Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, Kirkkonummi

PÄÄTÖS Nro 137/2018/2 Dnro ESAVI/9615/2016 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 13.09.2018 ASIA Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, Kirkkonummi HAKIJA Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy Linnoitustie 4B 02600 ESPOO LAITOS Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Evitskogin kylässä Kirkkonummen kunnan omistamalla kiinteistöllä Lonnosbacka (kiinteistötunnus 257-414-4-88) osoitteessa Opistotie 21, 02550 Evitskog. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.10.2016. HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan toiminnan olennainen muuttaminen tarvitsee luvan. Puhdistamon nykyinen ympäristölupa on 160 henkilön (AVL) jätevesien käsittelyyn. Aktiivikeskuksen tiloissa on toiminut vastaanottokeskus elokuusta 2015 lähtien ja nykytilanteessa tiloissa majoittuvien määrä on noin 300 henkilöä. Aktiivikeskukseen majoittuneen henkilömäärän lisäyksestä johtuen puhdistamolle tuleva jätevesikuorma on lisääntynyt ja johtanut siihen, että puhdistamon toimintaolosuhteet ovat olemassa olevaan ympäristölupaan verrattuna muuttuneet. Aktiivikeskuksen nykyinen puhdistamo on suunniteltu saneerattavaksi kapasiteetiltaan asukasvastineluvun (AVL) 400 puhdistamoksi. Aktiivikeskuksen saneeratulta 400 AVL puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdettaisiin uudella purkupurkuputkella edelleen Stora Lonoks -järveen, mutta purkupisteen sijainti tulisi muuttumaan nykyisestä. Suunniteltu purkuputki olisi aikaisempaa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fa 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela

2 (56) lyhyempi, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että puhdistamon kapasiteetti kasvaisi vastaamaan 400 AVL kuormitusta sekä puhdistamon uudelle purkupisteelle Stora Lonoksin pohjoisosaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin kohdan 13 c) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUS Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 10.9.2002 antamallaan päätöksellä nro YS 1004 Aktiivi-Instituutin jätevedenpuhdistamon toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Lupa koskee Aktiivi-Instituutin alueella viemäröityjen jätevesien käsittelyä jätevedenpuhdistamolla sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 16.11.2010 antamallaan päätöksellä 80/2010/2 tarkistanut toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Voimassa oleva keskeinen lupamääräys 2 on seuraava: Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Käsiteltyjen jätevesien päästöjen vesistöön on täytettävä vuosikeskiarvoina ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Parametri BOD7,ATU, O2 Fosfori, P Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % 15 90 0,8 90 Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 24.8.2016 antamallaan päätöksellä 165/2016/2 jättänyt sillensä ympäristöluvan muuttamista koskevan asian hakijan peruutettua hakemuksensa. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon alueella on merkintä pohjavesialue (pv). Stora Lonoks

3 (56) on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Stora Lonoks ja Lilla Lonoks on molemmat merkitty Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa luonnonsuojelualueeksi perusteilla lintuvedet, kosteikot, uhanalaiset ja suojeltavat lajit ja Stora Lonoks lisäksi perusteella uhanalaiset luontotyypit. Yleiskaava 2020 toimii ohjeena suunnittelulle Kirkkonummen kunnan alueella. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueella, joka on merkitty kaavassa yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Lisäksi alue on merkitty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). Ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Jätevesien purkuvesistö Stora Lonoks -järvi on pääosin merkitty kaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL), mutta myös tärkeä pohjavesialue (pv-1) ulottuu järven alueelle. Pieni osa järven pohjoispäästä on rajattu yleiskaava-alueen ulkopuolelle. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Puhdistamon nykyinen ympäristölupa on 160 henkilön (AVL) jätevesien käsittelyyn. Aktiivikeskuksessa aloitettiin elokuussa 2015 Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskustoiminta ja hakemusta jätettäessä majoittuvia henkilöitä oli noin 300. Vastaanottokeskus on tiloissa vuokralla. Puhdistamolle johdetaan Aktiivikeskuksessa muodostuvien jätevesien lisäksi kahdessa läheisessä rivitaloyhtiössä muodostuvat jätevedet. Tilanteessa, jossa keskuksen majoitustiloihin tai sen muihin tiloihin on tilapäismajoitettu suurempi väkimäärä, on puhdistamon tulokuormaa leikattu vuokrattujen kuivakäymälöiden avulla. Kuivakäymälöitä ei ole kuitenkaan enää käytössä. Aktiivikeskus varautuu lisääntyvään väkimäärään siten, että keskuksen kokonaishenkilömäärä olisi tulevaisuudessa enimmillään 400 henkilöä sisältäen rivitaloilta tulevan kuormituksen. Aluehallintovirastoon 5.3.2018 toimitetun täydennyksen mukaan Aktiivikeskuksen tiloissa toimineen Evitskogin vastaanottokeskuksen toiminta lakkautettiin asuntosiipi kerrallaan 20.9.2017 alkaen. Viimeiset asukkaat lähtivät 3.10.2017, jonka jälkeen rakennuksen tiloja siivottiin ja tyhjennettiin. Keskuksen vesikalusteet on tämän jälkeen tarkastettu, korjattu tai suljettu. Aktiivikeskuksen tiloissa alkoi 2.1.2018 jälleen majoitustoiminta 6-siivessä. Viemäriverkosto Aktiivikeskuksen jätevedet johdetaan puhdistamolle viettoviemärillä. Kiinteistön nykyiset viemäriverkoston johtolinjat on rakennettu vuosina 1972 1988 ja ne ovat pääosin muovisia. Viemäriverkoston pituus on noin 0,5 km. Viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti, jolloin sadevesiä ei johdeta jätevesiviemäriin.

4 (56) Toiminnanharjoittaja on tehnyt syksyllä 2016 viemäriverkoston ja purkuputken kuntoselvityksen. Kuntoselvityksessä ei havaittu vuotokohtia, mutta viemäriverkostossa oli painumia ja muodonmuutoksia, jotka vaativat toimenpiteitä lähivuosien aikana. Havaintojen vuoksi viemäröintiä on suunniteltu uusittavaksi vuoden 2017 aikana. Päärakennuksen läheisyyteen, nykyisen puhdistamolle lähtevän linjan viereen, on suunniteltu asennettavan kahdennetulla repijäpumpulla varustettu pumppaamo. Pumppaamon paineputki asennettaisiin nykyisen puhdistamolle johtavan viemäriputken sisälle käyttäen nykyistä putkea suojaputkena. Pumppaamo liitettäisiin samalla myös kaukovalvontaan ja varustettaisiin varatilavuudella, joka estää jätevesien tulvimisen rakennuksiin mahdollisen sähkökatkoksen sattuessa. Nykyinen puhdistamon vieressä sijaitseva repijäpumppaamo siirrettäisiin rivitalojen läheisyyteen ja sieltä tuleva putkilinja muutetaan myös pääosin paineputkeksi. Toimenpiteillä uusittaisiin käytännössä suurin osan viemärien runkolinjoista. Muiden runkolinjan osien ja viettoviemäreiden uusinta tehtäisiin samassa yhteydessä tarpeen mukaan. Aluehallintovirastoon 5.3.2018 saapuneen täydennyksen mukaan uusi pumppaamo on otettu käyttöön 13.11.2017. Samassa yhteydessä on rakennettu uusi paineviemärilinja uudelta pumppaamolta jätevedenpuhdistamon lietevarastoon. Mahdollisuudet liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon Hakija on selvittänyt mahdollisuuksia liittää alue kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Selvityksen perusteella lähimmät mahdolliset liittymispisteet kuntien ja vesiosuuskuntien verkostoon sijaitsevat 6 12 km:n etäisyydellä. Lähimpiin eli vesiosuuskuntien pisteisiin liittyminen ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman lisäinvestointeja. Liittymiskustannukset on arvioitu niin suuriksi, että kunnan verkostoon liittymistä ei nykytilanteessa pystytä kohtuullisten taloudellisten resurssien puitteissa toteuttamaan. Nykyinen jätevedenkäsittelyprosessi Nykyinen puhdistamo on alun perin vuonna 1973 valmistunut yksilinjainen Metoy-aktiivilietelaitos, jossa jätevedet käsitellään biologis-kemiallisesti. Puhdistamo on katettu vuonna 1993. Puhdistamon edelle on rakennettu tulopumppaamo, josta jätevesi nostetaan puhdistusprosessiin repivien pumppujen avulla. Puhdistamon yksikköprosessit ovat: - tulopumppaamo, repivät pumput ilmastusallas 20 m³, putkimalliset hienokuplailmastimet Dortmund-tyyppinen jälkiselkeytys 16 m², palautus- ja pintalietteen pumppaus mammut-pumpuilla kahdesta pystyselkeytyskartiosta ylijäämälietteen poisto keskipakopumpuilla jälkiselkeytyksestä lähtevän veden mittapato ilmastuskompressorit 1+1 kpl (taajuusmuuttajakäyttö) ferrosulfaatin liuotus- ja annosteluasema

