LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 159/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 420 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vuorenneva Vierunnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus ja Seinäjoki Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vuorenneva Vierunnevan turvetuotantoalue sijaitsee Peräseinäjoen ja Alavuden taajamien välissä Iso Allasjärven länsipuolella. Vuorennevan tuotantokelpoinen turpeennostopinta ala on kuuluttamisen jälkeen tehdyn tarkistuksen mukaan 253 ha, joka on tuotannossa. Vierunnevan pinta ala on 56,6 ha, josta 5 ha on tuotannossa. Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 24.5.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vuorenneva Vierunnevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuuluttamisen jälkeen 7.12.2005. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Vuorennevan ja Vierunnevan alueella ei ole aiempia lupia eikä viranomaispäätöksiä. Hakijan hallussa on Vuorennevalla 629 ha, josta noin puolet on vuokrattu ja puolet hakijan omistuksessa. Vierunnevalla hakijan hallussa on 68 ha ja se on kokonaan vuokra aluetta.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 Ensimmäisenä päättyvä on vuokrasopimus on päättynyt elokuussa 2006 ja viimeinen päättyy vuonna 2021. Pääosin sopimukset päättyvät vuosina 2011 12. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Sen mukaan Lapuanjoen vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Vuorenneva on ollut jo pitkään tuotannossa ja siihen kuuluu myös paljon tuotannosta poistettuja alueita. Vierunneva on kunnostettu turvetuotantoon, mutta tuotanto on ollut vähäistä ja tuotannon uudelleen aloittaminen vaatii kunnostustoimenpiteitä. Vuorenneva Vierunnevan lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Vuorennevan itä ja pohjoispuolella on peltoja ja itäpuolella Iso Allasjärvi, joka sijaitsee lähimmillään 400 m:n päässä tuotantoalueesta. Järven rannalla on 10 15 vapaa ajanasuntoa, joista lähin sijaitsee 350 m:n päässä tuotantoalueelta. Vesimatkaa lähimpään asuttuun kiinteistöön on 1 km. Vierunnevan etelä ja itäpuolelle on peltoja ja alueen läpi kulkee Timanttimaantie. Alle 500 m:n päässä Vuorenneva Vierunnevalta on 17 asuinrakennusta, joista kolme lähintä sijaitsevat 70 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähialueella sijaitsevat Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan turvetuotantoalueet. Hakemuksen mukaan hankealueen lähellä ei ole suojelukohteita, arvokkaita pienvesiä tai pohjavesialueita. Ainakin kahdella lähitilalla on oma kaivo. Hankealue sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella. Vierunneva ja pääosa Vuorennevasta on Haapaluoman valuma alueella (44.094). Vuorennevan itäosa on Kuotesjärven Vehkajoen alueella (44.096). Kuivatusvedet johdetaan vesistöön seuraavia reittejä (pinta alat alkuperäisen hakemuksen mukaisia tuotantokelpoisia pinta aloja): Vuorenneva Laskuoja 1 (155 ha) Oja Teeriluoma Haapaluoma Lehmijoki Nurmonjoki Lapuanjoki Laskuoja 2 (47 ha) Vuorennevanlasku Iso Allasjärvi Allasjoki Jääskänjärvi Ahvenjoki
