmistelua linjannut poliittinen ohjausryhmä ei löytänyt erikoissairaanhoidon työnjaosta Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden välillä yksimielistä ratkaisua, vaikka erikoissairaanhoidon työnjakoa työstämään nimettiin erillinen työryhmä. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio tekivät marraskuussa valtuustoissaan päätökset perustaa yhteisyritys Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. LPSHP:n hallitus teki marraskuussa hankintapäätöksen terveyspalvelujen hankkimiseksi perustettavalta yhteisyritykseltä. Mm. Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta siirtyisi suurelta osin yhteisyritykselle. Ulkoistamiseen liittyvä palvelusopimus allekirjoitettiin väliaikaisena joulukuussa, koska siihen liittyvät valtuustojen ja LPSHP:n päätökset eivät olleet lainvoimaisia niistä tehtyjen valitusten vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeri asetti muutamia päiviä ennen em. valtuustojen kokousta selvityshenkilöt, joiden tehtävänä oli selvittää Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista osana maakunta- ja sote-uudistusta. Selvityshenkilöiksi nimettiin KT Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen. Toimeksiantona oli mm. tehdä konkreettinen ehdotus siitä, miten erikoissairaanhoidon työnjako on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Lapissa ottaen huomioon yhteistyön edellytykset ja työnjako OYS-erva-alueella. Selvityshenkilöt jättivät ehdotuksensa alkuvuodesta 2018. Ehdotuksen mukaan oikeudellinen tilanne on yhteisyrityksestä johtuen sekava ja epävarma. Selvityshenkilöt arvioivat, että ulkoistamissopimukseen liittyy tavanomaisesta käytännöstä poikkeavia sopimusehtoja ja vinoumia päätösvallassa. Siksi lainsäätäjän tulee selvityshenkilöiden mielestä erikseen harkita, onko tarkoituksenmukaista velvoittaa maakunnat ottamaan vastuu tällaisista sopimuksista. Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksella Tromssassa touko-kesäkuun vaihteessa sekä työseminaarilla Luulajassa syyskuussa. Yhteistyön nimeksi hyväksyttiin Northern Health Across Borders. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Sairaanhoitopiiri haki vuonna 2016 yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen kanssa yhteisöjen erityisvaltionavustusta taide- ja kulttuuripalvelujen ankkuroimiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (hallituksen kärkihanke). Taiteen edistämiskeskus myönsi hankkeelle erityisvaltionavustusta. Taide tavoittaa hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä taidepalveluja tarjoavien vapaan kentän toimijoiden ja sairaanhoitopiirin välillä, kokeilla erilaisia tapoja toteuttaa taidetoimintaa hoitolaitoksessa, luoda käytäntöjä taidetoiminnan järjestämisellä sekä arvioida ja dokumentoida toiminnan onnistumisen kannalta tärkeitä käytännön toimintamalleja. Hankkeen taidesisällöt koostuvat esitys- ja musiikkivierailuista, yhteisötaideprojekteista/työpajoista sekä taidelainaamotoiminnan laajentamisesta valittuihin sairaalan yksiköihin. Vuonna 2017 hankkeessa toteutettiin mm. muraali pääsisäänkäynnin rampin ulkoseinään sekä synnytysosaston ideoima oma tuutulaulu Rinnallani aina. Sairaanhoitopiirillä on ollut lupa poiketa työaikalain (605/1996) 6 :n säännöksistä ensihoidossa enintään 24 tunnin palvelusvuoroilla. Poikkeuslupa päättyi vuoden 2016 lopussa. Joulukuussa saatiin Lounais-Suomen aluehallintovirastolta päätös poikkeusluvan jatkosta vuodelle 2017 muualle kuin Rovaniemelle. Päätöksen perusteella Rovaniemen ensihoidossa tuli vuonna 2017 noudattaa yleistyöaikaa, mikä lisäisi merkittävästi ensihoidon kustannuksia. Työneuvosto hyväksyi maaliskuussa sairaanhoitopiirin oikaisuvaatimuksen ja myönsi poikkeusluvan myös Rovaniemelle. 5

Sivu 27 Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2017 tulos on 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka jäsenkunnille on päätetty palauttaa 4,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna, jotta ylijäämää ei kertyisi. Mikäli yhtymävaltuusto hyväksyy yhtymähallituksen esityksen jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,75 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 6,3 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 4,0 miljoonaan euroon. Vuosikate 8,6 miljoonaa euroa oli poistoista 102 %. Investointimenot olivat 10,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 185,5 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 %. Toimintatuotot olivat 194,3 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 0,3 %. Useista rakennemuutoksista johtuen vuosien 2016 ja 2017 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2016 2017 keskimäärin 3,7 % ja toimintatuotot keskimäärin 3,6 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1.289 euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne alenivat 12 /as eli 1 %. Muutosta voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna hyvänä. Avohoitokäyntien määrä oli 239.072 ja kasvoi edellisvuodesta 23,4 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Kasvuun vaikutti Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Hoitopäivien määrä oli 78.214, joka aleni edellisvuodesta 1,8 %. Hoitojaksojen määrä oli 20.460 ja aleni edellisvuodesta prosentin. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja, eikä lopullisia päätöksiä tehty myöskään vuonna 2017. Lapin sairaanhoitopiirin kannalta toki tehtiin se myönteinen lainmuutos, että Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Sote-uudistuksen ja aluehallinto-/maakuntauudistuksen yhdistäminen on muodostanut selkeän riskin sote-uudistuksen etenemiselle, vaikka näiden kahden uudistuksen yhdistäminen on sinänsä perusteltua. Uudelleenvalmistelujen jälkeen edelleenkin keskeneräisen valinnanvapauslainsäädännön mukaan ottaminen uudistukseen ilman todellisia kokeiluja ja riittävää siirtymäaikaa on vielä pahempi uhka koko soteuudistukselle. Pahimmillaan on vaarassa käydä niin, että maakuntauudistus ja valinnanvapaus toteutuvat, mutta sote-uudistus jää toteutumatta sille alun perin asetettuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Maaliskuussa 2018 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

Sivu 28 1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Organisaatio 1.1.2014-31.5.2017 7

Sivu 29 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella 2013-2018 Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Leena Alenius) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) 5 Rovaniemi Matti Pauna (Urpo Sarajärvi) Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) Esko-Juhani Tennilä (Eini Maria Tennilä) Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) 8 (61) rajoitettu äänimäärä 43,40 Salla Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) 4 Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Savukoski Raimo Haapakoski (Tuovi Karvonen) 2 Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) Mikko Pyhäjärvi (Merja Aikio) Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) 9 Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuusto vaalikaudella 2018- Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Anu Avaskari (Eeva Harmanen) 7 Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Kemijärvi Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) 8 Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Kittilä Merja Korva (Markku Mäkitalo) 7 Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Kolari Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) 4 Tapani Risku (Tuula Leinonen) Posio Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) 4 Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Ranua Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) 5 Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Rovaniemi Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) (63) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) Ari Karvo (Heikki Lindroos) rajoitettu äänimäärä 43,75

Sivu 30 Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Merja Vilmilä) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Salla Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) 4 Kari Davidsainen (Pertti Aska) Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) 9 Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana 14.8.2017 asti toimi Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala. 15.8.2017 alkaen yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2017 aikana kolme kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 38 pykälää. Yhtymähallitus 15.8.2017 saakka Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallitus 15.8.2017 alkaen Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja 15.8.2017 asti. 15.8.2017 alkaen yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä vuonna 2017 toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 260 pykälää. Tarkastuslautakunta 15.8.2017 saakka Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen (22.11.2016 asti) Hannaliisa Sutinen (23.11.2016 alkaen) Tarkastuslautakunta 15.8.2017 alkaen Jäsenet Varajäsen 9

Sivu 31 Sakari Lipponen Jorma Kellokumpu Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Petteri Hirsikangas 15.8.-30.11.2017, Pekka Veisto 30.11.2017 lähtien Johanna Oksman Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi 15.8.2017 saakka Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen. 15.8.2017 alkaen tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 8 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 66 pykälää. Tilintarkastaja 2013 2018 Yhtymävaltuusto valitsi 9.4.2013 Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille 2013 2016. BDO Audiator Oy osti 31.7.2013 tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy sulautui BDO Audiator Oy:öön 1.1.2014. Valtuusto päätti 15.6.2016, että hallinnon ja talouden tarkastuspalvelujen optio vuosille 2017-18 käytetään ja ko. palvelut hankitaan BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalainen tilintarkastaja oli JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun 2014 saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila maaliskuuhun 2015 saakka. Maaliskuusta 2015 alkaen vastuunalainen tilintarkastaja on KHT, JHTT Jarmo Lohi. Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula kesäkuuhun 2015 saakka ja elokuusta 2015 alkaen HTM, JHTT Hilkka Ojala. 10

Sivu 32 1.3 Talouden kehitys Kilpailukykysopimuksesta ja tuottavuuden nopeasta kasvusta johtuen arvioidaan Suomen yksikkötyökustannusten laskeneen lähes 4 % vuonna 2017. Ennusteen mukaan Suomen yksikkötyökustannusten kasvu jää vuosina 2017-2019 selvästi euroaluetta hitaammaksi, joten Suomen kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi suhteessa muuhun euroalueeseen. Suomessa inflaatio oli 0,7 % vuonna 2017. Bkt oli 3,1 % ja noususuhdanteen arvioidaan jatkuvan lähivuosina. Vuonna 2018 bkt:n kasvun arvioidaan olevan 2 %:n luokkaa. Noususuhdanteessa verotulot kasvavat ja työttömyyden väheneminen pienentää työttömyysmenoja. Työttömyysaste oli 8,6 % vuonna 2017 ja se on 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Talouskasvu parantaa julkista taloutta, mutta ei kuitenkaan poista julkista taloutta heikentäviä tekijöitä; julkinen talous ei ole tasapainossa eli menot ovat suuremmat kuin tulot. Vaikka bkt:n kasvu vaikuttaa suotuisasti velan suhteeseen bkt:en, on pitkällä aika välillä ennustettavissa velkasuhteen kasvu, joka aiheutuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä kasvavista eläke- ja hoitokustannuksista. Meneillään olevan sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan sote-menot kasvaisivat vuosina 2020 2029 nimellisesti noin 4,4 % vuodessa, mutta tavoitteen mukaan kasvun tulisi jäädä alle 3 %:n. Valtion rahoitus maakunnille olisi laskennallista eikä maakuntien toteutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksia huomioitaisi valtion rahoituksen tarkistuksessa täysimääräisesti. Menojen kasvun hillintää voitaisiin tehdä mm. tehostamalla toimintaa, ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit, vähentämällä palveluntarvetta hoitamalla oikea-aikaisesti ja ehkäisemällä sairauksia, tukemalla terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa, korottamalla asiakasmaksuja, rajaamalla palveluntarjontaa siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon kuitenkin turvataan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Valtioneuvosto 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Terveydenhuoltolain muutos Terveydenhuoltolakia päivitettiin sekä ensihoitoa, että päivystystä koskevilta osin. Ensihoidon tulee muodostaa muiden päivystyksellisten kotona annettavien palvelujen kanssa toiminnallinen kokonaisuus. Ensihoidon palvelutasopäätöksen vastuita ja potilassiirtoihin liittyviä määräyksiä täsmennettiin. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen roolia vahvistettiin. Lakiin kirjattiin tehtävien keskittämiseen kansallisesti ja alueellisesti liittyviä tiukennuksia sekä asetuksenantovaltuutus valtioneuvostolle. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, määrättiin kokonaisuudessaan koottavaksi niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Muutoksella tavoitellaan aluesairaaloiden leikkaustoiminnan lopettamista. Lakiin kirjattiin 12 laajan päivystyksen sairaalaa, joiden velvoitteita tarkennetaan asetuksella. Lapin keskussairaala on yksi määrätyistä laajan päivystyksen sairaalasta. Länsi-Pohjan keskussairaala taas ei ole, minkä vuoksi sairaalan velvoitteet ovat sairaanhoitopiirin itsensä vapaammin määriteltävissä. Asialla on merkitystä mahdollisen tulevan maakunnan sairaaloiden työnjaon mahdollisuuksiin. Lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, maakunnasta, palveluntuottajista ja valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa Sairaanhoitopiirin hallitus antoi lausuntoja sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön luonnoksiin. Eduskunnassa käytiin myös kuultavana valmisteluvaiheessa. Lausunnoissa esitettiin huoli kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuudesta. 11

Sivu 33 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sote-uudistuksen valmistelu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain mukaan suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kunta-yhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vuoden 2017 aikana toteutettiin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana laadittua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille 2017 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2017-2020 pohjautui perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän linjauksiin järjestämissuunnitelman laadinnasta ja sisällöistä. Suunnitelmaa toteuttamisesta ja koordinoimisesta vastasivat Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön, kehittämisyksikön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) työntekijät. 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi Vuoden 2017 alkupuolella jatkettiin vuonna 2015 aloitettua sairaala sote-kuntoon -työskentelyä, jonka tavoitteena on mm. yhtenäistää organisaation toimintamalleja, asettaa entistä vahvemmin potilas toiminnan keskiöön, selkiyttää johtamisjärjestelmää, vähentää yksikköjen ja esimiesten määrää sekä osallistaa henkilöstö muutoksen valmisteluun ja muutokseen. Käytännössä työskentelyssä keskityttiin sairaanhoitopiirin yksikkömäärän hallittuun vähentämiseen, hoidollisten toimintayksiköiden rakenteiden samankaltaistamiseen ja esimiesroolien yhtenäistämiseen. Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2016 uuden hallintosäännön ja organisaatiouudistuksen. Tarkoitus oli jakaa organisaatio tulosaluejaon sijasta vastuualueisiin ja palvelualueisiin. Hallitus palautti joulukuussa organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon jatkovalmisteluun, joka jatkui alkuvuodesta 2017. Suunnitellusta jaosta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin ja pitäydyttiin aikaisemman kaltaisessa tulosalueorganisaatiossa. Johtajaylilääkärin roolia vastaavana lääkärinä selkeytettiin. Uusi organisaatio ja uusi hallintosääntö tulivat voimaan valtuustokauden vaihtuessa 1.6.2017, jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan. 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sotevalmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja -integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm 2, jonka alustava kustannusarvio oli n. 90 100 M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan 12

Sivu 34 suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna 2015. Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Suunnittelu vuonna 2017 Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti toukokuussa pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä. 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Vuoden 2017 aikana valmisteltiin sairaanhoitopiirille uutta tuottavuusohjelmaa, jonka avulla pyrittiin kehittämään edelleen erikoissairaanhoidon tuottamien palveluiden kokonaistuottavuutta. Tuottavuusohjelma jaettiin neljään (4) ylätason kehittämisalueeseen: 1) rakenteelliset muutokset, 2) henkilöstömuutokset, 3) potilaslähtöiseen palveluiden kehittämiseen ja 4) tuottavuuden jatkuvaan kehittämiseen. Vuoden 2017 aikana toteutettiin Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintojen hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen, Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen Lapin sairaanhoitopiirille sekä Lapin sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen osittainen ulkoistus LapIT:lle. Vuoden 2017 aikana jatkettiin systemaattista Leantyöskentelyä mm. Hukkahaavi-koulutusten ja Huddlen muodossa. Henkilöstömitoituksen toimeenpanossa ei edistytty vuoden 2017 aikana. 13

Sivu 35 1.4.5 Kehittäminen 2017 Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelma aloitettiin vuonna 2009. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut lisätä palvelutoiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Vuoden 2017 aikana jatkettiin suunnitelmallisesti jatkuvaan parantamiseen tähtäävään Hukkahaavi-toimintaa. Hukkahaavi menetelmä pohjautuu Lean -menetelmiin ja -ideologiaan. Toiminnassa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä ja toiminnan tavoitteena on systemaattinen laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Vuoden 2017 kehittämisen kohteina olivat tietojärjestelmiin liittyvä hukan vähentäminen, toiminnan rajapinnoista johtuvan hukan vähentäminen ja Lean-ideologian huomioiminen johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehitystyössä. Lisäksi osana Lean-ajattelua vuoden 2017 aikana jatkettiin säännöllisiä pystypalavereja eli ns. huddle-toimintaa (taulujohtaminen). Lapin sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon -kehittämishankkeessa. Sairaala SOTE-kuntoon -työssä keskityttiin edellisen vuoden tapaan sairaalaorganisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.6.2017. Johtamisen ja johtamisjärjestelmää kehitettiin ja kehitetään edelleen. Digikartta- tai paremminkin digistrategiatyöskentelyä jatkettiin vuoden 2017 aikana erilaisin käyttöönotoin. Lapin sairaanhoitopiiri otti käyttöön mm. Noona palvelun, aloitti erilaisia pilottihankkeita etäkirjaamiseen ja potilaan voinnin seurantaan sekä aloitti mobiiliteknologiaan perustuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitetun järjestelmän koekäytön. Vuonna 2017 jatkettiin myös raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien poistamiseksi ja se toteutetaan suunnitellusti vuosina 2014 2018. Vuoden 2017 aikana kehitettiin suunnitelmallisesti sairaanhoitopiirin KAIRA-portaalia siten, että se korvasi lopullisesti aikaisemman ExReport-raportointityökalun. Vuoden 2017 aikana toteutettiin myös Rovaniemen kaupungin sekä Muonio-Enontekiön kuntayhtymän perusterveydenhuollon tietojen lataaminen ja tuominen sairaanhoitopiirin ylläpitämään LappiDW:hen. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistui suunnitelmallisesti Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen UNA-hankkeeseen, jossa määriteltiin kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti Lapin liiton hallinnoimaan maakuntavalmisteluun. Yhteenveto vuoden 2017 hankkeista Kehittämisaihion/ projektin nimi CRICS Critical Communication, Safety and Humancentered Services of the Future Digistrategian toimeenpano Kehittämisen tavoite Resurssit Kehittämisen tulokset - Palvelumuotoilun keinot osaksi toiminnan kehittämistä - Simulaatio- ja virtuaalisen koulutuksen kehittäminen - Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen - Digistrategian mukaisten toimenpiteiden toimeenpano - Potilaan sähköinen ajanvaraus käytössä Ostopalvelut Lapin yliopistolta Suunnittelija Suunnittelija Palveluiden ostot Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologia on käytössä koko sairaalassa. Tekstiviestimuistutukset on testattu ja pilotit aloitettu. Potilaalle suunnattuja mobiilipalveluja mm. Noona ja uniapnean etädiagnostiikka on pilo- 14

Sivu 36 Hukkahaavi - Hukkahaavi-ohjelman juurruttaminen - Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa - Kaizen toiminnan juurruttaminen - Hukkahaavi toiminnan jatkokehittäminen Suunnittelija toitu ja käyttöönotettu. Asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitettua teknologiaa on koekäytetty pilottiyksiköissä. Hukkahaavi koulutus- ja kehittämisohjelman mukainen toimintamalli on jokapäiväisessä käytössä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Hukkahaavi-koulutusta kehitetty edelleen. Hukkaa on pystytty poistamaan mm. Kaizen toiminnalla. Koulutustoiminnan uudelleenorganisointi - Osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittäminen - Strategisen koulutussuunnittelun kehittäminen - Simulaatiokoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen omin voimin - Koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen Opetussuunnittelija Koulutussihteeri Osaamisen johtamisen prosessia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa. Osaamisen arviointimallia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa, laajennus koko sairaalaan toteutetaan vuoden 2018 aikana. C&Q Pro järjestelmä on otettu tuotantokäyttöön. Hankittu uusi simulaationukke ja simulaatiokoulutusta on toteutettu omin voimin. Prosessien kehittäminen - Uniapnean etädiagnisointi hankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin - Apuvälinekeskuksen toiminnan laajentaminen alueelliseksi toiminnaksi Ostopalvelut Projektityöntekijä, osaaikainen Projektisihteeri, osa-aikainen Uniapnea-diagnisoinnin laajentaminen jäsenkuntiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Effector-apuvälinerekisteri on käytössä ja toiminta on vakiintunut. Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTHyksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) - Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella - Toimiva kotihoito 2016-2018 - LaPe-hanke - Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen - raportointijärjestelmän kehittäminen - tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen - laaduntarkistustyö Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Asiantuntija LapIT Erityisasiantuntija LapIT Eximiabi -konsultointi Projektit toteutettu tai etenevät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportoinnin luotettavuutta on parennettu tietohuollon keinoin ja raportointiin liittyvät työkalut ovat toimivia. Tiedolla johtamista on kehitetty. LappiDW:n sisältöä on laajennettu kolmen kunnan perusterveydenhuollon tietosisällöillä. Sairaala Sote-kuntoon hanke Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Projektipäällikkö, osa-aikainen Projektisuunnittelija Palveluiden ostot Johtamisen kehittäminen edennyt osaamisen johtamisen osalta. Uusi organisaatio ja johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön 1.6.2017 alkaen. Johtamisjärjestelmää kehitetään edelleen. 15

Sivu 37 Taide tavoittaa -hanke - Taiteen saavutettavuuden parantaminen ja taidetoiminnan juurruttaminen osaksi Lapin sairaanhoitopiirin eri yksiköitä - Käytännön toimet, joilla parannetaan niin asiakkaiden kuin hoitohenkilökunnan viihtymistä ja jaksamista arjessa - Luoda yhteistyötä taiteen vapaan kentän toimijoiden ja sairaalan välille Tietojärjestelmien käyttöönotot - Anestesiakertomusjärjestel-män käyttöönotto - C&Q Pro järjestelmän käyttöönotto - Kantaan liittymisen alaprojektit Koordinaattori Sairaalan yhteyshenkilö Ostopalvelut Projektipäällikkö Tietosuojavastaava - Yhteistyö Lapin taiteilijaseuran kanssa - HIljentymisen tila taidegalleriaksi - Yhteistyö taiteen vapaan kentän toimijoiden kanssa - Muraali päivystyksen seinään - Taideperustaiset työhyvinvointia lisäävät työpajat - Kansainvälinen käsihygieniapäivä draaman ja musiikin keinoin. Käsihygieniaohjeet M.A. Nummisen laulamana - Käsinuket hoidon apuna - Synnytysosaston oma tuutulaulu - Osaston 5 A oma rap - Musiikkiesityksiä eri osastoilla C&Q Pro on otettu käyttöön Kantaan liittyvät osakokonaisuudet on toteuttu Tietosuojavastaava on palkattu ja aloittanut toimintansa. Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin - Varaus uusiin Erva- alueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin - Varaus tietohallinnon uusiin Erva-hankkeisiin - Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hanke Projektisuunnitelman mukainen toiminta 1.4.6 Koulutus 2017 Lapin kuntien terveydenhuollon yksiköiden osaamiskartoituksia päivitettiin koulutuskuntayhtymän toimesta kesällä 2016. Alueellista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa päivitettiin osaamiskartoituksista saatujen tietojen pohjalta. Kuntien ja erikoissairaanhoidon osaamistarpeille pohjautuvaa alueellista koulutuskalenteria arvioitiin yhdessä Lapin kuntien terveyskeskuksien johtavien / vastaavien hoitajien kanssa. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin 42 eripituista koulutusta. Osa koulutuksista oli kaksi tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Pääsääntöisesti koulutukset lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin videoteitse 4-16 kertaa. Aktiivisimmat osallistujat koulutuksiin löytyivät Kolarista (16), Kittilästä (12), Sodankylästä (11), Enontekiöltä (10), Kemijärveltä (10) ja Sallasta (10). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskussairaalasta vuoden 2017 aikana videoteitse noin 40 kertaa. Tiedotusta Oysin koulutustarjonnasta lisättiin myös kuntiin päin. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu, simulaatiot sekä perehtymisjaksot muissa yksiköissä ovat täydentämässä osaamisen kehittämistä. Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin suoritettiin lääkehoitoa (noin 200 henkilöä) ja ensihoitoa (perustaso 77 henkilöä, hoitotaso 48 henkilöä). Duodecimin Oppiportin verkkokurssit lisäsivät mahdollisuuksia eoppimiseen. Lapin sairaanhoitopiirissä opintoja aloitettiin 1088 kertaa. Suosi- 16

Sivu 38 tuimmat kurssit olivat EKG:n perusteet ja tulkinta (251), Defibrillaattorit verkkotentti (154), Elvytys (152) ja Infektioiden torjunta (136). Oppiportin verkkokursseja julkaistaan jatkuvasti uusia määrän ollessa tällä hetkellä reilut 70 verkkokurssia. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö on ollut noin 1000 käynnin luokkaa vuodessa vuosina 2016-2017. Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät vuonna 2017 löytyvät Ranualta, Rovaniemeltä, Sallasta, Kittilästä ja Kolarista. 17

Sivu 39 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Vuoden 2016 aikana maan hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle, joilla on alueellaan itsehallinto ja joille siirtyy myös muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Osana uudistusta valmisteltiin lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alussa eli vuotta aiemmin suunniteltua myöhemmin. Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 1.1.2017 voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sote- ja maakuntauudistus merkitsee käytännössä sitä, että Lappi on yksi maakunta ja nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit lakkaavat. Lapin keskussairaala on laajan päivystyksen sairaala, Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystys on suppeampi. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimissa Sote-savotta- ja Koko Lapin sote -hankkeissa. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Sairaanhoitopiirien työnjakokeskustelua on käyty, mutta ilman konkreettisia tuloksia. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio tekivät marraskuussa valtuustoissaan päätökset perustaa yhteisyritys Mehiläinen ryhmittymän kanssa sekä valtuuttaa LPSHP:n hallituksen tekemään hankintapäätöksen terveyspalvelujen hankkimiseksi perustettavalta yhteisyritykseltä. Mm. Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta siirtyisi suurelta osin yhteisyritykselle. LPSHP:n hallitus teki hankintapäätöksen marraskuussa. Päätöksistä on valitettu. Em. kunnat ja LPSHP tekivät yhteisyrityksestä väliaikaisen sopimuksen joulukuussa. Yhteisyrityksen myötä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden välille uhkaa syntyä kilpailutilanne, joka ei välttämättä mahdollista sopimista sairaaloiden välisestä työnjaosta. Lapin maakunnan erikoissairaanhoidon tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, onko Lapissa jatkossa kaksi keskenään kilpailevaa sairaalaa vai yksi sairaala, joka toimii kahdessa paikassa, Rovaniemellä ja Kemissä. Yhteisymmärrystä tästä peruskysymyksestä ei vielä ole. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakoa on toivottavaa kehittää siten, että päivystyksellisiä ja sitä tukevia toimintoja keskitetään LKS:aan ja päivystyksestä irrallisempia toimintoja LPKS:aan. Tämänkaltainen työnjaon kehittäminen on huomattavasti helpompaa yksi sairaala kahdella paikkakunnalla -mallilla kuin kahden erillisen sairaalan kesken. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa enenevästi hoitoa ilman sairaalakäyntejä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. 18

Sivu 40 Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. Selkeä uhka on, että valinnanvapauden myötä sairaaloiden välille syntyy kilpailutilanne, josta yhteistyö kärsii. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivystyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. 19

Sivu 41 Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta. 20

Sivu 42 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2017 yhteensä 1761,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 108,5 enemmän kuin vuonna 2016. Lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista. Toisaalta tietohallinnon palvelujen ulkoistamisen myötä sairaanhoitopiiristä LapIt Oy:öön siirtyi yhdeksän vakanssia. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137 144 149 151 162 178 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1071 1052 1166 1172 1174 1266 Huoltohenkilöstö 216 215 217 218 218 225,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 100 102 105 103 99 92 Koko henkilöstö 1524 1513 1637 1644 1653 1761,5 Vuoden 2017 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1509 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 567 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2017 sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2016 oli 78 prosenttia. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2017 Henkilötyövuodet 2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin Muutos.vuodesta 2016 Yhteensä 2016 1471,03 513,90 1984,93 3,26 % 1922,19 2017 Vakinaiset (2016) Määräaikaiset (2016) Yhteensä (2016) Määräaikaisten osuus prosentteina (2016) Lääkärit 84,36 (82,65) 80,94 (75,14) 165,30 (157,79) 48,96 (47,62) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 111,34 (1045,72) 339,06 (337,29) 1450,40 (1383,01) 23,38 (24,39) Huoltohenkilöstö 191 (197,95) 53,82 (48,47) 244,82 (246,42) 21,98 (19,67) 21

Sivu 43 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 85,01 (92,50) 39,20 (42,47) 124,21 (134,97) 31,60 (31,47) Yhteensä 1 471,94 (1418,82) 514,07 (503,37) 1986,01 (1922,19) 25,88 (26,19) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Henkilöstön vaihtuvuus 2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (v 2016 1484). Vakinaisesta palvelussuhteesta vuonna 2017 rtisanoutui 116 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 87 5,86 Päättyneet palvelussuhteet 116 7,81 Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattiin 87 viranhaltijaa/työntekijää. Määrä laski merkittävästi vuodesta 2016, jolloin nimityksiä oli yhteensä 128, nimitykset ilman hakumenettelyä koskivat suurelta osin ensihoidon henkilökuntaa. Vuonna 2017 ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 43 henkilöä, jotka olivat pitkään hoitaneet kyseessä olevaa työsopimussuhteista tehtävää. Näistä 32 oli tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa, 10 huoltohenkilöstöä ja 1 hallinto- ja toimistohenkilöstöä. Hakumenettelyn kautta vakinaistettiin 44 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden määrät Sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2017 oli 26 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin 10 työntekijälle. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 2007 2017 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Eläkelaji 2017 2016 2015 2014 Vanhuuseläke 26 30 28 27 Työkyvyttömyyseläke 0 5-3 Osatyökyvyttömyyseläke 18 11 19 11 Kuntoutustuki 10 5 5 3 Yhteensä 54 51 52 44 Osa-aikaeläke 6 4 2 3 Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2017 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 22

Sivu 44 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Vuoden aikana päivitettiin valmius- ja varautumissuunnitelmia ja järjestettiin sairaanhoitopiirin oma johtokeskustason valmiusharjoitus. Sairaanhoitopiiri oli mukana KUJA-kuntien jatkuvuudenhallintaprojektissa. Projektin tavoitteena oli tukea sekä kehittää kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Projektin tuloksena syntyi näkemys jatkuvuudenhallintakokonaisuuden nykytilasta, johdon tahtotilasta ja kehitettävistä osakokonaisuuksista sekä suunnitelmat merkittävimpien jatkuvuudenhallinnan kehittämiskohteiden kehittämistoimenpiteistä aikatauluineen. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on systemaattisesti analysoida tapahtuneita potilas-vahinkoja. Tavoitteena on pystyä analysoinnin avulla puuttumaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. Voimassa olevien vakuutusten kattavuus suhteessa riskeihin kartoitettiin vuonna 2016, määriteltiin uusi vakuutusturvan taso ja vakuutukset kilpailutettiin vastaamaan tätä tasoa. Uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2017 alusta. Vakuutusturvatason arviointi ja vakuutuksien kilpailutus tehtiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on kuntayhtymän käytettävissä aina tarvittaessa. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Sekä tietohallinnossa että teknisissä palveluissa toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. ICT-palvelut siirrettiin inhouse-yhtiö LapIT:n tuotettavaksi. Muutoksen tavoitteena on mm. parempi riskienhallinta ns. leveämpien hartioiden kautta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 23

Sivu 45 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään kompressorien käyttöä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu radiologian isotooppilaboratorion tiloihin. Vuoden 2016 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (1 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneille ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Poistoilman puhalluksiin on uudistusten yhteydessä asennettu Retermia talteenotto laitteistot Porokatu 39 kiinteistöön. Talteen otettu energia hyödynnetään tuloilman lämmityksessä. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia led-valoiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana mm. rakennuksen I-osan poliklinikoiden tiloissa. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmä on jatkettiin sairaalan jäteohjeen päivityksen ja eri jätekomponettien keräyssuunnitelman laadintaa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Ekokemin laitoksiin asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla. Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpolttolaitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelypisteeseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. 24

Sivu 46 Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäisen valvonnan voidaan arvioitua toteutuneen tilikaudella asianmukaisesti, vaikka sisäisessä tarkastuksen ostopalvelua ei ole ollut käytössä. 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2017 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Yhtymähallitus antoi vuonna 2010 ohjeen yhtenäisestä päätöksentekomenettelystä henkilöstöasioissa (ns. delegointimatriisi). Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti 1.6.2017. Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä talousarviossa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään 25

Sivu 47 tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt uudet hankintaohjeet joulukuussa 2016. Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen tarkastus kilpailutettiin vuonna 2012. Sopimus sisäisestä tarkastuksesta tehtiin PWC Pricewaterhouse Coopers Oy:n kanssa. Sopimuksen viimeinen optiovuosi päättyi loppuvuodesta 2016. Uutta sisäisen tarkastuksen hankintaa valmisteltiin vuonna 2017 ja hankintapäätös tehtiin alkuvuodesta 2018. Sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi vuosille 2018-2019 valittiin KPMG Oy Ab. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Yhtymähallituksen käsityksen mukaan sairaanhoitopiirin sisäinen tarkastus on olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi, vaikka sisäisessä tarkastuksen ostopalvelua ei ole ollut käytössä. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 26

Sivu 48 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus on vuotta 2017 koskevan tilinpäätöskäsittelyn 24.1.2018 9 yhteydessä päättänyt esittää yhtymävaltuustolle jäsenkuntalaskutuksen oikaisua ylijäämän kertymisen estämiseksi. Jäsenkunnille esitetään vuoden 2017 laskutukseen 4,7 milj. euron oikaisua. Oikaisu on huomioitu vuoden 2017 tilinpäätöstä laadittaessa tuloslaskelmassa. Yhtymävaltuuston hyväksyessä jäsenkuntalaskutuksen oikaisun maksetaan oikaisu jäsenkunnille palautuksena 30.6.2018 mennessä. Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2017 olivat 194,3 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 0,6 milj. euroa eli 0,3 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevien myyntituottojen määrässä ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 10,5 % ja osastohoidon myyntituotot kasvoivat 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu pysähtyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 0,9 % ja osastohoidon myyntituottojen 16,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksuihin tehtiin 2 % korotukset 1.1.2017 alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa eli 6,4 % toteuman ollessa 7,2 milj. euroa. Asiakasmaksukertymään vaikutti maksujen korotusten lisäksi Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 1.10.2017 alkaen. Vuokratuotot kasvoivat 0,15 milj. euroa toteuman ollessa lähes miljoonan euron. Vuokratuottojen kasvuun vaikutti merkittävästi uuden vuokrasopimuksen voimaan tulo 1.1.2017 Muurolan tiloihin. Muut ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa eli 114,7 % toteuman ollessa 1,2 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen kasvun on aiheuttanut siirtyvälomaoikeus tulo, joka koostuu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Muonio-Enontekiö terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön liikkeenluovutussiirtojen yhteydessä sairaanhoitopiirille maksetuista henkilöstön lomaoikeuksista. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2017 oli 185,5 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euron eli 1,3 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 6,5 milj. euroa eli 4,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen pienentyessä lähes 4,2 milj. euroa eli 13,1 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 98,8 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen 1.2.2017 alkaen ja Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen 1.101.2017 alkaen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Henkilöstökuluihin vaikutti pienentävästi sairaanhoitopiirin ict-palvelujen siirtyminen Lapit Oy:n tuottamaksi 1.9.2017 alkaen. Sairaanhoitopiirin työntekijöistä siirtyi 11 henkilöä liikkeenluovutuksessa LapIt Oy:lle. Vuoden 2017 (31.12.2016 31.12.2017) aikana tapahtunut henkilöstömäärän nettomuutos on 92 henkilön kasvu. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla ja ict-palvelut on tuotettu ostopalveluna 1.9.2017 alkaen. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 1,4 milj. euroa eli 5,6 % suurempana kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 26,0 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheutti erityisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostot ja ict-palvelujen ostot. Vakuutusten kilpailuttamisella saatiin vakuutusturvaa paremmaksi, mutta aiempaa edullisemmin. Vakuutusmaksuja muista kuin potilasvahinkovakuutuksesta maksettiin n. 0,17 milj. euroa ja potilasvahinkovakuutusmaksuja maksettiin lähes 0,14 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Potilasvahinkovakuutusmaksuja maksettiin 1,1 milj. euroa ja muita vakuutuksia 0,35milj. euroa. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 27,7 milj. euroa, joka on 4,2 milj. euroa eli 13,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 1,8 milj. euroa eli 7,0 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 28,2 milj. euroa. 0,87 milj. euron kasvu johtui lääkkeistä ja lääkevalmisteista. Merkittävää kasvua oli myös tutkimus- ja hoitokoneiden ja tarvikkeiden sekä kaluston hankinnan kasvu. 27

Sivu 49 Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 8,8 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 8,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,25 milj. euroa suurempina kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Tilikauden tulos oli 0,2 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä 558 545 euroa. Tilikauden ylijäämä on 0,75 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 5,5 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa 307 779. Tilinpäätöksessä 2017 olevat merkittävät poikkeukselliset taloudelliset tapahtumat: - Jäsenkuntalaskutuksen oikaisu, palautus yhteensä 4,7 milj. euroa. - Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.2.2017 alkaen. - Sairaanhoitopiirin ict-palveluiden siirtyminen LapIt Oy:n tuottamaksi 1.9.2017 alkaen. - Muonio-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.10.2017 alkaen. 28

Sivu 50 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 2017 2016 1 000 1 000 Toimintatuotot 194 288 193 727 Toimintakulut -185 477-183 140 Toimintakate 8 810 10 586 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 35 35 Muut rahoitustuotot 147 114 Korkokulut -67-96 Muut rahoituskulut -349-460 Vuosikate 8 576 10 179 Poistot ja arvonalentumiset -8 386-7 428 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 190 2 751 Tilinpäätössiirrot 559 309 Tilikauden ylijäämä 749 3 060 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 104,75 105,78 Vuosikate / Poistot, % 102,27 137,04 Vuosikate, euroa / asukas 72,86 86,42 Asukasmäärä 117 702 117 789 29

Sivu 51 1.10.2 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, 1000 31.12.2017 31.12.2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 576 10 179 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -158 161 Toiminnan rahavirta 8 418 10 340 Investointien rahavirta -10 180-15 428 investointimenot -10 180-15 433 investointitulot 0 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 5 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 762-5 087 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -1 600-1 600 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600 Lyhytaik. Lainojen muutos 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 227-1 507 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 11 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -206 105 Saamisten muutos 803-1 349 Korottomien velkojen muutos 3 625-274 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 627-3 107 Rahavarojen muutos 865-8 194 Rahavarojen muutos 865-8 194 Rahavarat 31.12. 12 776 11 911 Rahavarat 1.1. 11 911 20 105 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v. 5 491 1 132 Investointien tulorahoitus, % 84,25 65,98 Lainanhoitokate 5,18 6,06 Kassan riittävyys, pv 24 22 Asukasmäärä 117 702 117 789 30

Sivu 52 Kuntayhtymän omavaraisuus on 42,77 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 4,0 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 24 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä 331926,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut 12.6.2013 omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on 100 000 euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen. 1.10.3 Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2017 2016 VASTATTAVAA 2017 2016 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 2 037 2 018 III Muut omat rahastot 504 811 2. Muut pitkävaikutteiset men 71 120 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 521 2 461 2 108 2 138 V Tilikauden ylijäämä 749 3 060 28 902 28 461 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 554 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset 31 787 33 880 VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto 5 475 4 875 1. Poistoero 4 465 4 716 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 662 495 2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat 41 477 39 804 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 8 513 8 671 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 179 1 028 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 15 15 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 81 76 1 194 1 044 E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 3 200 4 000 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 1 600 1. Aineet ja tarvikkeet 2 420 2 214 5. Saadut ennakot 194 143 6. Ostovelat 6 921 5 723 II Saamiset 7. Muut velat 3 415 3 036 Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 21 723 19 727 Lyhytaikaiset saamiset 33 054 30 229 1. Myyntisaamiset 14 771 16 484 3. Muut saamiset 2 490 1 909 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 216 76 154 4. Siirtosaamiset 980 651 18 241 19 044 TASE Omavaraisuus-% 42,77 43,65 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,56 17,60 1. Osakkeet ja osuudet 29 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 6 270 5 522 4. Muut arvopaperit 30 30 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 53,27 46,88 Lainakanta 31.12., 1000 4 000 5 600 Lainakanta, / asukas 33,98 47,54 IV Rahat ja pankkisaamiset 12 716 11 851 Lainasaamiset, 1000 0 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 216 76 154 Asukasmäärä 31.12 117 702 117 789 31

Sivu 53 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 78,2 milj. euroa (edellisenä vuonna 76,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,5 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 5,5 milj. euroa (2,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 748761,77 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2017 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 15 095 219,76 euroa (13,7 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 8,5 milj. euroa (8,7 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 4 465000,00 euroa (4 715 766,40 euroa), mikä on syntynyt Ounasrinteen sairaalan kiinteistön ja Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. Ounasrinteen sairaalakiinteistöä varten tehty varaus on kirjattu vuonna 2002 ja se puretaan 16 vuoden aikana. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta. 1.11 Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 194 287 Toimintakulut -185 477 Korkotuotot 107 Korkokulut -71 Muut rahoitustuotot 75 Muut rahoituskulut -345 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät -158 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 0 Investointimenot -10 179 luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh. -1 600 Lyhytaik. lainojen väh. KOKONAISTULOT yhteensä 194 469 KOKONAISMENOT yhteensä -197 831 Kokonaistulojen ja -menojen erotus on -3,36 milj. e, käyttöpääomaa sidottiin 4,23 milj.eur, edellistä vuotta vähemmän, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli n. 865 tuhatta euroa. 32