5 (56) - polymeerin liuotus- ja annosteluasema ylijäämälietteen lahotusallas, n. 20 m³ lietteen maavarainen savitiivistetty turveallas, ei käytössä. Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeen syksyllä 2015 Aktiivikeskuksen puhdistamon valvontaa tehostettiin ja toimintaa parannettiin vaihtamalla saostuskemikaali ferrosulfaatista PIX-105 kemikaaliksi, säätämällä kemikaalien annosteluita ja lietteen pumppauksia, ottamalla käyttöön puhdistamon vierellä oleva betonisäiliö ylijäämälietevarastoksi ja puhdistamalla tai uusimalla ilmastimia. Lisäksi hankitiin kenttämittareita sekä uusi virtausmittari lähtevälle vedelle. Jätevedenpuhdistamon operatiivinen toiminta on ulkoistettu Winflow Water Oy:lle. Suunniteltu jätevedenkäsittelyprosessi Edellä esitettyjen tehostustoimenpiteiden lisäksi laitoksen käsittelykapasiteettia on suunniteltu saneerauksella lisättävän siten, että laitos pystyy jatkossa käsittelemään 400 henkilön asukasmäärää vastaavan kuormituksen. Saneeratulla puhdistamolla jätevedet käsitellään biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuksessa, jossa lisäksi tertiäärisenä käsittelynä on lisätypenpoisto ja hiekkasuodatus. Saneeratun puhdistamon käsittelyvaiheet ovat: - Esi-ilmastus ja -selkeytys (vanha ilmastusallas), V = 20 m³ Pääprosessointi (uusi MTB-prosessiyksikkö), V = 35 m³ Lisänitrifiointi ja väliselkeytys (uusi yksikkö), V = 15 m³ Denitrifikaatio (uusi MTB-prosessiyksikkö), anoksinen, V = 35 m³ Jälki-ilmastus ja väliselkeytys (uusi yksikkö), V = 15 m³ Loppuselkeytys (vanha selkeytysallas), A = 16 m² Hiekkasuodatus ja UV-desinfiointi Purkupumppaamo, josta purkuputki Stora Lonoks -järveen Eri prosessivaiheissa ja prosessivaiheiden välille toteutetaan tarvittavat liete- ja prosessiveden pumppaukset. Ilmastus tapahtuu kahdella kompressorilla. Puhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan pumppaamolta esiselkeytysaltaaseen, jossa jäteveden sisältämä karkein aines laskeutuu altaan pohjalle. Tulevaan veteen lisätty saostuskemikaali ja polymeeri tehostavat kiintoaineen erottumista ja saostavat myös osan fosforista. MTB-prosessi poistaa pääprosessissa biologisesti suuren osan orgaanisesta aineksesta sekä osan ammoniumtypestä. Esiselkeytyksen läpi päässyt hienompi kiintoaine ja saostunut fosfori sitoutuvat suurelta osin biomassaan. Myös kokonaistyppi vähenee prosessissa ja prosessin olosuhteet mahdollistavat osittaisen biologisen fosforinpoiston. Biomassaa palautetaan esiselkeyttimeen, josta laskeutunut biomassa johdetaan edelleen ylijäämälietevarastoon. MTB-prosessin nitrifikaatiota tehostetaan ennen väliselkey-

6 (56) tystä. Väliselkeytystä seuraa denitrifikaatiovaihe jälki-ilmastuksineen ja väliselkeytyksineen. Tässä jälkimmäisessä, denitrifioivassa MTB-prosessissa aiemmissa prosessivaiheissa muodostunut nitraattityppi denitrifioidaan metanolin avulla typpikaasuksi. Jälki-ilmastuksella poistetaan mahdollinen metanoliylijäämä. Saneerauksessa lisättävät MTB-prosessiyksiköt ovat plug-flow -tyyppisiä kolmiosastoisia panosprosesseja. Lietteen siirtyminen osastojen välillä tapahtuu hallitusti syklissä, jossa biomassa alistetaan feast-famine -vaihtelulle. MTB-prosessin lietemäärä säätyy automaattisesti oikeaksi ja synkronoitujen panosprosessien jaksoaikaa ja/tai panoskokoa voidaan säätää kuorman mukaan. Denitrifikaatiovaiheessa tarvitaan biologisen toimivuuden kannalta myös fosforia. Kaikkea fosforia ei siis voida saostaa aikaisemmissa prosessivaiheissa, joten saostuskemikaalia varaudutaan syöttämään myös loppuselkeytykseen hyvän saostustuloksen varmistamiseksi. Biologis-kemiallisen prosessin jälkeen vesi johdetaan hiekkasuodatukseen ja UV-desinfiointiin. Prosessin eri vaiheissa muodostuva ylijäämäliete johdetaan esiselkeytykseen. Esiselkeytyksessä ylijäämälietteet sekä tulevan jäteveden kiintoaine laskeutetaan prosessista poistettavaksi. Poistoliete pumpataan lietesäiliöön (V = 20 m³), jonka rejektivesi palautuu esiselkeytykseen. Esiselkeytyksessä käytettävä polymeeri kulkeutuu poistolietteen mukana lietesäiliöön, jolloin se tehostaa myös lietteen tiivistymistä. Lietevarastoon tiivistynyt liete poistetaan säännöllisesti pumppuautolla todellisen tarpeen mukaan, arviolta noin 2 5 viikon välein. Liete kuljetetaan loka-autolla kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta. Puhdistamon mitoitus Keskimääräiset toteutuneet ominaiskuormat (300 as.) vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeisenä aikana ovat olleet BOD7 51 g O2/as*d, fosfori 1,3 g P/as*d ja typpi 10 g N/as*d. Ominaiskuormitukset ovat normaalia alhaisempia, minkä vuoksi puhdistamolla on pystytty käsittelemään mitoitusasukasvastinelukua suuremman henkilömäärän jätevesiä. Nykyisen puhdistamon mitoitukseksi on arvioitu virtaaman osalta 58 m³/d ja orgaanisen kuorman osalta 11 kg BOD7/d. Nykyisin puhdistamolle johdettavaan jätevesimäärään on vaikuttanut vastaanottokeskuksen asukkaiden tavanomaista suurempi vedenkulutus. Kiinteistöllä on tehty vedenkulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kulutusta seurataan myös jatkossa tehostetusti uusilla mittareilla. Tehtyjen toimenpiteiden sekä kulutusseurannan oletetaan laskevan talousveden kulutusta henkilöä kohden myös tulevaisuudessa.