3 Laskuoja 3 (22 ha) Kellosaarennevanlasku Iso Allasjärvi Allasjoki Jääskänjärvi Ahvenjoki Vierunneva Laskuoja 1 (31 ha) Oja Teeriluoma Haapaluoma Lehmijoki Nurmonjoki Lapuanjoki Laskuoja 2 (16 ha) Oja Teeriluoma Haapaluoma Lehmijoki Nurmonjoki Lapuanjoki Laskuoja 3 (12 ha) Oja Haapaluoma Lehmijoki Nurmonjoki Lapuanjoki Iso Allasjärven valuma alueen pinta ala on 67 km 2, josta hankealueen ja Vehkanevan osuus tukialueineen on noin 3 %. Keskivirtaama järven luusuassa on 0,64 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,10 m 3 /s. Vuorennevan laskuojasta Kellosaarenkydöistä on otettu kaksi vesinäytettä vuonna 1991, jolloin vesi oli tummaa ja erittäin ravinnepitoista. Iso Allasjärven pinta ala on 363 ha ja sen suurin syvyys on vain 1,6 m. Iso Allasjärvi ja Vähä Allasjärvi on yhdistetty toisiinsa kanavalla ja niitä säännöstellään yhdessä. Iso Allasjärven vesi on rehevää, tummaa ja rautapitoista. Talvisin vesi on hapanta ja sen happipitoisuus on alhainen. Veden väri, kiintoaine ja typpipitoisuudet olivat korkeampia 1970 luvulla kuin nykyisin. Fosforipitoisuus on noussut 1980 luvulla ja happitilanne heikentynyt 1990 luvulla, jolloin happi loppui kahtena vuonna kokonaan. Iso Allasjärven vesi on laadultaan välttävää. Iso Allasjärven kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, särki, kiiski ja made. Järveen on istutettu myös siikaa ja kuhaa, mutta istutukset eivät ole onnistuneet järven mataluuden vuoksi. Järvellä kalastetaan ahventa ja haukea vapapyydyksillä, verkoilla ja katiskoilla. Talviaikainen veden pinnan laskeminen pahentaa happikatoa ja aiheuttaa ongelmia järvessä. Iso Allasjärven valuma alueella on lisäksi hakijan Vehkanevan turvetuotantoalue (65 ha). Alueella ei ole muita pistekuormittajia, vaan kuormitus koostuu turvetuotannon lisäksi maa ja metsätaloudesta ja haja asutuksesta tulevasta hajakuormituksesta. Teeriluoman valuma alueen pinta ala laskussa Haapaluomaan on 20 km 2, josta hankealueen osuus tukialueineen on noin 20 %. Teeriluoman keskivirtaama laskussa Haapaluomaan on 0,19 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Hankealueelta on matkaa Haapaluomaan yli 4,5 km. Haapaluoman valuma alueen pinta ala laskussa Lehmijokeen on 91 km 2, josta hankealueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on noin 7 %. Haapaluoman keskivirtaama laskussa Lehmijokeen on 0,86 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,05 m 3 /s. Lehmijokeen on hankealueelta matkaa yli 8 km. Lehmijoen valumaalueen pinta ala laskussa Nurmonjokeen on 114 km 2, josta hanke
4 alueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on noin 6 %. Lehmijoen keskivirtaama laskussa Nurmonjokeen on 1,08 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,06 m 3 /s. Tuotantoalueelta on matkaa Nurmonjokeen yli 15 km. Teeriluoman ja Haapaluoman veden laadusta ei ole tietoja. Haapaluomaan tulevat hankealueen lisäksi Riihinevan (71 ha), Haapanevan (79 ha), Paalunevan (70 ha) ja Tervanevan (24 ha) turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan Nurmonjoesta Ylijoen kohdalta noin 15 km hankealueesta alavirtaan on otettu vesinäytteitä vuosina 1995 1998. Vesi oli tummaa ja hieman hapanta ja sen ravinne ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeita. TURVETUOTANTO Vuorennevan turvetuotannon valmistelu aloitettiin vuonna 1962 ja tuotanto 100 ha:n alalla vuonna 1973. Alkuperäisen hakemuksen mukaan Vuorennevan alueesta oli tuotannossa 224 ha. Kuuluttamisen jälkeen toimitettujen tarkistettujen tietojen mukaan Vuorennevan alueesta 253 ha on tuotantokunnossa ja vuoteen 2005 mennessä käytöstä on poistettu 233 ha, joka on tuotannon tukialueena. Vuorennevalta on nostettu palaturvetta tuotantovuosina keskimäärin 41 000 m 3 ja jyrsinpolttoturvetta keskimäärin 81 000 m 3 vuodessa. Jyrsinpolttoturve nostetaan imuvaunulla. Tuotannossa arvioidaan olevan 97 ha vuonna 2008 ja 20 ha vuonna 2013. Tuotannosta poistettuja alueita on eniten pohjoisosassa laskuojan 1 valuma alueella. Poistetut alueet eivät muodosta yhtenäisiä lohkoja. Pohjoisosa on osittain kasvittunut, mutta hakijalla on tarkoitus nostaa tuotantokelpoisilta osilta turvetta vuoteen 2008 