Sivu 54 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Rovaniemen Keskuspesula Oy Kuntayhtymät Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Osakkuusyhteisöt As. Oy Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä vt. hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %).. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2017 yhteensä 3,4 milj. (3,3 milj. vuonna 2016). Kasvua edellisestä vuodesta on 3,6 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,7 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärän kasvu oli 91 359 kg eli 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2017 on henkilöstöä ollut keskimäärin 49 (50 vuonna 2016). Yhtiön tilikauden voitto (tappio) vuodelta 2017 on -45 438,98 (vuonna 2016 tilikauden voitto oli 66 722,53 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2017 kirjattavan voiton jälkeen on 682 586,37. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle, 33

Sivu 55 mm. markkinoilta vetäytymistä. Vuoden 2017 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. Tavoitteena on edetä alkuvuonna 2018. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin johtokunnan jäsenenä on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet 21.4.2017 pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Kaarlo Alaoja, Seija Karvo ja Helena Norvapalo. Yhtymäkokouksessa 15.12.2017 edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Riku Tapio ja Toini Sanila sekä valtakirjalla talousjohtaja Elisa Kusmin. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2017 luottamushenkilö Kaarlo Alaoja. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2017 kokouksessaan 2.3.2018. Vuoden 2017 aikana Nordlabissa tehtiin 8,7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja laskimoverinäytteitä otettiin 1,3 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 66,1 milj. euroa ja investointien suunniteltu taso 1,755 milj. euroa. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui eli vuodelle 2017 valmisteltuun hinnastoon ei tehty muutoksia. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 67,1 milj. euroa eli toimintakulutavoite ylittyi 1,6 %. Investointien toteuma oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 110,4 %. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen: Kysynnän ja saatavuuden osalta: Päivystyksen kiirenäytteisiin pyritään vastaamaan alle 90 minuutissa 86 %:ssa tapauksista ja tavoite saavutettiin, alle 90 minuutissa vastattiin 88,8 % tapauksista. Aamukierron näytteenottoihin tuli olla vastattuna klo 10 mennessä 85 % tapauksista. Tavoite saavutettiin. Toteuma oli 85,9 % tapauksista. Tuottavuuden osalta: Suoritteet/työpanos tavoitteesta jäätiin hieman; toteuma oli 16 558 tavoitteen ollessa 16 155. Liikevaihto/palkat tavoite saavutettiin tavoitteen; toteuma oli 2,86 tavoitteen ollessa 2,74. Yksikkökohtaisen kustannuksen euroa/suorite tavoitteesta 6,67 euroa jäätiin 11 senttiä: 6,78 euroa. Talouden tavoitteena oli 66,17 milj. euron liikevaihto, joka ylittyi 2 % ollen 67,50 milj. euroa. Myös toimintakulut ylittyivät talousarviosta. Toimintakulujen ylitys oli 1,6 % toteuman ollessa 67,12 milj. euroa. Tavoite oli 66,06 milj. euroa. Tulos oli 1,30 milj. euroa, joka muodostui tavoitetta merkittävästi paremmaksi tavoitteen olleessa 0,42 milj. euroa. Henkilöstötavoitteena oli palkallisten palvelussuhteiden määrä 612,8 ja jonka toteuma oli 598,5. Toteuma oli 97,7 %. Sairauspoissaolotavoitteeksi oli asetettu enintään 4 % palvelujaksopäivistä, mutta tähän tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä sairauspoissaoloja kertyi 4,6 %. Palkkoihin varattu määräraha alittui 0,6 % toteuman ollessa 23,99 milj. euroa. Tavoite oli 24,13 milj. euroa. Vuoden 2017 aikana on NordLab aloitaanut suunnittelu- ja selvitystyön kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteiden laboratoriokeskusten kanssa. Selvityksen tavoitteena on tutkia yhteisyrityksen perustamisen edellytykset. Tavoitteena on, että selvitys valmistuu kesäksi 2018. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 34

Sivu 56 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 2017 2016 1 000 1 000 Toimintatuotot 206 216 205 391 Toimintakulut -196 728-194 336 Toimintakate 9 488 11 055 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 35 36 Muut rahoitustuotot 128 95 Korkokulut -71-96 Muut rahoituskulut -345-462 Vuosikate 9 234 10 628 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 875-7 919 Tilikauden tulos 360 2 709 Tilinpäätössiirrot 308 294 Tilikauden verot -6 0 Vähemmistöosuudet 11-16 Tilikauden yli/alijäämä 672 2 987 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,8 105,7 Vuosikate/Poistot, % 104,1 134,2 Konsernin toimintatuotot vuonna 2017 olivat 206,2 milj. euroa ja toimintakulut 196,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui 9,5 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Kulut kasvoivat 1,2 %:lla, samalla kun tuottojen kasvu jäi 0,4 %:iin. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,3 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta, joka pieneni sairaanhoitopiirin osalta vertailuvuoteen nähden. Konsernin vuosikate vuonna 2017 oli 9,2 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 0,4 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 0,7 milj. euroa. 35

Sivu 57 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2017 2016 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 234 10 628 Tilikauden verot -6 Tulorahoituksen korjauserät -159 163 Investointien rahavirta Investointimenot -10 790-15 846 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 13 17 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 707-5 039 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys -1 600-1 600 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 276-1 589 Rahoituksen rahavirta 2 676-3 189 Rahavarojen muutos 969-8 228 Rahavarat 31.12. 13 978 13 009 Rahavarat 1.1. -13 009-21 238 969-8 228 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 5 445 1 451 Investointien tulorahoitus, % 85,6 67,1 Lainahoitokate 5,6 6,3 Kassan riittävyys, pv 24 22 Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2017 oli 9,1 milj. euroa ja investointimenot olivat 10,8 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi näin ollen 1,7 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä 31.12.2017 oli 5,4 milj. euroa. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 2,7 milj. euroa positiivinen huolimatta 1,6 milj. euron lainojen lyhennyksestä. Tämä selittyy muilla maksuvalmiuden muutoksilla: lyhytaikaisten korottomien velkojen määrä (mm. lomapalkkavelat sekä shp:n ylijäämän palautus jäsenkunnille) kasvoi ja saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä pieneni. Lainanhoitokate pysyi edelleen hyvänä (5,6), mikä tarkoittaa, että tulorahoitus riittää hyvin lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 14,0 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 24 päivää. 36

Sivu 58 KONSERNITASE VASTAAVAA 2017 2016 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 116 2 103 Muut pitkävaikutteiset menot 92 147 Ennakkomaksut 207 92 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 554 Rakennukset 31 850 33 948 Koneet ja kalusto 5 915 5 335 Muut aineelliset hyödykkeet 347 327 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 3 672 495 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 483 333 Muut saamiset 15 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 444 2 240 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 19 621 20 328 Rahoitusarvopaperit 60 59 Rahat ja pankkisaamiset 13 919 12 950 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 295 78 926 VASTATTAVAA 2017 2016 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 22 128 Muut omat rahastot 504 811 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 007 8 020 Tilikauden ylijäämä 672 2 987 VÄHEMMISTÖOSUUDET 183 193 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 8 513 8 671 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 81 76 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen 3 200 4 000 Lyhytaikainen korollinen 800 1 600 Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot 194 143 Ostovelat 7 516 6 241 Muut velat 3 628 3 254 Siirtovelat 22 868 20 801 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 295 78 926 37

Sivu 59 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2017 2016 Omavaraisuusaste, % 42,3 43,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,4 17,5 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 23,7 19,8 Kertynyt ylijäämä, 1000 11 679 11 007 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 4 000 5 600 Konsernitaseen loppusumma 31.12.2017 oli 81,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset investointihankkeet). Myös rahat ja pankkisaamiset olivat suuremmat kuin vertailuvuoden päättyessä. Taseen vastattavaa puolella kasvua tapahtui erityisesti korottomien velkojen määrässä (mm. siirtoveloissa esitettävät lomapalkkavelat ja sairaanhoitopiirin ylijäämän palautus jäsenkunnille). Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 42,3 % heikentyen hieman edellisvuodesta. Omavaraisuusasteeseen vaikutti negatiivisesti edellä mainittu korottomien velkojen kasvu. Konsernin lainakanta (korolliset velat) sen sijaan pieneni 1,6 milj. euroa ollen vuoden lopussa 4,0 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus säilyi noin 18 %:ssa. Tämä tarkoittaa, että vieraan pääoman takaisinmaksuun tarvittaisiin vajaa viidennes konsernin tulorahoituksesta. Uutena konsernitaseen tunnuslukuna esitetään konsernin velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloihin. Tässä tunnusluvussa vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasingsopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näin tarkasteltuna konsernin velat ja vastuut kasvoivat vuonna 2017. Kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin ja Kemijoki Oy:n välinen kymmenen vuoden vuokrasopimus mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiloista. Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 11,7 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 4,6 milj. euroa). 38

Sivu 60 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2017 tuloksen 190 216,25 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään 84 585,61 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään 85 105,21 euroa - investointirahastosta vähennetään 307 259,52 euroa (YV 13.6.2007 3 ja 11.6.2008 49) - poistoeroa vähennetään 15 766,40 euroa Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan (vuonna 2002) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - poistoeroa vähennetään 235 000,00 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta. - vuoden 2017 ylijäämä 748 761,77 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille. 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2017 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 5,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä kirjataan lisää lähes 749 tuhatta. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä lähes 6,3 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 39

Sivu 61 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2017 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 194,3 milj. euroa. Tämän lisäksi yhtymähallitus päätti esittää yhtymävaltuustolle 24.1.2018 9 jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, jonka perusteella jäsenkunnille palautetaan 4,7 milj. euroa. Päätösesityksestä myötä toteuma jäi 2,4 milj. euroa eli 1,2 % pienemmäksi kuin muutettu talousarvio.. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli kuitenkin 2,4 milj. euroa eli 2,0 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2017 toimintakulut olivat 185,5 milj. euroa, mikä oli 3,2 milj. euroa ja 1,7 % ennakoitua pienempi toteuma. Henkilöstökulujen toteuma % oli 96,6 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, jotka toteutuivat 1,1 milj. euroa ja 4 % pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 7,9 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 8,8 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,2 milj.. Toteuma oli 145 tuhatta euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 8,6 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 7,6 milj. euroa. Investointisuunnitelma oli kokonaisuudessaan 11,4 milj. euroa. Investointeihin tehtiin määrärahamuutoksia vain kokonaissumman sisällä hankkeiden välillä. Vaikka investointien toteuma oli 10,2 milj. euroa ja ylitti vuosikatteen, uutta lainarahaa ei tarvinnut nostaa, vaan investoinnit voitiin rahoittaa kassavirralla. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,1 milj. euroa. Poistot toteutuivat 266 051euroa suurempana kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin 250 766,40 ja rahastot vähenivät -307 779 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen 190 216,25 euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 748761,77 euroa. 40

Sivu 62 2.1.1 Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain muutoksen myötä määrätty laajan päivystyksen sairaalaksi. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin itse tekemää strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2017 korvata 23 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 45. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä vuonna 2017 väheni samassa suhteessa edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuuteen tähtäävä työ on siis tuottanut tulosta. Muistutusten (90) ja kanteluiden (12) määrä on aiempien vuosien tasolla 41

Sivu 63 Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Valmisteluun sisältynyt työnjaon selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa ei johtanut yhteisiin ratkaisuihin vaan jäi maakunnan päättäjien myöhemmin ratkottavaksi. Yhteistyö potilaiden hoidossa on toiminut kuten ennenkin. Erityisvastuualueen yhteistyötä on kehitetty osana laajempaa sote-valmistelua. Konkreettisena uutena työnjakoratkaisuna toteutettiin fyysikkopalvelujen yhdistäminen OYS toiminnaksi. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2017 - Yhteispäivystyksen toimintaa kehitettiin yhdessä Rovaniemen terveyskeskuksen kanssa yleislääkäripäivystyksen toteuttamisen osalta. Lääkärityön tuotti pääasiassa Rovaniemen omat lääkärit päivä ja ilta-aikaan. Päivystysasetuksen velvoitetta yleislääkärin yöpäivystyksestä valmisteltiin yhdessä alueen terveyskeskusten kanssa. Toteutus siirtyi vuodenvaihteesta myöhemmäksi. - Rovaniemen mielenterveys ja päihdepalveluiden yhdistäminen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen kanssa toteutettiin 1.2.2017. Toiminta organisoitiin viiteen uuteen tulosyksikköön. Kehitettiin avohoitoa ja matalan kynnyksen palveluja painottava toimintamalli sekä otettiin käyttöön enemmän etälääkäripalveluja. Avohoitoon siirtymistä tukemaan käynnistettiin intensiivipoliklinikka. Avohoito siirtyi uusiin tiloihin Valtakadulle. - Rovaniemen terveyskeskuksen traumapoliklinikkatoiminta siirtyi kirurgian poliklinikan toiminnaksi. - Potilasturvallisuuteen ja laadun kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota monin tavoin. MET (Medical emergency team) toimintamalli otettiin käyttöön kriittisesti sairaan potilaan hoidon tehostamiseksi ja toteutettiin henkilökunnan influenssarokotus potilaiden suojaamiseksi hyvällä kattavuudella. Korvattujen ja ilmoitettujen potilasvahinkojen määrä sairaanhoitopiirin alueella väheni edeltävästä tasosta merkittävästi. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä siirtyi kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimuksella sairaanhoitopiirin vastuulle 1.10. Perusterveydenhuollolle perustettiin sairaanhoitopiirin organisaatioon oma tulosalueensa. Sen tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemisen sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. 42

Asiakas- ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 64 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaskokemus korkealle Asetetaan kunnianhimoinen tavoite, mitataan kokemusta käytettävissä olevilla keinoilla ja reagoidaan tuloksiin osana arkijohtamista. Asiakaspalautteita ja asiakasraatia on hyödynnetty uusien ratkaisujen löytämiseksi ja testaamiseksi. Potilaan tarpeen mukaisen hoidon suunnittelu ja toteutus yhdessä potilaan ja tarvittavien erikoisalojen kanssa. Potilaan osuutta hoitosuunnitelmissa ei pystytä vielä arvioimaan. Hyödynnetään kokemusta vahvistavia teknologioita (esim. tekstiviestimuistutukset ja palautteen kysely) Tekstiviestipalvelu on otettu käyttöön ja tekstiviestipalautteita hyödynnetään koko organisaation kehittämistyössä. Palvelulupauksen valmistelu Vaiheistetaan palvelulupauksen suunnittelu ja toteutetaan se osana toiminnan johtamista niin, että vuoden 2017 lopussa jokainen työntekijä tuntee lupauksen ja tietää mitä se omassa työssä merkitsee. Palvelulupauksen suunnittelu on kesken Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Hyödynnetään ja kehitetään käytössä olevia asiakasfoorumeita. Asiakasraadin toimintaa on kehitetty osallistavaksi ja työpajamaiseksi. Asiakasraadin jäsenten osallisuutta toiminnan kehittämistyössä on vahvistettu. Kehitetään keinoja vahvistaa asiakkaan roolia oman hoitonsa asiantuntijana. Digitaalinen järjestelmä syöpäpotilaiden hoidossa on otettu käyttöön potilaiden oman hoidon tueksi. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Selkeytetään johtajien tehtäviä ja vahvistetaan edellytyksiä suoriutua tehtävistä. Toteutetaan organisaation johtajakoulu, jolla valmentaudutaan uuteen johtamismalliin ja tuleviin sote-muutoksiin. Päätoimisten johtajien määrä on ennallaan. Johtajakoulua toteutettu, mutta sen vaikutusarviota ei ole tehty Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen tasaaminen Työn joustava Toteutetaan osaamiskartoitukset ja otetaan käyttöön tietojärjestelmä, jolla erityisosaamista kyetään tarkemmin hyödyntämään toiminnassa. Arvioidaan osana päivittäisjohtamista resurssien kohdentuminen työn ja tehtävien mukaan (huddlaus) Osaamisen määrittely ja arviointi on pilottiyksiköissä toteutettu, työ jatkuu muissa yksiköissä. Tietojärjestelmä on otettu käyttöön yhdessä yksikössä. Yksiköiden välistä työn kuormittavuuden tasausta toteutetaan päivittäin kohdentamalla resursseja hoitoisuuden mukaan.. 43

Talous Sivu 65 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Tarjotaan esimiehille kustannustietoja, nyrkkisääntöjä ja laskentaosaamista oman ja toimintakokonaisuuksien taloudellisuuden arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Esimiehen nyrkkisääntökäsikirjan valmistelu on kesken. Hyödynnetään ja kehitetään avohoitomahdollisuuksia tehokkaammin (hoidollinen potilashotelli, kotisairaala) ja hoidetaan osastolla vain potilaan tarpei-den vuoksi. Avohoidon osuus toiminnasta on kasvanut edelleen. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Luodaan kanava parhaiden käytäntöjen esittelyyn ja standardoidaan toimintatapoja (esim. poliklinikoiden toiminta, lähetekäsittely, ajanvarauskäytännöt, hoitosuunnitelmat jne.) koko organisaatiossa. Yhtenäisten käytäntöjen mallia on kehitetty ja työpajatoimintaa vakiinnutettu. Mm. neste- ja lääkehoidon toimintatapoja on yhtenäistetty. Hyödynnetään kehittämisen työkaluja ja muutosagentteja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Esimiehet ovat hyödyntäneet kehittämisen työkaluja ja Kaizenia omassa johtamistyössään lisääntyvästi, edelleen on yksiköitä, joissa yhtenäisten käytäntöjen mallia, muutosagentteja ja kehittämisen työkaluja ei kattavasti hyödynnetä. Kehittämistyö jatkuu. Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Määritetään jokaiselle esimiehelle rajallinen määrä (esim. 3) kustannustekijää, joihin omin toimin on mahdollisuus vaikuttaa, raportoidaan tekijöiden hallinta ja esitellään muutokset kustannushallinnan parantamiseksi. Yksittäisten esimiesten kustannustekijöiden hallinnan raportointia ei ole toteutettu 44

Prosessit ja rakenteet Sivu 66 Potilasturvallisuus Laaditaan selkeä ja sisäistettävä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma jokapäiväisiin toimintoihin ja toteutetaan se. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu. Sen käytäntöön vientiä edistetään. Potilasturvallisen ajattelun ja toiminnan kehittäminen osaksi jokaisen päivittäisiä toimintatapoja on jatkuva prosessi. Hyödynnetään eri lähteitä ja kanavia turvallisuustiedon jalostamiseen (Haipro, potilasvahingot, muistutukset, kantelut) Kokonaiskuva potilasturvallisuusindikaattoreista on muodostettu. Potilasvahinkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Vastuutetaan esimiehet tarttumaan sovituin kriteerein (esim. 3 samanlaista poikkeamaa) ja menetelmin (Kaizen, hukkahaavi) prosessiin ja korjaamaan sen. Potilasturvallisuusindikaattoreiden seuranta ja indikaattoreiden antamat syötteet eivät ole vielä ehtineet juurtua systemaattiseksi toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi työ seurannasta toiminnan kehittämiseen jatkuu edelleen. Tehdään check-listoja ja tarkistuspisteitä prosessien kriittisiin kohtiin (esim.kotiutuspassi). Kotiutusprosessin kehittämistyö on aloitettu. Check listojen ja tarkistuspisteiden lisäämiseen tehtävä työ jatkuu osana prosessien jatkuvaa kehittämistä. Menetelmistä on tehty esimiesten hyödynnettäväksi työkalupakki (Hukkahaavityökalupakki) ja se on julkaistu Intrassa + työkalupakista on tiedotettu esimiehiä. Muutetuista käytännöistä on tehty yhteenvedot. Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kehitetään lääkehoitoprosessia ja päivitetään lääkehuoneet osastoilla. Selkeytetään kirjaamisen merkitys potilaiden hoidon laadun ja yksiköiden johtamisen kannalta. Vältetään lisäarvoa tuottamatonta kirjaamista. Toteutetaan hukkahaavikoulutuksia vähintään kahdesti vuodessa. Tiedotetaan laajasti hukkahaavituloksista ja seurataan erityisesti tulosten hyödyntämistä muissa yksiköissä. Lääkehoitoprosessista on tehty arvio, selvitys ja kehittämissuositukset Kirjaamisohjeita on päivitetty. Edelleen haetaan keinoja yhdenmukaisen kirjaamisen toteutumiseksi. Hukkahaavikoulutukset on toteutettu suunnitellusti (2 koulutusta/vuosi) ja kiinnostus koulutukseen on ollut nousujohteista. Hukkahaavitulosten seuranta, ja tulosten hyödyntäminen muissa yksiköissä on toteutunut tavoitetta suppeammin. Tuloksia on hyödynnetty Yhteisten käytäntöjen mallin avulla, mutta tiedottaminen ja sellaisen mallin luominen, jonka avulla yksiköissä olisi helppo hyöyntää muiden tekemiä Hukkahaavi/ Kaizen prosesseja itsenäisesti, on vielä työn alla. 45

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 67 2.1.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!- näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelman (2014-2017) päivitys siirrettiin tehtäväksi alkuvuonna 2018. Päivityksen yhteydessä tulee tarkastella sekä jo muuttunut toimintakenttä (mm. Muonio- Enontekiön perusterveydenhuolto, Miepä-yhdistyminen) että lähitulevaisuudessa mahdollisesti muuttuva toimintakenttä esimerkiksi sote ja maakunnallinen valmistelu huomioiden. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä Hoitohenkilökunnan mitoitus ja työnjako- hanke valmistui loppuvuodesta 2016. Mitoituksen epäkohtien tasaamiseksi tehty, ja yhtymähallituksessa kesäkuussa 2017 hyväksytty, henkilöstösuunnitelma on saatu toteutettua niiltä osin, kuin vakanssien siirto on ollut mahdollista tehdä tulosalueiden sisällä. Hoitohenkilökunnan osaamiskartoitus C&Q- mallin mukaisesti käynnistyi osaamisten määrittelyllä. Hoitotyön yleiset osaamiset saatiin pääosin määritettyä. Hoitohenkilökunnan erikoisalakohtaiset osaamismäärittelyt on aloitettu ylilääkäreiden kanssa. Työ jatkuu vielä. Tavoitteissa ollut hoitotyön kliinisen osaamisen tukemisen ja ylläpidon mallin kehittäminen ei näin ollen ennättänyt käynnistyä. Vuoden 2017 ensimmäistä puoliskoa työllisti organisaatiomuutoksen valmistelu ja jälkimmäistä puoliskoa tehtyjen päätösten sekä linjausten toimeenpanon suunnittelu esimerkiksi työnjaon ja päätöksenteon osalta. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Asiakastyytyväisyyden arviointi ja analyysi osaksi huddle-toimintaa. Asiakasraadin ja asiakaspalautteiden hyödyntäminen kehittämistoimenpiteissä ja toiminnan muutoksissa. Asiakastyytyväisyyden systemaattiseen, yksikössä tehtävään päivittäiseen mittaamiseen ei löytynyt sopivaa työkalua. Asiakkaiden arviointeja hyödynnettiin asiakaspalautekyselyn kehittämistyössä. Potilaiden systemaattista tunnistamista edistettiin ottamalla potilasrannekkeiden tarkistus vuodeosastoilla Green crossseurantaan. johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osallistumme mallin rakentamiseen sekä käyttöönottoon mm. hyödyntäen ylihoitajien työnjakomallin kokemuksia. Johtajatoimijoiden työnjaon määrittely on kesken. osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen C&Q- osaamiskartoituksen käyttöönotto ja mallinnus organisaatiomme tarpeisiin. Käyttöönotto aloitettiin yhdellä vuodeosastolla. Malli luotiin koko organisaatiolle. työn joustava tasaaminen Henkilöstöresurssin tarkoituksen mukainen allokointi huddle-toiminnalla hoitoisuustietoja hyödyntäen. Päivittäistä hoitohenkilökunnan resurssiallokointia tehdään päivittäin somatiikan vuodeosastoilla. Hoitoisuudet ovat kaukana tavoitellusta (optimialueella 70%) etenkin poliklinikoilla. Poliklinikoiden osalta resurssiallokointiin on keinoja mm.mitoituksen henkilöstösuunnitelmassa, jota ei vielä ole päästy toimeenpanemaan. 46

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 68 kustannustietoisu us ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen Tuotetaan kustannustiedot keskeisille hoitotyön toiminnoille. Hoitoisuuksien huddle-toiminnan edelleen kehittäminen ja osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Ei ole edennyt. Resurssihuddlen myötä hoitajat kävivät auttamassa perushoitotyössä oman yksikön ulkopuolella 321 kertaa. Sijaismäärärahojen käytön kasvu taittui useassa yksikössä, vaikka äkillisten poissaolojen määrä kasvoi merkittävästi. Resurssihuddlea toteuttavat ovat kokoontuneet säännöllisesti ja kehittäneet toimintamallia etenkin henkilökunnalta nousseiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta. Hoitotyön mitoituksen hyödyntäminen osana työnjakohanketta. Mitoituksen henkilöstösuunnitelman toimeenpanoa ei vielä ole päästy käynnistämään muutoin kuin tulosalueiden sisäisten vakanssien osalta. potilasturvallisuus Suljettu lääkehoitoprosessi- toimintamallin käyttöönotto hoitoyksiköissä. Lääkehoito toteutetaan katkeamattoman lääkehoitoprosessin mukaisesti 3-tasolla. 5-tasolla hoitajat toteuttavat katkeamatonta lääkehoitoprosessia osaltaan eli toimivat ns. paperittomalla mallilla, jossa lääkehoito toteutetaan sähköisessä potilaskertomuksessa olevan, ajantasaisen tiedon mukaan. Vaiheittainen käyttöönoton laajennus ei ehtinyt edetä suunnitelman mukaan. Näyttöön perustuvan käsihygienia-mallin laajentaminen sairaalan yksiköissä pilotointikokemuksia hyödyntäen. Käsihygienian seuranta toteutuu suunnitellusti vuodeosastoilla. Käsidesinfektion laatu parantunut ryhtiliikkeen myötä. kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Mm. Kairan, Rafaelan sekä mitoituksen hyödyntäminen jokapäiväisessä johtamisessa. Kairaan kehitettiin resurssihuddlen myötä osastonhoitajanäkymä päivittäisen johtamisen tueksi. Poliklinikoiden osalta näkymä ei ole vielä täysin valmis. Johtamistoimenpiteet perustuvat järjestelmistä saatuun tietoon. 47

Sivu 69 2.2 Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2017: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalasta tuli yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 1.1.2017 voimaan tulleen 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sairaalan päivystyskykyä vahvistettiin maltillisilla henkilöresurssilisäyksillä. Ammattilaiset ihmisiä varten Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle syksyllä 2017 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä 66 % vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä väitteestä Työyhteisössäni asiakkaat ja työyhteisön jäsenet kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Melko tai täysin eri mieltä oli 17 %. Uudenlaista asiakaspalautejärjestelmää on pilotoitu onnistuneesti kahdessa yksikössä eli päivystykseksessä ja naistentaudeilla. Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla mm. tekstiviesteillä, mobiili-kyselyillä ja Internet-kyselyillä. Asiakkaiden vastausprosentit ovat olleet hyvät. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Tunturien sote-pilotiksi nimetty selvitystyö käynnistettiin kuntien aloitteesta keväällä. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2017: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - tulosalueiden ulkoinen toimintakate - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestoinnit hankkeittain Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 48

Sivu 70 Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2017: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 7 941 011 euroa ja toteuma oli 8 810 191,62 euroa. Tavoite toteutui 869180,62 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 558 028 euroa ja toteuma oli 190 216,25 euroa. Tavoite toteutui 748 244,25 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Tulosalueiden ulkoisten toimintakatteiden toteutuminen: Pääsääntöisesti tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet toteutuivat talousarvion mukaisina. Tulosalue Muutettu TA 2017 ulkoinen toimintakate TP 2017 ulkoinen toimintakate Ero 11 Keskushallinto -2 654 191-2 642 415 11 776 12 Tukipalveluiden tulosalue -30 833 812-30 945 195-111 382 13 Medisiinisen hoidon tulosalue 25 402 133 25 401 550-582 14 Operatiivisen hoidon tulosalue 29 351 054 29 350 722-332 15 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue 4 482 319 4 482 890 570 16 Psykiatrisen hoidon tulosalue 5 732 011 5 732 441 430 17 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -22 077 196-21 863 217 213 979 18 Projektien tulosalue (laskennallinen) -1 531 306-773 486 757 820 Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Päiväkirurgia suoritteet jäivät alle tavoiatteen. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä jäi alle arvioidun. Hoitojaksojen määrä kuitenkin toteutui merkittävästi arvioitua suurempana, keskimääräisen hoitoajan jäädessä arvioitua pienemmäksi. Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma % TA 2017 TA muutos MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 223 815-6 526 217 289 239 072 21 783 110,0 % kuntalask.käynnit, ostetut * 15 315 15 315 17 601 2 286 114,9 % Suun terveydenhuolto 1 175 1 175 1 045-130 88,9 % Yhteensä 239 130-5 351 233 779 257 718 23 939 110,2 % Päiväkirurgia * 4 650 0 4 650 4 223-427 90,8 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 18 640 21 472 20 460-1 012 95,3 % Hoitopäivät, omat* 87 301-6 865 80 436 78 214-2 222 97,2 % Hoitopäivät, ostetut* 20 925 20 925 19 732-1 193 94,3 % Yhteensä 108 226-6 865 101 361 97 946-3 415 96,6 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,7 3,7 3,8 0,1 102,0 % 49

Sivu 71 Investointien sitovuus Vuoden 2017 investointimääräraha 11,35 milj. euroa. Investointien kokonaistoteuma oli 10,18 milj. euroa eli 89,7 %. Yhtymävaltuuston 23.11.2016 24 päätöksellä talousarvion 2017 investointiosan sitovat tavoitteet valtuuston nähden ovat nettoinvestoinnit hankkeittain. Tämä on aiheuttanut vuoden mittaan talousarviomuutoksia hankkeiden välillä (Yh 22.2.2017 28 ja 25.11.2017 204) ja epätarkoituksenmukaisuutta kuntayhtymän toiminnan näkökulmasta. Keväällä 2017 on investointien sitovuustasosta keskusteltu tilintarkastajien kanssa edellä mainituista seikoista johtuen. Tilintarkastajat ovat suositelleet investointien sitovuustason muuttamista valtuustoon nähden nettoinvestointien kokonaisloppusummaan. Tällä muutoksella turvataan tarkoituksenmukaiset määrärahojen uudelleen kohdennukset joustavasti kuntayhtymän toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Tilintarkastajien suositus on huomioitu vuoden 2018 talousarviossa. Vaikka vuoden 2017 aikana on tehty talousarviomuutoksia hankkeiden välillä, ei siitä huolimatta ole hankkeiden määrärahat toteutuneet arvioidusti mm. aivan loppuvuonna tehtyjen päätösten vuoksi, näin esim. UNA Oy:n osakkeiden osto Yh 13.12.2017 258. Merkittäviä ylityksiä on hankkeilla 1 Valtakunnalliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Porokatu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi. Nettoinvestointien kokonaissumma on kuitenkin riittänyt kaikkiin investointihankkeisiin eli kate hankekohtaisille määrärahaylityksille löytyy muilta hankkeilta. Nettoinvestointien kokonaissummasta jäi käyttämättä 1,2 milj. toteumaprosentin ollessa 89,7 %. Investointien toteuttamiseen eikä muuhunkaan toimintaan ole otettu lainaa vuoden 2017 aikana. Hallitus esittää valtuustolle päätöksessään 28.2.2018 29, että valtuusto hyväksyy investointihankkeiden 1 Valtakunnaliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Poroaktu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi määrärahaylitykset ja hyväksyy, että kohdassa 1 mainittujen hankkeiden määrärahaylitykset katetaan muiden hankkeiden säästyneistä määrärahoista. Lisäksi hallitus päätti todeta, että nettoinvestointien kokonaissumma ei ylittynyt. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Ero Muutettu -alle talousarvion Hanke Vy Nimi Ta 2017 Ta 2017 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet 120 000,00 120 000,00 180 525,00 60 525,00 150,44 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 60 000,00 60 000,00 0,00-60 000,00 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 30 000,00 30 000,00 0,00-30 000,00 9134 Saamelaisten hyvinvointi 30 000,00 30 000,00 30 000,00 0,00 9135 UNA-hanke 150 000,00 150 000,00 9136 Muut hankkeet 525,00 525,00 3 9004 Lääkintälaitteet 2 000 000,00 2 000 000,00 1 982 107,53-17 892,47 99,11 4 9005 Tietohallinnon hankkeet 1 670 000,00 1 670 000,00 1 669 515,14-484,86 99,97 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 40 000,00 40 000,00 24 821,83-15 178,17 62,05 7 9008 Psykiatria 180 000,00 180 000,00 0,00-180 000,00 0,00 8 9009 LKS tilamuutokset 1 700 000,00 2 100 000,00 2 416 554,43 316 554,43 115,07 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 380 000,00 2 080 000,00 1 840 705,76-239 294,24 88,50 10 9014 Porokadun kunnostus 1 200 000,00 1 200 000,00 1 359 112,02 159 112,02 113,26 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät 60 000,00 60 000,00 60 175,01 175,01 100,29 14 9012 ILKK:n remontointi 500 000,00 400 000,00 439 450,70 39 450,70 109,86 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 1 500 000,00 1 400 000,00 145 269,17-1 254 730,83 10,38 16 9021 Dialyysi kalustaminen 0,00 100 000,00 61 249,45-38 750,55 61,25 Yhteensä 11 350 000,00 11 350 000,00 10 179 486,04-1 170 513,96 89,69 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin, kun lainanottovaltuuksia ei käytetty. 50

Sivu 72 1000 euroina Ta 2017 Muutettu Ta 2017 Tp 2017 Poikkeama Lainakannan muutokset 7 400 7 400-1 600-5 800 Pitkäaik. Lainojen lisäys 3 000 3 000 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-1 600 0 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1653 1709 1709 1761,5 6,56 3,07 siitä lääkärit 162 169 169 178 9,88 5,33 hoitohenkilöstö 1174 1218 1218 1266 7,84 3,94 huoltohenk.kunta 218 218 218 225,5 toimisto- ja hallinto 99 104 104 92-7,07-11,54 Sairaansijat 302 286 286 286-5,30 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat 193 691 223 815 217 289 239 072 23,43 10,02 kuntalask.käynnit, ostetut 16 539 15 315 15 315 17 601 6,42 14,93 Suun terveydenhuolto 1 175 1 045-11,06 yhteensä 210 230 239 130 233 779 257 718 22,59 10,24 Päiväkirurgia 4 429 4 650 4 650 4 223-4,65-9,18 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 20 670 18 640 18 640 20 460-1,02 9,76 hoitopäivät, omat 79 671 87 301 80 436 78 214-1,83-2,76 hoitopäivät, ostetut 22 170 20 925 20 925 19 732-11,00-5,70 yhteensä 101 841 108 226 101 361 97 946-3,82-3,37 Keskim. hoitoaika, omat 3,9 4,7 4,3 3,8-0,82-11,41 51

Sivu 73 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP TA TA Muutettu TA TP Muutos Poik.% 2016 2017 muutos 2017 2017 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 184 860 845 188 203 530-766 396 187 437 134 184 185 577-0,40-1,73 Maksutuotot 6 770 731 7 160 837-135 724 7 025 113 7 202 424 6,40 2,52 Tuet ja avustukset 719 571 491 355 1 600 492 955 735 830 2,30 49,27 Vuokratuotot 820 107 846 967 0 846 967 970 661 18,40 14,60 Muut toimintatuoto 555 700 392 530 471 424 863 954 1 192 973 114,70 38,08 Ulkoiset tuotot yh 193 726 954 197 095 219-429 096 196 666 123 194 287 466 0,30-1,21 Sisäiset tulot 110 121 285 108 798 795 1 453 952 110 252 747 110 831 726 0,60 0,53 TOIMINTATUOTOT YHT 303 848 238 305 894 014 1 024 856 306 918 870 305 119 192 0,40-0,59 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -76 065 640-80 176 284-1 036 725-81 213 009-79 752 555 4,80-1,80 Henkilösivukulut Eläkekulut -16 703 430-17 914 512 43 745-17 870 767-16 415 822-1,70-8,14 Muut henkilösi -4 673 758-4 337 951 31 990-4 305 961-3 922 914-16,10-8,90 Henkilöstökorv 1 135 957 1 170 650 0 1 170 650 1 283 650 13,00 9,65 Palvelujen ostot -24 643 232-23 602 600-1 359 003-24 961 603-26 033 110 5,60 4,29 Palv.ostot, ohilas -31 812 878-31 864 000 3 074 407-28 789 593-27 649 760-13,10-3,96 Aineet, tarvikkeet -26 329 163-27 891 774-138 068-28 029 842-28 165 826 7,00 0,49 Avustukset -7 172 0 0 0-2 434-66,10 Vuokrat -2 615 598-3 349 471-184 675-3 534 146-3 198 101 22,30-9,51 Muut toimintakulut -1 425 493-1 188 266-2 575-1 190 841-1 620 401 13,70 36,07 Ulkoiset toimintak -183 140 406-189 154 208 429 096-188 725 112-185 477 275 1,30-1,72 Sisäiset menot -110 121 285-108 798 795-1 453 952-110 252 747-110 831 726 0,60 0,53 TOIMINTAKULUT YHTE -293 261 690-297 953 003-1 024 856-298 977 859-296 309 000 1,00-0,89 TOIMINTAKATE 10 586 548 7 941 011 0 7 941 011 8 810 192-16,80 10,95 Korkotuotot 34 919 50 000 0 50 000 34 507-1,20-30,99 Muut rahoitustuoto 113 779 100 000 0 100 000 147 323 29,50 47,32 Korkokulut -96 203-185 000 0-185 000-67 499-29,80-63,51 Muut rahoituskulut -460 300-344 358 0-344 358-348 575-24,30 1,22 Rahoitustuotot ja -407 805-379 358 0-379 358-234 243-42,60-38,25 VUOSIKATE 10 178 743 7 561 653 0 7 561 653 8 575 948-15,70 13,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poi -7 428 113-8 119 681 0-8 119 681-8 372 631 12,70 3,12 Kertaluonteiset po 0 0 0 0-13 101-100,00 Poistot ja arvonal -7 428 113-8 119 681 0-8 119 681-8 385 732 12,90 3,28 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 2 750 630-558 028 0-558 028 190 216-93,10-134,09 Poistoeron lis.(-) -4 684 232 250 768 0 250 768 250 766-105,40 0,00 Varausten lis.(-)t 4 700 000 0 0 0 0-100,00 Rahastojen lis.(-) 293 689 307 260 0 307 260 307 779 4,80 0,17 TILIKAUDEN YLI-/AL 3 060 087 0 0 0 748 762-75,50 52

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 74 2.2.1 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän uudistaminen - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu Painopistealue Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen (palautteiden vastaanottaminen, analysointi, toimenpiteet) Asiakastyytyväisyyden mittaaminen järjestelmällinen Palvelulupauksen sisällyttäminen osaksi organisaatiouudistusta Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Uudenlaista asiakaspalautejärjestelmää on pilotoitu onnistuneesti kahdessa yksikössä: päivystykseksessä ja naistentaudeilla. Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla mm. tekstiviesteillä, mobiilikyselyillä ja Internet-kyselyillä. Asiakkaiden vastausprosentit ovat olleet hyvät. Asiakastyytyväisyyden mittaamista on kehitetty pilotoinnilla. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Johtamis- ja johtajuusmallin käytännön toteutus Osaamisen tunnistamisen ja hyödyntämisen työvälineiden määrittely ja käyttöönotto Organisaation jakamisesta vastuualueisiin ja palvelualueisiin luovuttiin, jolloin organisaation sisäiset palvelulupaukset kävivät tarpeettomiksi. (Organisaatiotason sekä vastuualueiden ja palvelualueiden palvelulupaukset ohjaavat toimintaa.) Johtamismalli otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. C & Q järjestelmä käyttöotto on edennyt suunnitelmallisesti: osaamisalueet on määritelty pilottiyksiköissä, työvälineet on määritetty ja käyttöönotettu ja laajennus koko on aikataulutettu. Työaikapankin käyttöönotto Työaikapankki on otettu käyttöön. Resursseja johdetaan uuden organisaatiomallin mukaisesti Uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön. 53

