(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
SYNTEETTINEN BIOLOGIA FINSynBio

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Elämän molekulaariset säätelyverkostot (R Life)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI


Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Suomen Akatemian tutkimusohjelma Lastu Laskennalliset tieteet

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Tähtiajo Jyväskylä. Pisteet ythteensä. Rasti 1 Rasti Vesilinnan korkeus. 7. Huomio tiekirjassa. 2. Jyväsjärven pinta. 1.

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Suomen Akatemian tutkimusohjelma FICCA Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta

Suomen Akatemian tutkimusohjelma Päihteet ja addiktio Päihteet ja addiktio

Suomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE Asumisen tulevaisuus

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus,

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

Alue-ennakoinnin johtoryhmä / teemaryhmä

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA

Luonnontieteilijät työnhakijoina

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU

Akatemiaohjelmat SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Suomen Akatemian tietotekniikan soveltamista tutkiva KITARA -ohjelma Tietotekniikan soveltaminen kone-, rakennus- ja automaatiotekniikkaan

KITARA -tutkimusohjelma

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

ARKTIKO lyhyesti. Arktisten alueiden merkitys ja kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut voimakkaasti

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Suomen Akatemian tutkimusohjelma VALTA Valta Suomessa

Muutama teema. Heikki Mannila

MetGen Oy TEKES

EVE Business Breakfast Mistä massit? Horisontti rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

Suomi. NordForsk strategia

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Lataa Yhdessä ilmakehässä - Mai Allo. Lataa

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Ihmisen mieli SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

1 (8) BioFuture2025. Akatemiaohjelma Ohjelmamuistio

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

895 M ,26%*

Kaksikäyttötutkimus. Kun olisi puhuttava mutta vaietaan

Akatemian rahoitusinstrumentit

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Ajankohtaista Tekesin Intia-yhteistyöstä

6Aika-strategian EAKR-haku. Infotilaisuus Helsingissä

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

IFRF Suomen kansallinen osasto

arvioinnin kohde

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Hassen 7/12 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset ( ) Maraton

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Tervetuloa Päättäjien

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

Liikkuva maali SM-kilpailu Kuopio

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)

Huippuyksikköseminaari

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys. Suomen Akatemian tutkimusohjelma SKIDI-KIDS

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

6Aika-strategian ohjausryhmä

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNIN SÄHKÖALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8143) KOKOUS. Pöytäkirja

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma ( )

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Suomen Akatemian tutkimusohjelma ELVIRA

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, Tampereen teknillinen yliopisto

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA ( )

Suomen Akatemia ja SHOKit

VIIPURIN URHEILIJOIDEN MIESTEN KAIKKIEN AIKOJEN MOUKARI (7,26kg) TILASTO IKÄLUOKITTAIN

Normaalijuoksu LM50m TULOKSET

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

Transkriptio:

Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 FinSynBio lyhyesti Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää eri tutkimusaloja uudella laaja-alaisella tavalla. Tämä yhteistyö rakentaa uusiin biologisiin komponentteihin ja laitteisiin perustuvia teknologioita, jotka kuormittavat vähemmän ympäristöä ja tarjoavat teollisuudelle tehokkaampia prosesseja. Käytännön sovellutukset voivat liittyä muun muassa ympäristöön, energiantuotantoon, ravintoon ja terveyteen. Suomen Akatemia rahoittaa nelivuotista ohjelmaa yhdeksällä miljoonalla eurolla. Geeniteknologia on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi biologisten prosessien ymmärtämiseen ja uusien bioteknisten sovellusten kehittämiseen. Proteiinien rakenneja funktiotutkimus on selvittänyt geenien ja solun sisällä tapahtuvien biokemiallisten reaktioiden välisiä yhteyksiä. Systeemibiologian ja matemaattisen mallinnuksen avulla on pystytty edelleen selvittämään, kuinka jopa kokonaiset solut toimivat. Synteettinen biologia liittää yhteen muun muassa biotieteitä, lääketieteitä, fysikaalis-kemiallisia ja teknisiä tieteitä tavoitteenaan rakentaa uusia biologisia komponentteja ja laitteita luonnon mekanismien uudelleen organisoimiseksi. Synteettinen biologia voi korvata vanhoja ja kehittää uudenlaisia vapaammin skaalattavia, vähemmän ympäristöä kuormittavia ja tehokkaampia teknologioita teollisiin prosesseihin. Käytännön sovellutukset synteettisen biologian teknologioista ovat hyvin laajoja ja ne liittyvät esimerkiksi ympäristöön, energiantuotantoon, ravintoon ja terveyteen. Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää uudella tavalla ja laaja-alaisesti erilaisia tutkimuksellisia lähestymistapoja saumattomasti toisiinsa. Koska synteettinen biologia muokkaa jo olemassa olevia biologisia prosesseja ja rakentaa täysin uusia, aihepiiriin liittyy myös monia yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi on tarpeen keskustella elämän olemuksesta ja siitä, mikä tekee fysikaaliskemiallisesta maailmasta biologisen ja elävän. Tutkimusohjelma sitoo yhteen monitieteellisesti laajan tutkijayhteisön, joka rakentaa ja keskustelee yhdessä muun yhteiskunnan kanssa tulevaisuuden tuotantomenetelmistä ja suhtautumisesta biologisen tiedon käyttöön välineenä. Siksi synteettisellä biologialla onkin tärkeitä seuraamuksia, miten tiedettä ymmärretään julkisesti. Uudet teknologiat ja vaikkapa mahdollisen keinotekoisen elämän synnyttäminen tai sitä lähestyvät mallit muuttavat näkemyksiämme biotieteiden luonteesta ja mahdollisuuksista.