7 (56) Saneeratun puhdistamon mitoituksessa on huomioitu alueella muodostuvat asumajätevedet ja kiinteistön nykyiseltä suurkeittiöltä muodostuvat jätevedet sekä varauduttu sekä hydraulisen että orgaanisen kuorman Iisääntymiseen. Saneerattu puhdistamo on mitoitettu 400 asukkaan nimelliskuormalle. Nimellistulokuorman laskennassa käytetyt ominaiskuormat ovat BOD7 70 g O2/as*d, fosfori 2,2 g P/as*d, typpi 14 g N/as*d. Maksimivirtaama vastaa puhdasvesipumppaamon maksimituottoa ja ominaisvedenkulutusta 170 l/as*d. Puhdistamon suunnitellun prosessin mitoitus on seuraava: Keskimääräinen vuorokausivirtaama, Qkesk Maksimivirtaama, qma BOD7,ATU -tulokuorma Fosforitulokuorma Typpitulokuorma Asukasvastineluku (avl) 68 8 28 0,88 5,6 400 m³/d m³/h kg/d kg P/d kg N/d Puhdistamon orgaaninen tulokuorma on 28 kg BOD7/d, joka esiselkeytyksen jälkeen on noin 16 kg BOD7/d. Lietepitoisuudet ovat pääprosessoinnissa noin 5 kg/m³ ja denitrifikaatiossa noin 3 kg/m³. Pääprosessoinnin tilakuormaksi tulee noin 0,45 kg BOD7/d*m³ ja lietekuormaksi noin 0,09 kg BOD7/(d*kg MLVSS), jolloin lieteikä on noin 15 vrk. Denitrifikaatioprosessin tilakuormaksi tulee noin 0,06 kg NO3/d*m³ ja lietekuormaksi noin 0,02 kg NO3/(d*kg MLVSS). Tulokuormitus Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen tulokuormitus hakemuksen ja viranomaisen järjestelmästä saatavien kuormitus- ja käyttötarkkailun tulosten perusteella vuosien 2007 2016 aikana on ollut: Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Käsitelty m³/d 25 30 27 18 24 63 78 Kulutus m³/d BOD7,ATU Kok. fosfori kg O2/d kg P/d 9 3,7 0,18 11 4,1 0,20 7,9 1,8 0,060 7,8 1,7 0,069 15 2,5 0,098 23 4,2 0,16 35 2,2 0,076 52 6,7 0,20 63 7,1 0,28 81 14 0,37 Kok. typpi Kiintoaine kg N/d kg/d 1,2 1,6 0,52 1,7 0,51 1,3 0,71 1,8 0,95 5,6 0,63 1,8 1,2 6,6 2,5 7,2 3,0 13 Vesimäärien osalta on esitetty sekä alueen veden kulutusseurannan että jätevedenpuhdistamon käsitellyn jätevesimäärän seurannan tiedot sen mukaan, miten tietoja on tarkasteluvuosien osalta ollut saatavissa.

8 (56) Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisen jälkeisen ajan puhdistamon näytepäiväkohtaisten BOD7,ATU-kuormitusten 90 % fraktiilin mukaan laskettu asukasvastineluku on noin 340. Saneeratun puhdistamon tulokuorman asukasvastineluku tulee olemaan mitoitustilanteessa 400. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos, päästöt pintaveteen ja niiden rajoittaminen Ympäristöluvassa määrätyt jätevesien enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot sekä niiden toteutuminen vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2007 2016 olleet: BOD7,ATU mg /l % Kiintoaine mg/l % Luparaja 15 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 4,0 11 11 4,4 3,2 7,3 9,1 43 13 6,1 97 92 94 98 98 96 85 66 88 97 4,4 14 13 8,4 5,0 19 26 46 28 6,8 Kok. P mg /l % 94 88 98 95 96 92 49 64 75 97 Kok. N mg /l % 0,8 90 0,15 0,53 0,25 0,19 0,34 0,87 2,0 1,3 0,69 0,12 98 92 96 98 95 88 8 66 84 98 NH4 N mg /l %** mahd.hyvä nitrifikaatioaste 39 33 32 35 30 28 24 40 27 31 19 38 78 47 37 34 32 25 3,4 21 8,7 2,7 10 11 5,2 38 26 29 93 60 96 96 79 74 71 36 28 **Nitrifikaatioaste Toiminta on tarkastelujaksolla 2007 2016 pääosin täyttänyt lupamääräykset. Vuonna 2012 fosforinpoisto jäi hiukan luparajoja heikommaksi sekä jäännöspitoisuuden että puhdistustehon osalta. Vuonna 2013 fosforinpoisto ei käytännössä toiminut ja orgaanisen aineen poistotehokin jäi alle luparajan. Vuonna 2014 puhdistamo toimi heikosti sekä orgaanisen aineen että kokonaisfosforin poiston osalta eikä puhdistustulos täyttänyt kummallekaan asetettuja raja-arvoja. Vuonna 2015 puhdistamo toimi jo paremmin, mutta puhdistusteholle asetettuja vaatimuksia ei silloinkaan saavutettu. Vuonna 2016 toiminta täytti lupamääräykset. Puhdistamon toiminta on täyttänyt yhdyskuntajätevesiasetuksen vähimmäiskäsittelyvaatimukset lukuun ottamatta vuotta 2014. Saneeratulla puhdistamolla vuosikeskiarvoina saavutettavat käsitellyn jäteveden pitoisuudet ovat: kiintoaine 4 mg/l, BOD7,ATU 4 mg O2/l, kokonaisfosfori 0,1 mg/l, kokonaistyppi 4 mg/i ja ammoniumtyppi 2 mg/l. Päästöt Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamolta Stora Lonoks-järveen vuosina 2007 2016 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet:

BOD7,ATU Kiintoaine Kok.fosfori Kok. typpi kg O2/d kg/d kg P/d kg N/d 2007 0,10 0,11 0,004 0,97 9 (56) NH4-typpi kg/d 2008 0,33 0,42 0,016 1,00 2009 0,3 0,10 0,007 0,25 0,068 2010 0,034 0,065 0,002 0,27 0,021 2011 0,076 0,075 0,008 0,45 0,15 2012 0,16 0,43 0,020 0,63 0,25 2013 0,32 0,92 0,070 0,84 0,18 2014 2,3 2,4 0,068 2,1 2,0 2015 0,82 1,8 0,044 1,7 1,6 2016 0,47 0,53 0,010 2,4 2,3 Purkuputken siirto Puhdistamon päivittäistä valvontaa ja ohjausta on tehostettu viime vuosina merkittävästi. Myös puhdistamon prosesseja ja niiden toimintaa on optimoitu ja tehostettu muun muassa ilmastimia uusimalla, kompressorien tuottoa säätämällä sekä muuttamalla kemikaalien annostus virtaaman mukaan säätyväksi. Lisäksi on toteutettu ylijäämälietteen hallittu poisto erillisillä pumpuilla jälkiselkeytyksestä ja hankittu kenttämittauskalustoa prosessin tilan seuraamisen parantamiseksi. Nykytilanteessa puhdistamon operointi on hallittua ja puhdistustulos on ollut hyvä ja lupamääräykset täyttävä huolimatta siitä, että tulokuormitus on ollut ajoittain puhdistusprosessien mitoitusarvoja suurempaa. Kasvavaan tulokuormitukseen varautumiseksi puhdistamon kapasiteettia ja puhdistustehoa tullaan nostamaan nykyisestä suunnitellulla saneerauksella. Saneeratulta puhdistamolta vesistöön johdettu virtaama on arviolta keskimäärin 68 m³/d ja pintaveteen johdettava kuormitus kiintoaineen osalta 0,27 kg SS/d, orgaanisen aineen osalta 0,27 kg O 2/d, kokonaisfosforin osalta 0,0068 kg P/d, kokonaistypen osalta 0,27 kg N/d ja ammoniumtypen osalta noin 0,14 kg/d. Käsitelty jätevesi johdetaan nykyisin puhdistamon purkukaivosta suoraan kohti Stora Lonoks -järveä pohjavesialueella järven rantaan noin 100 m, jonka jälkeen putki jatkuu järvessä sen keskivaiheille, josta se kääntyy järven luusuaan. Käsitellyn jäteveden nykyisen purkuputken kunnon tarkistaminen purkuputken kuvauksella vaatii erityislaitteiston, koska purkuputken pituus on noin 1 km. Kuvaus päästiin toteuttamaan osittain 18.11.2016, mutta itse-etenevän kameramoduulin kulku putkessa estyi putken sakkaumien ja liukkauden vuoksi. Kuvauksissa ei havaittu vuotoja tai välitöntä vuodon vaaraa, mutta purkuputkessa oli selkeästi havaittavissa painaumia ja muodonmuutoksia, joiden vuoksi putki tulisi uusia lähivuosien aikana. Putken muodonmuutosten syy on epätasainen maan painuma ennen järviosuutta. Hakijan mukaan on oletettavaa, ettei järviosuudella ole vastaavia merkittäviä muodonmuutoksia huomattavasti pienempien mekaanisten rasitusten vuoksi. Painaumat ja kohoumat ovat kuitenkin mahdollisia ja ne saattavat aiheuttaa myös pieniä