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 75 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaa-tiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Potilasturvallisuus -kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kustannustietoisuuden ja talousajattelun järjestelmällinen edistäminen, kohderyhmänä erityisesti esimiehet Toimintamallien kehittäminen yhteisten käytäntöjen toteuttamiseksi KURSuT-raportointihankkeen jatkaminen Potilasturvallisuustyö irrallisista projekteista osaksi arkista käytännön työtä Kirjaamisen ohjeistaminen, johtaminen ja valvonta Kaira-järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen johtamisessa eri organisaatiotasoilla Säännöllisiä talouskoulutuksia esimiehille ei toteutettu vielä vuonna 2017. Toimintamallien yhtenäistämisen työryhmä ja muutosagentit ovat työskennelleet suunnitelmallisesti ja toimintatapoja on pystytty standardoimaan. Kaira-raportointi on laajasti tuotantokäytössä ja sitä käytetään mm. osavuosikatsauksien laatimisessa. Käytössä lisäksi mm. Rafaela, Huddle. Lappi DW:n tietosisältöä on laajennettu Rovaniemen kaupungin, Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon potilashallintojärjestelmien tiedoilla. Potilasturvallisuutta edistäviä toimintoja kehitetty ja toiminnan vastuita on määritetty uudelleen. Kirjaamisen kehittämisen projekti on jatkunut, mutta ei ole edennyt halutulla aikataululla. Kaira-portaalia on kehitetty käyttäjien palautteiden perusteella, tiedolla johtamisen käytäntöjä luotu ja otettu käyttöön. Huddle-toimintamallin käyttöönotto Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlletoimintamalli on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resurssoinnissa. Hukkahaavi-koulutusten järjestäminen Hukkahaavi-koulutuksia on järjestetty säännöllisesti. 54

Sivu 76 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 10 RAHOITUS TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Maksutuotot 0 0 0 0-2 -100,00 0,00 Ulkoiset tuotot yhteensä 0 0 0 0-2 -100,00 0,00 Sisäiset tulot 87 031 56 330 0 56 330-310 979-457,30-652,07 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 87 031 56 330 0 56 330-310 981-457,30-652,07 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Muut toimintakulut 63 0 0 0-14 932 0,00 Ulkoiset toimintakulut 63 0 0 0-14 932 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 63 0 0 0-14 932 0,00 TOIMINTAKATE 87 094 56 330 0 56 330-325 913-474,20-678,58 Korkotuotot 29 466 50 000 0 50 000 34 464 17,00-31,07 Muut rahoitustuotot 113 779 100 000 0 100 000 147 323 29,50 47,32 Korkokulut -96 203-185 000 0-185 000-67 499-29,80-63,51 Muut rahoituskulut -457 162-344 358 0-344 358-346 401-24,20 0,59 Rahoitustuotot ja -kulut -410 121-379 358 0-379 358-232 113-43,40-38,81 VUOSIKATE -323 027-323 028 0-323 028-558 026 72,70 72,75 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -323 027-323 028 0-323 028-558 026 72,70 72,75 Poistoeron lis.(-)tai väh -4 684 232 15 768 0 15 768 250 766-105,40 1 490,35 Varausten lis.(-)tai väh. 4 700 000 0 0 0 0-100,00 0,00 Rahastojen lis.(-)tai väh 307 260 307 260 0 307 260 307 260 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0-100,00 0,00 KESKUSHALLINTO muutettu TA 2017 55 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 29 29 29 28-3,45-3,45 siitä lääkärit 5 5 5 4-20,00-20,00 hoitohenkilöstö 6 6 6 6 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 1 1 1 1 0,00 0,00 toimisto- ja hallinto 17 17 17 17 0,00 0,00

Sivu 77 Muutettu 11 KESKUSHALLINTO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 327 050 2 318 396 0 2 318 396 2 153 889-7,40-7,10 Maksutuotot 78 318 0 0 0 91 968 17,40 0,00 Tuet ja avustukset 59 647 50 236 0 50 236 78 387 31,40 56,04 Muut toimintatuotot 7 805 11 930 0 11 930 8 929 14,40-25,16 Ulkoiset tuotot yhteensä 2 472 821 2 380 562 0 2 380 562 2 333 174-5,60-1,99 Sisäiset tulot 3 171 172 2 966 093 0 2 966 093 3 190 019 0,60 7,55 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 5 643 993 5 346 655 0 5 346 655 5 523 194-2,10 3,30 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 179 128-1 762 016-223 647-1 985 663-2 109 473-3,20 6,24 Henkilösivukulut Eläkekulut -436 834-381 190-38 132-419 322-406 074-7,00-3,16 Muut henkilösivukulut -114 702-92 314-10 377-102 691-157 850 37,60 53,71 Henkilöstökorvaukset 29 926 10 800 0 10 800 18 289-38,90 69,34 Palvelujen ostot -2 143 588-2 451 679 273 800-2 177 879-2 222 630 3,70 2,05 Aineet, tarvikkeet ja tav -18 105-20 554 0-20 554-33 318 84,00 62,10 Avustukset -4 032 0 0 0 0-100,00 0,00 Vuokrat -22 573-31 800 0-31 800-25 349 12,30-20,29 Muut toimintakulut -235 337-306 000-1 644-307 644-39 185-83,30-87,26 Ulkoiset toimintakulut -5 124 372-5 034 753 0-5 034 753-4 975 589-2,90-1,18 Sisäiset menot -427 162-274 552 0-274 552-510 238 19,40 85,84 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -5 551 534-5 309 305 0-5 309 305-5 485 827-1,20 3,32 Ulkoinen toimintakate -2 651 551-2 654 191 0-2 654 191-2 642 415 99,66-0,44 TOIMINTAKATE 92 459 37 350 0 37 350 37 367-59,60 0,05 Muut rahoituskulut -17 0 0 0-20 15,20 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -17 0 0 0-20 15,20 0,00 VUOSIKATE 92 442 37 350 0 37 350 37 347-59,60-0,01 Poistot ja arvonalentumis et Suunn.mukaiset poistot -48 922-37 350 0-37 350-37 350-23,70 0,00 Poistot ja arvonalentumis -48 922-37 350 0-37 350-37 350-23,70 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 43 520 0 0 0-3 -100,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 43 520 0 0 0-3 -100,00 0,00 56

Sivu 78 2.2.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, kuntoutuksen, neurologian ja sisätautien erikoissairaanhoidosta väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Tulosalue vastaa myös hoidollisesta potilashotellista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toiminnassa pyritään korostamaan potilaslähtöisyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja hyvää palvelua, inhimillisyyttä ja inhimillistä tehokkuutta ja vaikuttavuutta laadukkaasti ja taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset - Hoidollisen potilashotellin toiminta on vakiintunut ja laajentunut sisältäen uusia potilasryhmiä. Tällä hetkellä on kuvattuna kaikkiaan 29 hoitoprosessia. Sydänpaja ja operatiiviset yksiköt ovat suurimpia käyttäjiä. - Munuaispoliklinikka siirtyi dialyysiyksikön viereiseen tilaan Vilkkaan. - Dialyysipotilaiden hoitojaksot vähentyivät 30 % dialyysiyksikkö kiinni tiistaisi ja torstaisin, jolloin henkilökunta työskentelee 5-tason osastoilla. Dialyysin kirjaus- ja laskutuskäytäntöjä yhtenäistettiin ja päivitettiin sairaalan yleisen käytännön mukaiseksi - Osasto 5 B suunniteltiin kardiologivetoiseksi ja osastolle nimettiin vastuulääkäri. Osaston sydänvalvontaan (CCU) hankittiin Carina laite, jolla mahdollistetaan tehostetumpaa potilaan hengitystä tukevaa hoitoa. Henkilökunnan koulutukset alkoivat. - Lääkärirekrytointi oli aktiivista; 2 kardiologia, hematologi, reumatologi (60% osa-aikaisuus) ja sisätautien erikoislääkäri (virkavapaus 31.12.2018 asti) työnjaollisia muutoksia. Fysiatrialla osastonylilääkärin ja kliinisen neurofysiologian yksikössä ylilääkärin virkaa ei saatu täytettyä. - Sydänpajalla ei ollut kesäsulkua. Sydänpajan angiosalin käytön tehokkuutta parannettiin mm. aamupalavereita vähentämällä sekä toimivalla kardiologikonsulttijärjestelmällä. - Rtg:n angiosalia hyödynnettiin aikaisempaa enemmän kardiologian käyttöön. Radiologian ja sydänpajan yhteinen osastonhoitajuus mahdollisti toimintojen uudelleen organisointia ja yhteensovittamista.. - Somaattinen ja psykiatrinen fysioterapia yhdistyivät 1.1.2017 alkaen. - Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketju päivitettiin neurologian tulosyksikössä hoitotyön näkökulmasta ja AVH-potilaan hoitoa kehitettiin näyttöön perustuvan tiedon pohjalta myös sekundääriprevention osalta. - Tason 3 osastoilla (neurologia ja keuhkosairaudet) siirryttiin kokonaisuudessaan katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin. 5-tasolla eli sisätautiosastoilla lääkäreiden osuus prosessissa odottaa valmiimpaa lääkehoitohistoriaa, jotta potilaiden turvallinen hoito taataan. Siihen saakka toteutetaan paperitonta lääkehoitoprosessia. - Fysiatrialla on toteutettu yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin terveyskeskusten kanssa fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutusta ja käynnistetty fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta Kuntoutuspoliklinikalla toteutui kehittämishanke alueellisen apuvälinerekisterin käyttöön ottami seksi kaikissa apuvälinepalveluissa koko sairaanhoitopiirin alueella. Projekti päättyi toukokuussa ja sen jälkeen yhteinen rekisteri ja sen myötä myös sähköiset suositukset ja päätökset ovat olleet käytössä kaikissa lpshp:n jäsenkunnissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä. Prosessin on määrä edetä kohti alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa. Toinen keskeinen toiminnan kehittämisen painopiste oli kuntoutuspoliklinikan osaamisen jalkauttaminen ja jalkautuminen hoitoprosesseihin yksikön ulkopuolella sairaalan sisällä (ns. toimintakykyprosessi) ja ulkopuolella (työterveyshuollot, koulut, terveyskeskukset, työosuuskunnat, työvoimahallinto jne.). Tämä osin realisoitui siten, että osaa työntekijäresurssista käytetään yhteistyöverkostoissa,ilman että potilaan asiakkuus siirtyisi kuntoutuspoliklinikalle. Asiaa on työstetty yhteistyökäynneillä kunnissa, työosuuskunnissa ja esim. yksityisten ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. 57

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 79 Kuntoutuspoliklinikan henkilöstöresursseihin saatiin vuoden 2017 aikana muutoksia siten, että osa-aikainen sosiaalityöntekijän työpanos muuttui kokoaikaiseksi toimeksi. Tähän saatiin rekrytoitua ja vakinaistettua työntekijä 5/17 lähtien. Kuntoutuspoliklinikalle perustettiin myös kokoaikainen puheterapeutin toimi, jota ei saatu täytettyä. - Tulosalueen toiminta on siirtynyt avohoitopainotteisemmaksi Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointi toteutumisen asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Hoitotakuussa pysyminen, toimintamme ennakoiminen; ei peruutuksia resurssien puolelta. Asiakkaan kohtaamisen, ammattiosaamisen kehittäminen. Asiakkaiden palautejärjestelmän systematiikan parantaminen, systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt ja näihin liittyvä laadun parantaminen. Osallistaminen ja innostaminen. Toiminnan toteuman seuranta (Kaira). Hoitotakuussa pysytty. Resurssipuolen peruutusten määriä seurattu ja niihin pyrittiin reagoimaan ja seurantaa jatkettiin. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja asiakaspalautejärjestelmien raportointien seuranta sekä Haipro-raportointien seuranta. Tehtyjen korjaavien toimenpiteiden seuranta. Haipro määrät nousussa. Systemaattiinen seuranta tulosalueella ja toimenpiteitä. johtamis- ja johtajuusmal lin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työn joustava tasaaminen Sisäinen johtamiskoulutus, ennakkoluuloton johtamisrakenteiden kehittäminen inhimillisesti tehokkaan johtamisen periaatteella. Osaamiskartoitukset ja niiden hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa. Huddle` -tyyppinen toimintamalli; hoitoisuuden suhde henkilöstöresursseihin, henkilökunnan joustava liikkuvuus tarvelähtökohtaisesti. Johtamiskoulutuksiin osallistumisten seuranta. Johtamismallin ja työnjakotyöskentely jatkuu. Kehityskeskusteluaikataulutus ja suunnittelu. Osaamiskartoituksia tehty osassa yksiköistä. Verkko-opintojen suoritusten seuranta yksiköittäin. Rafaela hoitoisuusluokitusten /kuormitusten sekä henkilöstöresurssien oikea-aikaisuuden seuranta. Vuodeosastoilla Huddle toimintamalli vakiintunut käytäntö, samoin neurologian poliklinikalla. 58

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 80 kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen Kustannustietoisuuden jalkauttaminen kaikkiin henkilöstöryhmiin, sisäinen yrittäjyys, Kaizen-, Hukkahaavi- ja Leantyyppisen tietoisuuden kehittäminen. Suoritteiden kirjaamisen tärkeyden korostaminen. Muutosmanagerien ja koko henkilöstön työ ideoida ja yhtenäistää laadukkaat, tehokkaat ja vaikuttavat käytänteet. Suoritteiden mittaamisen ohella kehitetään hoidon laatua ja vaikuttavuutta, pyritään parantamaan euromääräisen panoksen aikaansaamaa tulosta. Talouden toteumien seuranta ja toteumien informointi. Yhteisten käytäntöjen käyttöönotto ja Hukkahaavi työ, erityisesti fysiatrialla. Muutosagentit ; pienimuotoisia yhtenäistämisiä, joilla vaikutus osaltaan potilasturvallisuuden parantamiseen. Tarkennettuja ohjeistuksia suoritteiden kirjaamiseen ja niiden toteutumien seuranta erityisesti sisätautiklinikassa NHG benchmarking jatkuu ja toimintaa arvioidaan ja pyydetään yksiköittäin raportointien perusteella kehittämisideoita. Sisäisiä auditointeja ei kuluneena vuonna. Uusintakäyntien lukumäärien seuranta, uusinta osastohoitojaksot, peruttamattomat ja perutut ajat ja aikojen uudelleen järjestely vievät merkittävästi hoitajaresurssia. potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tiedon kulun parantaminen ja tiedon hyödyntäminen. Ydintiedon jakaminen oikea-aikaisesti ja sen oikea kohdentaminen. Lääkehoitoprosessin ajantasainen arviointi ja kehittäminen. Lääkehuoneiden päivitys osastoilla. Dialyysitilojen muutostyön suunnittelu ja toteutus. Potilasturvallisuusraporttien (1/2 v.) hyödyntäminen. Koulutukset ja perehdytykset rakenteisessa kirjaamisessa. Hukkahaavityö, Kaizen-, Leantyyppinen ajattelu esim. Huddle. Sisätautiklinikassa systemaattinen ylilääkärin info 2x/vuosi ja tarvittaessa. Hoitajapuolella kuukausittain osatonhoitajapalaverit. Haipron tehokas käyttö ja sen antaman tiedon analysointi korjaavine toimenpiteineen potilasturvallisuuden parantamisessa. Dialyysitilat uudistuneet ja toiminnallisena muutoksen munuaispolklinikka samassa yhteydessä. Tulosalueen johtoryhmätyöskentelyssä jatkuvaa arviointia raportointien perusteella. Eristyspotilaiden, sairaalainfektioiden määrän analysointi laadun näkökulmasta. Tietoa infektioyksiköstä. 59

Sivu 81 Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos oli ylijäämäinen. Ulkoinen toimintakatteemme on toteutunut talousarvion mukaisesti 25 401 550. Ulkoisten ohilaskutettujen palvelujen ostot vähentyivät edellisvuoteen verrattuna -9.80 % mutta olivat 113 % käyttösuunnitelmasta. Palvelujen ostot koostuivat erityiskalliiden potilaiden avohoitokäynneistä ja osastohoitojaksoista Oys:ssa, Tyks:ssa ja HUS:ssa. Hoidettavia potilasryhmiä olivat mm. keuhkojen (1) ja munuaisten (2) siirrot, kantasolusiirrot, hengityshalvauspotilaiden hoidot. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Ostopalvelujen määrää lisää erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden puute. Palvelujen ostotarpeen ennakoitavuus on hankalaa, mikä tekee oman haasteen talouden hallintaan. Sama pätee erityiskalliiden potilaiden vuosittaisen määrän arvioon ja uusien kalliiden lääkkeiden tarpeen arviointiin vuositasolla, osastojen kuormitusten ja yleiseen sairastavuuden arvioon alueellamme. Palvelujen ostojen toteuma oli 3 279 424, 109.3 % käyttösuunnitelmasta. Laboratoriotutkimusten määrä tulosalueella oli laskussa aikaisempaan vuoteen verrattuna ja radiologisissa tutkimusmäärissä oli laskua, ainoastaan magneettitutkimukset ja spect-tt olivat lukumääräisesti hienoisessa nousussa. Medisiinisen tulosalueen osastojen hoitojaksoja oli 7 553. Hoitopäivien lukumäärä oli 28 131. Keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni 3.8 hpv (vs. 4.2 v. 2016). Neurologian osaston hoitojakson keskimääräinen kesto oli lyhin 2.7 hpv eli vaihtuvuus oli suurta. Hoitopäivien määrä jäi aikaisemmasta -5.80 %. Osastojen kuormitus oli odotetusti kesäkuukausina vähäisintä. Medisiinisen tulosalueen lähetteiden määrä oli 12 330, mikä oli merkittävästi aikaisempaa enemmän ja on seurausta siitä, että organisaatio siirtyi sisäisistä konsultaatioista sisäiseen lähetekäytäntöön. Tulosalueen polikliinisten käyntien suoritemäärä oli 55 254, +3.3% edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan painopiste siirtyy siis enemmän avohoitopainotteiseksi. Uusi hallintosääntö astui voimaan 1.6 2017. Kuluneen toimintavuoden aikana toiminnassa näkyi organisaatiomuutokseen liittyvän työnjaon työstäminen ja kuuman sairaalan suunnitteluun osallistuminen ja muut sairaalan toiminnalliseen suunnitteluun liittyvä työryhmätyöskentely. 5-tason lääkehoitohuoneen laajennuksen ja toisen angiosalin suunnittelu alkoi. Lääkäreiden osalta haasteen toivat osa-aikaisuudet ja erikoislääkäreiden puute mm. sisätautiosastoilla, mihin organisoitiin säännönmukainen seniorituki. Lääkärirekrytointia tehostettiin lääkäreiden eläköitymisen tuodessa lisähaasteen. Toimintojen turvaamiseksi käytettiin ostopalveluita mm. kliinisen neurofysiologian yksikössä, ihotaudeilla, hematologiassa ja kardiologialla. Lisätöitä tehtiin kardiologialla, gastroenterologiassa ja endokrinologialla. Syksyn aikana hematologin puuttuessa toiminta turvattiin etähematologikonsultaatioilla Oulussa toimivien hematologien kanssa potilastietojärjestelmämme kautta ja yhteistyö sujui hyvin ja potilasturvallisesti. Suurimpina investointeina kuluneen vuoden aikana oli hemodialyysilaitteisto, mikä uusittiin ja toimii käyttökorvausperiaatteella. Kliinisen neurofysiologian yksikössä toimi aikaisempaan tapaan yksi osa-aikainen lääkäri (60 %) ja osa tutkimuksista hankittiin ostopalveluina ja soveltuvin osin sairaanhoitajan suorittamina. Kliinisen neurofysiologian tilojen suunnitttelu Vilkkaan alkoi. Toiminta vaatii erityisolosuhteet esim. äänieristyksen suhteen. Sen nykyinen sijainti vaikuttaa epäedullisesti muuhun potilaslogistiikkaan. Keuhkosairauksien poliklinikalla ja vuodeosastolla toiminta sujui suunnitelmien mukaan ja palvelujen tuotot noudattivat samaa tasoa kuin parina edeltävänä vuonna vaikka 5 kuukauden ajan sairaansijoja oli kaksi vähemmän tehon remontin ajan. Hoitojakson pituus lyheni 4.4 hpv (vs 5.2 hpv v. 2016). Keuhkofunktiolaboratorio tuotti aiempaan tapaan keuhkojen toimintakokeita ja siellä käynnistettiin Rovaniemen kaupungin terveyskeskukseen spirometrioiden tuottamishanke, jota tullaan jalkauttamaan toiminnan tasolle. Sydänpajan potilasmäärissä tapahtui kasvua n. angio/pci potilaita 15% ja tahdistintoimenpidettä jopa 18% edellisvuoteen verrattuna. Tahdistinpoliklinikan potilasmäärä pysyi ennallaan. Huomiota kiinnitettiin osastolla olevien potilaiden odotusajan lyhentämiseen. Toimiva hätätyöjärjestelmä sekä lisätyöoikeus mahdollistivat tähän. 60

Sivu 82 Kuntoutuspoliklinikalla tietokoneen ja kommunikaation apuvälinepalveluiden puhe- ja toimintaterapiapalvelut (2 pv/kk) ja neuropsykologiset tutkimukset hankittiin ostopalveluina, samoin ensiproteesien hankintaan liittyvät apuvälineteknikon vastaanotot. Toimintaterapian oman resurssin puutetta on jouduttu korvaamaan ostopalveluna. Merkittävintä palveluiden kysynnän kasvua näyttää olevan nuorten ammatillisen urapolun suunnittelun ja tuen palveluihin sekä liikuntavammaisten aikuisten kuntoutusohjauspalveluihin. Hoitotyön osalta hoitoisuuden arvioinnissa Rafaela- järjestelmä on vakiintuneessa käytössä kaikilla medisiinisen hoidon tulosalueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Järjestelmään kuuluvan mittarin (Paoncil) avulla on selvitetty yksikkökohtaisesti optimaalinen työmäärä hoitajaa kohti. Optimaalinen hoitoisuus suhteessa resursointiin tulisi Rafaela- mittarin mukaan olla 70 %. Edellisvuoteen verrattuna vuodeosastojen hoitoisuus kokonaisuudessaan on ollut korkeampi. Sisätautien vuodeosastoilla hoitopäivät ovat olleet 60 %:sti optimissa, (v.2016, 60 67%). Neurologian ja keuhkosairauksien vuodeosastoilla hoitopäivät ovat olleet edellisvuoden tapaan n. 50 %:sti optimissa. Keuhkosairauksien vuodeosastolla hoitoisuus on tasoittunut ja erityisesti ylioptimin hoitopäivät ovat vähentyneet edellisvuoden 48 %:sta 20 %:iin. Vuodeosastojen hoitoisuudet ovat korkeimmillaan tyypillisesti vuodenvaihteen molemmin puolin infektioepidemioiden vuoksi. Potilaiden hoidontarve on edellisvuoden tapaan korkea. Lähes 80 %:lla potilaista on ollut keskimääräistä suurempi (hoitoisuusluokka 3) tai maksimaalinen (hl 4) hoidontarve. Kevyempihoitoisten (hl 1 ja 2) potilaiden määrä on huomattavasti laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mikä kertoo painopisteen siirtymisestä avohoitoon. Kuormittavinta on ollut sisätautien vuodeosasto 5A:lla. Hoitohenkilökunnan työnjakohankkeen (2016) tulosten mukaan osasto 5A:lla on yhden sairaanhoitajan miehitysvaje. Yhtymähallitus on hyväksynyt mitoituksen epäkohtien tasaamiseksi tehdyn henkilöstö- ja toimeenpanosuunnitelman, mutta se on toteutunut niiltä osin, kuin vakanssien siirto on ollut mahdollista tehdä tulosalueiden sisällä. Medisiinisen hoidon tulosalueen sisällä epäkohdan tasaus ei onnistu, vaan se on tehtävä organisaatiotasoisesti. Vuodeosastoilla on vakiintunut käyttöön huddle-toimintamalli, jonka tavoite on tasata yksiköiden välisiä hoitoisuuksia ja työmäärää sekä turvata potilaille tasalaatuinen hoito. Huddlatessa toisesta yksiköstä siirtyvä hoitaja auttaa potilasta hänen perushoidollisissa tarpeissa. Henkilökunnan tiedossa olevat poissaolot hoidetaan ensisijaisesti sijaisjärjestelyin. Huddlen kautta annettu ja saatu apu huomioidaan Rafaela-järjestelmän resurssitietoihin päivittäin, jolloin se myös näkyy hoitoisuudessa. Hoitohenkilökunnan keskuudessa toimintamalli on todettu työtä ja hoitoisuuksia tasaavaksi. Samalla se on nostanut luokittelun ja siitä saadun tiedon hyödyntämisen merkitystä. Medisiinisen hoidon tulosalueen avohoitoyksiköissä sisätautien- ja ihotautienpoliklinikoilla hoitoisuus on noussut edellisvuodesta merkittävästi, jopa 70 80 % hoitopäivistä on yli optimihoitoisuuden. Myös keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikoilla hoitoisuudet ovat korkeat, mutta vertailutietoja ei ole käytettävissä, koska yksiköissä ei ole määriteltynä optimaalista hoitoisuustasoa. Avohoidon käynnit ovat nousseet suunnitelmien mukaisesti, mutta myös hoitoisuus on noussut, joka kertoo siitä, että hoidollisesti yhä vaativampia potilaita hoidetaan polikliinisesti. Kausittaista vaihtelua ei juuri ole. Hoitohenkilökunnan mitoituksessa (2016) ilmeni, että poliklinikoilla eri ammattiryhmien keskinäinen työnjako vaihtelee yksiköittäin. Lisäksi yksiköidenväliset epäyhtenäiset käytännöt vaikeuttavat työntasausta ja sijaistamista. Poliklinikoilla työaikaa kuluu edelleen paljon vastaanottoaikojen perumiseen ja vaihtamiseen. Potilasturvallisuuden parantamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota potilaiden tunnistamiseen ja potilaiden henkilötietojen ajantasaisuuteen. 61

Sivu 83 MEDISIININEN HOITO muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 207 215 215 213 2,90-0,93 siitä lääkärit 37 37 37 37 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 169 177 177 175 3,55-1,13 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Sairaansijat 99 99 99 99 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 0 0 0 1 0,00 Avohoito ostetut 2 877 2 625 2 625 2 989 3,89 13,87 Hoitopäivät ostetut 5 347 4 265 4 265 5 784 8,17 35,62 Hoitojaksot 7 585 8 019 8 019 7 553-0,42-5,81 Avohoito 53 482 52 450 52 450 55 254 3,31 5,35 Hoitopäivät 29 875 29 349 29 349 28 131-5,84-4,15 Keskim. hoitoaika, omat 3,9 3,7 3,7 3,7-5,44 1,76 62

Sivu 84 Muutettu 13 MEDISIININEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 51 958 539 49 163 639 1 497 219 50 660 858 51 538 718-0,80 1,73 Maksutuotot 1 831 974 1 886 849 0 1 886 849 1 842 145 0,60-2,37 Vuokratuotot 64 650 85 000 0 85 000 69 589 7,60-18,13 Muut toimintatuotot 60 309 41 000 0 41 000 58 183-3,50 41,91 Ulkoiset tuotot yhteensä 53 915 472 51 176 488 1 497 219 52 673 707 53 508 635-0,80 1,59 Sisäiset tulot 3 866 070 4 287 838 0 4 287 838 4 084 520 5,70-4,74 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 57 781 541 55 464 326 1 497 219 56 961 545 57 593 155-0,30 1,11 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 566 153-12 070 042 88 200-11 981 842-11 993 424 3,70 0,10 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 573 759-2 702 225 15 038-2 687 187-2 491 906-3,20-7,27 Muut henkilösivukulut -617 279-654 334 3 871-650 463-546 220-11,50-16,03 Henkilöstökorvaukset 157 214 152 800 0 152 800 229 636 46,10 50,29 Palvelujen ostot -3 044 426-2 999 047 0-2 999 047-3 279 424 7,70 9,35 Palv.ostot ohilaskutus -9 772 288-7 799 508 0-7 799 508-8 816 759-9,80 13,04 Aineet, tarvikkeet ja tav -906 700-1 299 027 0-1 299 027-919 402 1,40-29,22 Vuokrat -8 010-2 000 0-2 000-11 122 38,80 456,10 Muut toimintakulut -73 782-5 300 0-5 300-278 465 277,40 5154,06 Ulkoiset toimintakulut -28 405 183-27 378 683 107 109-27 271 574-28 107 085-1,00 3,06 Sisäiset menot -26 664 544-27 935 496-228 424-28 163 920-27 714 125 3,90-1,60 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -55 069 727-55 314 179-121 315-55 435 494-55 821 210 1,40 0,70 Ulkoinen toimintakate 25 510 289 23 797 805 1 604 328 25 402 133 25 401 550 99,57 0,00 TOIMINTAKATE 2 711 814 150 147 1 375 904 1 526 051 1 771 945-34,70 16,11 Muut rahoituskulut -51 0 0 0-57 13,60 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -51 0 0 0-57 13,60 0,00 VUOSIKATE 2 711 764 150 147 1 375 904 1 526 051 1 771 888-34,70 16,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -167 727-150 147 0-150 147-135 797-19,00-9,56 Kertaluonteiset poistot 0 0 0 0-13 101-100,00 0,00 Poistot ja arvonalentumis -167 727-150 147 0-150 147-148 898-11,20-0,83 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 2 544 036 0 1 375 904 1 375 904 1 622 990-36,20 17,96 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 544 036 0 1 375 904 1 375 904 1 622 990-36,20 17,96 63

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 85 2.2.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2017 Kuluneella kaudella tapahtuneet toiminnalliset muutokset: Kirurgisessa vuodeosastotoiminnassa on kehitetty yhteisiä toimintatapoja osastojen yhdistyttyä. Potilasturvallisuuden kehittämisessä on edistytty ottamalla käyttöön tehohoidon toimesta MET (Medical emergency team) toimintamalli sekä kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen koulutukset. Kirurgian poliklinikalla on aloitettu traumapoliklinikkatoiminta Avohoitoa on kehitetty suunnittelemalla preoperatiiviseen hoidonsuunnitteluun asiakaslähtöinen toimintamalli, joka otetaan käyttöön v. 2018 aikana. Naistenklinikalla kehitetty synnyttäjille varhaisen kotiutumisen malli, joka on otettu käyttöön helmikuussa 2018 Painopistealue Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakkaat saavat vaikuttavaa hoitoa oikeaaikaisesti - kehitetään reaaliaikaista ajanantoa eri menetelmillä (polikliinisen ja preoperatiivisen ajanannon ja valmistelun kehittämistoimenpiteet) - kiinnitetään huomioita ammatillisuuteen ja hyvään kohteluun - kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta - arvioidaan asiakastyytyväisyyttä Osallistutaan organisaation johtamisen kehittämiseen. Tunnistetaan hoitotyön yhteinen osaaminen ja erikoisosaaminen. Ylläpidetään ja laajennetaan osaamista verkko-oppimisympäristöjä hyödyntämällä sekä verkkokursseilla. Koordinoidaan henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti. Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hoitotakuu toteutuu lisäves töiden turvin Leikkaus- ja anestesiayksikössä luotu uusi toimintamalli potilaiden preoperatiiviseen hoidonsuunnitteluun. Osallistuttu kirurgian valtakunnalliseen benchmarking toimintaan(nhg). Naistenklinikassa on pilotoitu loppuvuodesta 2017 asiakastyytyväisyyden arviointia mobiilikyselyn avulla, mutta analysointia ei vuoden 2017 aikana ole vielä tehty vähäisen vastausmäärän vuoksi. Kirurgian vuodeosastolla on edistetty uusia yhteisiä toimintatapoja ja kehitetty yksilövastuisen hoitotyön toimintamallia, joka käyttöönotettiin vuoden 2018 alussa. Kirurginen vuodeosasto 4 sai valmiiksi hoitohenkilökunnan osaamisen arvioinnit ja niitä on käytetty hyödyksi kehityskeskusteluissa. Muissa yksiköissä osaamisen arvioinnit ovat joko käynnissä tai suunnitteilla. Laiteajokorttien käyttöönotto on edennyt määrittelyillä ja osassa yksikköjä ajokortit ovat käytössä. Henkilöstöresurssien liikkumista on seurattu osana huddletoimintaa. 64

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 86 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Potilasturvallisuus - Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin. Kehitetään yksiköiden ydinprosesseja. Mitattavat tavoitteet on määritelty tulosalue-, tulosyksikkö- ja vastuuyksikkötasoilla. Kartoitetaan potilasturvallisuutta uhkaavat tekijät yksiköittäin. Kiinnitetään huomioita kirjaamiskäytäntöihin. Hyödynnetään kaira-raportteja. Tuetaan hukan tunnistamista hoitoprosesseissa ja motivoidaan jatkuvaan kehittämiseen. Kustannuksia seurataan ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain. Ydinprosesseja on kehitetty naistenklinikalla synnyttäjien varhaisen kotitutumisen osalta ja leikkaus- ja anestesiayksikössä toimenpidepotilaiden hoidonsuunnittelussa. Jatkuvan kehittämisen menetelmistä on otettu käyttöön Green cross menetelmä mm. potilasturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa. Yksiköittäin käsitellään Haipro-ilmoituksia ja tehdään toimintamuutoksia. Infektioyksikön raportit on käsitelty yksiköissä. Asiakaspalautteet on viety yksiköihin ja käsitelty yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Osavuosikatsaukset perustuvat Kaira tietoihin. Potilasturvallisuuden näkökulma on ollut lähtökohtana hoitoprosessien kehittämisessä erityisesti naistenklinikan varhaisen kotiuttamisen mallissa sekä hoidonsuunnittelussa toimenpidepotilaiden osalta. 65

Sivu 87 OPERATIIVISEN HOIDON TULOSALUE OSAVUOSIKATSAUS, TOIMENPITEET VUOSIKATSAUS 2016-2017 TOIMINTASUORITTEET LAY TMP PKL SUU PKL GYN PKL KIR PKL 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 PÄIVYSTYKSET Kirurgia ( sisältää lasten kirurgian) 1658 1801 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 9 12 Naistentaudit ja synnytykset 141 118 Sisätaudit ja kardiologia 9 12 PÄIVYSTYKSET YHTEENSÄ 1817 1943 Anestesiologia päivystystoimenpiteenä 706 706 PÄIVYSTYSTOIMINTA YHTEENSÄ 2523 2649 joista yöaikana aloitetut tmp:t (sis.anest.) 321 306 Ilta-ajan toiminta (sis. päiv+elekt ja anest.) 701 756 ELEKTIIVISET TOIMENPITEET Osasto, elektiiviset 578 432 LEIKO 1929 2070 Päiväkirurgia 3837 3600 482 510 110 113 Polikliiniset 616 621 2397 2615 823 873 ELEKTIIVISET YHTEENSÄ 6960 6723 2397 2615 482 510 110 113 823 873 JOSTA LYHYTJÄLKIHOITOISTA KIRURGIAA 6382 6291 2397 2615 482 510 110 113 823 873 TOIMINTA ERIKOISALOITTAIN KIRURGIA ( sisältää lasten kirurgian) 5509 5616 Kirurgian päivystykset 1658 1801 joista yöaikana aloitetut 69 95 GYNEKOLOGIA 543 487 Gynekologian päivystykset 141 118 joista yöaikana aloitetut 46 34 ANESTESIA PÄÄTOIMENPITEENÄ 1015 1032 KEUHKOSAIRAUDET, bronkoskopiat 0 190 182 KNK 571 398 SILMÄKIRURGIA 1481 1540 SISÄTAUDIT, tähystystoimenpiteet 0 1370 1454 LASTENKIRURGIA 264 220 LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET YHTEENSÄ 8777 8666 3957 4251 482 510 110 113 823 873 joista pientoimenpiteitä (ei sisällä anest.) 921 868 3957 4251 482 510 110 113 823 873 PÄIVYSTYKSET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 20,70 % 22,42 % ELEKTIIVISET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 79,30 % 77,58 % ELEKTIIVISTEN TOIMENPITEIDEN JAKAUMA PÄIVÄKIRURGIA 55,13 % 53,55 % LEIKO 27,72 % 30,79 % VUODEOSASTO 8,30 % 6,43 % POLIKLIINISET 8,85 % 9,24 % 66

Sivu 88 1. Toiminnan ja suoritteiden analyysi Avohoitopainotteisuus näkyy vuoden 2017 luvuissa. Osastohoitojaksojen määrät ovat vähentyneet 1,6 % ja avohoitokäynnit lisääntyneet 4,2 %. Ostettujen avohoidon käyntien määrä on kasvanut 6.6 %, mutta ostetut hoitopäivät ovat laskeneet 14,6 %. Omien hoitopäivien määrän lasku on jatkunut edellisten vuosien kaltaisena. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on laskenut ollen v. 2017 2,9 vuorokautta. Ostopalveluja on lähes kaikilla erikoisaloilla, eniten kirurgialla, syöpätaudeilla, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla sekä lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisäves työtä poliklinikoilla. Kirurgian poliklinikalla on ollut tarvetta pitää lisäves poliklinikkaa ortopediassa, plastiikkakirurgiassa, urologiassa ja verisuonikirurgialla. LisäVes työtä on tehty lisäksi lastentaudeilla ja silmätaudeilla. Kirurgian poliklinikalle on siirtynyt Rovaniemen kaupungilta traumapoliklinikkatoiminta, joka lisäsi poliklinikkakäyntejä lähes 1000:lla. Kirurgian poliklinikan käynnit ovat lisääntyneet kokonaisuudessaan 5,9 %, mikä selittyy myös lisääntyneiden lähetteiden määrällä. Toimenpidepoliklinikalla toiminta on lisääntynyt 300 toimenpiteellä. Silmäklinikan toimintaa on hankaloittanut sisäilmaongelma, jonka vuoksi toimintaa on jouduttu hajauttamaan. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä toimintaa on vaikeuttanut lääkärivaje, jota on korjattu ulkopuolisen konsultin voimin. Audionomitilannetta ei edelleenkään ole saatu vakiinnutettua. Toiminta on turvattu ulkopuolisella konsultilla, ostopalveluilla sekä lisäksi kaksi hoitajaa on lähetetty audionomikoulutukseen. Lastentaudeilla erikoislääkäripula on pahentunut, mutta erikoistuvia on saatu palkattua hyvin. Lastentaudeilla on tehty lisäksi järjestelyjä hoitohenkilökunnan osaamisen varmistamiseksi erityisesti vauvatehon toimintaan. Synnytysten määrä on laskenut alle tuhannen synnytyksen, mikä heijastuu myös muun toiminnan vähentymisenä. Leikkaustoimintaan vaikutti vuonna 2017 tehty teho-osaston remontti. Teho-osasto toimi väistötiloissa leikkausosaston pienellä puolella kesäkuun lopusta syyskuun puoliväliin, mistä johtuen leikkausosastolla oli sulkuviikkoja normaalia enemmän. Koko tulosalueella tehtyjen toimenpiteiden kokonaismäärä (9289) on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, laskua on tapahtunut vain 0,8 % huolimatta lisääntyneestä sulkuajasta. Päivystystoiminnan osuus (22,4 %) leikkaus- ja anestesiayksikön toimenpiteiden kokonaismäärästä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Päivystysajan toiminta painottuu ilta-aikaan ja siitä on kirurgiaa 93 %, naistentauteja ja synnytyksiä 6 % ja loput toimenpiteet ovat muilta erikoisaloilta. Elektiivisessä leikkaustoiminnassa avohoidon ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian osuus on 93,6 %, missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,6 %. Teho-osastolla aloitettiin vuoden 2017 alusta MET toiminta. MET käyntejä on ollut vuoden 2017 aikana 148. Kaikki käynnit eivät ole johtaneet valvonta- tai tehohoitoon vaan yli 30 %:ssa tapauksista tarkennetuilla ohjeilla potilaan hoitoa on voitu jatkaa vuodeosastolla. Rafaela hoitoisuusluokituksen optimihoitoisuutta seurataan vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Optimihoitoisuuden tavoitetaso on 70 %. Kirurgian vuodeosaston optimihoitoisuus on tasoittunut vuodeosastojen yhdistymisen jälkeen. Kirurgian osaston hoitoisuus on ollut optimissa 59 % hoitopäivistä. Yli optimin päiviä on ollut 18 % ja alle optimin 23. Naistenklinikassa 6B:llä hoitoisuus on ollut optimissa 35 % päivistä, alle optimin 38 % ja yli optimin 27 %. 6A:lla optimipäiviä on ollut vain 29 %, alle optimin 44 % ja yli optimin 27 % hoitopäivistä. Naistenklinikassa syntyvyyden vaihtelut vaikuttavat osaston kuormitukseen ja hoitoisuuteen. 6A:lla on edelleen selkeästi painottuneet alle optimin hoitoisuudet. Osasto 6A:lta siirrettiin kirurgiselle vuodeosastolle osa kirurgisista leiko potilaista, koska osasto 4:n kuormitukset sen sallivat. 6A:lla pienennettiin tämän jälkeen hoitajaresursointia aamuvuoroissa. Lastenosastolla hoitoisuus on ollut optimissa 48 % hoitopäivistä, yli optimin 19 % ja alle optimin 33 %. Kokonaisuutena vuodeosastoilla tarkasteltaessa potilaiden hoitoisuudet ovat nousseet. Hoitoisuusluokka 4 potilaita oli 2017 42 %, kun vastaava luku 2016 oli 34 %. Kaikista raskashoitoisimpien potilaiden (hl5) osuus on myös noussut kahdesta %:sta kolmeen %:n. Poliklinikoista silmäsairauksien poliklinikalla on päästy optimihoitoisuustilanteeseen 79 % hoitopäivistä. Tasainen jakauma on myös äitiyspoliklinikalla, jossa optimipäiviä on ollut 61 %. Kirurgian poliklinikalla yli optimin päiviä on ollut 43 % ja optimipäiviä 52 %, lastenpoliklinikalla yli optimissa on oltu 48 % hoitopäivistä ja optimissa 45 %. Syöpätautien poliklinikalla yli optimin päiviä on ollut 42 % ja optimissa 46 %. Kokonaisuutena poliklinikoiden hoitoisuudet ovat muuttuneet edellisestä vuodesta hoitoisempaan suuntaan. Tulosalueen toiminnan avohoitopainotteisuuden lisääntyminen näkyy myös poliklinikoiden hoitoisuuden lisääntymisenä. 67