saakka. Vuorennevan koko tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2015. Vierunnevan turvetuotannon valmistelu on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto 50 ha:n alalla vuonna 1988. Alkuperäisessä hakemuksessa Vierunnevan tuotantokelpoinen pinta ala oli 59,2 ha. Viime vuodet alue on ollut reservialueena ja tuotantoa on ollut vain 4 5 ha:n alalla. Kuuluttamisen jälkeen tulleiden tarkistettujen tietojen mukaan Vierunnevan alueesta oli vuonna 2005 tuotantokunnossa 5 ha ja 51,6 ha:n käyttöön otto vaatii valmistelutoimia. Tuotannosta on poistettu 2,5 ha vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Vierunnevalta on nostettu palaturvetta keskimäärin 900 m 3 vuodessa. Koko alue otetaan tuotantoon, kun hankkeelle on saatu ympäristölupa. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2020. Polttoturve käytetään pääosin Seinäjoen voimalaitoksella ja palaturve Alahärmän ja Alavuden voimalaitoksilla sekä lähiseudulla. Tuotantopäiviä on 30 50 kesän aikana. Vuokratuilla alueilla jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Yhtiön omilla alueilla todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsänkasvatus. Myös ruokohelven viljelyä ollaan lisäämässä. Vuorennevalta lähiaikoina poistuville alueille hakija tekee jälkihoito ja käyttösuunnitelman. Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely 5 Vuorennevalla on sarkaojarakenteiden lisäksi käytössä 11 laskeutusallasta. Länsi Suomen ympäristökeskus on 24.9.1998 tekemässään tarkastuksessa todennut, että altaiden mitoituksessa oli puutteita. Ympäristökeskus katsoi altaiden olevan riittäviä, koska tuotannosta on poistunut paljon alueita. Altaiden tuli kuitenkin vastata metsäojitushankkeiden altaiden mitoitustasoa. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakija on esittänyt ruokohelpikenttää ja virtaamansäätöä osalle aluetta. Tarvittaessa virtaamansäätö voidaan rakentaa koko alueelle. Matalilla alueilla virtaamansäätöpadot tehtäisiin kokoojaojiin juuri ennen laskeutusaltaita. Kuivatuksen vaikeutumisen vuoksi poistumaennusteet eivät tällöin pidä paikkaansa, vaan tuotanto tulee jatkumaan muutaman vuoden pidempään. Esitetty ruokohelpikenttä on pinta alaltaan 10,5 ha ja sille pumpataan sulan maan ajan vedet 215 ha:n alueelta, josta tuotantokelpoista aluetta on 71 ha. Kenttä on 4,9 % yläpuolisesta valuma alueesta. Ruokohelpisato korjattaisiin keväisin ja käytettäisiin energiantuotantoon. Muille Vuorennevan alueille hakija ei esitä tehostettua vesienkäsittelyä. Hakija esitti alkuperäisessä hakemuksessa Vierunnevan vesien käsittelyn tehostamiseksi laskuojaan 3 johdettavien vesien käsittelyä pintavalutuskentällä. Kuuluttamisen ja tarkastuksen jälkeen hakija on muuttanut esitystään siten, että 1,2 ha:n laajuinen pintavalutuskenttä tehtäisiin laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelyyn. Alue on sarkaojitettu ja kasvipeitteinen. Kentälle voidaan johtaa kuivatusvedet 22,7 ha:n tuotantokelpoiselta alueelta, josta kenttä on 5,2 %. Vedet pumpattaisiin kentälle sulan maan ajan. Vedet voidaan pumpata ympäri vuoden, mutta se vaatii noin 1 km:n pituisen sähkölinjan rakentamisen, mikä lisää kustannuksia. Jos pintavalutus on käytössä koko vuoden, virtaamansäätö ei hakijan mukaan ole tällä lohkolla tarpeellinen. Laskuojiin 2 ja 3 johdetaan vesiä 23,3 ha:n ja 10,6 ha:n tuotantoalueilta. Laskuojan 3 yläpuolella oleva laskeutusallas on mitoitettu yli 20 ha:n tuotantoalueelle. Laskuojien 2 ja 3 vesiä ei korkeussuhteiden vuoksi voida johtaa em. pintavalutuskentälle ja niiden vesienkäsittelyksi esitetään virtaamansäätöä. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja.