10 (56) ilmataskuja, jotka kasvattavat putken vastapainetta. Kuvauksissa havaittiinkin merkkejä vastapaineesta, sillä veden pinta putkessa tuli vastaan merkittävästi ennen järven pinnan tasoa. Putken pituudesta ja välikaivojen puutteesta johtuen putken kunnostaminen puhdistamalla tai asentamalla nykyisen putken sisälle uusi putki ei käytännössä ole toteutettavissa ilman riskiä putken tukkeutumisesta irtoavan ja mahdollisesti siirtyvän sakan vuoksi. Hakija on selvittänyt mahdollisuuksia putken uusimiseen joko kokonaan tai osittain. Putken uusiminen järviosuudella nykyiseen paikkaansa saattaisi myös tulevaisuudessa olla mahdollinen riskitekijä, koska noin 1 km järviosuudella putken aukipitäminen mahdollisista sakkaumista ja niiden poisto ilman välikaivoja on hankalaa. Putken vetäminen maan kautta järven luusuaan ei hakijan mukaan ole käytännössä mahdollista, sillä ainakin osa alueen maanhaltijoista on ilmoittanut kieltävänsä putken viennin maa-alueensa kautta. Uusi purkuputki esitetään toteutettavaksi aikaisempaa lyhyempänä. Uusi putki kulkisi Stora Lonoks -järvessä vain noin 150 m, jolloin myös käsiteltyjen vesien purkupaikka muuttuisi itse järveen, sen pohjoisosaan lähelle Aktiivikeskusta ja puhdistamoa. Purkuputken siirrosta ja tarkemmasta sijainnista ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia. Arvio uuden purkupisteen sijainnista on: Ennen uuden purkuputken asentamista hakija on suunnitellut toimenpiteitä nykyisen purkuputken toiminnan varmistamiseksi. Nykyisen pohjavesialueella sijaitsevan purkuputken osan sisään asennettaisiin uusi paineputki, jolloin vanha putki toimii suojaputkena. Lisäksi puhdistamon purkukaivoon asennettaisiin purkupumppu, joka syöttää vettä uusittuun purkuputkeen. Mahdollisimman lähelle järven rantaa asennettaisiin kytkentä- ja tarkastuskaivo, jossa puhdistamon purkukaivosta tuleva uusittu purkuputken osuus kytketään vanhaan järvessä kulkevaan purkuputkeen. Purkuputkeen asennetaan reaaliaikainen ja kaukovalvottava painemittaus, jolla voidaan seurata purkuputken vastapainetta, jolloin muutokset purkuputken tilassa ja läpäisyssä voidaan havaita.

11 (56) Purkuputken järvessä oleva osuus uusitaan, kun putken rakentamiselle on saatu lupa. Purkuputki uusitaan kuitenkin välittömästi, mikäli olemassa olevan putken kunnossa havaitaan olennainen heikentyminen tai tukkeutuminen, tai mikäli järven mittausten seurannassa havaitaan merkkejä putken vuodosta. Nykyisen purkuputken huuhtelu Hakemuksen 5.3.2018 saapuneen täydennyksen mukaan puhdistamon nykyistä purkuputkea huuhdeltiin 11.12. 9.12.2017 tavoitteena selvittää purkuputken epäiltyä tukkeutuneisuutta ja pyrkiä avaamaan mahdolliset tukokset. Huuhteluvetenä käytettiin pääosin raakavesikaivon vettä (n. 90 m³/d). Raakaveden ohella myös jätevedenpuhdistamon prosessin läpi virrannut käsitelty jätevesi pumpattiin huuhteluvetenä. Käsitellyn jäteveden osuus kokonaisvesimäärästä oli luokkaa 5 %. Purkuputkessa mahdollisesti olleet sakkautumat olivat hakijan tulkinnan mukaan todennäköisesti huuhtoutuneet pitkälti pois ensimmäisen huuhteluvuorokauden aikana, sillä putkessa ei havaittu tukoksia ilmentävää vastapainetta, kun virtaamaa nostettiin ensimmäisen huuhtelupäivän jälkeen eikä mittauksissa havaittu merkkejä putken vuodosta. Hakija arvioi putken olevan nyt huuhtelutulosten perusteella käytännössä lähes kokonaan auki. Stora Lonoks -järvestä oli tarkoitus ottaa vesinäytteitä huuhtelun aikana ja muutama päivä huuhtelun jälkeen. Järven mittauspisteisiin ei kuitenkaan ollut pääsyä järven jääolosuhteiden vuoksi, minkä vuoksi huuhtelua jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisten viiden vuorokauden (ma-pe) sijaan viikonlopun yli tiistaille saakka. Järvinäytteitä ei kuitenkaan päästy ottamaan sääolosuhteiden vuoksi silloinkaan, joten huuhtelu lopetettiin kahdeksannen vuorokauden kohdalla. Näytteet on otettu vain laskujoesta, kaksi kertaa huuhtelun aikana ja kerran huuhtelun päätyttyä. Näytteiden perusteella pitoisuudet olivat huuhtelun johdosta lievästi koholla. Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen Puhdistamon biologinen aktiivilieteprosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia. Puhdistusprosessia tehostetaan typenpoiston osalta, joten prosessista vapautuu ilmaan myös typpikaasua. Hajuhaittoja voi esiintyä ajoittain ja paikallisesti, mutta ne eivät ole häiritseviä ja esiintyvät vain puhdistamon aivan välittömässä läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei ole tullut hajuvalituksia. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Prosessialtaat ovat vesitiiviitä. Kemikaalit varastoidaan niille soveltuvissa ja suunniteluissa astioissa. Normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

12 (56) Saneerattu puhdistamo toteutetaan olemassa olevan puhdistamon tiloja ja altaita hyödyntäen sekä lisäksi kahdella uudella maahan asennettavalla säiliöllä. Kemikaalisäiliöt ja -annostelijat, kompressorit, hiekkasuodatin ja UVlaite pumppuineen sekä ohjausautomatiikka ja kaukovalvontayksikkö sijoitetaan puhdistamorakennuksen sisään. Melu Melua syntyy lähinnä kompressoreista, jotka sijaitsevat eristetyssä tilassa puhdistamon sisätiloissa. Puhdistamon ulkopuolelle kulkeutuva melu on tasoltaan alhaista. Puhdistamon toiminta ei aiheuta häiritsevää melua tai tärinää. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Saneeratulla 400 AVL puhdistamolla muodostuu poiskuljetettavaa lietettä arviolta noin 200 300 m³/a, riippuen tulokuormituksesta. Liete kuljetetaan tankkiautolla lietevarastosta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn noin 2 4 viikon välein. Lisäksi toiminnassa syntyy vähäisiä määriä sekajätettä ja mahdollisesti vähäisiä määriä vaarallista jätettä, kuten jäteöljyä. Jätteet toimitetaan asianmukaisiin keräyspisteisiin. Kemikaalit ja energian käyttö Käytettävät kemikaalit ovat laadultaan normaaleja jätevedenpuhdistamoilla käytettäviä kemikaaleja. Aikaisemmin saostuskemikaalina käytetty ferrosulfaattiliuos on korvattu puhdistamolla ferrisulfaatilla, joka on tasalaatuinen tehdasvalmisteinen kemikaaliliuos. Ferrisulfaatti varastoidaan 1 m³:n kontissa, josta se annostellaan prosessiin virtaaman suhteen. Ferrisulfaattia annosteltiin prosessiin vuonna 2016 yhteensä 8,8 t/a. Polymeeriä on varastossa noin 5 10 säkkiä (säkin paino 25 kg). Prosessiin syötettävä polymeeriliuos valmistetaan puhdistamolla itse. Vuonna 2016 polymeeriä kului 33 kg. Kalkkia annostellaan prosessiin vain tarvittaessa ph:n säätämiseksi. Kalkkia on puhdistamolla maksimissaan yksi säkki (40 kg) kerrallaan. Vuonna 2016 kalkkia käytettiin yhteensä 225 kg. Saneeratulla puhdistamolla saostuskemikaalin ja polymeerin annostelu tapahtuu purkupumppaamosta tehtävän todellisen lähtövirtaaman mukaan. ph:n säätökemikaalin annostelu tapahtuu todellisen virtaaman ja reaaliaikaisesti mitatun ph:n mukaan. Saneeratulla puhdistamolla saostuskemikaalina tullaan käyttämään polyalumiinikloridia (PAX-XL100) ja ph:n säätöön paikalla tehtyä NaOH-liuosta. Lisäksi käytetään polymeeriä (C-492HMW). Lisätypenpoiston hiilenlähteenä käytetään metanolia.