Sivu 89 2. Talouden toteuman analyysi Tulosalueen talousarvio on ylijäämäinen 936 815. Toimintatuotot ovat vähentyneet 0,4 % ja toimintakulut 0,6 % edellisestä vuodesta. Ulkoisen toimintakatteen toteuma 100 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Hoitohenkilökunnan sijaiskulut ovat pysyneet talousarvion raameissa (97,76 %). Edellisistä vuosista poiketen ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat laskeneet 8,7 %, mikä on linjassa vähentyneiden ostettujen hoitopäivien kanssa. Hankintoja ja investointeja on toteutettu suunnitelman puitteissa, mutta anestesiatietojärjestelmän hankinta ei edelleenkään ole toteutunut. OPERATIIVINEN HOITO muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 373 377 377 378 1,34 0,27 siitä lääkärit 70 74 74 74 5,71 0,00 hoitohenkilöstö 301 301 301 302 0,33 0,33 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 2 2 2 3 50,00 50,00 Sairaansijat 119 119 119 119 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 4 429 4 650 4 650 4 223-4,65-9,18 Avohoito ostetut 11 929 11 040 11 040 12 718 6,61 15,20 Hoitopäivät ostetut 8 900 9 000 9 000 7 601-14,60-15,54 Hoitojaksot 11 034 11 913 11 913 11 122 0,80-6,64 Avohoito 82 748 70 004 70 004 86 226 4,20 23,17 Hoitopäivät 28 576 30 080 30 080 28 115-1,61-6,53 Keskim. hoitoaika, omat 2,6 2,5 2,5 2,5-2,50 0,00 68

Sivu 90 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 75 844 078 75 572 416 300 000 75 872 416 74 933 715-1,20-1,24 Maksutuotot 3 211 028 3 380 159 0 3 380 159 3 308 484 3,00-2,12 Tuet ja avustukset 2 204 0 0 0 2 324 5,40 0,00 Muut toimintatuotot 106 782 81 000 0 81 000 96 967-9,20 19,71 Ulkoiset tuotot yhteensä 79 164 092 79 033 575 300 000 79 333 575 78 341 489-1,00-1,25 Sisäiset tulot 22 708 042 23 112 726 0 23 112 726 23 106 376 1,80-0,03 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 101 872 134 102 146 301 300 000 102 446 301 101 447 865-0,40-0,97 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -21 996 855-22 489 554 0-22 489 554-22 265 930 1,20-0,99 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 840 128-5 056 659 250 000-4 806 659-4 588 350-5,20-4,54 Muut henkilösivukulut -1 169 597-1 224 425 100 000-1 124 425-1 005 964-14,00-10,54 Henkilöstökorvaukset 338 131 326 000 0 326 000 352 439 4,20 8,11 Palvelujen ostot -3 834 055-3 375 905 71 000-3 304 905-3 514 883-8,30 6,35 Palv.ostot ohilaskutus -17 738 073-16 980 670 0-16 980 670-16 194 306-8,70-4,63 Aineet, tarvikkeet ja tav -1 265 691-1 523 048 0-1 523 048-1 518 312 20,00-0,31 Vuokrat -115 702-69 000 0-69 000-40 700-64,80-41,01 Muut toimintakulut -178 698-10 260 0-10 260-214 760 20,20 1993,18 Ulkoiset toimintakulut -50 800 668-50 403 521 421 000-49 982 521-48 990 766-3,60-1,98 Sisäiset menot -49 502 539-50 937 914-362 398-51 300 312-50 698 719 2,40-1,17 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -100 303 206-101 341 435 58 602-101 282 833-99 689 485-0,60-1,57 Ulkoinen toimintakate 28 363 424 28 630 054 721 000 29 351 054 29 350 723 103,48 0,00 TOIMINTAKATE 1 568 927 804 866 358 602 1 163 468 1 758 379 12,10 51,13 Muut rahoituskulut -37 0 0 0-59 58,90 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -37 0 0 0-59 58,90 0,00 VUOSIKATE 1 568 890 804 866 358 602 1 163 468 1 758 320 12,10 51,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -907 527-804 866 0-804 866-821 504-9,50 2,07 Poistot ja arvonalentumis -907 527-804 866 0-804 866-821 504-9,50 2,07 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 661 363 0 358 602 358 602 936 816 41,60 161,24 Rahastojen lis.(-)tai väh 2 124 0 0 0 0-100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 663 488 0 358 602 358 602 936 816 41,20 161,24 69

Sivu 91 2.2.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksen mukaisuus, oikeaaikaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Lapin keskussairaalan yleislääkäripäivystyksen ulkoistuksesta luovuttiin 2016 alussa Rovaniemen terveyskeskuslääkäreiden aloitettua päivystämisen. Terveyskeskuslääkäreiden toimesta käynnistynyt yle-päivystys on ollut aiempaa sujuvampaa. Yle-päivystyksen iltavuoroissa (klo 12-20) on ollut käytettävissä kolmas lääkäri ja yöhoitajaresurssia on lisätty myös kesäaikaan turistikauden lisäksi. Erikoissairaanhoidon päivystyksessä ovat ruuhkatilanteet vähentyneet akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden ja kolmannen iltapäivystäjän myötä. Fast track-linjaa pilotoitiin syksyllä nopeahoitoisten päivystyspotilaiden hoitamiseen, mutta toiminnasta luovuttiin kertyneiden kokemusten vuoksi. Toistuvien ruuhkatilanteiden vuoksi on kuormittavina ajanjaksoina hoitajaresurssia vahvistettu yöaikaan kuudennella hoitajalla. Tietojärjestelmien osalta päivystyspoliklinikalla kehitettiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä. Lisäksi päivystyspoliklinikalla siirryttiin sähköisen hoitosuunnitelman käyttöön maaliskuussa 2017. Päivystyspoliklinikan potilasvalvontamonitorit on hankittu myös lopuille tarkkailupaikoille. Integraatiot potilaskertomukseen, potilashallintajärjestelmään ja röntgenarkistoon ovat vielä näiden osalta kesken. Tulevassa sairaalassa ovat päivystys ja ensihoito sekä rakenteellisesti, että hallinnollisesti osa kuumaa sairaalaa. Päivystysosastotoiminnan suunnittelu ja muu tilojen käytön suunnittelu jatkuivat osana kuuma sairaala suunnittelua. Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi poikkeusluvallisen työajan vuodelle 2017 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitoon Rovaniemen yksikköä lukuun ottamatta. Tästä johtuen Rovaniemen ensihoitoasemalla työskenneltiin alkuvuosi yleistyöajassa, mikä vaati poikkeusluvallista työaikamuotoa suuremman henkilöstömäärän. Oikaisuvaatimuksen hyväksymisen myötä myös Rovaniemen asemalla palattiin poikkeusluvalliseen työaikaan. Sovitusta terveyskeskustyöskentelystä jouduttiin ensihoidossa luopumaan poikkeusluvan myöntämisen ehtojen täyttymiseksi. LSHP:n anomus poikkeusluvan jatkamisesta on nyt hyväksytty vuosille 2018 19. Vuoden 2018 palvelutasopäätös valmisteltiin OYS-erva-ensihoidon yhteistyönä valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Jatkossa tavoitteet ja toteutumat ilmaistaan sairaanhoitopiiritasoisesti. Erva-ensihoidon yhteistyöryhmä muuttui lakisääteiset velvoitteet täyttäväksi erva-ensihoitokeskukseksi, jossa on edustus kaikista alueen sairaanhoitopiireistä ja mm. tietojärjestelmien asiantuntijat. Ensihoidon käyttöön hankittiin vuonna 2017 8 ambulanssia vanhentuneen kaluston tilalle. Rovaniemen asemahanketta on edistetty yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja pelastustoimen kanssa. Sallassa ensihoito siirtyi pysyväistiloihin pelastusaseman yhteyteen. Savukoskella on pelastuksen ja ensihoidon yhteinen asema ollut rakenteilla vuonna 2017. Tulosalueelle perustettiin ensihoidon ylilääkärin virka. Sekä ensihoidon, että päivystyksen ylilääkärin virat olivat haettavana ja erinäisten käänteiden jälkeen ensihoidon vastuulääkäri päätyi jatkamaan ensihoidon ylilääkärinä ja päivystyksen ylilääkäriksi valittiin päivystyksen osaston ylilääkärinä toiminut. 70

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 92 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen 1) Asiakaskokemus korkealle: -asiakkaat saavat vaikuttavaa hoitoa oikeaaikaisesti -hoidon tarpeen arviointi yhtenäisin kriteerein yksilöllisesti soveltaen -hoitoprosessien sujuvuus -kiinnitetään huomiota ammatilliseen ja hyvään kohteluun - koulutusta vuorovaikutustaidoista ja hyvästä palvelusta sekä haastavista vuorovaikutustilanteista -juliste asiakaspalvelusta -kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta (esim. lääkelistat/reseptit mukaan) 1) Akuutisti sairastuneet saavat oikea-aikaisen hoidon oikeassa paikassa, hoidon tarpeen arviointikoulutukseen ei riittävästi osallistujia. Läpimenoaikoja seurataan. 2) Palvelulupausta ei ole tehty. Päivystyspalveluista on tiedotettu alueen asukkaita. 3) Asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu. Tekstiviestipalautejärjestelmää pilotoitu syksystä 2017 alkaen 2) Palvelulupauksen valmistelu -Tiedote/esite päivystyspalveluista alueen asukkaille jaettavaksi ja LSHP:n nettisivuille 3)Asiakkaiden osallistuminen -asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työn joustava tasaaminen 1)Johtamis ja johtajuusmallin rakentaminen -osallistutaan johtamisen kehittämiseen organisaatiossa 2)Tunnistetaan yleinen ja erityisosaaminen -laiteajokortti -Perehdytyksen chek lista lääkäreille, säännöllinen perehdytys 1 x /kk -simulaatiokoulutukset pyörivät koko tulosalueella 1) Johtamisen kehittämiseen on organisaatiossa osallistuttu 2) Laiteajokortit, lääkäreiden säännöllinen perehdytys käytössä, simulaatiokoulutuksia pidetään säännöllisesti. Lääkäreiden checklista on lykkääntynyt. 3) Ensihoidon kenttäjohto pyrkii tasaamaan yksiköiden kuormituksia. Osallistuttu sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitukseen, tämä hyödyntämättä. Avunpyyntöjärjestelmä käytössä. kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi mitattavien tavoitteiden kehittäminen 3) Kehitetään henkilöstöresurssien tasaamisen menetelmiä 1)Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin, mahdolliset muutokset edellisvuoteen nähden 2)Kehitetään yksiköiden ydinprosesseja edelleen 1) Johto valveutunutta talouden suunnittelusta, toteutumista. Suunnitelmissa on pysytty. 2) Päivystysprosessia on edelleen kehitetty ja läpikäydään myös sairaalalaajennukseen liittyen. Mm. AVH-potilaiden hoitoprosessia on hiottu sekä ensihoidossa, että päivystyksessä. potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen 1)Potilasturvallisuus -kotilääkitystiedot, kirjaamisen kattavuus, ruuhkatilanteiden hallinta, perehdytykset käytäntöihin ja laitteisiin kunnossa 2) Kirjaamisen kattavuus: sähköisen hosu:n käyttöönotto päivystyksessä, vitaalimittausten automaattinen siirtyminen potilaskertomukseen, EKG:n tallentuminen sähköiseen arkistoon aina, valvontadatan siirtäminen jatkohoitoyksikköön periaatteessa mahdollista CCU:n osalta (uudet monitorit) 1) Potilasturvallisuuteen, ruuhkatilanteiden hallintaan ja lääkitystietojen kirjaamisen kattavuuteen on panostettu. Laite check-listat käytössä. 2) Sähköinen hoitosuunnitelma käytössä. Vitaalimittaukset, EKG eivät vielä siirry, intagraatio puuttuu. 3) Mahdollisiin solmukohtiin puututtu jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen 3) Potilaan hoitoprosessien sujuvoittaminen. Tunnistetaan solmukohdat ja puututaan niihin 71

Sivu 93 Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli 37864 (alkuper. Ta 39000, muutettu Ta 37000). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi 43002 (43686 v. 2016). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 3642 (3537 v. 2016), joista ensihoidolle 75 % ja terveyskeskuksille 25 %. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita tehtiin 2030 (1815 v. 2016). Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä oli n. 173000 (180000 v. 2016). Tutkimuskäytäntöjen muuttumisen vuoksi CT-tutkimusmäärät ovat jatkaneet nousuaan, muutoin radiologiset tutkimusmäärät ovat suunnilleen ennallaan. Ensihoidon kokonaistehtävämäärä oli vuonna 2017 27960 laskien edellisestä vuodesta hieman (-1 %, -946 kpl) johtuen terveyskeskustehtävien vähentymisestä. Hätäkeskuksen välittämien kansalaistehtävien määrä (27635kpl v. 2017) jatkoi edelleen kasvuaan (+1,4 %, +388 kpl). Ensihoidon tehtävämäärän nousu on johtanut useissa kunnissa uusien 2-, ja 3.- riskialueluokkien ilmaantumiseen (Posiolla myös 1-riskialueluokka), yksiköiden kuormituksen kasvuun ja aiemmasta heikentyneeseen potilaiden tavoittamiseen. Päivystyksen kävijämäärän pienenemisen ja lääkärityövoimakustannusten ylityksen vuoksi tehtiin syksyllä päätös 700000 talousarviomuutoksesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen mukaisesti on tehty jäsenkuntalaskutuksen palautus, jonka määrä päivystyksen ja ensihoidon tulosalueella oli 485 000 ja vaikutus kohdistui ensihoidon tulosyksikköön. Tulosalueen toimintatuotot jäsenkuntapalautuksen jälkeen ovat 27,9 milj. (101,4 % talousarviosta), toimintakulut 29 milj. (103,4 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 4,5 milj. (100 % talousarviosta). Ensihoidon toimintatuotot olivat 16,8 milj. (98,7 % talousarviosta), toimintakulut 17,3 milj. (102 % talousarvoista), ulkoinen toimintakate 727500 (58 % talousarviosta). Yhteispäivystyksen toimintatuotot olivat 10,5 milj. (104,6 % talousarviosta), toimintakulut 11,2 milj. (104,5 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 3,9 milj. (110 % talousarviosta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO Muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 234 234 234 236 0,85 0,85 siitä lääkärit 14 14 14 14 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 219 219 219 221 0,91 0,91 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 536 500 500 674 25,75 34,80 Hoitopäivät ostetut 9 10 10 10 11,11 0,00 Hoitojaksot 8 5 5 9 12,50 80,00 Avohoito 38 386 39 000 37 000 37 864-1,36 2,34 72

Sivu 94 Muutettu 15 PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 26 026 068 25 733 831-100 000 25 633 831 25 843 808-0,70 0,82 Maksutuotot 992 416 991 973 0 991 973 1 022 582 3,00 3,09 Muut toimintatuotot 103 446 21 500 0 21 500 41 927-59,50 95,01 Ulkoiset tuotot yhteensä 27 121 930 26 747 304-100 000 26 647 304 26 908 317-0,80 0,98 Sisäiset tulot 924 319 836 193 0 836 193 955 325 3,40 14,25 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 046 250 27 583 497-100 000 27 483 497 27 863 642-0,70 1,38 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 132 583-13 178 497 0-13 178 497-12 773 403 5,30-3,07 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 686 070-2 938 800 0-2 938 800-2 679 807-0,20-8,81 Muut henkilösivukulut -639 829-711 637 0-711 637-570 403-10,90-19,85 Henkilöstökorvaukset 168 838 191 950 0 191 950 176 603 4,60-8,00 Palvelujen ostot -4 110 882-2 503 826-600 000-3 103 826-4 170 269 1,40 34,36 Palv.ostot ohilaskutus -151 886-96 000 0-96 000-195 263 28,60 103,40 Aineet, tarvikkeet ja tav -777 142-701 279 0-701 279-747 145-3,90 6,54 Vuokrat -1 318 417-1 620 605 0-1 620 605-1 378 795 4,60-14,92 Muut toimintakulut -55 920-6 291 0-6 291-86 945 55,50 1282,05 Ulkoiset toimintakulut -21 703 892-21 564 985-600 000-22 164 985-22 425 428 3,30 1,18 Sisäiset menot -6 476 645-5 857 241-58 178-5 915 419-6 606 381 2,00 11,68 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -28 180 537-27 422 226-658 178-28 080 404-29 031 808 3,00 3,39 Ulkoinen toimintakate 5 418 038 5 182 319-700 000 4 482 319 4 482 889 82,74 0,01 TOIMINTAKATE -134 287 161 271-758 178-596 907-1 168 166 769,90 95,70 Korkotuotot -1 0 0 0 0-100,00 0,00 Muut rahoituskulut -63 0 0 0-11 -82,80 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -64 0 0 0-11 -83,00 0,00 VUOSIKATE -134 351 161 271-758 178-596 907-1 168 177 769,50 95,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -333 751-161 271 0-161 271-225 180-32,50 39,63 Poistot ja arvonalentumis -333 751-161 271 0-161 271-225 180-32,50 39,63 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -468 102 0-758 178-758 178-1 393 357 197,70 83,78 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -468102 0-758178 -758178-1393357 197,70 83,78 73

Sivu 95 2.2.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueella on jatkunut laaja toiminnan kehittäminen, joka on alkanut vuonna 2011. Tavoitteena on kehittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallinen sekä hoitosuositusten mukainen ja potilaslähtöinen kokonaisuus yhteistyössä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijoiden kanssa. Osana meneillään olevaa muutosta Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät LSHP:n psykiatrian tulosalueen kanssa 1.2.2017. Yhdistymisen johdosta Psykiatrian tulosalue muuttui Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueeksi. Yhdistyminen toteutui kuukautta myöhemmin kuin mitä talousarviota laadittaessa oli suunniteltu. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2016 aikana valmisteltiin Rovaniemen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hallinnollinen yhdistyminen Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen tulosalueen kanssa ja yhdistymisen toteutui 1.2.2017. Samalla perustettiin 5 uutta tulosyksikköä, joihin kaikkiin sisältyi osasto ja avohoidon yksiköitä. Yksiköt ovat Nopeat palvelut ja konsultaatiot, Hoito- ja tutkimuksen tulosyksikkö, Kuntotuksen tulosyksikkö, Päihdepalvelujen tulosyksikkö sekä Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosyksikkö. Aikuisten avohoidonpalveluissa isona muutoksena oli uusien tilojen remontointi Valtakadulle ja niihin muutto eri toimipisteistä. Muurolan sairaalassa osasto 2 toiminta lopetettiin ja vähennettiin 16 sairaansijaa. Nopeat palvelut ja konsultaatiot tulosyksikössä on kehitetty matalan kynnyksen toimintaa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ja suunniteltu puhelinpalvelujen yhtenäistämistä sekä tehokkaampaa mielenterveysja päihdepäivystyksen arvioita. Uusi toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana. Hoidon ja tutkimuksen tulosyksikössä aloitettiin Intensiivipoliklinikan pilotointi. Intensiivipoliklinikka tuottaa tiiviin avohoidon ja laitoshoidon väliin sijoittuvaa päiväosastotyyppistä toimintaa 10 potilaspaikalla. Intensiivipoliklinikka toimi aluksi Muurolassa ja sen käyttöaste oli matala. Elokuusta alkaen Intensiivipoliklinikka on toiminut avohoidon yhteydessä Valtakadulla ja sen käyttöaste on ollut korkea. Kuntoutuksen tulosyksikössä jatkettiin tehostetun avohoidon (ACT) kehittämistä ja yhä vaikeahoitoisempia potilaita on voitu hoitaa avohoidossa enemmän ja vähentää laitoshoidon kuormitusta. Päihdepalvelujen tulosyksikössä on selkeytetty yhteistyön rajapintoja kuntien sosiaalipalvelujen kanssa. Lisäksi yhtenäistettiin Päihdeklinikan laitoshoidon sekä A-klinikan toimintoja mm. korvaushoidon käytänteissä ja aloitettiin neuvottelut nuorten- sekä nuorten aikuisten päihdepalvelujen siirtämisestä LSHP:n toiminnaksi. Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on kehitetty nuorten matalankynnyksen palvelua yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa sekä aloitettu varhaintyön pilotointi kahdelle yläasteelle Sodankylää ja Rovaniemelle. Dialektisen käyttäytymisterapian (DKT-N) toimintamallia on jatkettu tavanomaisena toimintana. MIEPÄ tulosalueella toteutettiin psykiatrian erikoislääkäripalvelujen kilpailutus yhteistyössä jäsnekuntien kanssa ja aloitettiin suunnittelemaan uusia psykiatrisen sairaalan tiloja LSHP/ ITU- hankkeessa. Lisäksi jokaisessa tulosyksikössä on aloitettu laaja hoitoprosessien kehittämistyö. Muutoksien haasteena on ollut yhteensovittaa potilastieto- ja hallintajärjestelmien käyttö merkittävästi lisääntyneiden avohoitopalvelujen kanssa. On tullut esiin, että järjestelmien kehittäminen ei kehity samassa suhteessa muun toiminnan kanssa. 74

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 96 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaskokemus korkealle Palvelulupauksen valmistelu Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Kokemusasiantuntijatoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Kokemusasiantuntijat osallistuvat kehittämistyöryhmiin ja henkilökunnan yksiköiden kehittämispäiviin liittyen palvelujen ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijatoiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Olemme olleet kehittämässä toimintaa Kokemus kohottaa hankeessa yhteistyökumppanina. Kokemusasiantuntijat ovat olleet kouluttamassa henkilökuntaa ja kehittämässä palveluprosesseja. Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Yhtenäisen johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen LSHP:ssä huomioiden tulevat soteratkaisut Palvelujen osaamistarpeen ja henkilökunnan osaamisen kartoitus yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön kanssa Pidetään vuosittaiset kehityskeskustelut henkilökunnankanssa. Mahdollistetaan ja suositellaan tavoitteellista työkiertoa. Turvallisuuden lokirjaan sisältyvien käytäntöjen juurruttaminen - työhyvinvoinnin lisääntyminen Osallistutaan psykiatrian avohoidon hoitoisuusluokituksen (Rafaelaa) valtakunnalliseen pilotointiin. Hyödynnetään Rafaelaa työn joustavassa tasaamisessa. On osallistuttu LSHP sisäiseen auditointiin suunnitelman mukaisesti. Osaamisentarpeen määrittely siirtyi vuodelle 2018 Vuonna 2014 aloitettu kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutusta on suunnitellusti jatkettu. Kehityskeskustelujen toteuttaminen ei ole toteutunut optimaalisesti suuresta muutoksesta johtuen. Lyhyempiä yksilökeskusteluja on sen sijaan pidetty. Toteutettiin laajamittainen työkierto henkilökunnan haastattelujen (2016) pohjalta ja osaamiseen perustuen. Tämän mahdollisti osasto 2 sulku ja uusien toimintojen perustaminen On pyritty kehittämään HaiPro tapahtumiin nopeampaa reagointia ja tekemään tarvittavia muutoksia. MIEPÄ palveluissa tapahtumat ovat vähentyneet. MIEPÄ palveluissa pidempien sairauslomien määrä on vähentynyt. Osallistuttiin Avohoidon hoitoisuusluokituksen kehittämiseen ja pilotointiin. Arviointi toteutuu FCG:n kautta. Kehitteillä olevan Rafaela mittarin vuoksi Rafaelan hyödyntäminen ei ole toteutunut optimaalisella tasolla. 75

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 97 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Mitattavien tavoitteiden kehittäminen Yhdistyminen Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Muiden LSHP:n alueen kuntien huomiointi: Kehitettyjen hoitoprosessien / mallien vakiinnuttaminen. Rovaniemen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö sekä LSHP:n psykiatrian tulosalue yhdistyivät. Yhdistymisen vaikutuksien seurantaa on toteutettu perustetussa seurantatyöryhmässä ja raportoitu LSHP yhtymähallitukselle. Oikeuspsykiatrisien potilaiden hoidon vahvistaminen lähialueelle ja kotiutusprosessin tehostaminen tehostetun avohoidon turvin. Yhdistymisen johdosta on alkanut laajamittainen kehittämistyö, jossa useampi hoitoprosessi on avattu uudelleen. Jokaiseen kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmä. Osa kehittämisprosesseista on valmistunut jo vuoden 2017 aikana. Potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Työyksiköiden ja toimintojen yhdistämisellä tavoitellaan henkilökunnan joustavampaa kohdentamista tarpeen ja osaamisen mukaisesti. Valtion mielisairaaloista on potilaita siirtynyt varhaisemmassa vaiheessa Muurolan sairaalaan, palveluasumisen kanssa tehtävää yhteistyötä on parannettu ja kehitetty tehostettua avohoitoa (ACT). Perustettiin 5 tulosyksikköä ja jokaiseen yksikköön tuli 1 osastonhoitaja sekä ylilääkäri. Esimiesten määrä väheni kolmella. Jokaisessa tulosyksikössä on useampi toimintayksikkö, jolloin osastonhoitajan on ollut helpompi kohdentaa hoitohenkilökuntaa tarpeen ja osaamisen mukaisesti. Lisäksi tulosyksiköt ovat tehneet myös paljon yhteistyötä yli yksikkörajojen. On aloitettu laajamittainen hoitoprosessien aukikirjoittaminen, kehittäminen ja toiminta. On oltu mukana kehittämissä yhtenäisiä avohoidon kirjaamisen käytäntöjä potilashallinnon tietojärjestelmään (OPERON) ja potilastietojärjestelmään (ESKO). Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Tavoitteiden mukaisesti vuoden 2017 aikana hoitopäiviä toteutui 7,3 % (1549hp) vähemmän kuin vuoden 2016 toteuma ja 3,5 % (664hp) vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät vähentyivät 20 % (1577hp) vuoden 2016 toteumaan nähden ja jäivät 17 % (1313hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 11,7hp ja näin ollen pysynyt lyhyenä 16 sairaansijan vähentämisen jälkeenkin. Tavoitteiden mukaisesti avohoitokäynnit lisääntyivät. Avohoitokäyntejä toteutui n. 174,7 % (34085) enemmän kuin vuonna 2016, mutta 14 % (8769) vähemmän kuin talousarvioon oli suunniteltu. Lapin sairaanhoitopiirin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osavuosikatsauksessa 6/2017 todettiin, että ulkoinen toimintakate oli kunnossa 51,9 %. Tasainen olisi ollut 50 %, joten MIEPÄ -palveluissa se oli jopa tasaista parempi. Elokuussa toteumaprosentti oli 57,3 %, kun tasainen toteumaprosentti olisi ollut 66,26 %, eli tilanne oli romahtanut kesäkuun osavuosikatsauksesta. Tilannetta tutkittiin ja selvisi, että Rovaniemen kaupungilta siirtyneiden palvelujen laskutettavien suoritteiden määrä oli arvioitu liian suureksi ja tämän vuoksi toteutuneiden suoritteiden hinnat jäivät liian alhaiseksi. Rovaniemen kaupungin kirjaamiskäytäntö oli erilainen LSHP:n käytäntöön verrattuna. Esimerkiksi verkostotapaamisesta kaikki kaupungin työntekijät kirjasivat kukin oman suoritteen. Vastaavasta tapaamisesta LSHP:ssa tehdään vain yksi laskutettava suoritekirjaus. Vuoden 2017 talousarvioon siirrettiin käyntimäärä kaupungin laskentatavan mukaisesti, mutta kirjaaminen muuttui luonnollisesti LSHP:n käytännön mukaiseksi. Tästä johtui, että laskutettavat suoritemäärät oli arvioitu liian suureksi ja hinnat liian alhaiseksi. Ennusteen mukaan MIEPÄ -palvelujen talouden alijäämä tilinpäätöksessä olisi ollut 800 000. Tämän johdosta tehtiin myöhemmin 800 000 talousarviomuutos kattamaan ennustettua alijäämää, joka vastaavasti katettiin suoritehintoja nostamalla. 76

Sivu 98 Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 8,3 % (n. 1,401 000 ) edelliseen vuoteen nähden. Rovaniemen kaupungilta siirtyi MIEPÄ tulosalueelle 48 työntekijää, joka luonnollisesti kasvatti henkilöstökuluja (n. 19 %). Mittava hoitoprosessien kehittäminen ja toiminnan yhtenäistäminen on kuitenkin tehostanut omaa toimintaa niin paljon, että palvelujen osto muualta on vähentynyt 41 % (1 709 490 ). Tämän johdosta toimintakulut (merkittävästä lisäresurssista huolimatta) jäivät n. 6% arvioitua pienemmäksi. Vuoden 2017 osalta ulkoinen toimintakate oli 100 % ja näin ollen tulosta voidaan pitää hyvänä. MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 189 233 233 236 24,87 1,29 siitä lääkärit 18 21 21 22 22,22 4,76 hoitohenkilöstö 168 207 207 206 22,62-0,48 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 5 5 3 0,00-40,00 Sairaansijat, psykiatria 72 72 72 72 0,00 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto 12 12 12 12 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 1 197 1 150 1 150 1 220 1,92 6,09 Hoitopäivät ostetut 7 914 7 650 7 650 6 337-19,93-17,16 Hoitojaksot 2 043 1 535 1 535 1 776-13,07 15,70 Avohoito 19 507 62 361 53 000 53 592 174,73 1,12 Hoitopäivät 21 220 27 872 19 007 19 671-7,30 3,49 Keskim. hoitoaika, omat 10,4 18,2 12,4 11,1 6,64-10,55 77

Sivu 99 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 16 PSYKIATRINEN HOITO TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 22 722 703 28 668 312-3 965 895 24 702 417 23 216 221 2,20-6,02 Maksutuotot 444 960 687 201-285 724 401 477 416 480-6,40 3,74 Vuokratuotot 216 0 0 0 0-100,00 0,00 Muut toimintatuotot 42 127 41 500 0 41 500 338 409 703,30 715,44 Ulkoiset tuotot yhteensä 23 210 006 29 397 013-4 251 619 25 145 394 23 971 111 3,30-4,67 Sisäiset tulot 12 470 517 8 820 153 0 8 820 153 10 090 922-19,10 14,41 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 35 680 522 38 217 166-4 251 619 33 965 547 34 062 033-4,50 0,28 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 699 122-10 556 591 220 322-10 336 269-10 337 963 18,80 0,02 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 899 235-2 354 123 50 761-2 303 362-2 096 050 10,40-9,00 Muut henkilösivukulut -450 062-570 055 11 845-558 210-460 219 2,30-17,55 Henkilöstökorvaukset 134 401 158 300 0 158 300 153 551 14,20-3,00 Palvelujen ostot -1 528 375-1 882 158 19 317-1 862 841-2 448 746 60,20 31,45 Palv.ostot ohilaskutus -4 150 631-6 987 822 3 074 407-3 913 415-2 441 141-41,20-37,62 Aineet, tarvikkeet ja tav -116 039-166 967 4 200-162 767-166 880 43,80 2,53 Avustukset -3 140 0 0 0-2 434-22,50 0,00 Vuokrat -70 552-461 556 12 543-449 013-395 047 459,90-12,02 Muut toimintakulut -54 950-6 000 20 194 14 194-43 742-20,40-408,17 Ulkoiset toimintakulut -16 837 705-22 826 972 3 413 589-19 413 383-18 238 670 8,30-6,05 Sisäiset menot -18 646 795-15 367 200-138 297-15 505 497-16 236 130-12,90 4,71 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -35 484 500-38 194 172 3 275 292-34 918 880-34 474 800-2,80-1,27 Ulkoinen toimintakate 6 372 301 6 570 041-838 030 5 732 011 5 732 441 89,96 0,01 TOIMINTAKATE 196 023 22 994-976 327-953 333-412 767-310,60-56,70 Korkotuotot 0 0 0 0-1 -100,00 0,00 Muut rahoituskulut -11 0 0 0-69 509,20 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -11 0 0 0-70 520,20 0,00 VUOSIKATE 196 011 22 994-976 327-953 333-412 837-310,60-56,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -24 779-22 994 0-22 994-22 994-7,20 0,00 Poistot ja arvonalentumis -24 779-22 994 0-22 994-22 994-7,20 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 171 233 0-976 327-976 327-435 830-354,50-55,36 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 171 233 0-976 327-976 327-435 830-354,50-55,36 78

Asiakkaat ja vaikuttavuus Sivu 100 2.2.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue palvelee sairaanhoitopiirin kliinisiä erikoisaloja, perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Kuvantamisen, patologian, sairaala-apteekin, potilaskertomuskeskuksen, asiakas- ja toimistopalveluiden, rekrytointiyksikön sekä välinehuollon palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Keskeisimmät muutokset Tulosalueen tavoitteena oli eteenpäin katsoen kehittää perinteikästä tukipalveluyhteistyötä sekä perusterveyden huollon että erityisvastuualueen muiden toimijoiden kanssa LSHP:n järjestämissopimuksen ja - suunnitelman mukaisesti. Perusterveydenhuollon palvelujen tuotanto pohjautui LSHP:n perusterveydenhuollon yksikön suunnitelmiin. Muonio-Enontekiön toiminnan siirtyminen LSHP:n toiminnaksi vaati huomattavaa suunnittelupanosta tulosalueelta. Vuonna 2017 organisaation eri tulosalueilla oli merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Muutosten seurauksena työyksiköissä oli ajoittain vaikeuksia keskittyä perustehtävän mukaiseen toimintaan. Työyksikköjen työhyvinvointiin liittyvät ongelmat heijastuivat tukipalveluyksiköiden toimintaan työn kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Apteekin, arkiston ja välinehuollon toimintaa vaikeutti edelleen laadultaan ja määrältään riittämättömät tilat. Myös henkilökuntaresurssit ovat kasvavaan kysyntään riittämättömät. Kuvantamisessa jatkettiin laitekannan päivittämistä resurssien puitteissa. Potilaskertomuskeskus edisti ja kehitti sähköistä asiointia ja arkistointia sekä sairaanhoitopiirin että pohjoisen ERVA:n toimijoiden kanssa. Päivystysosaajien ja erikoislääkäreiden pula oli edelleen suuri haaste. Kaksi radiologin virkaa ja yksi patologin virka on vailla pätevää hoitajaa. Lähivuosina osaajia jää eläkkeelle. Henkilökuntatilanne vaatii jatkuvaa erityishuomioita. Yksiköiden suoritteet ovat pääsääntöisesti tavoitteiden mukaiset. Myös talouden suunnittelun toteutuma oli hyvä. Potilaskertomuskeskuksen tietopalvelupyynnöt ja toimitukset ovat KanTa-palvelun myötä vähentyneet. Kuvantamisessa MRI-tutkimuksia tehtiin vuonna 2017 noin 25 % vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin käytössä oli joustava lisätyömahdollisuus. Vuonna 2017 lisätyö korvattiin ostopalveluin, mikä noin 120 000 :n ylityksenä suunnitellussa palveluiden ostossa. Lääkemäärärahat ylittyivät noin 150 000. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi asiakaskokemus korkealle palvelulupauksen valmistelu asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Palvelulupausten määrittely yksikkökohtaisesti shp:n ja/tai valtakunnallisten suositusten mukaan Läheteprosessien tehostaminen yhdessä hoitoyksiköiden kanssa (hukkahaavi) Poikkeamien kirjaaminen (Haiprot) ja ilmoitusten käsittely Valtakunnallinen palvelulupaus on määritelty patologian alalla ja se toteutunut. Hukkahaavitoiminta ei toteutunut tältä osin Haiprot käsitelty sekä osasto- että tulosaluekokouksissa Erva-kokoukset toteutuneet suunnitellusti Palveluja kehitetään yhteistyössä hoitoyksiköiden, erva-alueen ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa Asiakaskyselyt säännöllisin välein, palautteiden käsittely Asiakaspalvelukoulutus Toteutunut arkistossa, palautteet käsitelty yksikkökohtaisesti Asiakaspalvelukoululutusta järjestetty 79

Henkilöstö Talous ProsessiT ja rakenteet Sivu 101 johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Johdon koulutukseen osallistuminen Työnmitoituksen hyödyntäminen Osaamisen kartoittaminen Yhteisiä johtajakoulutuksia ei ole järjestetty Mitoituksen tulokset vastasivat tarvetta osassa yksiköitä, toisissa työ jatkuu Aloitettu työn joustava tasaaminen Raportointityökalujen hyödyntäminen (omat tuotannonohjausjärjestelmät, Kaira) suunnittelussa ja päivittäisessä työssä Käytössä Kaira ja omat tuotannonohjausjärjestelmät kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Toiminta- ja talousraporttien seuranta säännöllisesti yksikkökokouksissa Läheteprosessien tehostaminen yhdessä hoitoyksiköiden kanssa (hukkahaavi) Palvelukuvausten laatiminen Toteutunut Hukkahaavitoiminta ei toteutunut tältä osin Aloitettu mitattavien tavoitteiden kehit täminen Kaira-optimointi yksikkötasolla palvelulupausten mukaisesti Toteutunut patologiassa potilasturvallisuus kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen jatkuva järjestelmällinen Lääkehoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuminen Haipro-ilmoitusten seuranta, käsittely Uusien toimitilojen suunnittelun seuraaminen ja siihen osallistuminen Hukkahaaviin osallistuminen Toteutunut Toteutunut Toteutunut On osallistuttu tarpeen ja kutsujen mukaan Puheentunnistuksen käyttöönoton laajentamisen suunnittelu ja edistäminen Suunnittelu edennyt, käyttöön otto ei Prosessien, toimintatapojen ja tehtäväkuvien kehittäminen ja yhtenäistäminen Työ jatkuu Työntekijöiden tarkoituksenmukaisen sijoittelun suunnitelma Toteutunut Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät ovat kasvoivat +1,19 % edellisen vuoden tasolta, josta erikoistutkimusten osuus edelleen korostuu. CT- tutkimusten määrä jatkaa nousuaan (+5,56 %). Tulot olivat - 1,4 % ja menot -2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Patologian tutkimukset vähenivät -5,53 % ja tuloja kertyi -7,55 % arvioitua vähemmän. Arvioidut toimintakulut alenivat vastaavasti -7,98 %. Välinehuollossa vuonna 2017 steriilien tuotteiden tuotettu määrä kasvoi 2,02 %. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2017 aikana 238 251 yksikköä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaan. Apteekissa lääkkeenjakelu pieneni -1,78 %, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus lisääntyi +21,8 %. Talous toteutui suunnitellun mukaisesti. 80

Sivu 102 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 351 351 351 350-0,28-0,28 siitä lääkärit 17 17 17 17 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 304 301 301 306 0,66 1,66 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 30 33 33 27-10,00-18,18 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantamistutk., omat 51 414 51 910 51 910 50 957-0,89-1,84 Kuvantamistutk., ostetut 942 0 2 837 201,17 Yhteensä 52 356 51 910 51 910 53 794 2,75 3,63 Isotooppitutkimukset 736 721-2,04 Välinehuollon tuotteet 100 021 102 360 2,34 Patologian tutkimukset, oma 13 730 14 000 14 000 12 980-5,46-7,29 Patologian tutkimukset, ostetut 80 80 74-7,50 Lääkejakelut 76 949 74 500 74 500 75 578-1,78 1,45 Lääkevalmistus ja sytostaatit 5 830 5 820 5 820 6 527 11,96 12,15 81