6 Päästöt vesistöön Hakija on arvioinut hankealueelta tulevan nettokuormituksen Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen tarkkailusoiden vuosien 2000 2002 keskimääräisen ominaiskuormituksen perusteella seuraavaksi: Tuotantoalue Pinta ala ha Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Vuorenneva Laskuoja 1 155 4 700 1 020 32 Laskuoja 2 47 1 420 310 10 Laskuoja 3 22 670 140 4 Yhteensä 224 6 790 1 470 46 Vierunneva Laskuoja 1 31 940 200 6 Laskuoja 2 16,2 490 110 3 Laskuoja 3 12 360 79 3 Yhteensä 59,2 1 790 389 12 Kuuluttamisen jälkeen tuotantokelpoiset pinta alat ovat tarkentuneet, mutta hakijan mukaan päästötiedot pitävät suuruusluokaltaan paikkansa. Hakijan arvion mukaan kuormitus tulee pienenemään tuotantoalan pienenemisen ja vesienkäsittelyn tehostumisen myötä. Arviossa ei ole huomioitu tukialueena olevaa tuotannosta poistettua aluetta. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Hyvin maatunut turve, auman läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä. Palaturvetuotannossa pölyn muodostuminen on vähäistä jyrsinturpeen nostoon verrattuna. Uusi imuvaunumalli (JIK 40) aiheuttaa merkittävästi vähemmän pölyämistä kuin vanha. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Äänekkäimmät työvaiheet ovat palaturpeen nosto kentälle sekä jyrsinturpeen koonti mekaanisella tai imuvaunulla. Vuorennevalta turve kuljetetaan työmaateiden kautta joko Timanttimaantietä tai Sikosaarentietä pitkin valtatielle 672 Peräseinäjoen tai Alavuden suuntaan. Vierunnevan turve kuljetetaan Timanttimaantien kautta. Kuljetukset tapahtuvat marras huhtikuussa siten, että yhdessä Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan tuotannon kanssa kuljetuksia on 30 50 rekkakuormaa vuorokaudessa 30 55 vrk:n ajan.
7 Varastointi ja jätteet Yhdessä Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan kanssa Vuorenneva Vierunnevalla käytetään polttoöljyä noin 220 000 l, voiteluöljyä 1 500 l ja muita voiteluaineita 300 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse leviämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin. Tuotantoalueilla on jätehuoltosuunnitelma. Yhteensä em. alueilla arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 1 500 l, kiinteää öljyistä jätettä 250 kg, akkuromua 70 kg, elohopeaa sisältäviä jätteitä 2 kg, metalleja 1 000 kg, talousjätettä 7 m 3 ja aumanpeittomuoveja 12 tonnia vuodessa. Tukikohtien jätekatoksissa on keräyspisteet, joista ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välittäjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Yhdessä Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan kanssa hankkeen työllistävä vaikutus on noin 73 henkilötyövuotta. Alueet ovat jo tuotannossa tai ojitettu turvetuotantoa varten, joten maankäyttö ei tule muuttumaan nykytilanteesta. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähistöllä on siihen sopivia alueita. Vuorennevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat suurimmalta osin Teeriluomaan ja Haapaluomaan ja jossain määrin Iso Allasjärveen. Vierunnevan vaikutukset kohdistuvat Teeriluomaan ja Haapaluomaan. Yhdessä Vehkanevan kanssa Vuorennevan turvetuotannon aiheuttama pitoisuudenlisäys vuoden 2002 nettokuormitusarvoilla keskivirtaamatilanteessa on Iso Allasjärvessä kiintoaineen osalta 0,17 mg/l, typen osalta 37 µg/l ja fosforin osalta 1,1 µg/l. Iso Allasjärven pitoisuuksiin verrattuna lisäys on 2,5 4,5 %. Teeriluomassa Vuorenneva Vierunnevan tuotannon aiheuttama lisäys on kiintoaineen osalta 1,02 mg/l, typen osalta 222 µg/l ja fosforin osalta 6,9 µg/l ja Haapaluomassa yhdessä Riihinevan, Haapanevan ja Paalunevan alueiden kanssa kiintoaineen osalta 0,42 mg/l, typen osalta 91 µg/l ja fosforin osalta 2,8 µg/l. Vuoden 2000 kuormitusarvoilla laskettuna pitoisuudenlisäykset ovat suurempia, enimmillään lähes kolminkertaisia hakemuksessa esitettyihin verrattuna. Hakemuksen mukaan hankealueen kuivatusvedet aiheuttavat lievää ravinne ja humuspitoisuuden nousua Teeriluomassa, Haapaluomassa ja Iso Allasjärvessä. Iso Allasjärvi on ilman turvetuotantoakin
Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 8 rehevä ja humuspitoinen. Hakijan turvetuotantoalueiden nostopintaala on noin 4 % Haapaluoman valuma alueesta. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu alapuolisten vesistöjen virkistys tai talousvesikäytölle korvattavaa haittaa. Tuotantoalueelta laskevilla ojilla ja puroilla ei hakijan mukaan ole kalataloudellista merkitystä. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet voivat aiheuttaa happipitoisuuksien alenemista, pohjan liettymistä ja pyydysten likaantumista. Nämä muutokset vaikuttavat kalastoon ja vaikeuttavat kalastusta. Iso Allasjärven kuormituksesta hanke muodostaa kuitenkin vain osan, ja hakija arvioi, ettei kalataloudelle aiheudu korvattavaa haittaa. Osakaskunnan käsityksen mukaan Iso Allasjärven veden laatuun ja kalastoon vaikuttavat eniten metsä ja suo ojitukset, vesistön säännöstely ja turvetuotanto, josta on myös pölyhaittaa. Hakemuksessa on arvioitu, että hankkeella ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun eikä antoisuuteen. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Pölyä voi levitä kasvien pinnalle, mutta siitä ei liene haittaa viljelylle. Pölyä voi laskeutua myös Iso Allasjärven pinnalle, mikä voi aiheuttaa lyhytaikaista viihtyvyyshaittaa. Vuorennevan pohjoisosassa ja Vierunnevalla tuotantoalue on niin lähellä asutusta, että tuotannosta voi hakemuksen mukaan aiheutua pölyhaittaa, jos sitä ei huomioida työskentelyn aikana. Lähellä asutusta käytetään uusia imuvaunuja ja tuulen suunta huomioidaan eri työvaiheissa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Hakijalle ei ole tullut pölyä koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä. Hakemuksen mukaan tuotantoalueet ovat niin lähellä asutusta, että melutasojen ylitys on mahdollinen lähimpien (60 100 m) kiinteistöjen alueella, jos asiaa ei huomioida työskentelyn aikana. Melua voidaan vähentää jaksottamalla työtä niin, että asutuksen lähellä ei työskennellä tuntikausia yhtäjaksoisesti ja vältetään yöllä työskentelyä. Melu voidaan kokea häiritseväksi ohjearvoja pienemmilläkin meluarvoilla. Hakijalle ei ole tullut melua koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä.
9 Hakija on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta pöly tai melurasitusta. Toiminnalle ei ole tarpeen asettaa sen vuoksi rajoittavia lupamääräyksiä. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Alueella on käyttötarkkailu, mutta ei päästö eikä vaikutustarkkailua. Hakemuksessa on esitetty päästötarkkailun tekemistä kahtena vuonna sulan maan aikana Vuorennevan ja Vierunnevan purkupisteistä. Vastineessa hakija on todennut, että yksi pisimpään tuotannossa olevalla alueella sijaitseva tarkkailuasema on riittävä lähialueiden turvetuotantoalueiden päästöjen ympärivuotisessa tarkkailussa. Lisäksi esitetään vesistötarkkailua Haapaluomassa ja Iso Allasjärvessä. Hakemuksessa hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kalatalous, pöly tai melutarkkailua. Vastineessa hakija on ilmoittanut olevansa valmis tekemään kertaluonteiset pöly ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähempänä tuotantoaluetta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.7. 30.8.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 22.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Alavuden kaupungilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnallissanomissa ja Viiskuntalehdessä 29.7.2004.