13 (56) Polyalumiinikloridi säilytetään 1 m³:n tankissa. Lipeä ja polymeeri säilytetään rakeena säkeissä, kuiva-aineena säilytyksessä enintään 100 kg kumpaakin, sekä annostelua varten veteen sekoitettuna enintään 200 l kumpaakin. Metanoli säilytetään 1 m³:n muovisäiliössä. Kaikki kemikaalisäiliöt varustetaan suoja-altaalla vahinkojen ehkäisemiseksi. Kiinteistön vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön omalta porakaivolta. Alueella on yksi kaivo, joka tullaan lisäämään kaukohallinnan piiriin. Nykyisen puhdistamon altaiden ja laitteiden puhdistuksessa on käytetty omaa kaivovettä. Kaikki puhdistamolla käytettävät laitteet toimivat sähköllä. Sähköä nykyisellä Aktiivikeskuksen puhdistamolla kuluttavat tulopumppaamo, ilmastuskompressorit, kemikaalipumppu, valaistus sekä ylijäämälietepumput. Puhdistamoa lämmitetään muutamalla sähköpatterilla. Nykyisellä puhdistamolla ei ole sähkönkulutuksen mittausta. Merkittävin energiaa kuluttava yksikköprosessi on ilmastus. Saneeratun puhdistamon energiankulutus tulee olemaan noin 40 60 kwh/vrk, riippuen tulevan veden määrästä. Suurin osa kulutuksesta syntyy ilmastuksesta, jonka lisäksi hiekkasuodatuksen pumppaus, UVdesinfiointi sekä purkuveden pumppaus ovat noin kolmannes koko energiankulutuksesta. Energiankulutus mitataan kokonaisuutena, ja arvio eri prosessin osien energiakulutuksesta saadaan arvioitua käyttötuntimäärien kautta. Liikenne Puhdistamolla käy loka-auto noin 2 4 viikon välein tyhjentämässä ylijäämälietteen varastoaltaan ja kuljettamassa lietteen jatkokäsittelyyn. Muuta liikennettä tapahtuu harvoin, lähinnä kemikaalitoimitusten yhteydessä tai huoltotilanteissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Saneeratulle puhdistamolle tulee jätevettä paineputkella pumppaamolta, jossa on oma kahdennettu repijäpumppu sekä itsenäinen automatiikka, joka valvoo toimintaa sekä huolehtii käyttötuntien tasauksesta. Tehostetun puhdistamon käyttöönoton yhteydessä on käytössä yksi pumppaamo, joka sijaitsee lähellä päärakennusta. Biologis-kemiallisen tärkeimmän osan muodostaa pääprosessointi, joka on MTB-prosessi lisänitrifiointi- ja väliselkeytysosineen. Sitä seuraa tehostettu denitrifikaatio jälki-ilmastuksineen ja väliselkeytyksineen. Ilmastuskompressoreita on kaksi, joista vain toinen on vuorollaan käytössä. Automatiikka valvoo MTB-prosessien ja kompressoreiden toimintaa sekä säätää metanolisyöttöä antureiden avulla. Samalla automatiikka varmistaa, ettei metanolia syötetä liikaa.

Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet 14 (56) Panosprosessien lietemäärien pysyminen oikealla tasolla maksimivirtaamatilanteessa varmistetaan siten, että prosessien läpi menevän veden määrä pidetään vakiona. Tämä tapahtuu kierrättämällä väliselkeytysten vettä ylijäämälietteen poistopumppauksen mukana sitä edeltävään MTB-prosessiin silloin, kun esiselkeytyksestä otettavissa oleva vesimäärä on pienempi kuin maksimivirtauksen aikana. Tällöin maksimivirtauksen aikana ylimääräistä palautusta ei ole ja toisaalta tulovirtauksen puuttuessa prosessien läpi kulkeva vesi on lähes kokonaan kierrätysvettä. MTB-prosessi ei tarvitse erillistä nitraattikiertoa hyvään kokonaistypenpoistoon. MTB-pääprosessia voidaan optimoida joko ammoniumtypenpoiston tai kokonaistypenpoiston kannalta, jolloin denitrifikaatiovaiheen metanolikulutus pystytään minimoimaan kokonaistyppipäästön pysyessä alhaisena. Kaikki järjestelmän toiminnan kannalta oleelliset sähkötoimiset pumppaukset ovat kahdennettuja ja automatiikka valvoo pumppujen toimintaa. Fosforinpoistokemikaalin ja myös ph:n säätökemikaalin syöttö tapahtuu automaattisesti virtaaman mukaan annosteltuna ja kemikaalien syöttöpisteissä varmistetaan hyvä sekoittuminen. Reaaliaikaisella ph-mittauksella varmistetaan myös ph-säädön tarkkuus ja samalla järjestelmä havaitsee mahdolliset syöttöhäiriöt. Hiekkasuodatuksen muodostaa vastapestävä suodatin pumppuineen. Suodatin on varustettu pesuautomatiikalla, jonka rejektivesi palautetaan esiselkeytykseen. Automatiikka valvoo suodattimien toimintaa. Suodattimien vastapesu tapahtuu ajoitettuna siten, että se tapahtuu normaalia alemman virtauksen aikana, tyypillisesti yöaikaan. Suodatuksen jälkeen tulevan UVdesinfioinnin riittävä annos varmistetaan laitteeseen integroidulla annosmittauksella. Suodatus ja sen jälkeinen UV-käsittely mitoitetaan kapasiteetiltaan ylittämään tuleva maksimivirtaus. Käyttötarkkailuun kuuluu myös kaivoveden pumppausmäärien seuranta, kemikaalien riittävyyden varmistaminen säiliöissä, antureiden puhdistus ja kalibrointi tarpeen mukaan, mahdollinen annostelumäärien säätö sekä esiselkeytyksen lietemäärän tarkastus. Käyttöhenkilöstölle annetaan riittävä perehdytys tai koulutus tehtävään, mihin sisältyy myös puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma, kriittisten varaosien analyysi, riskiarvio, huoltoja kunnossapito-ohjelma sekä prosessin ajo-ohje normaalikäyttöä sekä häiriötilanteita varten. Suunniteltu saneerattu puhdistamo edustaa hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Saneeratun puhdistamon toimintaa tulee valvomaan automatiikka, joka myös mittaa puhdistamon toiminnan kannalta oleellisia parametreja. Mah-

15 (56) dollisista poikkeamista tulee hälytys huoltohenkilöstölle. Puhdistamon toimintaa valvotaan etävalvonnan avulla sekä tarpeen mukaisesti paikan päällä, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa. Käyttötarkkailun tulokset kirjataan käyttöpäiväkirjaan sekä syötetään automatiikkaan, jolloin automatiikan antama mittaustulos korreloituu manuaalisen tarkkailun tuloksiin vähintään kolme kertaa viikossa. Käyttöhenkilöstön perehdyttämisestä puhdistamon toimintaan ja käyttöön huolehditaan. Käyttöhenkilöstön koulutukseen sisältyy puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, kriittisten varaosien analyysi, riskiarvio, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä prosessin ajo-ohje normaalikäyttöä sekä häiriötilanteita varten. Jätevedenpuhdistamolla voi teoreettisesti esiintyä lähinnä seuraavia poikkeustilanteita, jotka saattavat aiheuttaa vaaran vesistökuormituksen lisääntymisestä: sähkökatko, tulopumppaamon rikkoontuminen, saostuskemikaalin syöttöhäiriö, ilmastuskompressorin toimintahäiriö, palautus- ja/tai ylijäämälietepumpun toimintahäiriö ja myrkyllinen tulokuormitus. Puhdistamo ja alueen talousveden tuottava porakaivo saavat sähkönsä samasta lähteestä, joten sähkökatkon sattuessa talousveden jakelu keskeytyy. Myös tulopumppaamot pysähtyvät eikä puhdistamolle tule jätevettä. Sähkönsaannin katketessa pumppaamon ja puhdistamon tasauskapasiteetti riittää ottamaan vastaan kaiken kiinteistön järjestelmässä varastoidun veden ilman, että vesi etenee järjestelmässä olevien prosessin sisäisten varaylivuotojen kautta. Nämä varaylivuodot johtavat puhdistamon myöhempien osien tasausvaran täyttymiseen, joten tasauskapasiteetti on moninkertainen varastoidun puhtaan veden määrään nähden eikä vuotoa ympäristöön tapahdu. Puhdistamon automaattinen käynnistyminen sähkökatkojen jälkeen ei aiheuta merkittävää lähtevän veden laadun huononemista ja aktiiviliete kestää varsin hyvin jopa vuorokausienkin pituisen katkoksen ilmastuksessa. Puhdistamolle tulee jätevettä paineputkella pumppaamosta, jossa on kahdennetut repijäpumput. Pumppaamon tai puhdistamon vakava toimintahäiriö tai sähkökatko keskeyttää kaivoveden pumppauksen verkkoon. Pumppaamon yhteyteen asennetaan puskurisäiliö, johon mahdollisen pumppaamon sähkökatkon tai toimintahäiriön sattuessa verkostoon (painesäiliöihin) varastoitunut ja viemäriverkkoon tuleva vesi saadaan varastoitua turvallisesti. Ilmastuskompressoreita on kaksi, joista vain toinen on vuorollaan käytössä. Kahdennetun kompressorin vuoksi yhden kompressorin mahdollisen häiriötilanne ei vaaranna lietepumppauksien (ylijäämä- ja palautusliete) tai ilmastuksen toimintaa. Saostus- tai ph:n säätökemikaalin annostelupumpun mahdollinen rikkoutuminen havaitaan automatiikan avulla. Kemikaalin annostelu voidaan toteuttaa pumpun vikatilanteiden aikana myös manuaalisesti.