Sivu 103 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPTP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 680 254 1 693 943 0 1 693 943 717 661-57,3-57,63 Maksutuotot 125 957 148 555 0 148 555 350 679 178,4 136,06 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 1 650-100 0,00 Muut toimintatuotot 16 185 2 900 0 2 900 29 615 83 921,21 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 822 396 1 845 398 0 1 845 398 1 099 605-39,7-40,41 Sisäiset tulot 26 660 786 28 001 646 101 181 28 102 827 27 817 765 4,3-1,01 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 483 182 29 847 044 101 181 29 948 225 28 917 370 1,5-3,44 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 242 998-10 400 610-57 187-10 457 797-10 040 162-2 -3,99 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 256 504-2 324 871-9 750-2 334 621-2 085 621-7,6-10,67 Muut henkilösivukulut -548 637-562 942-2 141-565 083-464 197-15,4-17,85 Henkilöstökorvaukset 209 582 175 400 0 175 400 204 229-2,6 16,44 Palvelujen ostot -774 729-956 749 0-956 749-832 790 7,5-12,96 Aineet, tarvikkeet ja tav -9 093 744-9 597 719 0-9 597 719-9 713 727 6,8 1,21 Vuokrat -56 405-177 000 0-177 000-12 707-77,5-92,82 Muut toimintakulut -12 760-9 025 0-9 025-17 846 39,9 97,74 Ulkoiset toimintakulut -22 776 194-23 853 516-69 078-23 922 594-22 962 822 0,8-4,01 Sisäiset menot -5 188 377-5 410 739-32 103-5 442 842-5 354 841 3,2-1,62 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -27 964 571-29 264 255-101 181-29 365 436-28 317 663 1,3-3,57 Ulkoinen toimintakate -20 953 798-22 008 118-69 078-22 077 196-21 863 217 104,34-0,97 TOIMINTAKATE 518 610 582 789 0 582 789 599 707 15,6 2,90 Muut rahoituskulut -61 0 0 0 0-99,6 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut -61 0 0 0 0-99,6 0,00 VUOSIKATE 518 550 582 789 0 582 789 599 707 15,7 2,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -518 742-582 789 0-582 789-599 707 15,6 2,90 Poistot ja arvonalentumis -518 742-582 789 0-582 789-599 707 15,6 2,90 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -192 0 0 0 0-100 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -192 0 0 0 0-100 0,00 82

Sivu 104 2.2.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.2.2017. Sopimuskausi jatkui 31.1.2018 saakka. Palkkoja ei korotettu sopimuskaudella. Talousarvion 2017 laadintaan toi liikkumavaraa myös kilpailukykysopimuksessa 2016 sovittu lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Merkittävimmät tukipalveluiden toimintaan vaikuttaneet muutokset ovat Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelun siirtymiseen sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.2.2017 alkaen, sairaanhoitopiirin ictpalvelujen siirtyminen LapIt Oy:n tuottamaksi 1.9.2017 alkaen ja Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuoltotoiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.10.2017 alkaen. Rovaniemen kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen liikkeen luovutuksella 48 viranhaltijaa tai työntekijää, Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymästä 70 viranhaltijaa tai työntekijää. LapIt OY:n palvelukseen siirtyi 11 sairaanhoitopiirin työntekijää. Uudet toiminnat laskutuksen muutoksineen ja noin 100 uuden työntekijän palvelussuhdeasioiden käsittely merkittävästi kuormittivat talous- ja henkilöstöpalveluita, koska henkilöstöresursseihin ei toimintavuonna saatu lisäystä Muonion kunnasta siirtyneen taloussihteerin työpanosta lukuun ottamatta. Toimintojen siirtymisestä hankaloittivat erityisesti tietoliikenneyhteyksiin ja tietojärjestelmiin liittyneet toimintaprosessien muutokset ja uusien palvelujen käytöönottojen viivästymiset. Lisäresursseja ei palkattu, mutta ilman ylityön teettämistä muutosten aiheuttamasta valmistelutyöstä ei selvitty. Tietohallinnon perustoimintaa on tietoteknisen käyttöympäristön ja tietojärjestelmien ylläpito, tuki ja kehittäminen. Syyskuun alkuun asti tietoteknisen käyttöympäristön tehtävissä oli 5 ict-asiantuntijaa ja 1 pääsuunnittelija. Tietojärjestelmäympäristön tehtävissä oli 8 ict-suunnittelijaa ja 2 pääsuunnittelija sekä palvelupäällikkö. Lisäksi tietojärjestelmäprojektien tehtävissä on ollut määräaikaisia työntekijöitä. Ict-palveluiden tukeen liittyviä tehtäviä ulkoistettiin inhouse yhtiö LapIT:lle 1.9.2017 alkaen siten, että tietohallinnolle kuuluvien tehtävien hoitoon jäi 11 henkilöä tietohallintojohtaja mukaan lukien. Lisäksi tietohallintoon jäi 2 ictsuunnittelijaa. Nämä ict-suunnittelijat työskentelevät henkilöstöhallinnon ja kirjaamisen kehittämisen sekä Oberon pääkäyttäjä tehtävissä. Perustoiminnan lisäksi tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja - tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2017 hankkeita olivat mm. ensihoidon ambulanssien varustaminen, konesalien levyjärjestelmät, konesalien kahdennus, viivakoodijärjestelmien käyttöönotot, Potilasvalvontamonitorit, arkistointijärjestelmät, tehon järjestelmien päivitys, ESKO- järjestelmän uudet toiminnot, raportoinnin hankkeen järjestelmien käyttöönotot, KA-työ, Effector-järjestelmän laajennukset, materiaalihallinnon järjestelmä, laaturekisterien käyttöönotot, patologian järjestelmän päivitys, Oberon ja ASLA versiopäivitykset, IDM järjestelmään käyttöönottoon liittyvät työt, Akselijärjestelmän laajennukset, Nordlabin järjestelmiin liittyvät käyttöönottotyöt, SOTE-uudistukseen liittyvät määrittelytyöt, LSHP-LapIT ict-palveluiden siirto, ServiceNow järjestelmän käytön laajennus sekä toiminnan siirto kunnilta sairaanhoitopiirille (Mielenterveys- ja päihdepalvelut / Rovaniemi, perusterveydenhuollonpalvelut / Muonio Enontekiön ky). Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 60 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä on tehty lisäksi useisiin ympäristöihin. Ravintokeskuksen suoritetavoite oli 660 000 suoritetta vuodelle 2017. Ateriasuoritteiden määrä oli kuitenkin vain 612 856 suoritetta. Edellisvuoteen nähden vähennystä on tapahtunut 3,7 %. Asiakasmäärät ovat vähentyneet niin LKS:n, Muurolan kuin Kolpeneenkin potilasruokailuissa. Henkilökunnan ruokailu on pysynyt samalla tasolla. Ravintopalveluissa täytettiin helmikuussa yksi ravitsemistyöntekijän toimi, maaliskuussa yksi ravitsemistyöntekijän toimi sekä kahviomyyjän toimi. Ravitsemistyönjohtajan toimi täytettiin heinäkuussa ja ravitsemispäällikön virka täytettiin syyskuussa. Muurolasta yksi keittäjä on ollut opintovapaalla. 83

Sivu 105 Elintarvikehankinnoissa kilpailutettiin raa`at perunat ja tuoreet paloitellut vihannekset ja hedelmät sekä leipä- ja leipomotuotteet. Muissa hankinnoissa otettiin optiot käyttöön. Puhtaus- ja huoltopalveluiden toiminta sujui suunnitelmien mukaan. Vuonna 2016 omana toimintana aloitettua sisäistä koulutusta jatkettiin onnistuneesti. Kaikki laitoshuoltajat saivat koulutusta kalustemateriaaleista sekä palvelussuhdeasioista. Yksikkö osallistui osaamisen kehittämisen pilotointiin. Puhtaus- ja huoltopalveluja tuotettiin sovittujen mitoituksien mukaan sairaalan eri yksiköihin sekä NordLabille. Ostopalvelun kautta hoidettiin Rantavitikan ensihoidon tilojen, Vilkan tilojen sekä kesällä vuokrattujen Valtakatu 11:sta tilojen siivous. Rekrytointeja tehtiin 13 vakinaisen laitoshuoltajatoimen osalta. Muonio- Enontekiön perusterveydenhuollon siirtymisessä sairaanhoitopiirin toiminnaksi huomioitiin vahvasti myös laitoshuollon osa-alue. Huoltotoiminta tekniikan osalta on ollut normaalia kuluneen vuoden ajan. Henkilöstössä on tapahtunut muutosta; LVI- huoltopäällikkö on jäänyt eläkkeelle ja 2 ammattimiestä on eronnut työnantajan palveluksesta. uusi LVI-huoltopäällikkö on palkattu 1.12.2017 alkaen ja lisäksi on haettu sähkö-, LVI- ja kiinteistöhuollon ammattimiehiä. Hakuaikaa on jatkettu vuoden 2018 puolelle. Vuoden 2017 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: Dialyysin tilat VILKA:n kiinteistössä Porokatu 32 valmistuivat toukokuussa. Vuokratilojen kunnostukset psykiatrian käyttöön valmistuivat Valtakatu 11:ssä kesäkuussa. LSHP:n hallinto muutti Porokatu 39:stä väistötiloihin VILKA:n kiinteistöön kesäkuussa. Teho-osaston tilat valmistuivat elokuussa. Lasten ja nuorten psykiatrian PKL:t saivat tilat Vilkaan lokakuussa ja isotooppi-laboratorion tilat valmistuivat marraskuussa. LKS:n vesikaton uusinta jatkui 2017. Porokatu 39 kunnostustyöt jatkuvat toukokuuhun 2018. LKS:n torniosan pesutilojen ja viemäreiden saneeraus aloitettiin (B-pääty) 2017 ja työ jatkuvat 2018. LKS:n rakennuksen pintaelementtien korjaukset sisäpihalla jatkuvat 2018. Muurolassa inva WC rakennettiin potilasosastolle. Vuonna 2017 käynnistetyt ja vuonna 2018 jatkuvat suunnittelutyöt: Laajennushankkeen suunnittelu, psykiatrian lasten- ja nuorten osastojen yhdistäminen (+ Akuutti tiimi) VILKKA:n kiinteistöön, isotooppi laboratorion puhdas-tilamuutokset, sydänpajan nykyisen angio-laitteen uusinta, RTG:n CT laitteen uusinta, LKS:N lukitusjärjestelmän uusinta, LKS:n opasteiden uusinta, LKS:n ikkunoiden uusinta, LKS rakennuksen elementtien saumauksien uusinta, pysäköintijärjestelyt Vilkassa, keittiön pesukone uusinta, välinehuollon laatikkopesukone, leikkausosaston puhdastilavarastot, 5 tason lääkehuone, silmäpkl tilat Väistöön, sydänpajan toisen angiolaitteen tilat, KNF pkl:n tilat Vilkkaan, jätepuristin tilat, Muurolan rakennusten pienet kunnostukset. Projekteja oli paljon ja niiden suunnittelunohjaus ja työaikainen valvonta hoidettaan omalla henkilökunnalla. Logistiikka- ja materiaalipalvelut aloitti täyttöpalvelupisteiden laajentamisen kaupungin terveydenhuollon toimipisteisiin. Nordlab Oy:n materiaalitoimituksen jäsenkuntiin siirtyivät logistiikka ja materiaalipalvelujen toteutettavaksi. Sairaalan sisäisen ja ulkoisen logistiikan selvitystyö aloitettiin. Työ jatkuu vuonna 2018. Hankintakalenterin suunnitellut tavarahankinnat saatiin suoritettua. Kaikki palveluihin liittyvät tarjouskilpailut saatiin toteutettua. Toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen valmistelua tehtiin yhteistoimintana PPSHP:n kanssa ja sitouduttiin PPSHP:n hankintapäätökseen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on todennäköisesti syyskuussa 2018. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa jäi eläkkeelle toimistosihteeri ja uusi hankintasihteeri valittiin. Yksi huoltomiehen ja yksi toimistosihteerin toimi muutettiin materiaalinhoitajan toimeksi. Tällä toimenpiteellä mahdollistettiin henkilöstön laajempi ja tehokkaampi käyttöä yksikön eri työtehtävissä. Yksikön koko henkilöstön osaamista on laajennettu toteuttamalla työnkiertoa. Työnkierto (tehtävienkierto) on yksikön tavanomaista työnsuunnitteluprosessia. 84

Asiakkaat ja vaikuttavuus Henkilöstö Sivu 106 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaskokemus korkealle Asiakastyytyväisyyskysely Toimenpiteiden toteutumisen arviointi - Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu ict-palveluiden siirtoon liittyen, jatkossa kysely tehdään kerran vuodessa. - Puhtaus- ja huoltopalveluiden asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin päivystyspoliklinikalla. - Ravintopalveluiden asiakaspalautteiden käsittely viikkopalavereissa on toteutunut suunnitelman mukaan. - Ravintopalveluissa on aloitettu syksyllä 2017 ydinpalvelujen kanssa osastopalaverit Palvelulupauksen valmistelu Palvelulupauksen valmistelun käynnistäminen - Tietohallinolla palvelulupaus on osana palvelukuvauksia ja kirjoitettu sopimuksiin. - Muiden kuin tietohallinnon osalta palvelulupauksen käyttöönoton mahdollisuutta ei ole arvioitu. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden ja potilasturvallisuuden kehittämiseen Johtamis- ja johtajuusmallin rakentaminen Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työn joustava tasaaminen Ydinpalvelujen kanssa palveluiden kehittäminen Johtajuuskoulutuksiin osallistuminen Kehityskeskustelujen käyminen huomioiden osaamiskartoitukset Resurssien kohdentaminen organisaation tarpeiden mukaan työntekijöiden ammattitaito, osaaminen ja työkyky huomioiden Tietohallinto - suunnittelupalaverien toteuttaminen yksikkökohtaisesti on käynnistetty Puhtaus ja huoltopalvelut: mm. - Mielenterveys- ja päihdepalvelut /puhtauspalvelujen hankkiminen uusiin toimitiloihin - LAY/ kehittämistä mm. turvavyöt, verhot, lelut, näppäimistösuojat, heräämösiivous - tehon remontti /resurssien mitoittaminen ja käyttöönotto, väistöön osallistuminen - apteekki /resurssien mitoittaminen ja käyttöönotto Logistiikka- ja materiaalipalvelut: - Täyttöpalvelua on kehitetty yksikön tarpeiden näkökulmasta. - Hankintaprosesseja on helpotettu hankintaohjeistusta yksinkertaistamalla ja selventämällä. - Tulosalueen esimiehiä eri tasoilta on osallistunut sairaanhoitopiirin johtamiskoulutuksiin. Suunnitellut kehityskeskustelut (yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut) ovat toteutuneet suunnitelmiin verrattuna: - Talous- ja henkilöstöpalveluissa lähes 100 %:sesti - Tietohallinnossa 100 %:sesti hyödyntäen C&Q osaamiskartoitusta - Ravintopalveluissa 100 %:sesti - Puhtaus- ja huoltopalveluissa 100 %:sesti - Teknisissä palveluissa 40 %:sesti - Logistiikka- ja materiaalipalveluissa 100 %:sesti - Tulosalueella on henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa lisätty työnkierrolla, tehty tehtävien uudelleen järjestelyjä ja kohdennettu resurssia lisääntyneistä tehtävistä suoriutumiseksi. - Tietohallinnossa C&Q työväline osaamiskartoituksessa on käyttöönotettu - Puhtaus ja huoltopalvelut osallistui osaamisen kehittämisen pilotointiin. 85

Talous Prosessit ja rakenteet Sivu 107 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusajattelu koko organisaatiossa Henkilöstön hintatietoisuuden ja taloudellisen ajattelun lisääminen koulutuksella ja keskustelemalla - Tulosalueella on yhä lisääntyvässä määrin otettu yksikkökokouksiin ja päivittäisiin rutiineihin mukaan taloudellisia tarkasteluja ja hyödynnetään Kairaraportteja. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Hyvien käytäntöjen ja laadittujen prosessien toteuttaminen ja kehittäminen Tavoitteiden määrittelyn kehittäminen mittaroitaviksi - Tietohallinto kehittää toimintaansa tavoitteena laatukäsikirjaan kuvatut tietohallintomallin ja parhaiden käytänteiden (ITILin) mukaiset prosessit - Puhtaus- ja huoltopalveluissa on otettu huddlaus käyttöön kahdessa tiimissä - Sairaanhoitopiirin hankintaohjeistus on päivitetty ja sitä edelleen kehitetään. - Ravintopalveluissa vakiotilaukset toivat elintarvikekustannuksiin säästöä, vaikka raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi syksyllä 2017. Mitattavien tavoitteiden kehittäminen - Tietohallinnon sopimuksellisissa palveluissa on aina mukana palvelutasomittarit ja jokaiseen hankkeeseen pyritään löytämään relevantit mittarit hankkeen tavoitteiden mittaamiseen. Potilasturvallisuus Vakioruokaohjeet - Ravintopalveluissa tuotanto-ohjelman käyttöönotto ja valvonta siirtyi keväälle 2018 - Tekniset palvelut: Potilasturvallisuuteen liittyvien seikkojen kouluttaminen ja informointi urakoitsijoille Kirjaamisen kuntoon saaminen ja tiedolla johtaminen Haipron käytön osaamisen lisääminen - Tietohallinnossa ja tietoturvaryhmässä käsitellään HaiPro-ilmoitukset järjestelmällisesti - Puhtaus- ja huoltopalveluissa HaiProilmoituksia käsitellään viikkkopalavereissa. - Tekniset palvelut: Esimiesten ja turvallisuuspäällikön kanssa yhdessä Haiproilmoitusten läpikäynti neljännesvuosittain - Suunniteltu koulutus siirtyi vuodelle 2018 Kairan hyödyntäminen - Kairan hyödynnettävyyttä on kehitetty yhdessä tiedolla johtamisen Kursutprojektin kanssa. - Kairaa hyödynnetään tulosalueella raportoinnissa ja toiminnan analysoinnissa. Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Hukkahaavikoulutuksiin osallistuminen - Tietohallinto on mukana hukkahaavityössä - Ravintopalveluista on työnjohtaja osallistunut hukkahaavikoulutukseen - Teknisistä palveluista on osallistunut ammattimies hukkahaavikoulutukseen. - Puhtaus- ja huoltopalveluista on osallistunut yksi esimies hukkahaavikoulutukseen Yksikön suoritteena olivat siivottavat neliöt. Käyttösuunnitelmaan kirjattu neliömäärä on 44 000 neliötä. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli kuitenkin yhteensä 77 400 neliötä. (LKS: 46 000, Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39: 3 400, Muurola: 15 700, Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä 66 940 neliön verran ja ostopalvelussa oli 10 474 neliötä. Ostopalveluun tulleet lisäykset vuoteen 2016 verrattuna ovat Valtakatu 11:sta 1.7.2017 alkaen (1 800 neliötä) ja Rantavitikalle tilannekeskuksen muutettua sinne 1.6. alkaen (325 neliötä). NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratori- 86

Sivu 108 oihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli 148 866 kpl talousarvion ollessa 160 000 kpl. Toiminnan laajentumisen aiheuttamien volyymien kasvut on ollut vaikea arvioida etukäteen. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2012 on ollut 103,18 ja vuonna 2017 se on ollut 81,80. Varaston kiertonopeus vuonna 2012 on ollut 9,56 ja vuonna 2017 se on ollut 20,68. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2017 ovat olleet huollettavat kuutiot 284 000 m3, joista käytössä 278 000 m3 ja joista tyhjinä 6 000 m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Ateriasuoritteiden määrä oli 612 856 suoritetta vuonna 2017. Suoritemäärä jäi merkittävästi alle talousarvion, joka oli 660 000 ateriasuoritetta. Asiakasmäärät ovat vähentyneet niin LKS:n, Muurolan kuin Kolpeneenkin potilasruokailuissa. Henkilökunnan ruokailu on pysynyt samalla tasolla. Tukipalveluiden tulosalueen talousarvioon jouduttiin tekemään talousarviomuutoksia kesken vuoden 2017 erityisesti ict-palveluiden 1.9.2017 ulkoistamisesta johtuen. 11 henkilön siirtyminen LapIt Oy:lle pienensi henkilöstökuluja lähes 160 000. Oma toiminta siirtyi ostopalveluksi ja nähtävissä oli, että palvelujen ostot tulevat lisääntymään merkittävästi. Ostosumman arvioiminen oli vaikeaa, koska ict-palvelujen muutokset projektoidaan ja kustannusten toteutuminen on riippuvainen toteutusaikatauluista. Talousarvioon varattiin ict- palvelujen ostoon 800 000 :n lisäys, mutta toteuma jäi alle puoleen tästä arviosta. Ulkoisten toimintatuottojen toteumassa tukipalveluiden tulosalue jäi n. 240 000 alle arvioidun. Tähän vaikutti erityisesti myyntituottojen toteutuminen n. 400 000 alle arvioidun. Tähän on vaikuttanut mm. arviointivaikeus koskien materiaalipalvelujen myynnin volyymejä ulkoisille asiakkaille. Ulkoisissa toimintakuluissa henkilöstökulut jäivät merkittävästi alle arvioidun (palkkojen toteuma 96,7 %). Ulkoistukseen liittyvien ict-palvelujen transitiokulujen jäädessä merkittävästi pienemmiksi kuin kesken vuoden arvioitiin, jäi koko tulosalueen palvelujen ostojen toteuma 8,9 milj. :on eli 95 %:in. Aineet tarvikkeet ja tavarat toteutuivat yli 360 000 yli arvioidun toteuman ollessa 15 milj. eli 102,5 %. Ydinpalvelujen materiaalitarpeet potilaiden hoitotarvikkeiden osalta vaikuttaa suoraan tukipalveluiden tulosalueen aineet, tarvikkeet ja tavarat toteumaan. Vuokrat toteutuivat arvioitua korkeampina muuttuvista tilatarpeista johtuen toteuman ollessa 1,2 milj. eli 115,3 %. Poistot toteutuivat lähes 170 00 arvioitua korkeampina. Kuntayhtymässä on rakentaminen ollut merkittävän vilkasta ja projektien valmistumisten arviointi talousarviovaiheessa tuo vaikeutta arvioida investointien aktivointien ajankohtaa. Valtuustoon nähden sitova tavoite ulkoinen toimintakate saavutettiin katteen toteuman ollessa 100,36 %. 87

Sivu 109 TUKIPALVELUT muutettu TA 2017 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 270 270 270 262-2,96-2,96 siitä lääkärit 1 1 1 1 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 7 7 7 7 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 217 217 217 216-0,46-0,46 toimisto- ja hallinto 45 45 45 38-15,56-15,56 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto (1000 kpl) 636 660 660 613-3,62-7,12 Siivous, huollettavat m2 46 109 44 000 44 000 77 400 67,86 75,91 Materiaalitapahtumat 130 665 160 000 160 000 148 866 13,93-6,96 Tekninen huolto huollettavat m3 278 284 284 284 2,16 0,00 josta käytössä 268 278 278 278 3,73 0,00 josta tyhjänä 9 6 6 6-33,33 0,00 88

Sivu 110 Muutettu 12 TUKIPALVELUT TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 150 518 4 934 138 0 4 934 138 4 534 238 9,20-8,10 Maksutuotot 86 078 66 100 0 66 100 44 738-48,00-32,32 Tuet ja avustukset 495 714 441 119 0 441 119 508 864 2,70 15,36 Vuokratuotot 755 241 761 967 0 761 967 901 072 19,30 18,26 Muut toimintatuotot 199 951 192 700 0 192 700 167 053-16,50-13,31 Ulkoiset tuotot yhteensä 5 687 502 6 396 024 0 6 396 024 6 155 966 8,20-3,75 Sisäiset tulot 39 340 654 39 186 510 788 219 39 974 729 40 558 064 3,10 1,46 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 45 028 156 45 582 534 788 219 46 370 753 46 714 030 3,70 0,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 760 818-9 124 797 124 396-9 000 401-8 705 911-0,60-3,27 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 927 113-2 034 470 27 653-2 006 817-1 876 864-2,60-6,48 Muut henkilösivukulut -1 107 063-492 657 6 716-485 941-582 628-47,40 19,90 Henkilöstökorvaukset 96 007 155 400 0 155 400 130 577 36,00-15,97 Palvelujen ostot -8 673 972-8 529 513-800 000-9 329 513-8 862 695 2,20-5,00 Palv.ostot ohilaskutus 0 0 0 0-18 -100,00 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tav -14 140 787-14 582 680-70 000-14 652 680-15 015 840 6,20 2,48 Vuokrat -1 023 939-987 510-76 984-1 064 494-1 227 281 19,90 15,29 Muut toimintakulut -839 612-845 390 0-845 390-960 501 14,40 13,62 Ulkoiset toimintakulut -36 377 297-36 441 617-788 219-37 229 836-37 101 160 2,00-0,35 Sisäiset menot -3 211 054-3 015 653 0-3 015 653-3 070 377-4,40 1,81 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -39 588 351-39 457 270-788 219-40 245 489-40 171 537 1,50-0,18 Ulkoinen toimintakate -30 689 795-30 045 593-788 219-30 833 812-30 945 194 100,83 0,36 TOIMINTAKATE 5 439 804 6 125 264 0 6 125 264 6 542 492 20,30 6,81 Korkotuotot 5 453 0 0 0 44-99,20 0,00 Muut rahoituskulut -2 898 0 0 0-1 957-32,40 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut 2 556 0 0 0-1 913-174,90 0,00 VUOSIKATE 5 442 360 6 125 264 0 6 125 264 6 540 579 20,20 6,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -5 426 666-6 360 264 0-6 360 264-6 530 099 20,30 2,67 Poistot ja arvonalentumis -5 426 666-6 360 264 0-6 360 264-6 530 099 20,30 2,67 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 15 694-235 000 0-235 000 10 480-33,20-104,46 Poistoeron lis.(-)tai väh 0 235 000 0 235 000 0-100,00-100,00 Rahastojen lis.(-)tai väh -15 694 0 0 0-10 480-33,20 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0-100,00 0,00 89

Sivu 111 2.2.8 Projektit Muutettu 18 PROJEKTIT TP 2016 TA 2017 TA muutos TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 151 635 118 855 0 118 855 112 019-26,10-5,75 Tuet ja avustukset 162 006 0 0 0 144 605-10,70 0,00 Muut toimintatuotot 19 095 0 0 0 2 250-88,20 0,00 Ulkoiset tuotot yhteensä 332 736 118 855 0 118 855 258 875-22,20 117,81 Sisäiset tulot 892 695 1 531 306 0 1 531 306 786 875-11,90-48,61 TOIMINTATUOTOT YHTEENS 1 225 431 1 650 161 0 1 650 161 1 045 750-14,70-36,63 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -487 983-594 177 0-594 177-512 986 5,10-13,66 Henkilösivukulut Eläkekulut -83 787-122 174 0-122 174-86 594 3,40-29,12 Muut henkilösivukulut -26 590-29 587 0-29 587-24 065-9,50-18,66 Henkilöstökorvaukset 1 858 0 0 0 5 437 192,60 0,00 Palvelujen ostot -533 205-903 723 0-903 723-443 695-16,80-50,90 Aineet, tarvikkeet ja tav -10 954-500 0-500 -6 663-39,20 1232,60 Muut toimintakulut 25 503 0 0 0 36 205 42,00 0,00 Ulkoiset toimintakulut -1 115 158-1 650 161 0-1 650 161-1 032 361-7,40-37,44 Sisäiset menot -4 169 0 0 0-6 242 49,70 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -1 119 326-1 650 161 0-1 650 161-1 038 603-7,20-37,06 Ulkoinen toimintakate -782 422-1 531 306 0-1 531 306-773 486 98,86-49,49 TOIMINTAKATE 106 104 0 0 0 7 147-93,30 0,00 VUOSIKATE 106 104 0 0 0 7 147-93,30 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 106 104 0 0 0 7 147-93,30 0,00 Rahastojen lis.(-)tai väh 0 0 0 0 11 000-100,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 106 104 0 0 0 18 147-82,90 0,00 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2017 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 90

Sivu 112 2.2.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on turvata lähipalvelut kuntalaisille. Toiminnalliset muutokset Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto on siirtynyt Lapin sairaanhoitopiirin vastuulle 1.10.2017 alkaen. Perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen merkitsi kokonaisvastuun siirtymistä jakamattomana, siten myös päätöksenteko siirtyi Lapin sairaanhoitopiirille. Siirtymisen toimeenpano oli haastava prosessi. Siihen kuului irtaimiston luettelointi, sopimusten siirtäminen, uusien sopimuksien laatiminen, tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen, Muonion Enontekiön perusterveydenhuollon yksikön johdon ja henkilöstöorganisaation määrittely ja viestintä. Henkilöstö siirtyi Lapin sairaanhoitopiiriin ns. vanhoina työntekijöinä. Taloushallinnon työntekijä siirtyi Muonion kunnan palveluksesta Lapin sairaanhoitopiirin työntekijäksi. Palkkahallinnon työntekijän työpanos ostetaan Enontekiön kunnalta. Laboratoriotoiminta siirtyi NordLab-liikelaitoskuntayhtymälle ja laboratoriohenkilöstö siirtyi NordLabin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Ohjelmistojen ja toiminnan yhteensovittaminen tehtiin osin loppuvuoden aikana, mutta valmistui vasta vuonna 2018 alussa. Perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan samoissa toimipisteissä kuin tähänkin asti. Siirtosopimukseen kirjattiin palvelutason tuottaminen nykyisellä kustannustasolla vähintään vuoden 2018 loppuun. Lapin keskussairaalan apteekin kanssa on tehty yhteistyötä lääkehankinnoissa. Osa-aikainen farmaseutti on toiminut vaihtotyöntekijänä Kittilän kanssa. Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen on ollut yhteisenä tavoitteena. Lapin sairaanhoitopiiriin liittymisen myötä taloussuunnitteluun on otettu uudenlaista näkemystä. Henkilöstön koulutus uusiin henkilöstöhallintojärjestelmiin ei toteutunut vielä 2017 vuoden puolella. Toiminnallisesti on panostettu talousarvion mukaisesti joka sektorilla terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn. Mielenterveystyöhön saatiin lokakuun alusta lisäpanostusta määräaikaisen psykiatrisen sairaanhoitajan palkkauksella vuoden 2018 loppuun asti, henkilöstölisäyksen ansiosta asiakkaiden varhainen tuki ja matalan kynnyksen oikea-aikaiset palvelut tehostuivat. Lääkäreiden saatavuudessa oli loppuvuonna ongelmaa, sitä paikattiin osin vuokralääkäreillä ja osin Lshp:n lääkäriresursseilla. Vuodeosaston kuormitus oli loppuvuonna 2017 (lokakuu joulukuu) korkea 104 %. Korkea kuormitus vaikeuttaa ja hidastaa potilaiden siirtoa / jatkohoitoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon paikkapulan vuoksi, se vaikeuttaa myös jo akuuttipotilaiden hoitoon ottamista. MUONIO-ENONTEKIÖ PTH muutettu TA 2017 91 MUUT. % TP16/TP17 POIK. % TP17/MTA17 2016 TP 2017 TA 2017 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 63,5 63,5 0,00 siitä lääkärit 9 9 0,00 hoitohenkilöstö 43 43 0,00 huoltohenk.kunta 8,5 8,5 0,00 toimisto- ja hallinto 3 3 0,00 Toiminta Avohoito 4 835 6 136 26,91 Suun terveydenhuolto 1 175 1 045-11,06 Hoitopäivät 2000 2297 14,85

Sivu 113 Muutettu TA 2017 TP 2017 Muut.% TP/TP Poik. % TP/TA 19 MUONIO-ENONTEKIÖ PTH TP 2016 TA 2017 TA muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 0 1 502 280 1 502 280 1 135 308-100,00-24,43 Maksutuotot 0 0 150 000 150 000 125 349-100,00-16,43 Tuet ja avustukset 0 0 1 600 1 600 0-100,00-100,00 Muut toimintatuotot 0 0 471 424 471 424 449 641-100,00-4,62 Ulkoiset tuotot yhteensä 0 0 2 125 304 2 125 304 1 710 297-100,00-19,53 Sisäiset tulot 0 0 564 552 564 552 552 838-100,00-2,07 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 0 0 2 689 856 2 689 856 2 263 135-100,00-15,86 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 0 0-1 188 809-1 188 809-1 013 304-100,00-14,76 Henkilösivukulut Eläkekulut 0 0-251 825-251 825-104 556-100,00-58,48 Muut henkilösivukulut 0 0-77 923-77 923-111 369-100,00 42,92 Henkilöstökorvaukset 0 0 0 0 12 889-100,00 0,00 Palvelujen ostot 0 0-323 120-323 120-257 978-100,00-20,16 Palv.ostot ohilaskutus 0 0 0 0-2 272-100,00 Aineet, tarvikkeet ja tav 0 0-72 268-72 268-44 539-100,00-38,37 Vuokrat 0 0-120 234-120 234-107 100-100,00-10,92 Muut toimintakulut 0 0-21 125-21 125-231 -100,00-98,91 Ulkoiset toimintakulut 0 0-2 055 304-2 055 304-1 628 461-100,00-20,77 Sisäiset menot 0 0-634 552-634 552-634 674-100,00 0,02 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 0 0-2 689 856-2 689 856-2 263 135-100,00-15,86 Ulkoinen toimintakate 70 000 70 000 81 836 16,91 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0-100,00 0,00 VUOSIKATE 0 0 0 0 0-100,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0-100,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0-100,00 0,00 92

Sivu 114 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2017 POIKKEAMA POIKKEAMA-% TA 2017 Ta muutokset TA muutettu TP 2017 tp 17/ta 17 tp 17/ta 17 Toimintatuotot Myyntituotot 188 203 530-766 396 187 437 134 184 185 577-3 251 557-1,7 Maksutuotot 7 160 837-135 724 7 025 113 7 202 424 177 311 2,5 Tuet ja avustukset 491 355 1 600 492 955 735 830 242 875 49,3 Vuokratuotot 846 967 846 967 970 661 123 694 14,6 Muut toimintatuotot 392 530 471 424 863 954 1 192 973 329 019 38,1 Yhteensä 197 095 219-429 096 196 666 123 194 287 466-2 378 657-1,2 Toimintakulut Henkilöstökulut 101 258 097 960 990 102 219 087 98 807 642-3 411 445-3,3 Palkat ja palkkiot 80 176 284 1 036 725 81 213 009 79 752 555-1 460 454-1,8 Henkilösivukulut 22 252 463-75 735 22 176 728 20 338 736-1 837 992-8,3 Eläkekulut 17 914 512-43 745 17 870 767 16 415 822-1 454 945-8,1 Muut henkilösivukulut 4 337 951-31 990 4 305 961 3 922 914-383 047-8,9 Henkilöstökorvaukset -1 170 650-1 170 650-1 283 650-113 000 9,7 Palvelujen ostot, oma toiminta 23 602 600 1 359 003 24 961 603 26 033 110 1 071 507 4,3 Palvelujen osto, ohilaskutus 31 864 000-3 074 407 28 789 593 27 649 760-1 139 833-4,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 27 891 774 138 068 28 029 842 28 165 826 135 984 0,5 Avustukset 0 0 0 2 434 2 434 Vuokrakulut 3 349 471 184 675 3 534 146 3 198 101-336 045-9,5 Muut toimintakulut 1 188 266 2 575 1 190 841 1 620 401 429 560 36,1 Yhteensä 189 154 208-429 096 188 725 112 185 477 275-3 247 837-1,7 TOIMINTAKATE * 7 941 011 0 7 941 011 8 810 192 869 181 10,9 Rahoitustulot ja -menot -379 358 0-379 358-234 243 145 115-38,3 Korkotulot 50 000 0 50 000 34 507-15 493-31,0 Muut rahoitustulot 100 000 0 100 000 147 323 47 323 47,3 Korkomenot -185 000-185 000-67 499 117 501-63,5 Muut rahoituskulut -344 358-344 358-348 575-4 217 1,2 VUOSIKATE * 7 561 653 0 7 561 653 8 575 948 1 014 295 13,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 119 681 8 119 681 8 385 732 266 051 3,3 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS -558 028 0-558 028 190 216 748 244 206,1 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 250 768 0 250 768 250 766-2 0,0 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) 307 260 307 260 307 779 519 0,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 748 762 748 762 169,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 93

Sivu 115 OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: *Maksutuotot toteutuivat ennakoitua suurempina johtuen Muonio-Enontekiön perusterveydenhuollon siirryttyä kuntayhtymään. * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) toteutuivat ennakoitua suuremmiksi. * Muut toimintatuotot toteutui ennnakoitua suurempina, sisältävät siirtyvien toimintojen lomapalkkavelkakorvaukset. Toimintakulut: Henkilöstökulujen määrään vaikutti Muonio-Enontekiön pth sekä Rovaniemen kaupungin mielenterveyspalveluiden siirto sairaanhoitopiirille sekä vähentävänä tekijänä ICT-palveluiden ulkoistus LapIT:lle. Palveluiden ostoon omaan toimintaan kuluja tuli lisää ICT-palveluiden siirrosta ostopalveluiksi sekä hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista. Sen sijaan läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat reilusti alle ennakoidun. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden osto oli ennakoitua suurempaa. 2.4 Investointien toteutuminen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousarviossa 2017 oli varattu investointeihin 11,35 milj.. Yhtymävaltuuston 23.11.2016 24 päätöksellä talousarvion 2017 investointiosan sitovat tavoitteet valtuuston nähden ovat nettoinvestoinnit hankkeittain. Tämä on aiheuttanut vuoden mittaan talousarviomuutoksia hankkeiden välillä (Yh 22.2.2017 28 ja 25.11.2017 204) ja epätarkoituksenmukaisuutta kuntayhtymän toiminnan näkökulmasta. Keväällä 2017 on investointien sitovuustasosta keskusteltu tilintarkastajien kanssa edellä mainituista seikoista johtuen. Tilintarkastajat ovat suositelleet investointien sitovuustason muuttamista valtuustoon nähden nettoinvestointien kokonaisloppusummaan. Tällä muutoksella turvataan tarkoituksenmukaiset määrärahojen uudelleen kohdennukset joustavasti kuntayhtymän toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Tilintarkastajien suositus on huomioitu vuoden 2018 talousarviossa. Vaikka vuoden 2017 aikana tehtiin talousarviomuutoksia hankkeiden välillä, ei siitä huolimatta hankkeiden määrärahat toteutuneet arvioidusti mm. aivan loppuvuonna tehtyjen päätösten vuoksi, näin esim. UNA Oy:n osakkeiden osto Yh 13.12.2017 258. Merkittäviä ylityksiä on hankkeilla 1 Valtakunnalliset ja ervahankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Porokatu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi. Nettoinvestointien kokonaissumma on kuitenkin riittänyt kaikkiin investointihankkeisiin eli kate hankekohtaisille määrärahaylityksille löytyy muilta hankkeilta. Nettoinvestointien kokonaissummasta jäi käyttämättä 1,2 milj. toteumaprosentin ollessa 89,7 %. Investointien toteuttamiseen eikä muuhunkaan toimintaan ole otettu lainaa vuoden 2017 aikana. Yhtymähallitus käsitteli investointien toteumaa ja määrärahaylityksiä 28.2.2018 29. Yhtymähallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto - hyväksyy investointihankkeiden 1 Valtakunnaliset ja erva-hankkeet, 8 LKS:n tilamuutokset, 10 Poroaktu 39 kunnostus ja 14 ILKK:n remontointi määrärahaylitykset; - hyväksyy hankkeiden määrärahaylitykset katetaan muiden hankkeiden säästyneistä määrärahoista ja - päätti todeta, että nettoinvestointien kokonaissumma ei ylittynyt. Una Oy:n ja Lappica Oy:n osakkeiden ostoja ei oltu osattu arvioida talousarvioon 2017. Lääkintälaiteinvestoinnit saatiin hyviin toteutettua arvioidulla määrärahalla. Vuoden mittaan sairaalantoiminnan tarpeiden muutoksista johtuen joitakin lääkintälaitehankintoja jätetään toteuttamatta ja joitakin hankittiin uuden tilanteen vaatimaan tarpeeseen. Rikkoutuneiden laitteiden tilalle on korvaava laite hankittu mahdollisimman pian. Tietohallinnon investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Muurolan sairaalaan ei ole vuonna tehty investointitason korjauksia. Linja on ollut, että siellä tehdään välttämättömät ja lakisääteiset korjaukset. LKS:n tilamuutoksille varattu määräraha on ylittynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut toiminnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset ja niiden vaatimat tilatarpeet kuin myös tilojen päivittäminen nykytoiminnan tarpeisiin. Dialyysille valmistui tilat Vilkan tiloihin, mutta suunnitellut tilat vaativat vielä valmistumisen jälkeen muutoksia odotustiloihin ja varastotiloihin. Dialyysin kattojen lämmityskaapelit ja kattoviemäreiden lämmitykset tulivat lisätyönä. Teho-osaston työt jouduttiin tekemään osittain kahdessa vuorossa, jotta teho-osaston toiminnan palauttamiseksi normaaliin tilanteeseen aikatauluun pysyi suunnitellussa. Varsinkin purkuvaihe toi yllätyksiä suunniteltuihin työvaiheisiin. Vanhenevan tekniikan korvaamishankkeen toteuttamisessa ei kaikilta suunnitelluilta osin edetty arvioidusti. Porokatu 39 remontti kohdentuu kahdelle vuodelle, joten investointimäärärahan arviointi on alun perin ollut vähän vaikeaa, miten kustannukset kohdistuvat vuodenvaihteessa eri vuosille. Ylitystä vuodelle 2017 aiheutti ulkopuoliset työt mm. suunnittelu- ja konsulttityö ja sähkö- ja viemäriliittymät. Myös vuoden 2018 osalta joudutaan Porokatu 39 investointimäärärahan riittävyyttä tarkastelemaan. LKS:n lisärakennuksen suunnittelu toteutui merkittävästi alle talousarvio. Talousarvio oli 1,4 milj. 94

