Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015
Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi Heinolassa Panostamme uusiutuvaan energiaan Kymijärvi II on maailman ensimmäinen energiajätteitä polttoaineena käyttävä kaasutusvoimalaitos 16.11.2015
Myymme sähköä kaikkialle Suomeen Saamme sähköä myyntiin myös osakkuuksiemme kautta EPV Energiasta ja Suomen Hyötytuulesta Sähköverkko kattaa Lahden, Hollolan ja Nastolan lisäksi osin myös Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan Kaukolämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Hollolaan, Nastolaan ja Asikkalaan 16.11.2015
Sähkö Oma tuotanto 689 GWh Osto ja osuudet 512 GWh Myynti 1 201 GWh Asiakasmäärä 86 368 Kaukolämpö Oma tuotanto 1 312 GWh Myynti 1 153 GWh Asiakasmäärä 8 182 Verkon pituus 672 km Sähkön siirto Myynti 1 180 GWh Jakeluverkon maakaapelointiaste 67 % Verkon pituus 4 580 km Asiakasmäärä 83 787 Maakaasu Hankinta 440 GWh Myynti 132 GWh Asiakasmäärä 335 Verkon pituus 16 km 16.11.2015
Oman tuotannon polttoaineet Gwh 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kivihiili 1 918 1 870 1 434 1 593 1 306 Biopolttoaineet 325 339 454 576 902 Maakaasu 957 679 617 490 309 Kierrätyspolttoaine 109 121 470 537 463 16.11.2015
Tulevaisuus Keskitymme vahvuuksiimme, eli lämmön ja sähkön yhteistuotantoon Lisäämme pitkällä tähtäimellä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä Kymijärvi III:lla merkittävä rooli Lahden kaupungin strategiassa pienentää kaupungin CO 2 päästöt 20 %:iin vuoden 1990 tasosta Olemme asiakkaidemme kokonaisvaltainen energiaasiantuntija ja -toimittaja Olemme mm. mukana kehittämässä sähköistä liikennettä latausoperaattoriyhtiön osakkaana 16.11.2015
Tuhkien hyödyntämisen nykytilanne
Kymijärvi I vuosina 2012-2014 Lentotuhkaa n. 26 000 t Pohjatuhkaa n. 2 000 t Kaasuttimen pohjatuhkaa (bio) n. 2 000 t
Kymijärvi II vuosina 2012-2014 Kymijärvi II - Tuhkat ja kuonat (t) 2012-2014 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2012 2013 2014 Kymijärvi II hyötykäyttö yhteensä Kymijärvi II tuhkat yhteensä Kaasuttimen pohjatuhka 16 000 t Kuumasuodintuhka 17 000 t Letkusuodin tuhka 2 000 t
Missä hyödynnetty? Kivihiilen lentotuhkia hyödynnetty Sementtiteollisuus Kenttärakenteet (MARA) Kevyenliikenteen väylät (MARA) Tierakenteet (MARA) Kaatopaikkarakenteet (ympäristölupa) Meluvallirakenteet (ympäristölupa) Kivihiilen pohjatuhkia hyödynnetty Kenttä- ja tierakenteet (MARA)
Missä hyödynnetään valtakunnallisesti Lähde: Tuhkien tilastokysely 2014, Energiateollisuus ry
Haitta-ainepitoisuuksien ja - liukoisuuksien ylitykset energiateollisuuden tuhkissa Haitta-aineiden liukoisuuksien rajaarvoylitykset Haitta-ainepitoisuuksien raja-arvoylitykset Lähde: Tuhkien tilastokysely 2014, Energiateollisuus ry
Vertailua MARA-arvoihin
Selvityksiä tuhkien hyötykäytön lisäämiseksi Vuosittaiset hyötykäyttökelpoisuustutkimukset eri tuhkalajeista Tutkittu kivihiili- ja kaasutintuhkien teknisiä ominaisuuksia Kaasuttimen pohjatuhkan käyttö meluvallirakenteissa Metallien erotus tuhkista
Kaasuttimen pohjatuhkan käyttö meluvallin rakentamisessa Koerakenne toteutettiin Miekan tuhkanläjitysalueella syksy 2014-kesä 2015 Selvitettiin voidaanko kaasuttimen pohjatuhkaa käyttää meluvallien ja muiden massiivirakenteiden tekemiseen Tekniset ominaisuudet Ympäristökelpoisuus
Vertailu MARA-asetuksen raja-arvoihin
Koerakenteen arviointi Aiemmin syksyllä 2014 tehdyn tutkimuksen pohjalta kaasuttimen pohjatuhka täytti maarakentamisen laatuvaatimukset (InfraRYL 2010) sekä tiiveysasteen että rakeisuuden osalta Koerakenne pysyi stabiilina eikä painumia esiintynyt Pitoisuuksista kupari ylitti MARAraja-arvon, liukoisuuksista lyijy ja barium ylittivät MARA-raja-arvon Kyseessä massiivirakenne, joten joka tapauksessa ympäristöluvitettava -> ylitysten ei pitäisi haitata ympäristöluvan saantia
Kommentteja nykytilanteeseen MARA-asetuksen soveltamisalan laajentaminen Meluvallit eivät vieläkään mukana Asetuksen raja-arvot tiukkoja jopa kivihiilituhkille, joissa laatu tasaisempaa kuin puu/turvetuhkilla Miksi MARAn mukainen hyötykäyttö sidottu kivihiilen/puun/turpeen tuhkiin, eikö voisi puhua vain yleensä tuhkista Jos raja-arvoihin päästään, onko väliä mitä on poltettu? Myös luonnonkiviaines sisältää haitta-aineita, niitä ei kuitenkaan tarvitse tutkia ennen käyttöä maarakentamisessa
Kiitos! Lahti Energia Oy Kauppakatu 31 15140 Lahti p. 029 000 8000 www.lahtienergia.fi