10 Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska siitä on vasta teoreettista tietoa. Lohkoille, joille on esitetty pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä, lupa voidaan myöntää. Hakijan tulee esittää ympäristölupavirastolle suunnitelma päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntäminen edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista ympäristökeskuksen ehdottamalla tavalla, koska alueilta tuleva kiintoaine ja ravinnekuorma on varsin huomattava. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Luvan saajan on lisäksi maksettava TE keskukselle vuosittain kalatalousmaksua 8 000 euroa yhdessä Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan tuotantoalueiden kanssa käytettäväksi kalaja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun määritysperusteena on käytetty kiintoaine, humus ja ravinnekuormituksen suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kala ja raputaloudelliseen arvoon. Jos hakija tehostaa vesiensuojelua tai tuotantopinta ala vähenee, maksua voidaan pienentää kuormituksen suhteessa. Lupaehdot on tarkistettava ja ajankohta on sovitettava yhteen muiden samalla alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa edellyttäen, että kaikille tuotantolohkoille rakennetaan virtaamansäätöpadot. Vuorennevalle on rakennettava 10,5 ha:n ruokohelpikenttä ja laskuojien 2 ja 3 kuivatusvesien käsittelyä on tehostettava pintavalutus tai maaperäimeytyskentällä. Vierunnevalla puhdistusta tulee tehostaa esitetyllä pintavalutus tai maaperäimeytyskentällä. Kentät on mitoitettava tuotantoalueen koon mukaisesti. Vesiensuojelurakenteiden riittävyys on tarkastettava ja rakenteet pidettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Rakentaminen sekä ojastojen ja laskeutusaltaiden puhdistaminen tulee tehdä aikana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on esitettävä päästö ja vesistötarkkailuohjelmat ja tuotannon jälkeiselle ajalle on tehtävä jälkitarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Valumavesien määrän ja kuormituksen arvioimiseksi on tehtävä virtaamanmittauspadot ja erityisesti tulee tarkkailla vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Kalataloustarkkai
Muistutukset ja mielipiteet 11 luohjelma on tehtävä TE keskuksen hyväksyttäväksi ja siihen tulee sisällyttää vähintään verkkokalastukset Iso Allasjärvellä ja sähkökalastukset Haapaluomassa ja Teeriluomassa. Ottaen huomioon lähimpien kiinteistöjen etäisyyden tuotantoalueesta aiheutuvat pöly ja meluhaitat tulee selvittää kertaluonteisesti luotettavin mittauksin jokaisen tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevan vapaa ajan ja vakituistesti asutun kiinteistön kohdalta. Selvitykset tulee toimittaa vuoden 2005 tuotantokauden aikana. 4) Alavuden kaupunki on todennut, että hankealueen turvetuotannolla on huomattava työllistävä ja energiataloudellinen merkitys, joten tuotannon jatkuminen on tärkeää. Ympäristölautakunta antaa erikseen lausunnon kuivatusvesistä, tarkkailuista sekä pöly ja meluhaitoista. 5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että esitetyt vesiensuojelurakenteet (virtaamansäätöpadot, Vuorennevan kasvillisuuskenttä ja osalla Vierunnevaa maaperäimeytyskenttä) ovat tarpeen vesistöjen virkistyskäytön ja veden laadun turvaamiseksi. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain eri jokiin tulevan kuormituksen tarkkailemiseksi. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskenttien tehoa seurata. Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja joko kaksoisvaippasäiliöita tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Öljyiset maat tulee poistaa öljyn varastopaikoilta. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Tehdyssä tarkastuksessa alue oli siisti. Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Jälkikäyttöratkaisut tulisi tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Vuositarkkailuraportit on toimitettava ympäristölautakunnalle. 6) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa, jos suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet toteutetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotannon ajan. Iso Allasjärveen tulee esittää kalataloudellinen tark