Sivu 116, mutta toteuma vain 10,4 %. Alhainen toteuma johtui siitä, että talousarviota 2017 laadittaessa on laajennuksen suunnittelun eteneminen arvioitu merkittävästi nopeammalla aikataululla toteutettavaksi kuin mikä on ollut toteutettavissa. ILKK:n (Vilkan) remontissa automaation liittäminen LKS:n järjestelmään aiheutti määrärahan ylityksen. Dialyysin kalustamisessa laitteita ei hankittukaan investointeina vaan käyttökorvausperiaatteella, jonka vuoksi määrärahaa jäi käyttämättä. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Muutettu Hanke Vy Nimi Ta 2017 Ta 2017 Toteuma Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet 120 000,00 120 000,00 180 525,00 150,44 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 60 000,00 60 000,00 0,00 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 30 000,00 30 000,00 0,00 9134 Saamelaisten hyvinvointi 30 000,00 30 000,00 30 000,00 9135 UNA-hanke 150 000,00 9136 Muut hankkeet 525,00 3 9004 Lääkintälaitteet 2 000 000,00 2 000 000,00 1 982 107,53 99,11 4 9005 Tietohallinnon hankkeet 1 670 000,00 1 670 000,00 1 669 515,14 99,97 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 40 000,00 40 000,00 24 821,83 62,05 7 9008 Psykiatria 180 000,00 180 000,00 0,00 0,00 8 9009 LKS tilamuutokset 1 700 000,00 2 100 000,00 2 416 554,43 115,07 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 380 000,00 2 080 000,00 1 840 705,76 88,50 10 9014 Porokadun kunnostus 1 200 000,00 1 200 000,00 1 359 112,02 113,26 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät 60 000,00 60 000,00 60 175,01 100,29 14 9012 ILKK:n remontointi 500 000,00 400 000,00 439 450,70 109,86 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 1 500 000,00 1 400 000,00 145 269,17 10,38 16 9021 Dialyysi kalustaminen 0,00 100 000,00 61 249,45 61,25 Yhteensä 11 350 000,00 11 350 000,00 10 179 486,04 89,69 95

Sivu 117 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2017 TP 2016 TA 2017 Ta-muutokset Muutettu TA 2017 TP 2017 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t 9130-9136) Menot 44 477 120 000 0 120 000 180 525 150,4-60 525 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 44 477 120 000 0 120 000 180 525 150,4-60 525 Muut hankkeet Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot 1 138 592 2 000 000 0 2 000 000 1 982 108 99,1 17 892 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 138 592 2 000 000 0 2 000 000 1 982 108 99,1 17 892 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot 1 476 231 1 670 000 0 1 670 000 1 669 515 100,0 485 Tulot 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 476 231 1 670 000 0 1 670 000 1 669 515 485 Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot 0 40 000 0 40 000 24 822 62,1 15 178 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 40 000 0 40 000 24 822 15 178 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot 89 240 180 000 0 180 000 0 0,0 180 000 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 89 240 180 000 0 180 000 0 0,0 180 000 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot 4 067 894 1 700 000 400 000 2 100 000 2 416 554 115,1-316 554 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 4 067 894 1 700 000 400 000 2 100 000 2 416 554 115,1-316 554 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot 1 830 658 2 380 000-300 000 2 080 000 1 840 706 88,5 239 294 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 830 658 2 380 000-300 000 2 080 000 1 840 706 88,5 239 294 Hanke 10/ Porokadun kunnostus (vy 9014) Menot 17 878 1 200 000 0 1 200 000 1 359 112 113,3-159 112 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 17 878 1 200 000 0 1 200 000 1 359 112 113,3-159 112 Hanke 11/Patologian remontoidun yks. kalustaminen (vy 9020) Menot 30 869 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 30 869 0 0 0 0 0 Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot 41 078 60 000 0 60 000 60 175 100,3-175 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 41 078 60 000 0 60 000 60 175 100,3-175 Hanke 13/ILKK:n ostaminen (vy 9011) Menot 6 600 000 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 6 600 000 0 0 0 0 0 Hanke 14/ILKK:n remontointi (vy 9012) Menot 0 500 000-100 000 400 000 439 451 109,9-39 451 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 500 000-100 000 400 000 439 451 109,9-39 451 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot 95 596 1 500 000-100 000 1 400 000 145 269 10,4 1 254 731 Tulot 0 0 0 0 0 Nettomeno 95 596 1 500 000-100 000 1 400 000 145 269 10,4 1 254 731 Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot 0 0 100 000 100 000 61 249 61,2 38 751 Tulot 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 0 100 000 100 000 61 249 61,2 38 751 HANKKEET YHTEENSÄ Menot 15 432 513 11 350 000-100 000 11 350 000 10 179 486 89,7 1 170 514 Tulot (valt.os. ja inv.varaus) 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 15 432 513 11 350 000-100 000 11 350 000 10 179 486 89,7 1 170 514 96

Sivu 118 2.5 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2017 1000 euroina Ta 2017 Muutettu Ta 2017 Tp 2017 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 562 7 562 8 576 1 014 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 200 200-158 -358 Toiminnan rahavirta 7 762 7 762 8 418 656 Investointien rahavirta 0 investointimenot -11 350-11 350-10 180 1 170 investointitulot 0 0 0 0 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -3 588-3 588-1 762 1 826 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 7 400 7 400-1 600-9 000 Pitkäaik. Lainojen lisäys 3 000 3 000 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-1 600 0 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 227 4 227 Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 0 0 5 5 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 0 0-206 -206 Saamisten muutos 0 0 803 803 Korottomien velkojen muutos 0 0 3 625 3 625 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 7 400 7 400 2 627-4 773 Rahavarojen muutos 0 0 865 865 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 812 3 812 865-2 947 97

Sivu 119 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N 0 0 0-15 0,0 56 0 56-311 -655,4 Yleishallinto N -5 309 0-5 309-5 486 3,3 5 347 0 5 347 5 523 3,3 Tukipalvelut N -39 457-788 -40 245-40 171-0,2 45 583 788 46 371 46 714 0,7 Medisiininen tulosalue N -55 314-121 -55 436-55 821 0,7 55 464 1 497 56 962 57 593 1,1 Operatiivinen tulosalue N -101 342 59-101 283-99 689-1,6 102 146 300 102 446 101 448-1,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N -27 423-658 -28 080-29 032 3,4 27 584-100 27 483 27 864 1,4 Psykiatrian tulosalue N -38 194 3 275-34 919-34 475-1,3 38 217-4 252 33 966 34 062 0,3 Sairaanhoidolliset tukipalv N -29 264-101 -29 365-28 318-3,6 29 847 101 29 948 28 917-3,4 Projektit N -1 650 0-1 650-1 039-37,0 1 650 0 1 650 1 046-36,6 Muonio-Enontekiö PTH N 0-2 690-2 690-2 263-15,9 2 690 2 690 2 263-15,9 YHTEENSÄ -297 953-1 024-298 977-296 309-0,9 305 894 1 024 306 919 305 119-0,6 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos -558 0-558 190-134,1 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnalliset hankk N 120 120 181 50,8 0 0 0 0 Hanke 3, Lääkintälaitteet N 2 000 2 000 1 982-0,9 0 0 0 0 Hanke 4, Tietohallinnonhankkeet N 1 670 1 670 1 670 0,0 0 0 0 0 Hanke 6, Tukipalveluiden laitehan N 40 40 25-37,5 0 0 0 0 Hanke 7, MS rakent. Muutokset N 180 180 0-100,0 0 0 0 0 Hanke 8, LKS tilamuutokset N 1 700 400 2 100 2 417 15,1 0 0 0 0 Hanke 9, Vanhenvan tekniikan ko N 2 380-300 2 080 1 841-11,5 0 0 0 0 Hanke 10, Porokadun kunnostus N 1 200 1 200 1 359 13,3 Hanke 12, Potilassängyt ja vuode N 60 60 60 0,0 0 0 0 0 Hanke 14, ILKK:n remontointi N 500-100 400 439 9,8 Hanke 15, LKS suunnittelu N 1 500-100 1 400 145-89,6 0 0 0 0 Hanke 16, Dialyysin kalustamine N 0 100 100 61 0,0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 11 350 0 11 350 10 179-10,3 0 0 0 0 RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N 3 000 0 3 000 0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähennys N -1 600 0-1 600-1 600 0 0 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos N 6 000 0 6 000 0 6 000 6 000-11 Lainakannan muutokset N 7 400 0 7 400-1 600-122 6 000 0 6 000-11 Kahvion toimintakate 0 0 0 55 98

Sivu 120 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N 56 0 56-326 -582,1 Keskushallinto N 37 0 37 37 0,0 Tukipalvelut N 6 125 0 6 125 6 542 6,8 Medisiininen tulosalue N 150 1 376 1 526 1 772 16,1 Operatiivinen tulosalue N 805 359 1 164 1 758 51,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 161-758 -597-1 168 195,6 Psykiatrian tulosalue N 23-976 -953-413 43,3 Sairaanhoidolliset palvelu N 583-69 514 600 16,7 Projektit N 0 0 0 7 0,0 Muonio-Enontekiö PTH N 0 0 0 0 0,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00 0 0,0 Keskushallinto N -2 362 0-2 362-2 650-12,2 Tukipalvelut N -28 844-660 -29 504-30 690-4,0 Medisiininen tulosalue N 23 790 660 24 450 25 510 4,3 Operatiivinen tulosalue N 27 816 0 27 816 28 363 2,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 4 188 0 4 188 5 418 29,4 Psykiatrian tulosalue N 5 952 0 5 952 6 372 7,1 Sairaanhoidolliset palvelut N -21 662 0-21 662-20 954 3,3 Projektit N -1 048 0-1 048-784 25,2 99

Sivu 121 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 Toimintatuotot Myyntituotot 184 185 577,34 184 860 844,99 Maksutuotot 7 202 424,46 6 770 730,80 Tuet ja avustukset 735 830,14 719 570,94 Vuokratuotot 970 661,29 820 106,88 Muut toimintatuotot 1 192 973,12 555 700,23 Yhteensä 194 287 466,35 193 726 953,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 79 752 555,35 76 065 639,66 Henkilösivukulut 20 338 736,42 21 377 187,16 Eläkekulut 16 415 822,06 16 703 429,61 Muut henkilösivukulut 3 922 914,36 4 673 757,55 Henkilöstökorvaukset -1 283 650,11-1 135 957,37 Palvelujen ostot, oma toiminta 26 033 110,36 24 643 231,86 Palvelujen ostot, ohilaskutus 27 649 759,65 31 812 878,26 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 165 825,97 26 329 162,79 Avustukset 2 434,25 7 172,46 Vuokrakulut 3 198 101,47 2 615 598,21 Muut toimintakulut 1 620 401,37 1 425 492,72 Yhteensä 185 477 274,73 183 140 405,75 Toimintakate 8 810 191,62 10 586 548,09 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 34 507,17 34 918,91 Muut rahoitustuotot 147 323,37 113 778,93 Korkokulut -67 499,34-96 203,49 Muut rahoituskulut -348 574,61-460 299,84 Yhteensä -234 243,41-407 805,49 Vuosikate 8 575 948,21 10 178 742,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 385 731,96 7 428 112,86 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 190 216,25 2 750 629,74 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 250 766,40-4 684 232,36 Varausten lis.(-) tai väh.(+) 4 700 000,00 Rahastojen vähennys(+) 307 779,12 0,00 Rahastojen lisäys(-) 293 689,47 Tilikauden yli/alijäämä 748 761,77 3 060 086,85 100

Sivu 122 3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 31.12.2017 31.12.2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 575 948,21 10 178 742,60 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -158 245,00 161 472,94 Toiminnan rahavirta 8 417 703,21 10 340 215,54 Investointien rahavirta -10 179 486,04-15 427 234,87 investointimenot -10 179 486,04-15 432 512,51 investointitulot 0,00 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 277,64 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 761 782,83-5 087 019,33 Rahoituksen rahavirta 2 626 571,72-3 107 152,57 Lainakannan muutokset -1 600 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600 000,00-1 600 000,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 4 226 571,72-1 507 152,57 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 768,27 11 095,82 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -206 380,89 104 897,40 Saamisten muutos 803 246,67-1 349 261,77 Korottomien velkojen muutos 3 624 937,67-273 884,02 Rahavarojen muutos 864 788,89-8 194 171,90 Rahavarojen muutos 864 788,89-8 194 171,90 Rahavarat 31.12. 12 775 336,44 11 910 547,55 Rahavarat 1.1. 11 910 547,55 20 104 719,45 101

Sivu 123 3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2017 2016 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 037 131,19 2 018 249,14 2. Muut pitkävaikutteiset menot 71 003,45 120 062,64 2 108 134,64 2 138 311,78 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 2. Rakennukset 31 786 708,76 33 880 119,02 4. Koneet ja kalusto 5 474 531,72 4 874 860,70 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 662 141,60 494 996,14 eräiset hankinnat 41 477 499,91 39 804 093,69 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 178 949,63 1 028 424,63 4. Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 1 194 422,92 1 043 897,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2 419 959,26 2 213 578,37 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 14 770 897,74 16 484 016,17 3. Muut saamiset 2 490 215,57 1 909 293,55 4. Siirtosaamiset 979 560,86 650 611,12 18 240 674,17 19 043 920,84 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 4. Muut arvopaperit 30 560,38 30 444,07 IV Rahat ja pankkisaamiset 12 715 746,82 11 851 074,24 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 216 027,34 76 154 350,15 102

Sivu 124 VASTATTAVAA 2017 2016 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 III Muut omat rahastot 503 679,17 811 458,29 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 521 554,68 2 461 467,83 V Tilikauden ylijäämä 748 761,77 3 060 086,85 28 902 411,13 28 461 428,48 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 4 465 000,00 4 715 766,40 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 8 513 223,00 8 671 468,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 81 172,88 76 404,61 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 3 200 000,00 4 000 000,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 000,00 1 600 000,00 5. Saadut ennakot 194 257,63 142 674,35 6. Ostovelat 6 921 477,86 5 723 081,04 7. Muut velat 3 415 283,03 3 036 460,79 8. Siirtovelat 21 723 201,81 19 727 066,48 33 054 220,33 30 229 282,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 216 027,34 76 154 350,15 103

Sivu 125 3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 Toimintatuotot Myyntituotot 196 046 082,35 196 399 702,38 Maksutuotot 7 202 424,46 6 770 730,80 Tuet ja avustukset 833 522,63 719 570,94 Muut toimintatuotot 2 133 734,90 1 500 572,98 Yhteensä 206 215 764,34 205 390 577,10 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 83 591 777,91 81 177 725,81 Henkilösivukulut 21 481 412,89 21 413 051,09 Eläkekulut 17 355 341,30 17 664 270,72 Muut henkilösivukulut 4 126 071,60 3 748 780,37 Palvelujen ostot 54 273 795,46 57 487 849,73 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 31 966 046,67 29 677 500,41 Avustukset 2 434,25 7 172,46 Muut toimintakulut 5 412 351,12 4 572 309,36 Yhteensä 196 727 818,30 194 335 608,87 Toimintakate 9 487 946,03 11 054 968,23 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 35 006,79 35 941,57 Muut rahoitustuotot 128 128,50 94 716,99 Korkokulut -71 287,88-96 203,49 Muut rahoituskulut -345 414,19-461 889,53 Yhteensä -253 566,78-427 434,46 Vuosikate 9 234 379,26 10 627 533,77 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 874 697,72 7 918 659,02 Tilikauden tulos 359 681,54 2 708 874,75 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys 307 779,12 293 689,47 Tilikauden verot -5 912,54 0,00 Vähemmistöosuudet 10 777,12-15 879,96 Tilikauden ylijäämä 672 325,24 2 986 684,26 104

Sivu 126 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2017 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 234 379,26 10 627 533,78 Tilikauden verot -5 912,54 Tulorahoituksen korjauserät -158 954,93 163 017,75 Toiminnan rahavirta 9 069 511,79 10 790 551,53 Investointien rahavirta -10 776 660,57-15 829 360,42 Investointimenot -10 789 501,92-15 845 972,09 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 12 841,34 16 611,67 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 707 148,78-5 038 808,89 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -1 600 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. lainojen vähennys -1 600 000,00-1 600 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 276 091,03-1 589 343,67 Toimeksiantojen varojen 4 768,27 11 095,82 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -203 845,35 106 224,95 Saamisten muutos 706 517,65-1 100 569,80 Korottomien velkojen muutos 3 768 650,46-606 094,64 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 676 091,03-3 189 343,67 Rahavarojen muutos 968 942,25-8 228 152,51 Rahavarojen muutos 968 942,25-8 228 152,51 Rahavarat 31.12. 13 978 358,91 13 009 416,66 Rahavarat 1.1. 13 009 416,66 21 237 569,17 105

Sivu 127 3.4.3 Konsernitase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITASE VASTAAVAA 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 115 619,65 2 102 760,91 Muut pitkävaikutt. menot 91 744,04 146 686,60 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 207 393,13 91 537,79 2 414 756,81 2 340 985,30 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 31 850 195,59 33 948 384,42 Koneet ja kalusto 5 915 072,57 5 335 173,37 Muut aineeliset hyödykkeet 346 737,54 326 867,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 671 628,69 494 996,14 42 337 752,22 40 659 539,14 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 483 381,55 332 693,49 Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 498 854,84 348 166,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 443 681,65 2 239 836,30 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 15 887 376,39 17 579 969,55 Muut saamiset 2 690 425,85 2 035 027,71 Siirtosaamiset 1 043 549,56 712 872,19 19 621 351,80 20 327 869,45 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 Muut arvopaperit 30 560,38 30 444,07 59 589,62 59 473,31 Rahat ja pankkisaamiset 13 918 769,29 12 949 943,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 294 756,25 78 925 813,51 106

Sivu 128 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITASE VASTATTAVAA 2017 2016 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 503 679,17 811 458,29 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 006 663,81 8 019 979,54 Tilikauden ylijäämä 672 325,24 2 986 684,26 34 311 083,73 33 946 537,60 VÄHEMMISTÖOSUUDET 182 591,38 193 368,50 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 8 513 223,00 8 671 468,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 81 172,88 76 404,61 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 200 000,00 4 000 000,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 800 000,00 1 600 000,00 Saadut ennakot 194 301,60 142 674,35 Ostovelat 7 516 494,09 6 240 559,01 Muut velat 3 627 679,59 3 254 010,44 Siirtovelat 22 868 209,98 20 800 791,00 35 006 685,26 32 038 034,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 294 756,25 78 925 813,51 107

Sivu 129 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaanhoitopiriin psykiatrian toiminta ja hallinto yhdistyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa 1.2.2017, sairaanhoitopiirin ict-palvelut ulkoistettiin LapIT Oy:n toteutettavaksi 1.9.2017 alkaen ja että Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille 1.10.2017. 108

Sivu 130 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 109

Sivu 131 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä 2017 2016 Tehtäväalueittain Keskushallinto 2 333 172,59 2 472 820,89 Tukipalvelut 6 155 965,55 5 687 501,94 Medisiininen hoito 53 508 634,98 53 915 471,72 Operatiivinen hoito 78 341 488,50 79 164 091,55 Päivystys ja ensihoito 26 908 317,45 27 121 930,45 Mielenterv.- ja päihdepalv. 23 971 110,90 23 210 005,58 Sairaanhoidolliset tukipalv. 1 099 604,73 1 822 395,68 Projektit 258 874,63 332 736,03 Perusterveydenhuolto 1 710 297,02 0,00 Toimintatuotot yhteensä 194 287 466,35 193 726 953,84 Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta 164 923 836,05 164 943 217,41 164 923 836,05 164 943 217,41 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta 4 621 383,67 4 663 155,20 4 621 383,67 4 663 155,20 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä 6 827 568,42 6 404 827,77 Erityisvaltionosuudet 474 517,00 373 240,62 524 169,12 429 741,92 Muut myyntituotot 14 165 840,62 14 881 231,76 19 198 777,21 19 958 760,09 Maksutuotot 7 202 424,46 6 770 730,80 7 202 424,46 6 770 730,80 Tuet ja avustukset 735 830,14 719 570,94 783 870,51 719 570,94 Muut toimintatuotot 2 163 634,41 1 375 807,11 2 133 734,90 1 500 572,98 Toimintatuotot yhteensä 194 287 466,35 193 726 953,84 206 215 764,34 205 390 577,10 Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä 2017 2016 Asiakaspalvelujen ostot 27 670 711,31 31 812 878,26 Muiden palvelujen ostot 26 012 158,70 24 643 231,86 Palvelujen ostot yhteensä 53 682 870,01 56 456 110,12 110

Sivu 132 Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu 1.1. 8 671 468,00 8 677 313,00 8 671 468,00 8 677 313,00 Vähennykset tk:lla -158 245,00-5 845,00-158 245,00-5 845,00 Maksuvastuu 31.12. 8 513 223,00 8 671 468,00 8 513 223,00 8 671 468,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä 2017 2016 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä 72 398,00 48 809,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä 19 200,00 19 200,00 Yhteensä 91 598,00 68 009,00 Käyttötaloushankkeet 2017 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoitus Oma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi 91 509,48 91 509,48 Digistrategian toimeenpano 58 829,15 58 829,15 Logistiikka- ja mat.järj. käyttöönotto 11 950,66 11 950,66 Taide tavoittaa 53 077,60 53 077,60 Hukkahaavi 59 662,63 2 250,00 57 412,63 Prosessien kehittäminen 10 880,36 10 880,36 Seniorikaste, Toimiva kotihoito 37 118,00 37 118,00 0,00 KANTA-hanke 66 335,29 49 904,25 16 431,04 Inhimill. tehokas johtaminen 69 318,31 69 318,31 Raportoinnin kehittäminen 370 786,47 125,00 370 661,47 SH campuksen ulkop. 71 503,63 73 859,54-2 355,91 Seksuaaliterv. Lapin voimavara 3 061,85 3 061,85 0,00 CRICS 25 000,00 25 000,00 Alueellisen apuvälinekeskuksen 36 848,47 36 848,47 Filha tupakoinnin lopett. Tukeminen 6 911,35 4 818,35 2 093,00 CRT 115378/GSK-rah. 19 027,06 19 027,06 0,00 FIN-ERA 305,00 305,00 0,00 Lääketiet. seura /J.Laukkanen 7 784,73 7 784,73 0,00 REVEAL/J.Laukkanen 1 703,67 1 703,67 0,00 RIRA-LIXI/Pöykkö 11 335,99 11 335,99 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 19 831,46 19 831,46 0,00 Sähkötupakka WI218780 5 821,60 5 821,60 0,00 1 038 602,76 236 946,50 801 656,26 111

Sivu 133 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT 1.1.2013 LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 112

Sivu 134 PERUSPÄÄOMA 31.12.2017 Pääoma % Pääoma Peruspääoman 1.1.2017 31.12.2017 korko 1,5 % ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 323 529,66 4 852,94 INARI 828 096,97 3,74 828 096,97 12 421,45 KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 2 043 057,62 30 645,86 KITTILÄ 936 698,94 4,23 936 698,94 14 050,48 KOLARI 610 408,65 2,76 610 408,65 9 156,13 MUONIO 362 392,68 1,64 362 392,68 5 435,89 PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 197 838,45 2 967,58 PELLO 787 080,98 3,56 787 080,98 11 806,21 POSIO 839 574,96 3,8 839 574,96 12 593,62 RANUA 734 018,53 3,32 734 018,53 11 010,28 ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 11 789 704,71 176 845,57 SALLA 849 125,00 3,84 849 125,00 12 736,88 SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 239 748,69 3 596,23 SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 1 380 575,30 20 708,63 UTSJOKI 206 564,37 0,93 206 564,37 3 098,47 Yhteensä 22 128 415,51 100,00 22 128 415,51 331 926,23 Yhtymävaltuuston päätös 23.11.2016 22 Peruspääoman korko 1,5 % 331926,23 HOITOKUSTANNUSTEN TASAUS 2017 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2017 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR 31.12.2016 nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ 1 874 70 925 48 386 11 091 11 448 INARI 6 806 257 587 176 904 183 045-102 362 KEMIJÄRVI 7 657 289 795 201 916 340 845-252 966 KITTILÄ 6 385 241 653 166 816 229 405-154 568 KOLARI 3 828 144 878 100 048 0 44 830 MUONIO 2 347 88 827 61 308 30 750-3 231 PELKOSENNIEMI 947 35 841 24 908 0 10 933 PELLO 3 565 134 925 94 198 0 40 727 POSIO 3 426 129 664 90 402 32 229 7 033 RANUA 4 024 152 296 104 520 774 512-726 736 ROVANIEMI 62 246 2 355 825 1 607 788 2 706 008-1 957 971 SALLA 3 654 138 293 96 902 0 41 391 SAVUKOSKI 1 044 39 512 27 586 0 11 926 SODANKYLÄ 8 660 327 755 228 332 146 784-47 361 UTSJOKI 1 239 46 892 32 500 0 14 392 YHTEENSÄ 117 702 4 454 669 3 062 514 4 454 669-3 062 514 113

Sivu 135 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V. 2017 (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö 60 909 48 386 11 448-4 853 812 376 1 136 743 288 788 91 514 8 885-73 758 2 380 439 1 270 Inari 222 688 176 904-102 362-12 421 2 248 511 4 009 038 892 900 239 815 47 805-224 441 7 498 437 1 102 Kemijärvi 254 173 201 916-252 966-30 646 3 485 371 4 707 576 1 073 678 282 811 80 320-270 038 9 532 195 1 245 Kittilä 209 989 166 816-154 568-14 050 2 683 462 3 764 831 884 938 264 553 3 430-230 752 7 578 648 1 187 Kolari 125 941 100 048 44 830-9 156 1 375 192 2 169 584 230 654 152 015 6 860-118 573 4 077 395 1 065 Muonio 77 175 61 308-3 231-5 436 661 495 1 454 205 199 699 99 385 0-73 025 2 471 575 1 053 Pelkosenniemi 31 354 24 908 10 933-2 968 309 827 633 066 43 518 42 970 0-29 424 1 064 184 1 124 Pello 118 577 94 198 40 727-11 806 1 582 155 2 778 458 393 834 204 787 49 373-158 246 5 092 057 1 428 Posio 113 799 90 402 7 033-12 594 1 583 743 2 425 116 284 412 196 903 13 230-130 378 4 571 667 1 334 Ranua 131 570 104 520-726 736-11 010 1 515 771 2 955 094 497 278 168 500 39 375-130 955 4 543 407 1 129 Rovaniemi 2 023 895 1 607 788-1 957 971-176 846 25 867 181 38 275 917 15 060 547 6 092 007 668 590-2 696 156 84 764 953 1 362 Salla 121 981 96 902 41 391-12 737 1 946 340 2 570 463 418 861 225 944 34 835-170 673 5 273 307 1 443 Savukoski 34 725 27 586 11 926-3 596 452 631 604 491 101 014 47 865 0-41 836 1 234 806 1 183 Sodankylä 287 426 228 332-47 361-20 709 3 398 352 5 502 877 978 859 427 682 4 440-318 111 10 441 787 1 206 Utsjoki 40 911 32 500 14 392-3 098 212 704 620 501 172 197 35 698 63 555-33 635 1 155 725 933 YHTEENSÄ 3 855 114 3 062 514-3 062 514-331 926 48 135 113 73 607 961 21 521 177 8 572 447 1 020 698-4 700 000 151 680 584 1 289 Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin 1 289 euroa asukasta kohti, joka on 12 euroa / asukas vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Sallassa, 1 443 euroa. Alhaisin kustannus oli Utsjoella, 933 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina 2013-2017 Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2013 v.2014 v. 2015 v. 2016 v.2017 2016-2017 Ënontekiö 1 156 1 058 1 320 1 321 1 270-51 Inari 1 170 1 144 1 179 1 220 1 102-119 Kemijärvi 1 075 1 161 1 234 1 313 1 245-69 Kittilä 1 204 1 230 1 178 1 249 1 187-62 Kolari 1 134 1 123 1 137 1 272 1 065-207 Muonio 1 218 1 137 1 211 1 151 1 053-98 Pelkosenniemi 1 333 1 151 1 067 1 292 1 124-168 Pello 1 355 1 382 1 355 1 281 1 428 148 Posio 1 307 1 449 1 375 1 363 1 334-29 Ranua 1 080 1 084 1 042 980 1 129 149 Rovaniemi 1 172 1 211 1 251 1 332 1 362 30 Salla 1 362 1 558 1 471 1 431 1 443 12 Savukoski 1 164 1 258 1 244 1 283 1 183-101 Sodankylä 1 222 1 220 1 084 1 282 1 206-76 Utsjoki 1 198 1 030 1 139 1 432 933-499 Yhteensä/keskim./ 1 185 1 216 1 230 1 301 1 289-12 asukasluku 118 189 118 314 118 145 117 789 117 702-87 114

Sivu 136 Kuntalaskutus 2017 Kuntalaskutus 2016 2017 Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät 2016 2017 2016 2017 HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö 1 812 1 485-18,0 1 380 493 1 275 557-7,6 Inari 5 461 4 501-17,6 4 877 719 3 771 972-22,7 Kemijärvi 6 809 6 156-9,6 5 597 215 5 290 115-5,5 Kittilä 5 830 4 755-18,4 4 754 670 4 162 310-12,5 Kolari 3 089 2 335-24,4 2 960 039 2 234 861-24,5 Muonio 1 674 1 405-16,1 1 493 653 1 247 093-16,5 Pelkosenniemi 649 550-15,3 637 757 573 632-10,1 Pello 2 568 2 678 4,3 2 122 984 2 465 139 16,1 Posio 2 804 2 754-1,8 2 593 820 2 552 602-1,6 Ranua 2 330 2 959 27,0 1 913 601 3 103 118 62,2 Rovaniemi 51 685 51 275-0,8 42 563 634 41 528 590-2,4 Salla 3 395 2 990-11,9 2 886 394 2 510 868-13,0 Savukoski 787 663-15,8 633 645 538 223-15,1 Sodankylä 7 272 6 157-15,3 6 247 426 5 386 727-13,8 Utsjoki 1 345 806-40,1 1 285 150 578 982-54,9 Yhteensä 97 510 91 469-6,2 81 948 200 77 219 788-5,8 115

Sivu 137 Kuntalaskutus 2016 2017 Oma toiminta ja ostopalvelut, avokäynnit 2016 2017 2016 2017 AVO AVO Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Enontekiö 1 062 064 1 062 749 0,1 2 442 557 2 338 306-4,3 Inari 3 588 093 3 666 097 2,2 8 465 812 7 438 069-12,1 Kemijärvi 4 361 239 4 339 641-0,5 9 958 454 9 629 756-3,3 Kittilä 3 378 959 3 438 903 1,8 8 133 629 7 601 213-6,5 Kolari 1 846 258 1 699 445-8,0 4 806 297 3 934 306-18,1 Muonio 1 113 788 1 167 691 4,8 2 607 441 2 414 784-7,4 Pelkosenniemi 559 155 455 749-18,5 1 196 912 1 029 381-14,0 Pello 2 367 748 2 543 468 7,4 4 490 732 5 008 607 11,5 Posio 1 969 469 1 950 802-0,9 4 563 289 4 503 404-1,3 Ranua 1 790 759 2 072 900 15,8 3 704 360 5 176 018 39,7 Rovaniemi 40 516 087 44 435 257 9,7 83 079 721 85 963 847 3,5 Salla 2 413 649 2 685 575 11,3 5 300 043 5 196 443-2,0 Savukoski 665 983 667 778 0,3 1 299 628 1 206 001-7,2 Sodankylä 4 738 243 4 925 485 4,0 10 985 669 10 312 212-6,1 Utsjoki 667 527 525 674-21,3 1 952 677 1 104 656-43,4 Yhteensä 71 039 021 75 637 215 6,5 152 987 221 152 857 003-0,1 Kuntalaskutus 2016 2017 Oma toiminta ja ostopalvelut, yhteensä 2016 2017 2016 2017 2016 2017 Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Kuntal. Oik. Kuntal. Oik. Lopullinen lask. Lopullinen lask. Lopull. Lask.17/16 Enontekiö 2 442 557 2 338 306-4,3-54 159-73 758 2 388 398 2 264 548-5,2 Inari 8 465 812 7 438 069-12,1-163 268-224 441 8 302 544 7 213 628-13,1 Kemijärvi 9 958 454 9 629 756-3,3-194 064-270 038 9 764 390 9 359 718-4,1 Kittilä 8 133 629 7 601 213-6,5-177 452-230 752 7 956 177 7 370 461-7,4 Kolari 4 806 297 3 934 306-18,1-95 746-118 573 4 710 551 3 815 733-19,0 Muonio 2 607 441 2 414 784-7,4-55 875-73 025 2 551 566 2 341 759-8,2 Pelkosenniemi 1 196 912 1 029 381-14,0-25 493-29 424 1 171 419 999 957-14,6 Pello 4 490 732 5 008 607 11,5-98 817-158 246 4 391 915 4 850 361 10,4 Posio 4 563 289 4 503 404-1,3-92 560-130 378 4 470 729 4 373 026-2,2 Ranua 3 704 360 5 176 018 39,7-78 664-130 955 3 625 696 5 045 063 39,1 Rovaniemi 83 079 721 85 963 847 3,5-1 828 942-2 696 156 81 250 779 83 267 691 2,5 Salla 5 300 043 5 196 443-2,0-117 361-170 673 5 182 682 5 025 770-3,0 Savukoski 1 299 628 1 206 001-7,2-31 815-41 836 1 267 813 1 164 165-8,2 Sodankylä 10 985 669 10 312 212-6,1-251 800-318 111 10 733 869 9 994 101-6,9 Utsjoki 1 952 677 1 104 656-43,4-33 982-33 635 1 918 695 1 071 021-44,2 Yhteensä 152 987 221 152 857 003-0,1-3 300 000-4 700 000 149 687 221 148 157 003-1,0 116

Sivu 138 Oman toiminnan laskutus 2016 2017, avokäynnit ja hoitopäivät MAKSAJA 2016 2016 2016 2017 2017 2017 ERO ERO % *Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä 047 ENONTEKIÖ 1 988 498-54 159 1 934 339 1 966 371-73 758 1 892 613-41 726-2,2% 148 INARI 5 994 579-163 268 5 831 311 5 963 549-224 441 5 739 108-92 203-1,6% 261 KITTILÄ 6 515 351-177 452 6 337 899 6 138 835-230 752 5 908 083-429 816-7,3% 273 KOLARI 3 515 426-95 746 3 419 680 3 126 216-118 573 3 007 643-412 037-13,7% 320 KEMIJÄRVI 7 125 293-194 064 6 931 229 7 180 262-270 038 6 910 224-21 005-0,3% 498 MUONIO 2 051 532-55 875 1 995 657 1 939 793-73 025 1 866 768-128 889-6,9% 583 PELKOSENNIEMI 936 016-25 493 910 523 776 472-29 424 747 048-163 475-21,9% 614 POSIO 3 398 456-92 560 3 305 896 3 499 808-130 378 3 369 430 63 534 1,9% 683 RANUA 2 888 228-78 664 2 809 564 3 473 984-130 955 3 343 029 533 464 16,0% 698 ROVANIEMI 67 151 743-1 828 942 65 322 801 71 700 423-2 696 156 69 004 267 3 681 467 5,3% 732 SALLA 4 309 033-117 361 4 191 672 4 535 944-170 673 4 365 271 173 599 4,0% 742 SAVUKOSKI 1 168 139-31 815 1 136 324 1 116 883-41 836 1 075 047-61 277-5,7% 758 SODANKYLÄ 9 245 145-251 800 8 993 345 8 449 916-318 111 8 131 805-861 540-10,6% 854 PELLO 3 628 199-98 817 3 529 382 4 185 007-158 246 4 026 761 497 380 12,4% 890 UTSJOKI 1 247 704-33 982 1 213 722 897 457-33 635 863 822-349 899-40,5% YHTEENSÄ 121 163 342-3 300 000 117 863 342 124 950 920-4 700 000 120 250 920 2 387 578 2,0% ENSIHOIDON KUSTANNUKSET KUNNITTAIN, V. 2017 As.luku Tuotantokust. Kustannus- Hyvitys / lisäveloitus Lopullinen tuotannon As.luvun per. Lopullinen 2016 laskutus / asukas katto as.luvun suhteessa kustannus kustannus kustannus yht. Enontekiö 1 874 323 096 172 252 990-70 106 252 990 40 312 293 302 Inari 6 806 709 377 104 918 810 15 228 724 604 147 385 871 990 Kemijärvi 7 657 739 921 97 1 033 695 17 132 757 052 168 224 925 276 Kittilä 6 385 733 010 115 861 975 14 286 747 296 138 980 886 276 Kolari 3 828 376 091 98 516 780 8 565 384 656 83 354 468 009 Muonio 2 347 358 991 153 316 845-42 146 316 845 51 078 367 923 Pelkosenniemi 947 155 298 164 127 845-27 453 127 845 20 752 148 597 Pello 3 565 396 986 111 481 275 7 976 404 962 78 480 483 442 Posio 3 426 401 653 117 462 510 7 665 409 318 75 317 484 635 Ranua 4 024 393 106 98 543 240 9 003 402 109 87 079 489 188 Rovaniemi 62 246 2 994 665 48 8 403 210 139 268 3 133 933 1 339 506 4 473 439 Salla 3 654 446 525 122 493 290 8 175 454 700 80 733 535 432 Savukoski 1 044 158 044 151 140 940-17 104 140 940 22 983 163 923 Sodankylä 8 660 746 895 86 1 169 100 19 376 766 270 190 232 956 502 Utsjoki 1 239 257 130 208 167 265-89 865 167 265 27 077 194 342 117 702 9 190 785 78-246 674 246 674 9 190 785 2 551 491 11 742 277 Ensihoidon kustannusten 2017 tasauslaskutuksen tekemisen jälkeen on havaittu laskentavirhe, minkä johdosta yllä olevassa taulukossa esitetyt luvut on korjattu ja ne poikkeavat osittain vuoden 2017 lopullisesta jäsenkuntalaskutuksesta. Savukosken kustannusleikkuria (135 /as.) ei oltu huomioitu laskennassa, joten myös Savukosken kustannusleikkurin ylimenevät kustannukset on kohdennettu jäsenkunnille, jotka eivät ole leikkurin piirissä. Laskutusvirhe korjataan jäsenkunnille vuonna 2018. 117

Sivu 139 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymän pysyvien vastaavien erittely 2017 2016 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1.1. 2 018 249,14 1 758 770,78 Lisäykset tk:n aikana 1 323 865,47 1 426 531,44 Tk:n poisto -1 304 983,42-1 167 053,08 Tietokoneohjelmistot 31.12. 2 037 131,19 2 018 249,14 Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 120 062,64 143 979,09 Lisäykset tk:n aikana 30 000,00 44 476,75 Tk:n poisto -79 059,19-68 393,20 Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. 71 003,45 120 062,64 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 108 134,64 2 138 311,78 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 1.1. 554 117,83 554 117,83 Maa-alueet 31.12. 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 1.1. 33 880 119,02 23 936 694,48 Lisäykset tk:n aikana 3 026 808,57 14 034 133,43 Tk:n poisto -5 120 218,83-4 090 708,89 Rakennukset 31.12. 31 786 708,76 33 880 119,02 Koneet ja kalusto 1.1. 4 874 860,70 5 721 857,94 Lisäykset tk:n aikana 2 481 141,54 1 260 238,09 Vähennykset tk:n aikana -5 277,64 Tk:n poisto -1 881 470,52-2 101 957,69 Koneet ja kalusto 31.12 5 474 531,72 4 874 860,70 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 494 996,14 1 995 181,28 Lisäykset tk:n aikana 3 167 145,46 95 596,02 Vähennykset tk:n aikana -1 595 781,16 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 3 662 141,60 494 996,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 41 477 499,91 39 804 093,69 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet 1.1. 64 331,88 64 331,88 Tytäryhtiöosakkeet 31.12. 64 331,88 64 331,88 Omistusyhteisöosakkeet 1.1. 85 103,09 85 103,09 Omistusyhteisöosakkeet 31.12. 85 103,09 85 103,09 Kuntayhtymäosuudet 1.1. 642 000,00 642 000,00 Kuntayhtymäosuudet 31.12. 642 000,00 642 000,00 Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 236 989,66 236 989,66 Lisäykset tk:n aikana 150 525,00 Muut osakkeet ja osuudet 31.12. 387 514,66 236 989,66 Muut saamiset 1.1. 15 473,29 15 473,29 Muut saamiset 31.12. 15 473,29 15 473,29 Sijotukset yhteensä 1 194 422,92 1 043 897,92 Pysyvät vastaavat yhteensä 44 780 057,47 42 986 303,39 118