FinSynBio-tutkimusohjelman tavoitteina on tukea korkealaatuista synteettisen biologian alan tutkimusta Suomessa edistää Suomessa toimivien, ennen kaikkea eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä, jotta tutkijayhteisö saavuttaisi kriittisen massan yltääkseen synteettisen biologian kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle lisätä kansainvälistä yhteistyötä ohjelman muiden tavoitteiden saavuttamiseksi lisätä tutkijayhteisön ja muun yhteiskunnan vuoropuhelua synteettisen biologian sosiokulttuurisista kysymyksistä edistää synteettisen biologian tutkimuksen julkista ymmärtämistä.

FinSynBio-ohjelman teemat FinSynBio-ohjelman yhteistyö Tutkimusohjelma pyrkii vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, miten biologisia komponentteja voidaan valmistaa keinotekoisesti ja kuinka näitä rakennuspalikoita voidaan järjestää uudella tavalla halutun biologisen toiminnan saavuttamiseksi. Ohjelma on rakennettu kolmen teeman alueelle, joita ei kuitenkaan pidä nähdä erillisinä alueina vaan toisiinsa linkittyneinä tutkimusteemoina: biologisten reaktioiden ja systeemien mallinnus ja simulointi synteettisen biologian työkalut ja tuotantosysteemit synteettiseen biologiaan liittyvät sosiokulttuuriset kysymykset. Tutkimusohjelman kansainvälisen yhteistyön edesauttamiseksi ohjelma on mukana muun muassa eurooppalaisessa synteettisen biologian rahoittajien yhteistyöverkostossa ERASynBio, joka järjestää yhteisiä määrärahahakuja. Siinä mukana olevan National Science Foundationin (NSF) kautta on mahdollisuus yhteistyöhön myös yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. ERASynBio-verkostossa rahoitettavat suomalaiset hankkeet liitetään FinSynBio -ohjelmaan. FinSynBio-ohjelma rahoittaa myös yhteishankkeita Intian valtiollisen rahoittajan Department of Biotechnologyn (DBT) kanssa. ISBN 978-951-715-860-2 Kuvat: Minna Poranen, Pauli Kallio, istockphoto.com Taitto: Sole Lätti SP-paino Oy, Helsinki 2014

Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 RAHOITETTAVAT HANKKEET Synteettinen biologia ja etiikka Matti Häyry, Helsingin yliopisto Biologista tietoa mallintamalla ja rakentamalla: Synteettisen biologian tietoteoreettiset ja sosiaaliset ulottuvuudet Tarja Knuuttila, Helsingin yliopisto Prokaryoottivirus synteettisen biologian työkaluna Minna Poranen, Helsingin yliopisto Gen2Co: 2. sukupolven E. coli solut proteiinitehtaina Lloyd Ruddock, Oulun yliopisto Konsortiohankkeet Syntetiska genetiska kretsar för programmering av structuren i material (GENE-PROG-MAT) Synteettisiä geneettisiä piirejä materiaalin rakenteen ohjelmoimiseksi Markus Linder, Aalto-yliopisto Sami Franssila, Aalto-yliopisto Robin Ras, Aalto-yliopisto Fabricering av bakteriebiofilmer via artificiella nano(bio)komponenter (ArtFilm) Bakteeribiofilmien rakentaminen keinotekoisten nano(bio)komponenttien avulla Pia Vuorela, Helsingin yliopisto Mark Johnson, Åbo Academi Markku Kulomaa, Tampereen yliopisto Mikael Lindfelt, Åbo Academi Jouko Peltonen, Åbo Academi Pekka Varmanen, Helsingin yliopisto Biologisten säätelyverkkojen synteettinen kontrolli ja muokkaus (CONTROL) Tero Aittokallio, Helsingin yliopisto Patrik Jones, Turun yliopisto Ion Petre, Åbo Academi Krister Wennerberg, Helsingin yliopisto Synteettisten hybridiorganismien suunnittelu ja tuottaminen uusiutuvan energian tarpeisiin (SYNECO2) Eva-Mari Aro, Turun yliopisto Jussi Jäntti, VTT Päivi Törmä, Aalto-yliopisto Yhteishankehaku: Synteettinen biologia (Suomen Akatemia, Intian DBT) Rahoitetut hankkeet In vivo polymerisaation kontrolli synteettisen biologian keinoin Laura Ruohonen, VTT Guhan Jayaraman, Indian Institute of Technology Madras (IITM) Solutehtaiden kohdennettu proteomiikka-analyysi (prochassis) Matti Karp, Tampereen teknillinen yliopisto Tommi Aho, Tampereen teknillinen yliopisto Urpo Lamminmäki, Turun yliopisto Bioaktiivisten proteiinien in vitro synteesi soluvapaalla teknologialla. (Konsortio IV4SP) Arto Urtti, Helsingin yliopisto Anu Koivula, VTT Muniasamy Neerathilingam, National Centre for Biological Sciences, Tata Institute of Fundamental Research (NCBS- TIFR)

LISÄTIETOJA OHJELMASTA SUOMEN AKATEMIA Tiina Jokela, FT Ohjelmapäällikkö tiina.jokela@aka.fi Jukka Reivinen, FT Ohjelmapäällikkö jukka.reivinen@aka.fi Hilla Lempiäinen Projektisihteeri hilla.lempiainen@aka.fi Suomen Akatemia, puh. 029 533 5000 Ohjelman verkkosivut: www.aka.fi/finsynbio Department of Biotechnology Government of India Hakaniemenranta 6 PL 131, 00531 Helsinki Puhelin 029 533 5000 www.aka.fi