16 (56) Puhdistamon tertiäärivaiheena on lisätypenpoisto, joka toteutetaan metanolilisäyksellä. Automatiikka valvoo lisätypenpoistoa ja säätää metanolin syöttöä ja siten myös havaitsee mahdollisen liikasyötön. Hiekkasuodatus toteutetaan vastapestävällä hiekkasuodattimella pumppuineen. Vastapesun aikana altaiden ja säiliöiden puskuritilavuus riittää varastoimaan tulevan veden. Hiekkasuodatusta seuraa UV-desinfiointi. Laitteiden kapasiteetti on valittu siten, että puhdistamolle tuleva vesimäärä ei ylitä laitteiden maksimivirtaamaa. Häiriötilanteessa hiekkasuodatin ja UVdesinfiointi voidaan ohittaa. Normaalikäytössä laitoksen toiminta on täysin automaattinen ja kaikki puhdistustuloksen ja toiminnan kannalta kriittiset osat on varmistettu kahdentamalla. Automatiikka valvoo pumppausten, kompressoreiden ja hiekkasuodattimen toimintaa ja tasaa kahdennettujen laitteiden käyntiaikoja. Jokaista kahdennettua laitetta voidaan ajaa myös manuaalisesti. Puhdistamon kaukovalvontayksikkö välittää reaaliaikaista tietoa puhdistamon toiminnasta sekä välittää hälytykset GSM-verkon kautta. Myös ohjausautomatiikka on kahdennettu. Erityisissä vikatilanteissa, kuten esimerkiksi mahdollisten vakavien automaatiojärjestelmävikojen yhteydessä, voidaan talousveden pumppaus pysäyttää korjauksen ajaksi, jolloin puhdistamolle ei tule jätevettä. Puhtaan veden pumppaus verkkoon, purkupumppaamo ja tulopumppaamo toimivat itsenäisesti, kunhan sähköä on saatavilla, mutta automatiikka voi tarvittaessa pysäyttää ne. Tämä varmistaa, että mikään laite- tai automatiikkahäiriö ei aiheuta vuotoja ympäristöön. Kaikista toimintahäiriöistä ja merkittävistä automatiikkamittausten poikkeamista annetaan hälytys huoltohenkilöille. Laitteisto on kokonaan etähallittavissa, jolloin kiireelliset tai muut tarpeelliset toimenpiteet voidaan suorittaa välittömästi verkon yli. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kemikaaliannostelun tai yksittäisten laitteiden ohjaus sekä kaivoveden pumppauksen lopettaminen. Erityisissä häiriötilanteissa, kuten ylivuodon uhatessa, automatiikka voi myös esimerkiksi pysäyttää kaivoveden pumppauksen havaittuaan altaiden pinnankorkeuden ylittävän maksimirajan. Biologisen aktiivilieteprosessin merkittävä toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia saattaa johtaa siihen, että biologisen osan käsittelytehokkuus on väliaikaisesti alhainen. Tällaisessa tilanteessa puhdistamo toimii edelleen kemiallisena saostuslaitoksena vähintäänkin tyydyttävästi. Aktiivilieteprosessi toipuu tulokuormituksen normalisoituessa ja tarvittaessa voidaan toipumista nopeuttaa tuomalla uutta aktiivilieteymppiä kunnalliselta jätevedenpuhdistamolta. Kemikaali- tai öljypäästö viemäriverkostoon on epätodennäköinen, koska verkostoon johdetaan lähes pelkästään asumisjätevettä (normaalin asumajäteveden lisäksi suurkeittiön jäteve-

17 (56) det sekä urheiluhallin saunatilojen jätevedet). Jos öljy/kemikaalipäästö viemäriverkostoon kuitenkin toteutuisi, ennen biologista prosessia on esiselkeytysvaihe, joka myös leikkaisi osan kemikaaii/öljypäästöstä. Puhdistamolla ei ole jäteveden ohivirtausmahdollisuutta, paitsi hiekkasuodattimen ja UV-desinfioinnin osalta. LAITOSALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUS SIIHEN Laitosalue ja sen ympäristö Luonto ja luonnonsuojeluarvot Pohjavedet Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummella Stor Lonoks -järven rannalla. Alueella on Aktiivikeskuksen lisäksi asuinrakennuksia, joissa on noin 30 asukasta. Jätevedenpuhdistamon ympäristö on kaunista luonnonmaisemaa. Stora Lonoks -järvi on rehevä, pieni ja matala järvi, jolla on merkitystä linnustolle varsinkin muuttoaikana. Myös järven kasvillisuus on arvokasta. Stora Lonoks -järvi kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin Pohjois-Kirkkonummen lintujärviin, jotka useina lähekkäisinä, samantyyppisinä, pienehköinä lintujärvinä muodostavat perustellun kokonaisuuden. Maakunnallinen arvo on lähinnä pesimälinnustollinen ja levähdysarvo kunnallinen. Puhdistamon käsitellyt jätevedet eivät muuta nykyisessä eikä uudessa purkupaikassa Stora Lonoks-järven eikä alapuolisen vesistön tilaa siten, että sillä olisi vaikutusta luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön. Stora Lonoks -järven virkistyskäyttö muun muassa linnuston seuraamiseen tai yleisesti luontoretkeilykohteena jatkuu entisenlaisena. Vaikutukset eivät ulotu myöskään Siuntionjoen uomaan, jossa Natura 2000 -alue alkaa noin 6,5 km:n etäisyydeltä Harvsån suulta. Puhdistamo sijaitsee Lonnobackan I-luokan pohjavesialueella (0125751). Lonnobackan pohjavesialue on ympäristöhallinnon tietojärjestelmään tallennettujen tietojen mukaan kokonaispinta-alaltaan 1,31 km² ja sen muodostumispinta-ala on 0,46 km². Alueen imeytymiskerroin on 0,35 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 240 m³/d. Pohjavesialue on synkliininen, peitteinen muodostuma, jonka määrällinen ja kemiallinen tila ovat hyviä. Alue ei ole riskikohde. Vuonna 2012 laaditun Siuntion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan asutuksen jätevesistä ja peltoviljelystä aiheutuu pieni riski Lonnobackan pohjaveden ja vedenottamon vedenlaadulle, kun taas öljysäiliöt ja vanhat maa-aineksen ottoalueet muodostavat kohtalaisen riskin.