Sivu 140 Konsernin pysyvien vastaavien erittely 2017 2016 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1.1. 2 102 760,90 1 901 934,91 Lisäykset tk:n aikana 1 326 272,97 1 429 335,63 Siirrot erien välillä 37 225,90 Tk:n poisto -1 350 640,13-1 228 509,64 Aineettomat oikeudet 31.12. 2 115 619,64 2 102 760,90 Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 146 686,61 169 199,18 Lisäykset tk:n aikana 30 000,00 50 813,49 Tk:n poisto -84 942,56-73 326,06 Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. 91 744,05 146 686,61 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 91 537,79 11 192,13 Lisäykset tk:n aikana 153 081,23 80 345,66 Siirrot erien välillä -37 225,90 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 207 393,12 91 537,79 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 414 756,81 2 340 985,30 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 1.1. 554 117,83 554 117,83 Maa-alueet 31.12. 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 1.1. 33 948 384,42 24 010 098,14 Lisäykset tk:n aikana 3 026 808,57 14 034 133,43 Tk:n poisto -5 124 997,40-4 095 847,15 Rakennukset 31.12. 31 850 195,59 33 948 384,42 Koneet ja kalusto 1.1. 5 335 173,37 6 249 347,23 Lisäykset tk:n aikana 2 629 513,13 1 350 788,48 Vähennykset tk:n aikana -12 131,55-5 277,64 Tk:n poisto -2 037 482,39-2 259 684,70 Koneet ja kalusto 31.12 5 915 072,56 5 335 173,37 Muut aineelliset hyödykkeet 1.1. 326 867,38 370 824,51 Lisäykset tk:n aikana 296 505,40 217 334,34 Tk:n poisto -276 635,24-261 291,47 Muut aineelliset hyödykkeet 31.12 346 737,54 326 867,38 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 494 996,14 1 995 181,28 Lisäykset tk:n aikana 3 176 632,55 95 596,02 Vähennykset tk:n aikana -1 595 781,16 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 3 671 628,69 494 996,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 42 337 752,21 40 659 539,14 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 332 693,49 329 483,49 Lisäykset tk:n aikana 150 688,07 3 210,00 Muut osakkeet ja osuudet 31.12. 483 381,56 332 693,49 Muut saamiset 1.1. 15 473,29 15 473,29 Muut saamiset 31.12. 15 473,29 15 473,29 Sijotukset yhteensä 498 854,85 348 166,78 Pysyvät vastaavat yhteensä 45 251 363,87 43 348 691,22 119

Sivu 141 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Tytäryhteisö Rovaniemen Keskuspesula Oy Liikelaitoskuntayhtymä *) Pohjois-Suomen laboraotiokeskuksen llky, NordLab Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta Konsernin osuus (1000 ) vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Rovaniemi 76,20 % 76,20 % 584 354-35 Oulu 16,05 % 16,05 % 953 1645 209 Yhdistelemätön osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % 88 1 0 *) NordLabilla on oman pääoman lisäksi vapaaehtoisia varauksia, joista Lshp-konsernin osuus on 112 t. Saamisten erittely 2017 2016 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 160,21 0,00 40,05 Yhteensä 0,00 160,21 0,00 40,05 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 82 959,87 0,00 29 463,83 Yhteensä 0,00 82 959,87 0,00 29 463,83 Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterv. 459 558,75 448 672,70 497 395,38 504 107,70 Lomaplksaam. jäsenkun. 313 814,97 0,00 313 814,97 0,00 EU-tuet ja -avustukset 73 859,54 52 194,41 73 859,54 52 194,41 Muut siirtosaamiset 132 327,60 149 744,01 158 479,67 156 570,08 Yhteensä 979 560,86 650 611,12 1 043 549,56 712 872,19 120

Sivu 142 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 Peruspääoma 31.12. 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 1.1. 811 458,29 1 105 147,76 811 458,29 1 105 147,76 Siirrot rahastoon tk:lla 84 585,61 86 206,99 81 772,73 86 206,99 Siirrot rahastosta tk:lla -392 364,73-379 896,46-389 551,85-379 896,46 Muut omat rahastot 31.12. 503 679,17 811 458,29 503 679,17 811 458,29 Ed. tk:ien ylijäämä 1.1. 5 521 554,68 2 461 467,83 11 006 663,81 8 019 979,54 Ed. tk:ien ylijäämä 31.12. 5 521 554,68 2 461 467,83 11 006 663,81 8 019 979,54 Tilikauden ylijäämä 748 761,77 3 060 086,85 672 325,24 2 986 684,27 Oma pääoma yhteensä 28 902 411,13 28 461 428,48 34 311 083,73 33 946 537,61 Pitkäaikaiset velat Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 800 000,00 0,00 800 000,00 Pitkäaikaiset velat yht. 0,00 800 000,00 0,00 800 000,00 Pakolliset varaukset Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutus 8 513 223,00 8 671 468,00 8 513 223,00 8 671 468,00 Muut pakolliset var. yht. 8 513 223,00 8 671 468,00 8 513 223,00 8 671 468,00 121

Sivu 143 Vieraan pääoman erittely 2017 2016 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 57 374,96 0,00 64 859,30 Yhteensä 0,00 57 374,96 0,00 64 859,30 Velat kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Ostovelat 0,00 510 380,71 0,00 584 575,83 Yhteensä 0,00 510 380,71 0,00 584 575,83 Velat osakkuusyhteisöiltä Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni 2017 2016* 2017 2016* Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelan jaks. 15 095 219,76 13 671 930,49 15 980 023,51 14 399 078,79 Muut palkkojen jaks. 1 670 458,96 2 233 243,77 1 734 976,51 2 233 243,77 Korkojaksotukset 16 992,72 22 415,64 16 992,72 22 415,64 Ylijäämän palautus 4 700 000,00 3 300 000,00 4 700 000,00 3 300 000,00 Peruspääoman korko 0,00 442 568,31 0,00 442 568,31 Muut siirtovelat 240 530,37 56 908,27 436 217,25 403 484,49 Yhteensä 21 723 201,81 19 727 066,48 22 868 209,98 20 800 791,00 * Vertailuvuoden erittelyä on tarkennettu vastaamaan tilinpäätösvuoden erittelyä. 122

Sivu 144 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut Vuokravastuut Kuntayhtymä Konserni 2017 2016 2017 2016 Vuokravastuut yhteensä, voimassa 31.10.2027 asti 5 312 872,01 1 248 354,19 5 312 872,01 1 248 354,19 - seur. tk:lla maksettava 1 090 753,35 287 682,48 1 090 753,35 287 682,48 Leasingvastuut yhteensä 5 193 756,70 3 408 537,76 5 623 519,58 3 601 434,78 - seur. tk:lla maksettava 1 636 334,96 1 444 427,67 1 742 106,92 1 566 904,43 Vuokravastuut yhteensä 10 506 628,71 4 656 891,95 10 936 391,59 4 849 788,97 Vastuusitoumukset Kuntayhtymä 2017 2016 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 100 000,00 100 000,00 Jäljellä oleva pääoma 100 000,00 100 000,00 Kuntayhtymä 2017 2016 Vammaispalvelulain mukaisia vastaisia etuuksia koskeva vastuu 1 370 504,00 1 897 759,00 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Lapin sairaanhoitopiirin ky on solminut LapIT Oy:n kanssa IT-laitteiden elinkaaren hallintapalvelusopimuksen, joka on voimassa määräaikaisena 31.8.2021 asti. Sopimukseen sisältyvä laitevuokrien osuus on esitetty edellä vuokravastuissa. Sopimuksen liittyvät muut palvelumaksut ovat yhteensä arviolta 382 404 euroa. Tästä seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus on 104 292 euroa. Arvonlisäveron palautusvastuu Kuntayhtymä 2017 2016 Palautusvastuu 31.12. *) 9 388 541,65 8 383 047,91 *) Summa sisältää kaikki arvonlisäverolain 11. luvun 119 :n mukaisiin kiinteistöinvestointien hankintamenoihin liittyvät arvonlisäverot kymmenen vuoden tarkistuskauden ajalta. Tilinpäätöksen laadintahetkellä ei ole tiedossa, että arvonlisäveron palautusvastuita olisi toteutumassa. 123

Sivu 145 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2017 2016 Lääkärit 182 175 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 510 1 405 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 114 141 Huoltohenkilöstö 256 249 Yhteensä 2 062 1 970 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2017 2016 Keskustan Lapin piiri ry 3 529,54 4 395,00 Keskustan Peräpohjolan piiri ry 735,00 427,50 Lapin Kokoomus ry 630,00 877,50 Lapin Sosiaalidemokraattinen piiri ry 532,00 390,00 Lapin Vihreät ry 82,50 0,00 Perussuomalaisten Lapin piiri ry 93,00 115,00 Vasemmistoliiton Lapin piiri ry 756,00 800,00 Yhteensä 6 358,04 7 005,00 Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 10 896,50 7 364,00 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 3 447,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 5 083,00 5 131,00 Muut palkkiot 10 255,47 0,00 Palkkiot yhteensä 26 234,97 15 942,00 Intressitahotapahtumat Kuntayhtymän johtajan kanssa on 30.11.2017 solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu 96 500 euron suuruisesta erokorvauksesta. 124

Sivu 146 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Säilytystapa sidottu sähköinen sähköinen paperinen sähköinen sähköinen paperinen paperinen Tositelajit Säilytystapa 10 Kassatapahtumat paperinen 13 Ostoreskontramaksut 14 Myyntireskontrasuoritukset 15 Käyttömaisuus (poistot) paperinen 16 Kokopankki (tiliotteet) paperinen 19 Matkalaskut 24 Ostolaskut (manuaalisesti) paperinen 27 Ostolaskut Keybox 30 Myyntilaskut Intime 32 Laskutus muu 33 Laskutus henklöstöpalv. 34 Timmi-laskutus 35 Myyntilaskut Mediatri 39 Korkolaskut 43 Laskutus mat.kesk. ulkoiset 45 Laskutus mat.kesk. sisäiset 47 Ostolaskut Keybox 50 Palkat paperinen 52 Kuntalaskut 53 Ostopalvelut 56 ASLA (asiakasmaksut) 60 InvoiceReady ostolaskut 63 Radiologia, sisäiset 66 Apteekki sisäiset myynnit 67 Apteekki myyntilaskut 70 Myyntilaskut Intime 72 Laskutus muu 73 Laskutus henkilöstöpalv 75 Muistiotositteet paperinen 77 Ostolaskut (Keybox+E-office) 78 Apteekksi Wepmarelaan 80 SILAS-viennit 81 Sisäiset suoratoim. mat.kesk. 83 OSTRE Hyvityslasku 87 Laskutus mat.kesk. Roi kpki 90 Vyörytykset 96 Kirjanpidon tulos paperinen 97 Kirjanpidon tulos laskennall. paperinen 98 Sisäisen laskennan tulos paperinen 99 Sisäisen laskennan tulos lask. paperinen LT Liitetietotositteet paperinen Säilytystapa sähköinen, paperitulosteista maininta. Säilytysaika tositteilla 6 v. 125

Sivu 147 Lapin Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta 2017 Jae SY, Kurl S, Laukkanen JA, Yoon ES, Choi YH, Fernhall B, Franklin BA. Relation of heart rate recovery after exercise testing to coronary artery calcification. Ann Med. 2017 Aug;49(5):404-410. doi: 10.1080/07853890.2017.1292044. Epub 2017 Feb 26. Kunutsor SK, Kurl S, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Associations of cardiovascular and all-cause mortality events with oxygen uptake at ventilatory threshold. Int J Cardiol. 2017 Jun 1; 236: 444-450. doi: 10.1016/j.ijcard.2017.01.156. Epub 2017 Feb 10. Wang X, Dalmeijer GW, den Ruijter HM, Anderson TJ, Britton AR, Dekker J, Engström G, Evans GW, de Graaf J, Grobbee DE, Hedblad B, Holewijn S, Ikeda A, Kauhanen J, Kitagawa K, Kitamura A, Kurl S, Lonn EM, Lorenz MW, Mathiesen EB, Nijpels G, Okazaki S, Polak JF, Price JF, Rembold CM, Rosvall M, Rundek T, Salonen JT, Sitzer M, Stehouwer CD, Tuomainen TP, Peters SA, Bots ML. Clustering of cardiovascular risk factors and carotid intima-media thickness: The USE-IMT study. PLoS One. 2017 Mar 21;12(3):e0173393. doi: 10.1371/journal.pone.0173393. ecollection 2017. Folkersen L, Fauman E, Sabater-Lleal M, Strawbridge RJ, Frånberg M, Sennblad B, Baldassarre D, Veglia F, Humphries SE, Rauramaa R, de Faire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Enroth S, Johansson Å, Enroth SB, Gustafsson S, Lind L, Lindgren C, Morris AP, Giedraitis V, Silveira A, Franco-Cereceda A, Tremoli E; IMPROVE study group, Gyllensten U, Ingelsson E, Brunak S, Eriksson P, Ziemek D, Hamsten A, Mälarstig A. Mapping of 79 loci for 83 plasma protein biomarkers in cardiovascular disease. PLoS Genet.2017pr3;13(4):e1006706.doi:10.1371/ journal. pgen.1006706.ecollection 2017 Apr. Daneshmand R, Kurl S, Tuomainen TP, Virtanen JK. Associations of estimated Δ-5-desaturase and Δ-6- desaturase activities with stroke risk factors and risk of stroke: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Br J Nutr. 2017 Feb;117(4):582-590.doi:10.1017/S000711451700054X. Kunutsor SK, Kurl S, Laukkanen JA. Association of oxygen uptake at ventilatory threshold with risk of incident hypertension: a long-term prospective cohort study. J Hum Hypertens. 2017 Oct;31(10): 654-656. doi: 10.1038/jhh.2017.39. Epub 2017 May 11. Britton AR, Grobbee DE, den Ruijter HM, Anderson TJ, Desvarieux M, Engström G, Evans GW, Hedblad B, Kauhanen J, Kurl S, Lonn EM, Mathiesen EB, Polak JF, Price JF, Rembold CM, Rosvall M, Rundek T, Salonen JT, Stehouwer C, Tuomainen TP, Bots ML. Alcohol Consumption and Common Carotid Intima- Media Thickness: The USE-IMT Study. Alcohol Alcohol. 2017 Jul 1;52(4):483-486. doi: 10.1093/alcalc/agx028. Amato M, Veglia F, de Faire U, Giral P, Rauramaa R, Smit AJ, Kurl S, Ravani A, Frigerio B, Sansaro D, Bonomi A, Tedesco CC, Castelnuovo S, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E, Baldassarre D; IMPROVE study group. Carotid plaque-thickness and common carotid IMT show additive value in cardiovascular risk prediction and reclassification. Atherosclerosis. 2017 Aug;263:412-419. doi: 10.1016/j.atherosclerosis.2017.05.023. Epub 2017 May 19 Jae SY, Babu AS, Yoon ES, Kurl S, Laukkanen JA, Choi YH, Franklin BA. Impact of Cardiorespiratory Fitness and Risk of Systemic Hypertension in Nonobese Versus Obese Men Who Are Metabolically Healthy or Unhealthy. Am J Cardiol. 2017 Sep 1;120(5):765-768. doi: 10.1016/j.amjcard.2017.05.054. Epub 2017 Jun 15. Mahdessian H, Perisic Matic L, Lengquist M, Gertow K, Sennblad B, Baldassarre D, Veglia F, Humphries SE, Rauramaa R, de Faire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Tremoli E, Hamsten A, Eriksson P, Hedin U, Mälarstig A; IMPROVE study group. Integrative studies implicate matrix metalloproteinase-12 as a culprit gene for large-artery atherosclerotic stroke. J Intern Med. 2017 Nov;282(5):429-444. doi: 10.1111/joim.12655. Epub 2017 Aug 28. 126

Sivu 148 Pletnikoff PP, Laukkanen JA, Tuomainen TP, Kurl S. The joint impact of prediagnostic inflammatory markers and cardiorespiratory fitness on the risk of cancer mortality. Scand J Med Sci Sports. 2017 Jul 31. doi: 10.1111/sms.12952. Kunutsor SK, Kurl S, Khan H, Zaccardi F, Rauramaa R, Laukkanen JA. Oxygen uptake at aerobic threshold is inversely associated with fatal cardiovascular and all-cause mortality events. Ann Med. 2017 Dec;49(8):698-709. doi:10.1080/07853890.2017.1367958. Epub 2017 Aug 22 Strawbridge RJ, Silveira A, Hoed MD, Gustafsson S, Luan J, Rybin D, Dupuis J, Li-Gao R, Kavousi M, Dehghan A, Haljas K, Lahti J, Gådin JR, Bäcklund A, de Faire U, Gertow K, Giral P, Goel A, Humphries SE, Kurl S, Langenberg C, Lannfelt LL, Lind L, Lindgren CCM, Mannarino E, Mook-Kanamori DO, Morris AP, de Mutsert R, Rauramaa R, Saliba-Gustafsson P, Sennblad B, Smit AJ, Syvänen AC, Tremoli E, Veglia F, Zethelius B, Björck HM, Eriksson JG, Hofman A, Franco OH, Watkins H, Jukema JW, Florez JC, Wareham NJ, Meigs JB, Ingelsson E, Baldassarre D, Hamsten A; IMPROVE study group. Identification of a novel proinsulin-associated SNP and demonstration that proinsulin is unlikely to be a causal factor in subclinical vascular remodelling using Mendelian randomisation. Atherosclerosis. 2017 Nov;266:196-204. doi:10.1016/ j.atherosclerosis. 2017.09.031. Epub 2017 Sep 28. Tajik B, Kurl S, Tuomainen TP, Savonen K, Virtanen JK.. Associations of the serum long-chain n-3 PUFA and hair mercury with resting heart rate, peak heart rate during exercise and heart rate recovery after exercise in middle-aged men. Br J Nutr. 2017 Dec 6:1-8. doi: 10.1017/ S0007114517003191. Kamleh MA, McLeod O, Checa A, Baldassarre D, Veglia F, Gertow K, Humphries SE, Rauramaa R, defaire U, Smit AJ, Giral P, Kurl S, Mannarino E, Tremoli E, Silveira A, Orvik J, Hamsten A, Wheelock CE. Increased levels of circulating fatty acids are associated with protective effects against future cardiovascular events in non-diabetics. J Proteome Res. 2017 Dec 13. doi:10.1021/ acs.jproteome.7b00671. Schwab US, Lankinen MA, de Mello VD, Manninen SM, Kurl S, Pulkki KJ, Laaksonen DE, Erkkilä AT. Camelina Sativa Oil, but not Fatty Fish or Lean Fish Improved Serum Lipid Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism - a Randomized Controlled Trial. Mol Nutr Food Res. 2017 Dec 22. doi: 10.1002/mnfr.201700503. Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. Can J High Leisure-Time Physical Activity Is Associated With Reduced Risk of Sudden Cardiac Death Among Men With Low Cardiorespiratory Fitness. Cardiol. 2017 Dec 11. pii:s0828-282x(17) 31212-6. doi: 10.1016/j.cjca.2017.12.003. Heinonen I, Laukkanen JA. The effects of heat and cold on health with special reference to Finnish Sauna bathing. Am J Physiol Regul Integr Comp.Physiol. 2017 Dec 20. doi: 10.1152/ ajpregu. 00115.2017. Pub- Med PMID: 29351426. Laukkanen T, Kunutsor SK, Zaccardi F, Lee E, Willeit P, Khan H, Laukkanen JA. Acute effects of sauna bathing on cardiovascular function. J Hum Hypertens. 2017 Dec 21. doi: 10.1038/s41371-017-0008-z. Pub- Med PMID:29269746. Laukkanen JA, Kunutsor SK, Niemelä M, Kervinen K, Thuesen L, Mäkikallio TH. All-cause mortality and major cardiovascular outcomes comparing percutaneous coronary angioplasty versus coronary artery bypass grafting in the treatment of unprotected left main stenosis: a meta-analysis of short-term and long-term randomised trials. Open Heart. 2017 Dec 10;4(2):e000638. doi: 10.1136/openhrt-2017-000638. ecollection 2017. PubMed PMID: 29259788; PubMed Central PMCID: PMC5729300. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Frequent sauna bathing may reduce the risk of pneumonia in middle-aged Caucasian men: The KIHD prospective cohort study. Respir Med. 2017 Nov;132:161-163. doi: 10.1016/j.rmed.2017.10.018. Epub 2017 Oct 23. PubMed PMID: 29229091. 127

Sivu 149 Laukkanen JA. Contemporary nationwide cardiology registers: Up-to-dateregistry data are required. Eur J Prev Cardiol. 2018 Feb;25(3):270-272. doi:10.1177/2047487317747386. Epub 2017 Dec 8. PubMed PMID: 29219005. Laukkanen JA, Laukkanen T. Sauna bathing and systemic inflammation. Eur J Epidemiol. 2017 Dec 5. doi: 10.1007/s10654-017-0335-y. PubMed PMID: 29209938. Lee E, Laukkanen T, Kunutsor SK, Khan H, Willeit P, Zaccardi F, Laukkanen JA. Sauna exposure leads to improved arterial compliance: Findings from a non-randomised experimental study. Eur J Prev Cardiol. 2018 Jan;25(2):130-138. doi: 10.1177/2047487317737629. Epub 2017 Oct 19. PubMed PMID: 29048215. Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-Glutamyltransferase and Future Risk of Pneumonia: A Long-Term Prospective Cohort Study. Lung. 2017 Dec;195(6):799-803. doi: 10.1007/s00408-017-0059-5. Epub 2017 Oct 9. PubMed PMID: 28993933. Kunutsor SK, Khan H, Laukkanen T, Laukkanen JA. Joint associations of sauna bathing and cardiorespiratory fitness on cardiovascular and all-cause mortality risk: a long-term prospective cohort study. Ann Med. 2018 Mar;50(2):139-146. doi: 10.1080/07853890.2017.1387927. Epub 2017 Oct 16. PubMed PMID: 28972808. Nuuttila OP, Nikander A, Polomoshnov D, Laukkanen JA, Häkkinen K. Effects of HRV-Guided vs. Predetermined Block Training on Performance, HRV and Serum Hormones. Int J Sports Med. 2017 Nov;38(12):909-920. doi: 10.1055/s-0043-115122. Epub 2017 Sep 26. PubMed PMID: 28950399. Laukkanen JA, Laukkanen T, Kunutsor SK. Cross-country skiing is associated with lower all-cause mortality: A population-based follow-up study. Scand J Med Sci Sports. 2017 Sep 16. doi: 10.1111/sms.12980. PubMed PMID: 28921697. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Sauna bathing reduces the risk of respiratory diseases: a longterm prospective cohort study. Eur J Epidemiol. 2017 Dec;32(12):1107-1111. doi: 10.1007/ s10654-017- 0311-6. Epub 2017 Sep 13. PubMed PMID: 28905164. Sane M, Granér M, Laukkanen JA, Harjola VP, Mustonen P. Plasma levels of haemostatic factors in patients with pulmonary embolism on admission and seven months later. Int J Lab Hematol. 2018 Feb;40(1):66-71. doi: 10.1111/ijlh.12729. Epub 2017 Sep 4. PubMed PMID: 28868636. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory fitness and future risk of pneumonia: a longterm prospective cohort study. Ann Epidemiol. 2017 Sep;27(9):603-605. doi: 10.1016/ j.annepidem.2017.08.011. Epub 2017 Aug 12. PubMed PMID: 28843448. Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-glutamyltransferase and risk of chronic kidney disease: A prospective cohort study. Clin Chim Acta. 2017 Oct;473:39-44. doi: 10.1016/j.cca.2017.08.014. Epub 2017 Aug 12. PubMed PMID: 28811239. Kunutsor SK, Blom AW, Whitehouse MR, Kehoe PG, Laukkanen JA. Renin-angiotensin system inhibitors and risk of fractures: a prospective cohort study and meta-analysis of published observational cohort studies. Eur J Epidemiol. 2017 Nov;32(11):947-959. doi: 10.1007/s10654-017-0285-4. Epub 2017 Jul 27. PubMed PMID: 28752198; PubMed Central PMCID: PMC5684291. Kunutsor SK, Whitehouse MR, Blom AW, Laukkanen JA. Statins and venous thromboembolism: do they represent a viable therapeutic agent? Expert Rev Cardiovasc Ther. 2017 Aug;15(8) :629-637. doi: 10.1080/14779072.2017.1357468. Epub 2017 Jul 21. PubMed PMID: 28724320. Kunutsor SK, Seidu S, Blom AW, Khunti K, Laukkanen JA. Serum C-reactive protein increases the risk of venous thromboembolism: a prospective study and meta-analysis of published prospective evidence. Eur J Epidemiol. 2017 Aug;32(8):657-667. doi: 10.1007/s10654-017-0277-4. Epub 2017 Jul 17. PubMed PMID: 28718029; PubMed Central PMCID: PMC5591345. 128

Sivu 150 Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory Fitness is Associated with Reduced Risk of Respiratory Diseases in Middle-Aged Caucasian Men: A Long-Term Prospective Cohort Study. Lung. 2017 Oct;195(5):607-611. doi: 10.1007/s00408-017-0039-9. Epub 2017 Jul 11. PubMed PMID: 28698945. Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna Bathing and Incident Hypertension: A Prospective Cohort Study. Am J Hypertens. 2017 Nov 1;30(11): 1120-1125. doi: 10.1093/ajh/hpx102. PubMed PMID: 28633297. Zhao Q, Laukkanen JA, Li Q, Li G. Body mass index is associated with type 2 diabetes mellitus in Chinese elderly. Clin Interv Aging. 2017 May 2;12:745-752. doi: 10.2147/CIA.S130014. ecollection 2017. PubMed PMID: 28496312; PubMed Central PMCID: PMC5422331. Kunutsor SK, Laukkanen T, Laukkanen JA. Cardiorespiratory fitness is associated with reduced risk of future psychosis: A long-term prospective cohort study. Schizophr Res. 2018 Feb;192:473-474. doi: 10.1016/j.schres.2017.04.042. Epub 2017 May 3. PubMed PMID: 28476337. Kunutsor SK, Whitehouse MR, Blom AW, Laukkanen JA. Low serum magnesium levels are associated with increased risk of fractures: a long-term prospective cohort study. Eur J Epidemiol. 2017 Jul;32(7):593-603. doi: 10.1007/s10654-017-0242-2. Epub 2017 Apr 12. PubMed PMID: 28405867; PubMed Central PMCID: PMC5570773. Kunutsor SK, Laukkanen JA, Whitehouse MR, Blom AW. Adherence to a Mediterranean-style diet and incident fractures: pooled analysis of observational evidence. Eur J Nutr. 2017 Mar 22. doi: 10.1007/s00394-017-1432-0. PubMed PMID: 28331983. Peng J, Laukkanen JA, Zhao Q, Wang L, Zhang X, Li G. Association of left atrial enlargement with ventricular remodeling in hypertensive Chinese elderly. Echocardiography. 2017 Apr;34(4):491-495. doi: 10.1111/echo.13484. Epub 2017 Mar 1. PubMed PMID: 28247527. Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer's disease in middle-aged Finnish men. Age Ageing. 2017 Mar 1;46(2):245-249. doi: 10.1093/ageing/afw212. PubMed PMID: 27932366. Kunutsor SK, Laukkanen JA. Circulating active serum calcium reduces the risk of hypertension. Eur J Prev Cardiol. 2017 Feb;24(3):239-243. doi: 10.1177/2047487316681174. Epub 2016 Nov 25. PubMed PMID: 27885057. Kunutsor SK, Laukkanen JA. Gamma-glutamyltransferase and risk of prostate cancer: Findings from the KIHD prospective cohort study. Int J Cancer. 2017 Feb 15;140(4):818-824. doi: 10.1002/ijc.30511. Epub 2016 Nov 16. PubMed PMID: 27861848. Kunutsor SK, Laukkanen JA. Serum gamma-glutamyltransferase is associated with future risk of psychosis - A prospective cohort study. Schizophr Res. 2017 Mar;181:72-74. doi: 10.1016/j.schres. 2016.10.025. Epub 2016 Oct 21. PubMed PMID: 27776954. Filatova S, Marttila R, Koivumaa-Honkanen H, Nordström T, Veijola J, Mäki P, Khandaker GM, Isohanni M, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. A comparison of the cumulative incidence and early risk factors for psychotic disorder in young adults in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986.Epidemiol Psychiatr Sci 2017;26(3):314-324. DOI: 10.1017/S2045796016000123 PMID: 27018550. Käkelä J, Marttila R, Keskinen E, Veijola J, Isohanni M, Koivumaa-Honkanen H, Jääskeläinen E, Moilanen J. Association between family history of psychiatric disorders and long-term outcome in schizophrenia the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Res 2017;249:16 22. doi: 10.1016/j.psychres.2016.12.040. PMID: Pakarinen M, Sinikallio S, Koivumaa-Honkanen H, Aalto T, Airaksinen O, Lehto S, Viinamäki H. Low sense of coherence during postoperative recovery is associated with poorer LSS - surgery outcome - a fiveyear follow-up study.j Health Psychol. 2017 Mar;22(3):347-355. doi: 10.1177/1359105315603471 129

Sivu 151 Saarelainen J, Hakulinen M, Rikkonen T, Kröger H, Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Jurvelin JS. Inclusion of regional body composition parameters improves bone mineral density cross-calibration between GE lunar prodigy and idxa densitometersj Clin Densitom. 2017;20(1):97-105. doi: 10.1016/j.jocd.2016.07.006. Filatova S, Koivumaa-Honkanen H, Hirvonen N, Freeman A, Ivandic I, Hurtig T, Khandaker GM, Jones PB, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. Early Motor Developmental Milestones and Schizophrenia: a systematic review and meta-analysis.sch Res 2017;188:13-20. doi: 10.1016/ j.schres.2017.01.029. Pyky R, Koivumaa-Honkanen H, Leinonen A-M, Ahola R, Hirvonen N, Enwald H, Luoto T, Ferreira E, Ikäheimo TM, Keinänen-Kiukaanniemi S, Mäntysaari M, Jämsä T, Korpelainen R. Effect of tailored, gamified, mobile physical activity intervention on life satisfaction and self-rated health in young adolescent men: A population-based, randomized controlled trial (MOPO study).comput Human Behav 2017;72;13-22 http:/dx.doi.org/10.1016/jchb.2017.02.032 Quirk SE, Berk M, Pasco JA, Brennan-Olsen1SL, Chanen AM, Koivumaa-Honkanen H, Burke L, Jackson HJ, Hulbert C, Olsson G, Moran P, StuartAL, Williams LJ. The prevalence, age distribution and comorbidity of personality disorders in Australian women.anzjp 2017;51(2):141-150. doi: 10.1177/0004867416649032. Honkalampi K, Ruusunen A, Viinamäki H, Koivumaa-Honkanen H, Valkonen-Korhonen M, Lehto S. Dietary patterns are associated with the prevalence of alexithymia. Scand J Psychology 2017; 58(4): 318-323. doi: 10.1111/sjop.12370. PMID: 28636271 Flink N, Lehto S, Koivumaa-Honkanen H, Viinamäki H, Ruusunen A, Valkonen-.Korhonen M, Honkalampi K. Early Maladaptive Schemas and suicidal ideation. Eur J Psychiatry 2017;31(3):87-92. Quirk SE, Stuart AL, Berk M, Pasco JA, Brennan Olsen SL, Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Lukkala PS, Chanen AM, Kotowicz M, Williams LJ. Personality disorder is an excess risk factor for physical multimorbidity among women with mental state disorders. Psychiatry Res. 2017 Nov;257:546-549 doi: 10.1016/j.psychres.2017.08.010. Filatova S, Koivumaa-Honkanen H, Nordström T, Khandaker GM, Hurtig T, Jääskeläinen E, Moilanen K, Miettunen J. Early motor developmental milestones and schizotypy in the Northern Finland Birth Cohorts 1966. Schizophr Bull. 2017 Dec 9. doi: 10.1093/schbul/sbx165 Kärmeniemi M, Lankila T, Ikäheimo T, Koivumaa-Honkanen H, Korpelainen R. The Built Environment as a Determinant of Physical Activity: A Systematic Review of the Longitudinal Studies and Natural Experiments. Accepted in Ann Behav Med Valmari P. Terveyshyöty otettava soten lähtökohdaksi. Lääkärilehti 3.2.2017. 5/2017. s. 266-267 Paakkola T. Vuopala K. Kokkonen H. Ignatius J. Valkama M. Moilanen J.S. Fahiminiya S. Majewski J. Hinttala R. Uusimaa J. A homozygous I684T in GLE1 as a novel cause of arthrogryposis and motor neuron loss. First published: 24 November 2017.DOI: 10.1111/cge.13086 130

Sivu 152 131

7, YV 14.6.2018 13:00 HAL: 63/2018 Sivu 153 Liiteluettelo: 7 Henkilöstökertomus 2017

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 153 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän valtuusto

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 154 Sisällys SAATTEEKSI... 3 1. MUUTOSTEN VUOSI 2017... 4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä 2017... 5 Henkilötyövuosi... 5 Henkilötyövuodet 2017... 6 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2017... 6 Henkilöstön vaihtuvuus 2017... 7 Eläköityminen... 8 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 Eläköitymisennuste 2018 2037... 9 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS... 10 Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2017... 10 Vuosityöaika 2016-2017... 11 Tilapäinen hoitovapaa 2017... 11 Osa-aikainen työskentely 2017... 11 Terveysperusteiset poissaolot 2017... 11 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 14 Palkat ja palkkiot vuonna 2017... 14 Giisa- palkitseminen... 14 Sairaan lapsen hoitopalvelu... 15 Tuunatun työn malli... 15 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 15 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN... 17 7. TYÖTERVEYSHUOLTO... 19 8. YHTEISTOIMINTA... 21 Edustuksellinen yhteistoiminta... 21 Työsuojelun yhteistoiminta... 21 9. VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA... 23 Lomahuoneistot... 23 Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2017... 24 Kansikuva: Vuonna 2016 alkaneessa Taide tavoittaa-hankkeessa lastentautien poliklinikan henkilökunta teki marraskuussa käsinukkeja lapsipotilaiden tutkimusten ja hoitotoimenpiteiden tueksi. 2

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 155 SAATTEEKSI Henkilöstökertomus tukee henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämistä. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johdon, henkilöstön sekä poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Käsillä olevassa henkilöstökertomuksessa kuvataan toimintavuoden 2017 henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, henkilöstön työpanoksen jakautuminen ja erilaiset poissaolot, työvoimakustannukset, henkilöstöinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Kertomuksen lopussa on katsaus työantajan tukemaan henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Henkilöstökertomus on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen vuonna 2013 hyväksymän henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti. Suositus paitsi antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia myös tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin perustana ovat organisaation omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirissä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2017 olivat Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta, Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta sekä sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen siirtäminen LapIT Oy:lle syyskuun alusta. Sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon kehittämishankkeessa, jossa keskityttiin edellisen vuoden tapaan sairaalaorganisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Uusi organisaatio tuli voimaan kesäkuun alusta, jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevat määräykset tulivat voimaan. Taide tavoittaa -hankkeessa kehitettiin yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja taidepalveluja tarjoavien vapaan kentän toimijoiden välillä sekä kokeiltiin erilaisia tapoja toteuttaa taidetoimintaa sairaalaympäristössä. Syksyllä toteutettiin, nyt kolmatta kertaa, yhdessä Kevan kanssa koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely, jossa kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Kyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Työsuojelun yhteistoiminnalla tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti syyskuussa, että työterveyshuollon palvelut hankitaan Lappica Oy:ltä 1.1.2018 alkaen. Timo Tammilehto henkilöstöjohtaja 3

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 156 1. MUUTOSTEN VUOSI 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueeseen helmikuun alusta. Rovaniemen kaupunki siirsi järjestämänsä erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Järjestämisvastuu perustason palveluista on edelleen Rovaniemen kaupungilla. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle siirrettiin erityistason osaamista vaativa hoito mukaan luettuna ilman lähetettä toimivat matalan kynnyksen palvelut. Kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirille liikkeen luovutuksena 48 työntekijää (virkaa/toimea). Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi lokakuun alusta. Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksena. Sairaanhoitopiirille siirtyi 65 työntekijää (virkaa/toimea). Samassa yhteydessä yhtymävaltuusto teki periaatepäätöksen, että sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Vuoden lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Sairaanhoitopiirin ICT-palvelut siirrettiin syyskuun alusta LapIT Oy:lle. Liikkeenluovutuksena Lapit Oy:n palvelukseen siirtyi sairaanhoitopiiristä 11 työntekijää. Lapit Oy on Lapin ja Koillismaan kuntien sekä kuntayhtymien omistama tietohallintoyhtiö, jossa myös sairaanhoitopiiri on osakkaana. ICT-palvelujen siirron valmistelu perustui LapIT Oy:n omistajapoliittisen työryhmän esitykseen. Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen vuonna 2016 aloitettu sairaanhoitopiirin organisaatiouudistus. Uusi organisaatio tuli voimaan valtuustokauden vaihtuessa 1.6.2017, jolloin myös vuoden 2015 kuntalain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä ym. koskevat määräykset tulivat voimaan. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Virat ja toimet Lapin sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2017 yhteensä 1761,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 108,5 enemmän kuin vuonna 2016. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137 144 149 151 162 178 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1071 1052 1166 1172 1174 1266 Huoltohenkilöstö 216 215 217 218 218 225,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 100 102 105 103 99 92 Koko henkilöstö 1524 1513 1637 1644 1653 1761,5 4

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 157 Henkilöstömäärän muutokseen vaikuttivat ennen muuta Enontekiön ja Muonion perusterveydenhuollon (65 vakanssia) ja Rovaniemen kaupungin mielenterveyspalvelujen (48 vakanssia) siirtyminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Toisaalta tietohallinnon palvelujen ulkoistamisen myötä LapIt Oy:n palvelukseen siirtyi 11 vakanssia. Henkilöstömäärä 2017 Vuoden 2017 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1505 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 567 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2017 sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Palvelusuhteet 2017 Palvelussuhde 31.12.2017 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % 2017 ed.vuodesta 2016 Vakinaiset 329 1241 1570 5,79 % 1484 Määräaikaiset- joista työllistettyjä 1 127 375 502 14,35 % 439 Yhteensä 456 1616 2072 7,75 % 1923 Osa-aikatyössä 211 * Osa-aika eläke 6 Palkattomalla virka-/työvapaalla 240 * Vuorotteluvapaa 28 * Opintovapaa 67 * Perhevapaat 80 * Muu peruste 286 Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2017 oli 77,99 %, (vuonna 2016 76,91 %). Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) 5

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 158 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2017 Henkilötyövuodet 2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Muutos.vuodesta 2016 Yhteensä 2016 1471,03 513,90 1984,93 3,16 % 1922,19 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2017 Vakinaiset (2016) Lääkärit 84,36 (82,65) Määräaikaiset (2016) 80,94 (75,14) Yhteensä (2016) 165,30 (157,79) Määräaikaisten osuus prosentteina (2016) 48,96 (47,62) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 110,66 (1045,72) 339,94 (337,29) 1450,60 (1383,01) 23,44 (24,39) Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö 191 (197,95) 85,01 (92,50) 53,82 (48,47) 39,20 (42,47) 244,82 (246,42) 124,21 (134,97) 21,98 (19,67) 31,56 (31,47) Yhteensä 1 471,03 (1418,82) 513,90 (503,37) 1984,93 (1922,19) 25,89 (26,19) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempain-vapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Vuoden viimeisenä päivänä määräaikaisen henkilöstön osuus oli 25,89 prosenttia kun vuonna 2016 se oli 26,19 prosenttia. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta. Keski-ikä on edellisestä vuodesta hieman noussut; vuonna 2016 keski-ikä oli 43,8 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta (vuonna 2016 se oli 44,3) ja miesten keski-ikä pysyi vuoden 2016 tasolla ollen 41,9 vuotta. 6

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 159 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2017 Ikä vuosina Yhteensä Miehet Naiset Prosenttiosuus alle 30 307 78 229 14,82 30-39 512 137 375 24,71 40-49 459 100 359 22,15 50-59 564 100 464 27,22 60-64 229 41 188 11,05 65-1 0 1 0,05 600 500 400 300 200 Lukumäärä Miehet Naiset 100 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65- Henkilöstön vaihtuvuus 2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (vuonna 2017 oli 1505). Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 116 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 87 5,78 Päättyneet palvelussuhteet 116 7,71 Virkojen ja toimien täyttäminen 2017 Avoinna olleet virat / toimet Hakijoita Nimityksiä (ilman hakumenettelyä) 2017 2016 2017 2016 2017 2016 Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 25 (31) 318 (357) 32 (71) Lääkärit 30 (15) 36 (14) 0 (0) Huoltohenkilökunta 21 (7) 222 (46) 10 (5) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 2 (2) 21 (99) 1 (1) Yhteensä 78 (55) 597 (516) 43 (77) 7

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 160 Virkoja ja toimia oli vuoden mittaan haettavana yhteensä 78 ja hakijoita näihin oli 597. Eniten haettavana oli lääkäreiden virkoja ja joihin oli 36 hakijaa, eikä kaikkia virkoja saatu täytettyä. Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattiin 87 viranhaltijaa/työntekijää. Määrä laski merkittävästi vuodesta 2016, jolloin nimityksiä oli yhteensä 128, nimitykset ilman hakumenettelyä koskivat suurelta osin ensihoidon henkilökuntaa. Vuonna 2017 ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 43 henkilöä, jotka olivat pitkään hoitaneet kyseessä olevaa työsopimussuhteista tehtävää. Näistä 32 oli tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa, 10 huoltohenkilöstöä ja 1 hallinto- ja toimistohenkilöstöä. Hakumenettelyn kautta vakinaistettiin 44 henkilöä. Eläköityminen Sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä v 2017 oli 26 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 henkilöä kun taas täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin 10 työntekijälle. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2017 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,87 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,48 prosenttia henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 2007 2017 (Keva). Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä nousi edelleen ja vuonna 2017 se oli keskimäärin 64,1 vuotta. Määrä-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli määrä-aikaiselle täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä on noussut lähes vuodella 48,3 vuoteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 58 vuodesta 57,1 vuoteen. Eläkkeille siirtyneet henkilöt eri eläkelajeittain vuosina 2014 2017 (Keva). Eläkelaji 2017 2016 2015 2014 Vanhuuseläke 26 30 28 27 Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki 0 5 0 3 18 11 19 11 10 5 5 3 Yhteensä 54 51 52 44 Osa-aikaeläke 6 4 2 3 8

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 161 Vuonna 2017 osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutumistuelle siirtyneiden määrä oli edellisvuosia suurempi. Osatyökyvyttömyyseläke on hyvä vaihtoehto täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä siitä ei aiheudu varhemaksua työnantajalle. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: - palkkaperusteisesta maksusta, joka määräytyy maksettujen palkkojen perusteella. Vuonna 2017 palkkaperusteinen eläkemaksu oli 13 405 175 euroa. - eläkemenoperusteisesta maksusta, joka perustuu maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteinen maksu 2017 oli 2 409 654 euroa. - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (ns. varhemaksu), jonka työnantaja maksaa, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Vuonna 2017 varhemaksua maksettiin 600 992 euroa. Arvio vuodelle 2018 on 761 000 euroa. Sairaanhoitopiirin varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina 2013 2017 (Keva) Varhemaksu 2013 2014 2015 2016 2017 703 020 729 877 475 169 483 478 600 992 Varhemaksujen suuruuteen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ikä ja palkan suuruus sekä työvuodet työnantajan palveluksessa. Jos varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut useamman kuntatyönantajan palveluksessa, eläkkeeseen liitettävä tuleva aika perustuu useamman kuntatyönantajan palvelukseen. Tällöin eläkkeestä aiheutuva varhemaksu jaetaan näiden työnantajien kesken kultakin saatujen ansioiden suhteessa. Siitä johtuen kuntatyönantaja voi saada osakseen varhe-maksua vielä usean vuoden päästä siitä, kun työntekijä on poistunut ko. työnantajalta. Kuntayhtymä on pyrkinyt pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Tärkeää on kiinnittää huomiota työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan hyvissä ajoin työtehtäviä muuttamalla, keventämällä työtä tai muuttamalla työaikaa, jotta työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyn tukemisessa keskeistä on työterveysyhteistyö ja työyhteisön tuki. Eläköitymisennuste 2018 2037 Eläköitymisennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. 9

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 162 Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Lapin sairaanhoitopiirin henkilökunnan eläköitymisennuste 2018-2037 (Keva) Kaikki työnantajat yhteensä Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet Kevan laatiman ennusteen mukaan suurimmat henkilömäärät 2022 mennessä erilaisille eläkkeille siirtyvistä ovat mm.75 sairaanhoitajaa, 31 eli lähes neljännes nykyisistä laitoshuoltajista, 21 sihteeriä, 17 mielenterveyshoitajaa, osastonhoitajista 10 eli lähes puolet sekä viidennes eli 10 ylilääkäriä. Ikäjohtamisen merkitys korostuu, kun otetaan huomioon yleinen työurien pidentämistavoite sekä osaamisen siirtäminen uraansa aloitteleville, uusille työntekijöille. Lapin sairaanhoitopiirin palvelusuhteet ovat olleet pääosin pitkiä ja yhdenjaksoisia. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin entistä useammin etsimään vaihtoehtoisia palvelussuhdemuotoja, kuten erilaisia osaaikaisuuksia elämän eri vaiheissa, pitkiä virka- ja työvapaita sekä joustavuutta organisaation sisällä työtehtävistä toisiin siirryttäessä. 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2017 Kun henkilöstömäärä vuoden kuluessa vaihtelee, antaa henkilötyövuosilaskelma käyttökelpoisemman vertailuluvun. Laskennassa otetaan huomioon koko- ja osa-aikaiset sekä vain osan vuotta työskennelleet työntekijät. Kaikkien palveluksessa olopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan kalenteripäivillä. Vuosityöntekijöitä kertyi näin ollen 1985. Tehdyn työn osuus laskennallisesta teoreettisesta säännöllisestä työajasta josta on vähennetty vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä vapaana annetut työaikakorvaukset, ja lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityöt. 10

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 163 Vuosityöaika 2016-2017 Työajan ja poissaolojen suhteellinen jakautuminen vuonna 2016-2017 Tehty työaika henkilötyövuosina Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset koostuvat sairauspoissaolokustannuksista, työtapaturmamaksuista, varhaiseläkemenoperusteisesta eläkemaksusta sekä työterveyshuollon kustannuksista (Keva 2017). Sairauspoissaolokustannukset jaotellaan välittömiin ja välillisiin, joilla on havaittu olevan heikentäviä vaikutuksia palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen. Lisäksi pit- Vuosityöajan jakautuminen 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 Vuosityöntekijät 1472 1419 513 503 1985 1922 100 Vuosilomat 162 178 30 32 192 210-9,67 Muut palkalliset poissaolot 264 94 58 26 322 120-16,22 Palkattomat poissaolot 178 175 15 16 193 191-9,72 Lisä- ja ylityöt 30 22 24 9 54 31 2,72 Tehty työaika 898 994 434 438 1332 1432 67,11 Tilapäinen hoitovapaa 2017 Enintään neljä päivää kerrallaan kestäviä tilapäisiä poissaolojaksoja työntekijän äkillisesti sairastuneen alle 10- vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kertyi yhteensä 703 poissaolojaksoa. Oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen käytti 273 työntekijää. Näistä kertyi poissaoloja yhteensä 996 kalenteripäivää. Osa-aikainen työskentely 2017 Henkilö % Osittainen hoitovapaa 51 2,46 Osa-aikaeläke 15 0,72 Osatyökyvyttömyyseläke 62 2,99 Osasairauspäiväraha 36 1,74 Muu syy 87 4,2 Terveysperusteiset poissaolot 2017 11

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 164 kittyneet sairauspoissaolot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työhön liittyvä uupumus sekä huono työtyytyväisyys ennakoivat työntekijän työkyvyttömyyseläkeriskiä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Laskentaan sisältyvät myös poissaolojakson lauantait ja sunnuntait. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät merkittävästi edellisvuodesta lähes 2,5 päivällä henkilötyövuotta kohti. Terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä 36 436 päivää. Terveysperusteisia poissaoloja oli 1590 henkilöllä. Sairauspoissaolojen kehitys henkilötyövuotta kohti vuosina 2010-2017 20 18 18,3 18,36 17,6 16,5 16,39 17,22 16 16,0915,89 14 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sairauspoissaolopäiviä / htv 2010 2017 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18,3 17,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti lisääntyivät noin 2,5 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. 2017 Sairauslomaprosentti 5,03 % (2016 4,35 %) Sairauspoissaolot lajeittain 2014-2017 Vuosi sairausloma oma ilmoitus sairausloma vapaa-ajan tapahtuma työtapaturma työmatka tapaturma ammattitaudit tai -epäilyt yhteensä 2014 3919 24158 3004 423 557 0 32061 2015 3757 23668 2371 398 449 0 30643 2016 4720 23222 1941 386 278 0 30547 2017 4591 27688 3559 364 234 0 36436 Omailmoituspoissaolot hieman laskivat ja suurimmat poissaolojen lisääntymiset olivat sairauspoissaolotodistuksilla myönnetyistä poissaoloissa (4 466 päivää) sekä vapaa-ajan tapaturmista johtuvissa poissaoloissa ( 1618 päivää). Omailmoituspoissaolojen määrä laski vaikka omalla ilmoituksella sairaudesta johtuvan poissaolon pituutta jatkettiin vuonna 2016 kolmesta päivästä viiteen päivään. 12

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 165 Neljän suurimman diagnoosiryhmän osuus poissaolopäivinä 2016-2017 Kuten aikaisempinakin vuosina, neljä yleisintä sairauspoissaolojen diagnoosiryhmää olivat tukija liikuntaelinsairaudet (32 %), mielenterveyshäiriöt (19 %), vammat ja muut ulkoiset syyt (13 %) sekä hengityselinsairaudet (9 %). Edellisvuoteen verrattuna tuki- ja liikuntaelin sairauksista aiheutuneet sairauspoissaolojen suhteellinen osuus lisääntyi 16 prosentilla, mielenterveyshäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot 97 prosentilla ja vammoista johtuvat poissaolot 73 prosentilla. Hengityselinsairauksien suhteellinen osuus taas väheni seitsemällä prosentilla. Sairauspoissaolojen diagnoosikohtaiset luvut perustuvat työterveyshuollon tilastoihin, eivätkä ne sisällä omailmoitussairauspoissaoloja, joissa tavallisin syy oli erilaiset ylähengitystieinfektiot. Työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvaa sairauspoissaolokäytäntöä laajennettiin syyskuussa 5 päivään aikaisemman 3 päivän asemesta aluksia vuoden 2016 loppuun saakka kestävänä kokeiluna, jota sittemmin päätettiin jatkaa kokeilujakson jälkeen. Pisimpiä, yli 30 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja aiheuttivat tuki- ja liikuntasairaudet sekä mielenterveyshäiriöt 13

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 166 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna 2017 Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat paitsi kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön, myös vuokratyövoiman käytöstä ja ostopalvelulääkäreistä aiheutuneet kustannukset. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit, 1000 2016 2017 1 Palkat yhteensä 74 623 78 469 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 21 547 20 285 3 Muut kustannukset 3 249 3 640 * Rekrytointikustannukset 90 116 * Vuokratyövoiman kustannukset 171 166 * Ostopalvelulääkärit 2 988 3 358 4 Henkilöstöinvestoinnit 1 408 1 350 * Työterveyshuolto, netto 449 460 * Koulutus ja muu kehittäminen (tvr koulutuskorvaus vähennetty) 793 728 * Muut yhteensä 166 163 Giisa-palkitseminen Kannustava palkitseminen on esimiehen keino palkita merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuoritukset. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Palkkion perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta, eikä sitä voida myöntää muilla perusteilla (ei sovelleta esimerkiksi saavutetusta tutkinnosta, osallisuudesta projekti- ja kehittämistehtäviin eikä palkankorotustarkoituksessa). Pikapalkitseminen koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kannustavan palkitsemisen myöntämisperusteet ovat julkisia. Esimiesten on voitava kertoa, millä perusteella palkkio on myönnetty. Palkkion kannustavuuden kannalta on tärkeää, että palkittu henkilö tietää palkkion perusteet ja saa avoimen kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Pikapalkkiolla palkittavia työsuorituksia saavutetaan erilaisissa ammateissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Kannustavaa palkitsemista on kahdenlaista: henkilökohtainen pikapalkitseminen ja yksikkökohtainen palkitseminen. Henkilökohtaisen pikapalkitsemisen perusteena voi olla työsuoritus, josta työntekijä saa erityisen hyvää asiakaspalautetta, merkittävä tapahtuma tai esimerkiksi uusien toimintatapojen tai innovaatioiden kehittäminen, luotettava ja laadukas palvelu, rakentava ja positiivinen käytös, taloudellisuus, tehokkuus ja joustavuus. Yksikkökohtaisen palkitsemisen perusteita ovat toiminnan tai palvelujen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, potilasturvallisuus), palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, rakenteellisten raja-aitojen madaltaminen potilaiden hoitoprosessien sujuvoittami- 14

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 167 seksi, työnjaon kehittäminen taikka yhteisöllisyyden, tuottavuuden tai moniammatillisuuden lisääminen. Kannustavan palkitsemisen määräraha osoitetaan kullekin tulosalueelle. Palkkioiden käytöstä laaditaan vuosittain sekä tulosalueella että organisaatiotasolla yhteenveto, joka käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä. Tulosalueiden velvollisuus on seurata oman määrärahansa käyttöä. Sairaan lapsen hoitopalvelu Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössään työnantajan järjestämä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitopalvelu. Vuonna 2017 hoitopalvelun tarjoajalta tilattiin lapsenhoitaja 33 työvuorolle, joka on noin kolmannes vähemmän verrattuna vuoteen 2016. Hoitopalvelun kustannukset olivat 6334. Tuunatun työn malli Kuntayhtymän hallitus päätti ottaa 1.1.2017 alkaen kokeiluun toimintamallin, jossa sairaanhoitopiirin osatyökykyisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden töiden uudelleenjärjestelyn koordinointi siirtyy rekrytointiyksikköön, jonne perustettiin osa-aikaisia, määräaikaisia vakansseja 100 000 euron määrärahalla. Vuoden aikana tällä tuunatun työn mallilla on määrärahojen puitteissa räätälöity työkykyä vastaavat tehtävät viidelle osatyökykyiselle. Mallin turvin on tavoitteiden mukaisesti löydetty ratkaisuja, joilla osatyökykyisten työelämässä pysyminen on mahdollistettu. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on puolestaan luotava edellytykset tarvittavaan täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehtia, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksen. Lainsäädäntö edellyttää, että organisaatiot arvioivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissaan henkilöstönsä ammatillista osaamista sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja näiden syitä. Arvio Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta perustuu kehityskeskusteluihin esimiesten kanssa sekä osassa yksiköistä osaamistarvekartoituksiin. Esimiehet laativat koulutussuunnitelmat vuosittain yksikkökohtaisesti kehityskeskusteluissa ja kartoituksissa esiin nousseiden osaamistarpeiden pohjalta. Koulutukseen käytettyjä työpäiviä vuonna 2017 oli kaikkiaan 4420, jotka kertyivät 1479 eri henkilöille. Ryhmä henkilöitä päiviä ryhmä 1 (lääkärit, hammaslääkärit) 159 1190 ryhmä 2 (eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat) 716 1700 ryhmä 3 (muu hoitohenkilöstö ja hoitoa avustava henkilöstö) 202 290 ryhmä 4 (tutkimus- ja hoitohenkilöstö) 86 427 ryhmä 5 (muu henkilöstö; huolto-, hallinto-, taloushenkilöstö) 316 813 Yhteensä vuonna 2016 1479 4420 15

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 168 Vuonna 2017 koulutukseen käytettiin 777 162, joka jakaantui seuraavasti: Matkustuskulut 337 732 Osallistumismaksut 378 121 Muut koulutuskustannukset 61 309 Koulutuskustannukset laskettuna koko henkilökunnasta työntekijää kohti olivat 392 euroa. 2014 2015 2016 2017 Kustannukset yhteensä 737 100 772 800 792 900 777 162 Kustannukset/ työntekijä (htv) 390 403 412 392 Lapin sairaanhoitopiirin strategia määrittelee millaista osaamista tarvitaan, jotta alueen väestön tarpeiden mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan. Osaamisen hallinnan ja kehittämisen kokonaisuus pitää sisällään työssä tarvittavan osaamisen määrittelyn, osaamisen arvioinnin, kehityskeskustelut, suunnitelman osaamisen kehittämiseen sekä pätevyyksien ja työn edellyttämien lupien sähköisen hallinnan. Vuoden 2017 aikana määriteltiin sairaanhoitopiirin henkilöstön osaamisalueita. Osaamisen arviointia tehtiin tietohallinnossa, kirurgian vuodeosastolla, puhtaus- ja huoltopalveluissa sekä kehittämisyksikössä. Arvioinnin pohjalta nämä yksiköt tekevät koulutus- ja kehittämissuunnitelmia vuodelle 2019. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu, simulaatiot sekä perehtymisjaksot muissa yksiköissä olivat täydentämässä osaamisen kehittämistä. Sisäistä koulutusta oli koko henkilökuntaa koskevaa sekä yksikkökohtaisesti räätälöityjä kohdennettuja koulutuksia. Potilasturvallisuus tavoitteena henkilöstöä koulutettiin mm. turvalliseen lääkehoitoon, laiteturvallisuuteen, potilastietojen kirjaamiseen, elvytykseen sekä turvallisiin potilassiirtoihin. Alkusammutukseen sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen järjestettiin koulutusta sekä käytännön harjoittelua. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin neljä iltapäivää. Vuosittain on toteutunut koulutuksia hoitoisuusluokituksen tekoon, KVTES:n soveltamiseen sekä opiskelijaohjaukseen. Asiakaspalvelukoulutusta aloiteltiin asiakas- ja toimistopalveluista ja koulutusta on tarkoitus jatkaa prosessiluonteisesti usean vuoden ajan. Lääkäreillä oli mahdollisuus opiskella trooppisia sairauksia kahtenatoista iltana Helsingin yliopistosta. Ravinto- ja puhtauspalveluiden henkilöstöä koulutettiin tietoteknisiin valmiuksiin mm. intranet-sivujen ja sähköpostiin käyttöön. Johtamisen erikoisammattitutkintoa on suoritettu oppisopimuskoulutuksena. Valtakunnallisiin verkkokoulutuksiin osallistuttiin aktiivisimmin lääkehoidon (noin 200 henkilöä) ja ensihoidon (perustaso 77 henkilöä, hoitotaso 48 henkilöä) tentteihin. Oppiportin kurssit lisäsivät mahdollisuuksia sähköiseen e-oppimiseen. Oppiportin suosituimmat kurssit olivat sydänfilmin perusteet ja tulkinta, defibrillaattorien käyttöä, elvytystä ja infektioiden torjuntaa koskevat koulutukset. 16

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 169 Koulutuksen lisäksi oman ammatillisen kehittymisen tueksi on tarjolla työnohjausta. Työnohjaaja selkeyttää osallistujien tilannetta sekä auttaa oivaltamaan ja ratkaisemaan ammatillisia haasteita. Työnohjauksen tavoitteena on tukea osallistujien ammatillisuutta auttaa käsittelemään työssä ilmeneviä tunteita auttaa. Ulkopuolisessa työnohjauksessa oli 46 työntekijää, joista seitsemällä oli talon sisäinen työnohjaaja. Työnohjauksia on sekä ryhmä- että yksilö-ohjauksia ja prosessien kesto vaihtelee jopa kolmeen vuoteen. 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on osoitettu olevan strategista merkitystä organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin sekä työnantajamaineeseen. Työhyvinvoinnin tukemista tulee suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida kuten muutakin toimintaa. Työvoimakustannukset Lapin sairaanhoitopiirin toimintakuluista vuonna 2017 olivat noin 64,24 % prosenttia. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tavoitteet määritellään osana yksiköiden ja sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämistoimenpiteet ovat työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä sekä työkykyä tukevia ja työkyvyttömyyden kustannuksia vähentäviä. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat suoria ja välillisiä kustannuksia syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmista. Vuodelle 2017 työhyvinvoinnin painopistealueita olivat työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä perehdytyksen ja kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Työhyvinvointityö sai uutta ulottuvuutta Taide tavoittaa -hankkeen kautta, jossa taiteen keinon innostamalla ja yhdessä tekemällä tuotiin iloa ja yhteisöllisyyttä työyksiköiden arkeen. Hankkeen taidesisällöt koostuvat esitys- ja musiikkivierailuista, yhteisötaideprojekteista ja työpajoista sekä taidelainaamotoiminnan laajentamisesta valittuihin sairaalan yksiköihin. Sairaanhoitopiirissä arvioidaan henkilökunnan kokemaa työhyvinvointia kolmen vuoden välein yhdessä Kevan kanssa tehtävällä työhyvinvointikyselyllä. Työhyvinvointikyselyissä kartoitetaan työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Syksyllä 2017 toteutettu kysely oli järjestyksessään kolmas. Aikaisemmat työhyvinvointikyselyt toteutettiin 2010 ja 2013. Työhyvinvointikyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Kyselyn tuloksien käsitelty käynnistyi marraskuussa tulosalueiden laajennetuissa johtoryhmissä, jonka jälkeen tulosten käsittely ja toimenpiteiden suunnittelu on laajentunut myös vastuu- ja tulosyksiköihin. Työhyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 1047 työntekijää vastausprosentin jäädessä aikaisempia kyselyjä alhaisemmaksi, 55 prosenttiin. Työhyvinvointikyselyn tulokset raportoitiin organisaatio-, tulosalue- ja työyhteisötasoisesti sairaanhoitopiirin organisaatiorakenteen mukaisesti. Tulosalueiden ja yksiköiden välillä havaittiin eroja niin vastausprosenteissa kuin tuloksissakin. Sairaanhoitopiirin tuloksien vertailuaineisto koostuu kuudesta sosiaali- ja terveysalan organisaatiosta, joka on kerätty vuosina 2014-2017 ja koostuu 3756 vastaajasta. Viime vuosien tapaan kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä oli meneillään sekä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia, jotka omalta osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta ja edellyttävät nopeaa puuttumista kuormitustekijöihin. Merkille pantavaa on, että vastanneista hieman yli puolet oli melko tai täysin eri mieltä siitä, että muutokset omassa 17

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 170 työyhteisössä ovat hallittuja, ja vain neljänneksen mielestä muutokset ovat joko melko tai täysin hallittuja. Työhyvinvointikyselyn tuloksissa on havaittavissa muutoksille tyypillisiä vaikutuksia yhteistyöhön, työilmapiiriin sekä työn tavoitteiden ja toimintamallien selkeyteen, joissa sairaanhoitopiirin tulokset ovat vertailuaineistoa matalammat. Muutoksilta on tuskin vertailuorganisaatioissakaan vältytty, joten sairaanhoitopiirissä on tarvetta tuloksien pohjalta entisestään parantaa muutosten hallintaa, ennakointia sekä muutosjohtamisosaamista. Työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee kehittää niin, että se vastaa työelämän muutoksiin ja muuttuviin tarpeisiin fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn. Yksi keskeinen osa muutoksen hallinnassa on johtaminen ja esimiestyö. Viime vuosien aikana on sairaanhoitopiirissä ollut monenlaisia muutoksia niin johtamisessa kuin esimiestyössä. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella haasteena ovat sekä lähiesimiestyön että työnantajan toiminnan kehittäminen. Työnantajan toiminnassa haasteena ovat strategisten linjausten saattaminen ohjaamaan sairaanhoitopiirin toimintaa, avoimuus sekä johtaminen. Esimiestyössä haasteena ovat muun muassa oikeudenmukaisuuden, luottamuksen, dialogin, kannustamisen, palautteen antamisen sekä vastuuttamisen lisääminen. Lisäksi johdon ja esimiesten roolia sekä vastuita tulisi selkiyttää organisaation eri tasoilla, jotta toiminta on tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Työhyvinvointikyselyn mukaan sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat työn tarjoama mahdollisuus ammatillisen kehittymiseen, joskin arvio vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön oli selvästi laskenut vuonna 2013 toteutetun kyselyn arvioista. Toinen kyselyssä esiin tullut sairaanhoitopiirin vahvuus on henkilökunnan perehdyttäminen. Lähes kolme neljännestä vastanneista arvioi, että työn imu; tarmokkuuden, innostumisen ja syventymisen kokemukset ovat korkeat tai melko korkeat. Toisaalta vain 67 prosenttia suosittelisi nykyistä työpaikkaa tuttavalleen, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 80 prosenttia. Aktiivisen tuen toimintamallit ohjaavat huomion henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, mielekkääksi koettuun työn tekemiseen ja ammattitaitoon sekä työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Malli on osa johtamista, laadunhallintaa, riskienhallintaa, kehityskeskusteluita, työhyvinvointisuunnitelmaa sekä perehdytystä. Varhainen puheeksi ottaminen on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen häiriöitä. Vuoden 2017 aikana malliin perustuvia työkykykeskusteluja käytiin, mutta keskustelujen raportointi ja niiden vaikutuksien arviointi eivät kuitenkaan ole riittävällä tavalla vakiintuneet osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella sairaanhoitopiirin henkilökunta tietää saavansa tukea organisaatiolta työkyvyn heikentyessä vertailuaineistoa vähemmän. Vain alle puolet sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä ilmoitti olevansa tietoinen toimintatavasta kun työntekijän työkyky on uhattuna. Tiedottamista aktiivisen tuen toimintamallista organisaation eri tasoilla tulee tehostaa sekä jatkaa työkykyä tukevien prosessien arviointia ja kehittää seuranta- ja arviointimalleja. Kevan selvitysten mukaan organisaatioille, joissa on keskivertoa matalamman sairauspoissaolot, on löydettävissä yhteisiä tekijöitä. Näitä ovat puheeksi ottamisen selkeät rajat, toimintamallien selkeys, paluun mahdollisuus kesken pitkän sairausloman sekä selkeät roolit ja vastuut sairauspoissaolojen ja toimenpiteiden seurannassa ja omailmoitussairauspoissaolon pituus (5-7 vuorokautta). Sairaanhoipiirissä omailmoituspoissaolon pituutta jatkettiin vuonna 2016 kolmesta viiteen vuorokauteen. Vuonna 2017 omailmoitussairauspoissaolojen kokonaismäärä hieman laski huolimatta siitä, että vuoden aikana sairaanhoitopiirin henkilöstömäärä lisääntyi. 18

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 171 Osasairauslomasta tiedottamista ja osasairausloman käyttöä tehostettiin yhdessä työterveyshuollon henkilöstön kanssa. Vuoden aikana hyödynnettiin selkeästi aikaisempia vuosien enemmän osasairauspäivärahamahdollisuutta osana työhön paluun tukea. Osa-aikaiset sairauspoissaolot vuosina 2015 2017 Vuosi Henkilöitä Päiviä 2015 28 1569 2016 23 1585 2017 36 2582 Osasairauspäivärahan käyttöä tulee edelleen tehostaa, koska se on edullinen sekä työnantajalle että työntekijälle ja oikein toteutettuna nopeuttaa kokopäivätyöhön paluuta. Sairaanhoitopiirin päihdeohjelman päivittäminen saatiin toimintavuonna valmiiksi. Jatkossa on keskeistä toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa. Päivitetty toimintamalli korostaa ennaltaehkäisemisen merkitystä ja varhaisen tunnistamisen tärkeyttä sekä selkeyttää toimintamallia päihdeongelman ilmetessä. Tuloksellisen työskentelyn, arvioinnin ja kehittämisen kannalta yksi keskeinen keino on kehittämiskeskustelut organisaation eri tasoilla. Kehittämiskeskustelujen seuranta vaihtelee tulosalueittain, joten tarkkaa määrää ja vaikutuksia käydyistä keskusteluista ei voida esittää. Suuressa osassa yksiköitä kehityskeskusteluja on käyty koko tai lähes koko henkilökunnan kanssa. Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisösovittelua. Sairaanhoitopiirillä on neljä Työyhteisösovittelun erityisosaajakoulutuksen suorittanutta sovittelijaa. Työyhteisösovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun niiden ratkaisemiseen tarvitaan työyhteisön ulkopuolista näkemystä. Viime vuonna soviteltuja työyhteisöristiriitoja oli jonkin verran aikaisempia vuosia vähemmän. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työkykyä on tuettu myös yksiköiden omilla vuosittaisilla liikuntailtapäivillä ja vuosittaisella koko henkilökunnalle järjestettävillä Hyvän tuulen viikolla. Omaehtoinen vapaa-ajan liikunnan hyvänä tukena ovat työnantajan taloudellisesti tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä myös muu urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta. Työnantajan tarjoamille päiväkuntoremonttikursseille osallistuneiden määrä jäi aikaisempia vuosia pienemmäksi vaikka osallistujien palaute ja vaikutukset ryhmistä ovat olleet myönteisiä. Työkykyä tukevan ryhmätoiminnan jatkamiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle on tarvetta sekä ennaltaehkäisevänä että jäljellä olevaa työkykyä tukevana toimintana. Taide tavoittaa -hanke edisti taiteen keinoin virikkeellistä ja hyvinvointia lisäävää työympäristöä sekä laadukkaita palveluita tukemalla työntekijöiden yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Taiteella ja taidelähtöisillä on todennetusti saatu aikaan hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Vuoden aikana korostuivat iloinen yhdessä tekeminen työpajoissa sekä erilaiset arkea piristävät kiertävät esitykset. 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut hankittiin Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä yhtymähallituksen vuonna 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti. Henkilöstön työterveyspalveluja järjestettiin yhteistyöryh- 19

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 172 mässä hyväksytyn työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan on kirjattu konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännöt toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, samoin kuin työterveyshuollon yhteistyö työpaikan eri toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma ohjaa myös työterveyspalveluista saatavia Kela-korvauksia. Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2014-2017 2014 2015 2016 2017 Kustannukset yhteensä euroina 903 667 913 777 854 287 981 465 Kela-korvaus euroa 409 206 431 363 448 673 459 559 Sairaanhoitopiirin nettokustannukset euroina 553 700 482 000 405 614 521 906 Bruttokustannukset / työntekijä euroina 494 479 434 494 Työterveyshuollon kustannukset nousivat ja Kela- korvauksen jälkeen nettokustannukset työnantajalle ovat noin 552 000 euroa. Palkkakustannuksista laskettuna työterveyshuollon nettokustannukset olivat 0,66 %. Työterveyshuollon kustannukset koostuvat lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (KL1) sekä työnantajan henkilöstölleen määrittämästä perusterveydenhuoltotasoisista sairaanhoitopalveluista (KL2). Vuonna 2017 ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 489 361 euroa. Näistä kustannuksista Kelan korvaa 60 prosenttia kun sairaanhoitopiirissä on käytössä aktiivisen tuen toimintamalli. Ilman sitä korvaus olisi 50 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyi työntekijöiden terveystarkastuksia, työpaikkakäyntejä sekä kuntoutustarpeiden selvittämistä. Työpaikkaselvityksissä esille nousivat useissa yksiköissä työtiloihin ja ergonomiaan sekä muutoksiin liittyvät työntekijöitä ja työyhteisöjä kuormittavat tekijät. Työfysioterapeutti teki 61 ergonomista lisäselvitystä, joista näyttöpäätelasiarvioita ja mittauksia oli 35. Vuoden aikana käytiin 41 työterveysneuvottelua, joissa arvioitiin työkyvyttömyysuhkan alla olevien työntekijöiden työkykyä ja suunniteltiin keinoja työssä selviämiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö on suhteessa sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyen käydään työterveyshuollon vastaanotolla eniten, 32 prosenttia käynneistä johtuvat näistä. Seuraavaksi suurin ryhmä on hengityselinsairaudet, joita käynneistä oli 21,5 prosenttia. Kolmanneksi suurin käynnin syy ja suurin muutos edellisvuoteen (8,4 prosenttia) ovat mielenterveyshäiriöt, joihin liittyviä käyntejä oli 13,6 prosenttia. Työterveyshuoltoyhteistyön kehittämistä jatkettiin sekä ohjausryhmän että tulosalueiden johdon kanssa. Terveystarkastuksien osalta otettiin käyttöön sähköinen terveystarkastus- ja työpaikkaselvityskysely. Vuoden aikana sairaanhoitopiirille siirtyneiden työntekijöiden työterveyshuollon siirryttyä Attendo Terveyspalveluille lisäsi työpaikka- ja terveystarkastuksien määrää, joka lisäsi kustannuksia lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluissa. 14.6.2017 kuntayhtymän hallitus päätti, että sopimusta Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta 1.1.2018 lukien ei jatketa ja 19.9.2017, että työterveyshuollon palvelut hankitaan inhouse-hankintana Lappica Oy:ltä 1.1.2018 alkaen. 20

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 173 8. YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä on yhteistoimintalain edellyttämä yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kaksi henkilöstön edustajaa ja työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi yhteistyöryhmässä on pysyvänä asiantuntijana kehittämisylihoitaja työterveyshuollon edustaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Keskeisiä yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita olivat kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus 2016, toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 2020, ja talousarvio 2018, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2016 toiminnasta, Kelan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta 2016, työsuojelun toimintaohjelma sekä virkistysrahaston käyttösuunnitelma vuosille 2017 ja 2018. Toiminnan uudelleen organisointiin liittyen mittavimpia olivat sairaanhoitopiirin hallintosäännön ja organisaatio uudistaminen, psykiatrian toiminnan ja hallinnon yhdistäminen Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa, perusterveydenhuollon järjestäminen Muonion ja Enontekiön kunnan alueella, sairaanhoitopiirin ICT-palvelujen ulkoistaminen LapIT oy:lle sekä työterveyshuollon palvelujen siirtäminen Lappicalle vuoden 2018 alusta. Esillä olivat koko sairaanhoitopiirin henkilökuntaa koskevat uudistettu paikallinen sopimus yhteistoiminnasta sekä päihdeohjelma, tuunatun työn malli osatyökykyisten työelämässä pysymisen mahdollistamiseksi, sairaanhoitopiirin tietoturvallisuuspolitiikka, osaamisen kehittäminen, omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolokäytäntö sekä työhyvinvointikysely ja sen tulokset. Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelu on osa sairaanhoitopiirin jokapäiväistä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan työn terveellisyys ja turvallisuus sekä palveluiden häiriötön sujuminen ja laatu. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ja vaaroja sekä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa tukeminen. Tavoitteena on kehittää työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn viihtyvyyttä. Työsuojeluryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, kehittämisylihoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Kokouksiin kutsutaan myös työterveyshuollon edustajat asiantuntijoina. Ryhmän kokouksiin osallistuivat myös varahenkilöt. Työsuojeluryhmä kokoontui 9 kertaa vuoden 2017 aikana. Lapin sairaanhoitopiirissä toimii yksi päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueella sekä ensihoidossa on osa-aikaiset työsuojeluvaltuutetut. Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palvelut siirtyivät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuulle loppuvuodesta 2017. Siellä on yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Yk- 21

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 174 siköissä on nimetyt turvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen ja työntekijöiden tukena työsuojelu- ja työturvallisuus asioissa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisille työpaikkakäynneille. Myös työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työpaikkakäynneille ja sähköinen ennakkokysely lähetettiin kaikille yksikön työntekijöille. Vuonna 2017 tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi jatkettiin koulutusyhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Esimiehille, henkilökunnalle ja turvallisuusyhdyshenkilöille järjestettiin suunnattuja koulutuksia keskeisistä turvallisuus- /työsuojeluteemoista. Yksiköiden turvallisuuskierrokset aloitettiin vuonna 2017. Sisäilmaan liittyvissä asioissa työsuojeluhenkilöstö neuvoi, seurasi ja toimi asiantuntijana sekä osallistui sisäilmatyöryhmän työskentelyyn. Työntekijät tekevät työtapaturmista ja turvallisuuteen liittyvistä havainnoista ilmoitukset HaiPro -järjestelmään. Vuonna 2017 työturvallisuusilmoituksia tehtiin HaiPro järjestelmään kaikkiaan 452kpl. Ilmoitukset tulivat työsuojelupäällikön ja valtuutetun tietoon heti, joten heillä oli mahdollisuus reagoida tapahtumiin välittömästi. Vakavimman riskiluokan ilmoitukset käsiteltiin työsuojeluryhmässä, joka arvioi ja laati yhteenvedot ilmoituksista, samalla kun sovittiin työsuojelun jatkotoimista sekä tiedottamisesta. HaiPro työturvallisuus ilmoitukset vuonna 2017 22

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 175 9. VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Henkilöstön virkistyskäytössä on Lapin tunturikeskuksissa yhteensä 7 lomahuoneistoa sekä päiväaikaiseen käyttöön tarkoitettu Kelojokan virkistysmaja Rovaniemellä. Lomahuoneistojen käytöstä perittävillä käyttömaksuilla katetaan huoneistojen tavanmukaiset käyttökulut. Investoinniksi katsottavia korjauskuluja tai suurempia irtaimistohankintoja käyttömaksuilla ei ole suunniteltu katettavan, vaan ne maksetaan kuntayhtymän virkistysrahaston varoista yhtymähallituksen vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Lomahuoneistojen käyttöasteet 2014-2017 Lomahuoneisto 1.1.-30.4.2017 1.5.-30.9.2017 1.10-31.12.2017 2017 2016 2015 2014 Inari, Käenpesä 23 % 49 % 10 % 27 % 38 % 35 % 33 % Kelojokka 19 % 21 % 26 % 22 % 22 % 21 % 22 % Levi, kaksio 75 % 11 % 0 % 29 % 53 % 48 % 56 % Luosto, kaksio 57 % 29 % 34 % 40 % 40 % 36 % 45 % Pyhätunturi, kolmio 71 % 33 % 42 % 49 % 52 % 43 % 43 % Pyhätunturi, yksiö 69 % 22 % 34 % 41 % 35 % 44 % 36 % Saariselkä, kaksio 67 % 34 % 34 % 45 % 48 % 48 % 54 % Ylläs, yksiö 67 % 28 % 27 % 40 % 49 % 40 % 42 % Vuonna 2017 lomamajojen käyttömaksut ylittivät kustannukset 5916 eurolla, joten virkistysrahaston varoja ei käytetty lomamajoihin. 23

7, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2017 110418 tt Sivu 176 Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2017 Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus myönsi Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnalle 20 000 euron määrärahan toimintavuodelle 2017. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminnan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä on vastannut suurimpien jaostojen vastuuhenkilöistä koottu hallitus. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimintaa pyritään laajentamaan jatkuvasti, mutta haasteena on ollut vuodesta toiseen uusien aktiivisten vetäjien saaminen toimintaan. Toimintaa on pyritty muuttamaan enemmän kaikkia Lapin keskussairaalan työntekijöitä koskevaksi ja toiminnan suunnittelussa on pyritty korostamaan kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Jaostotoiminta Toimintaa varten Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta on jakaantunut kymmeneen jaostoon vuoden 2017 aikana. Jaostojen toiminnasta ja toiminnan uudistamisesta ovat vastanneet jaostot itse. Toimivat jaostot ovat: hiihtojaosto jalkapallojaosto juoksujaosto keilausjaosto käsityöjaosto lentopallojaosto MusVat pesäpallojaosto salibandyjaosto ja suunnistusjaosto Jaostojen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana edellisten vuoden tapaan 200 300 sairaanhoitopiirin työntekijää. Jaostojen toiminta on vaihdellut kulttuuri- ja virkistyspäivistä erilaisiin harrastevuoroihin. Jaostot ovat myös tukeneet työntekijöiden osallistumista kilpailutoimintaan ja erilaisiin massatapahtumiin, kuten esimerkiksi Napapiirin hiihto, Triathlon for Ladies 2017, Ounasrastit, keilaratavuokrat ja Levi24 -tapahtuma. Edut henkilöstölle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on tuettu myös erilaisia kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintoja. Keskussairaalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ostaa uima-, ryhmäliikunta- ja elokuvalippuja alennettuun hintaan. Nämä edut ovat edelleen olleetkin suosittuja ja erilaisia tuettuja lippuja on myyty sairaalan kanttiinista kuluneen vuoden aikana yli 3 000 kappaletta. Lisäksi Lapin keskussairaalan henkilökunnalla on ollut mahdollisuus saada alennuksia erilaisista jäsenmaksuista, mm. kuntosalijäsenyyksistä. Henkilökunnalle tarkoitetuista ajankohtaisista eduista tiedotettiin vapaa-ajan toiminnan intranet -sivuilta. 24

8, YV 14.6.2018 13:00 Sivu 177 Liiteluettelo: 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 177

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 178

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 179

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 180

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 181

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 182

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 183

8, YV 14.6.2018 13:00 / Pykälän liite: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Sivu 184