Pintavedet ja niiden käyttö 18 (56) Suojelusuunnitelmassa todetaan, että Lonnobackan pohjavesimuodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin sekä niiden välissä esiintyviin hienoaineksisiin maa-aineskerrostumiin ja kaakkoisosaltaan hienoaineksisiin maaaineskerrostumiin. Yleiskuvaus pintavesistä Pintavesien kuormitus Kirkkonummen Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo toimii VHA2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Uudenmaan alueella. Nykyisellä puhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan Stora Lonoks -järven pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven eteläpäässä sijaitsevaan luusuaan, josta ne jatkavat Lonoksåta pitkin Lilla Lonoks -järveen ja sen jälkeen Harvsån kautta Karhujärveen ja Siuntionjokeen. Stora Lonoks kuuluu Harvsån valuma-alueeseen (22.008). Harvsån valuma-alue sijoittuu Kirkkonummen ja Siuntion kuntien alueelle. Stora Lonoks on pieni (48 ha) ja matala (keskisyvyys 1,0 metriä), erittäin runsasravinteinen ja rehevä, ruskeavetinen järvi. Järvi on rehevöitynyt lisää voimakkaan hajakuormituksen ja jätevesikuormituksen vuoksi ja kesäaikaan järvi on lähes kokonaan umpeenkasvanut. Järvessä vesi vaihtuu nopeasti, teoreettinen viipymä on vain 9 vuorokautta. Mataluudesta ja nopeasta veden vaihtuvuudesta johtuen järven happitilanne pysyy yleensä tyydyttävänä, joskin ajoittain on tavattu myös happikatoja. Veden hygieeninen laatu on ajoittain selvästi heikentynyt. Järven ja sen yläpuolisen valuma-alueen koko on yhteensä noin 50 km², josta peltoalaa on noin 14 %, muuta maa-alaa 73 % ja vesialaa noin 13 %. Stora Lonoksin ekologista tilaa ei ole arvioitu. Harvså on tyypiltään pieni savimaiden joki (Psa), jonka vesi on sameaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Harvsån vaiuma-alueen koko ennen Karhujärveä on noin 64 km² ja keskimääräinen virtaama on 0,78 m³/s. Harvsån valuma-alue on liitetty uutena alueena seurattavien pintavesimuodostumien joukkoon. Harvsån ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Sekä Stora Lonoksiin että Harvsån -jokeen kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, mikä on nähtävissä niiden vedenlaadussa. Suurin osa valuma-alueen fosforikuormituksesta on peräisin peltoviljelystä. Myös haja-asutus sekä luonnonhuuhtouma pelloilta ja metsistä ovat merkittäviä fosforikuormituksen lähteitä. Typen osalta Harvsån suurimmat kuormituslähteet ovat peltoviljely ja luonnonhuuhtouma metsästä. Kuormituksen on havaittu usein lisääntyvän Harvsån alaosassa. Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo on Stora Lonoksin ja Harvsån -joen ainoa pistekuormittaja. Siuntionjoen vesistöalueella on myös muita piste-

19 (56) kuormittajia, joista suurin on Vihdin kunnan Nummelan puhdistamo. Nummelan osuus Siuntionjoen kokonaiskuormituksesta on vuosina 2010 2015 ollut kokonaistypen osalta tasolla 31 57 % ja kokonaisfosforin osalta 3 11 %. Huomattavaa on, että Nummelan puhdistamon typpikuormitus on kääntynyt selvästi laskuun vuodesta 2010 alkaen. Seuraavaksi suurin Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormittaja on parametrista ja tarkkailuvuodesta riippuen ollut Mankkaan jätekeskus tai Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo. Aktiivikeskuksen fosforikuormitus on vuosina 2007 2016 ollut keskimäärin 8,7 kg/v ja typpikuormitus 387 kg/v. Aktiivikeskuksen nykyisen puhdistamon purkuputken suu sijaitsee Stora Lonoksin luusuassa, järvestä lähtevän Lonoksån edustalla, josta kuormitus ohjautuu alapuoliseen vesistönosaan. Vemala -mallin laskelmissa Harvsån valuma-alueen fosforikuormasta pidättyy alueella 31 % ja typpikuormasta noin 8 %. Stora Lonoks -järvi pidättää järveen tulevasta fosforista noin 6,3 % ja typestä noin 1,3 %. Lilla Lonoks -järveen pidättyy vastaavasti 3,4 % fosforista ja 0,5 % typestä. Jokiosuuksissa Vemala-mallin mukaan denitrifikaatiota ei tapahdu eli typpi siirtyy kokonaisuudessaan alapuoliseen vesistöön. Vuosina 2007 2016 Aktiivikeskuksen puhdistamon osuus purku-uomassa Lonoksåssa on fosforikuormituksesta ollut noin 0,6 % ja typpikuormasta noin 1,68 %. Valuma-alueen alarajalla eli Harvsån Karhujärveen tulevassa vedessä Aktiivikeskuksen puhdistamon osuus fosforikuormasta on ollut keskimäärin 0,46 % ja typpikuormitus 1,31 %. Aktiivikeskuksen 400 AVL puhdistamon vesistökuormitus ennustetilanteessa nimellisvirtaamalla 68 m³/d tulisi olemaan aikaisempaa kuormitustasoa pienempi. Keskimääräinen kuormitus ja pitoisuus nykyisen puhdistamon lähtevässä vedessä viimeisen kymmenen vuoden ajalta (vuodet 2007 2016), saneeratun 400 AVL puhdistamon vesistökuormitusennuste sekä muutoksen suuruus ovat: Parametri Toteutuma 2007 2016 Tehostettu puhdistamo (AVL 400) Muutos -/+ kiintoaine kg/d 0,69 0,272-0,41 BOD7,ATU kg O2/d 0,47 0,272-0,19 Kokonaisfosfori kg/d 0,02 0,0068-0,02 Kokonaistyppi kg/d 1,06 0,272-0,79 Ammoniumtyppi kg/d 0,73 0,136-0,59 Parametri Toteutuma 2007 2016 Tehostettu puhdistamo (AVL 400) Muutos -/+ kiintoaine mg/l 17 4-13 BOD7,ATU mg O2/l 11 4-7 Kokonaisfosfori mg/l 0,64 0,1-0,54 Kokonaistyppi mg/l 32 4-28 Ammoniumtyppi mg/l 16 2-14 Uuden puhdistamon käyttöönoton myötä Aktiivikeskuksen vesistökuormitus pienenisi nykyisestään kaikkien esitettävien vedenlaatuparametrien osalta. Uudistuksen jälkeen kokonaisfosforin kuormitus olisi 34 % Aktiivikeskuksen

20 (56) nykyisestä keskimääräisestä jätevesifosforikuormituksesta ja typpikuormitus olisi noin 26 % puhdistamon keskimääräisestä typpikuormituksesta. Stora Lonoks -järveen eri kuormituslähteistä tulevien osuudet kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta ennustetilanteessa ovat: Ravinnekuormituksen lisäksi myös puhdistamon biologinen hapenkulutus ja kiintoainekuormitus pienenee aikaisemmasta. Näiden aineiden kuormitus on ollut vähäistä eikä niillä ole ollut merkitystä vesistön tilan kannalta. Päästöjen vaikutukset veden laatuun Stora Lonoks -järven ravinnepitoisuudet ovat ilmentäneet voimakasta rehevyyttä ja leväkukinnat ovat olleet runsaita. Järvi on luontaisesti rehevä, mutta myös voimakkaan hajakuormituksen ja jätevesikuormituksen rehevöittämä. Järven rehevyyden ja mataluuden vuoksi pohjalietteestä vapautuu resuspension vaikutuksesta ravinteita takaisin ravinnekiertoon. Järvellä on todettu muutaman kerran heikentynyt happitilanne, mutta pääosin happitilanne on

21 (56) ollut tyydyttävä veden mataluuden ja vaihtuvuuden vuoksi. Järven fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ilmentävät ylirehevyyttä. Merkkejä ravinnetason noususta on havaittavissa 1980-luvulta lähtien. Jätevesien vaikutuksia ei ole tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä erotettavissa hajakuormituksen vaikutuksista. Järvessä on todettu lämpökestoisia koliformisia bakteereita määrien ollessa kuitenkin alle uimavedeksi soveltuvan rajan. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet melko alhaisia. Vedenlaatu on vaihdellut Stora Lonoksissa vuonna 2013 ja siihen laskevissa Kvarnån ja Bysån puroissa vuonna 2012 seuraavalla tavalla: Paikka Kok. P µg/l PO4-P µg/l Kok. N µg/l NH4-N µg/l Johtokyky ms/m ph Väri mg/l Pt Stora Lonoks 52 110 4 20 880 1 700 11 51 8 14 6,8 7,3 40 140 Bysån 0,6 30 43 3 10 680 870 5 8 6 7 6,5 7,2 75 130 Kvarnån 0,1 70 130 4 13 1 200 3 300 31 94 7 9 6,6 6,7 150 300 Uuden saneeratun puhdistamon vesistöön kohdistuva kuormitus on pienempi kuin nykyisen puhdistamon vesistökuormitus. Rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden fosforin ja typen määrät vähenevät entisestään. Laskelmien mukaan saneeratun puhdistamon osuus Stora Lonoks -järveen tulevasta ravinnekuormasta on sekä fosforin että typen osalta alle prosentti. Samoin vähenevät vesistön tuleva kiintoainekuormitus ja biologinen hapenkulutus. Jäteveden hiekkasuodatus ja erityisesti UV-käsittely parantaa veden hygieenisyyttä eikä jäteveden sisältämien hygieniabakteerien arvioida heikentävän oleellisesti järven nykyistä hygieniatasoa. UV-käsittely on todettu turvalliseksi menetelmäksi desinfioida jätevesiä, sillä sen käytössä ei muodostu merkittäviä määriä haitallisia sivutuotteita, eikä käsiteltävään jäteveteen jää kemikaalijäämiä. Käytettävillä UV-annoksilla (400 500 J/m²) voidaan UV-desinfiointilaitteessa olettaa saavutettavan yli 99%:n vähenemä E.colin ja enterokokkien määrässä. Puhdistamon kuormitus ja vaikutus vesistössä peittyy suurimmaksi osaksi voimakkaaseen hajakuormitukseen, josta merkittävä osa tulee järven pohjoisosaan Aktiivikeskuksen suunnitellun uuden purkupaikan alueelle yläpuoliselta valuma-alueelta ja myös järven omalta lähivaluma-alueelta. Ajoittain, esimerkiksi jääpeitteisenä kausina tai kuivina alivirtaamakausina, purkupaikan lähellä saattaa puhdistamon jätevesien vaikutus erottua muusta kuormituksesta lähinnä typpipitoisuuden nousuna. Stora Lonoks -järven eteläosaan Storträsk -järvestä Bysån kautta tuleva vesi sekä vesistön alaosassa lisääntyvät valumavedet laimentavat puhdistamovesiä lisää, joten puhdistamovesien osuus ja vesistövaikutus pienenevät. Nykyisen puhdistamon vaikutuksia ei ole yleensä havaittavissa järvestä laskevassa Harvsåssa ja uuden saneeratun puhdistamon kuormituksen pienentyessä vesistövaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat epätodennäköisempiä kuin nykytilanteessa.

22 (56) Päästöjen vaikutukset pintavesien käyttöön Stora Lonoks -järvessä ei ole yleistä uimarantaa jätevesien purkupaikan lähettyvillä. Stora Lonoksin veden hygieeninen laatu on ajoittain selvästi heikentynyt, mutta hygieniabakteerien määrät ovat olleet uimavedeksi soveltuvan rajan alapuolella. Järvellä on virkistysarvoa lähinnä maisemakohteena, mutta sen kasvillisuus on kuitenkin monipuolista ja järvellä on merkitystä muun muassa muutonaikaisena lintujen levähdysalueena. Puhdistamon käsitellyt jätevedet eivät muuta nykyisessä eikä uudessa purkupaikassaankaan Stora Lonoks -järven eivätkä alapuolisen vesistön tilaa siten, että sillä olisi vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. Purkupaikan muutos Uuden purkuputken suu siirtyisi Aktiivikeskuksen edustalta alueelle, joka on järven koillisesta purkautuvan Kvarnån päävirtausaluetta. Kvarnån on toinen Stora Lonoks järven kahdesta suuresta tulouomasta. Tällä sijoituspaikalla halutaan varmistaa käsiteltyjen jätevesien nopein mahdollinen siirtyminen alaspäin järven purkujokeen. Uudessa purkupaikassa Stora Lonoks -järven keskiosassa kasvillisuus ei ole niin tiheätä kesäaikaan kuin muualla järvessä, mikä mahdollistaa jätevesien siirtymisen päävirtauksen mukana alaspäin vesistössä samalla laimentuen lisääntyvään vesimäärään. Purkuputken päästä etäisyyttä järven luusuaan on noin 800 metriä. Hakemuksen 7.12.2017 saapuneessa täydennyksessä esitetty selvitys Hakija on täydentänyt hakemustaan kuulemisen jälkeen selvityksellä puhdistamon tehostamisen ja purkupaikan muutoksen vaikutuksista Stora Lonoks -järvessä ja alapuolisessa vesistössä uusien havaintojen (2016 2017) perusteella. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määrännyt hakijan jatkamaan edelleen Stora Lonoks -järven tilan tarkkailua lisänäytteenotoilla huhtikuussa ja heinäkuussa 2017 ja hakija on täydentänyt tarkkailua omatoimisesti lisänäytteillä järvestä sekä siihen tulevasta ja lähtevästä purosta. Tulosten perusteella on arvioitu Stora Lonoksin ja alapuolisen vesistön tilaa sekä esitetty asiantuntija-arvio hakemuksen mukaisen tehostetun puhdistamotoiminnan ja purkuputken pituuden (purkupaikan valinnan) vaikutuksesta vesistön tilaan ja ekologiseen tilatavoitteeseen. Lisätarkkailun näytepaikkoina ovat olleet Stora Lonoks -järven pohjois-, keski- ja eteläosa (SL, SLA, SLB), järvestä laskeva Harvså (HA), Stora Lonoksiin pohjoisesta laskeva Kvarnå (Kvarnån) ja eteläosaan laskeva Bysån (ST). Kevään lisätarkkailun näytteet otettiin huhtikuun alussa samaan aikaan kuin Siuntionjoen yhteistarkkailun näytteet. Kevään näytteenoton yhteydessä tehtiin havaintoja muun muassa järveen laskevista mahdollisista muistakin puroista ja ojista. Stora Lonoksin osalta näytteenotto toistettiin kesällä heinäkuussa. Syyskuussa otettiin näytteitä Aktiivikeskuksen ranta-alueesta ja ulompaa järven pohjoisosasta tulevan (ja nykyisen) purkuputken

23 (56) vaiheilta (SLA, SLB, SLC, SLD, SLE ja SLF). Tarkkailupaikkojen sijainti kartalla (pois lukien Bysån tarkkailupaikka): Lisänäytteiden antamia tuloksia on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun väliraporteissa. Näytteenottojen tuloksissa on huomio kiinnittynyt vedenlaadun eroihin, mikä vallitsee järven pohjois-, keski- ja eteläosan välillä. Useat vedenlaatuparametrit ovat osoittaneet veden laadun olevan heikompaa järven pohjoisosassa kuin järven keskiosassa tai eteläosassa. Rehevyyttä aiheuttavista ravinteista kokonaisfosforipitoisuus ja sen aiheuttaja on ollut keskeisimpänä tarkastelun kohteena. Epävarmuutta päätelmiin kuormituksen aiheuttajista on tuonut se, että järven pohjoisosan veden laadusta ei ole aikaisempaa tutkittua tietoa ja eteläosan veden laadustakin aikaisempia tietoja hyvin niukasti. Sen sijaan järven keskiosan SL-näytepaikan veden laatua on seurattu pitkään Aktiivikeskuksen ja sen edeltäjän TVK-keskuksen ajoista 1970-luvun lopulta lähtien. Rehevyystekijänä tärkeän kokonaisfosforipitoisuuden pitoisuudet ovat olleet järven pohjoisosassa lähellä Aktiivikeskuksen rantaa (SLA) (130 140 µg/l) lisänäytteissä selvästi suurempia kuin järven keskellä (SL, 67 77 µg/l) tai eteläosassa Harvsån edustalla (SLB, 45 64 µg/l). Huhtikuun näytteissä järven pohjoisosaan laskevan Kvarnån purossa kokonaisfosforipitoisuus oli toiseksi suurinta, mutta muilta osin, muun muassa veden sameuden, kiintoaineen, typpiravinteen, värin sekä hygieenisyyden osalta Kvarnån vesi oli laadultaan heikointa. Kvarnån lisäksi järven pohjoisosaan laskee kaksi muutakin puroa, joista lähinnä Aktiivikeskusta Aspnäsin suunnalta tuleva puro oli huhtikuun näytteenottopäivänä kenttähavaintojen mukaan yhtä sameaa kuin Kvarnån vesi ja virtaamaltaan arvion mukaan noin 10 l/s eli yli puolet Kvarnån virtaamasta. Yhtenä vaihtoehtona oli tutkittu mahdollisuutta, että korkea fosforipitoisuus voisi olla seurausta purkuputken paineistamisesta tai huuhtelusta, joita tehtiin purkuputken kuntotarkastuksen tuloksena vuoden 2016 lopulla. Havaittu korkea fosforipitoisuus (esim. joulukuussa 2016 170 µg/l) ei voi kuitenkaan johtua normaalista tuoreesta puhdistetusta jätevedestä, sillä veteen tullessaan puhdistamon vesi viimeistään laimentuisi kokonaisfosforipitoisuuden