12 kailuohjelma TE keskuksen hyväksyttäväksi ja vesistötarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 7) AA (Siltala RN:o 14:6) on huomauttanut, että hänen tilaansa kuuluva 2 ha:n alue on poistunut Vierunnevan tuotannosta. Hän esittää, että sen rajoille kaivettaisiin ojat, jotta tilan alue erottuu tuotantoalueesta. 8) BB (Teeriluoma RN:ot 9:7, 9:5 ja 9:9) on todennut, että Vuorennevan laskuojan 2, jonka virtaus on käännetty Teeriluomaan, kuuluu laskea Vuorennevanlaskuun ja siitä Iso Allasjärveen. Nykyinen lasku aiheuttaa ylimääräisen tulvan alavalla tilalla. Hakijan vastine Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Vuorennevan kasvillisuuskentän ulkopuolelle jäävät alueet ovat pääsääntöisesti hajallaan ja poistumassa tuotannosta 10 vuoden sisällä. Kasvillisuuskenttien rakentaminen vaatisi vähintään kolmen pumppaamon rakentamisen, mikä tekisi hankkeesta kannattamattoman. Vierunnevan korkeussuhteet selvitetään kesän 2005 aikana ja sen perusteella arvioidaan mahdollisuudet keskitettyyn pintavalutukseen. Tältä osin hakijalle voidaan asettaa vesiensuojelun tehostamisen selvittämisvelvoite. Kun poistuvat alueet muodostavat riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia, hakija esittää ympäristölupavirastolle jälkihoitosuunnitelmat. Jälkihoito tulee erottaa jälkikäytöstä. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnosta hakija on viitannut edellä lausumaansa. Vesiensuojelun tehostamisesitykset kohdistuvat alueille, joilla tuotanto kestää pisimpään, vuosiin 2010 ja 2015 saakka. Hakemusselvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset ulottuvat Teeriluomaan, Haapaluomaan ja vähäisempinä Iso Allasjärveen eivät Ahvenjokeen, Nurmonjokeen ja Lapuanjokeen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksua aiheettomana ja paljoksunut sen määrää. Tarkkailusta ei ole ollut huomauttamista. Alavuden kaupungin ja ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on viitannut vesiensuojelun osalta ympäristökeskuksen kohdalla lausumaansa. Yksi ympärivuotinen, pisimpään tuotannossa olevalla alueella sijaitseva tarkkailuasema on riittävä ja sen tarkkailussa noudatettaisiin hakijan yhteistarkkailun ohjelmaa. Vesistötarkkailu tehdään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö ja päästötarkkailusta päätetään lupapäätöksessä. Kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla eikä sen tarvitse huomioida paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen huomautuksia tarkkailutavoista tai menetelmistä. Länsi Suomen ympäristökeskus ei nähnyt syitä pöly ja melutarkkailuun. Hakija on valmis tekemään kertaluonteiset pöly ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähempänä tuotantoaluetta. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että kasvillisuuden poisto laskuojista ei ole
13 tarkoituksenmukainen ja mielekäs toimenpide. Tarkkailujen osalta viitataan edellä lausuttuun. Pintavalutuskenttien toimintaa ei ole tarpeen seurata jokaisella kentällä, vaan seurannassa voi olla yksi edustava kenttä. Jälkikäytön ja hoidon osalta viitataan edellä lausuttuun. Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksesta ei ole ollut huomauttamista. AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että hakija kaivaa reunaojan Vierunnevan kyseiselle osalle ennen tuotannon aloittamista tuotannosta poistuneen osan ja tuotantoalueen väliin. BB:n muistutuksesta hakija on todennut, että Vuorennevan laskuoja 2 virtaa Iso Allasjärveen. Muistuttaja todennäköisesti tarkoittaa, että Vuorennevan laskuojan 1 vesien kuuluisi virrata Teeriluoman sijasta Vuorennevanlaskua pitkin Iso Allasjärveen. Laskuojan 1 nykyinen virtaussuunta on luonnollinen ja alkuperäinen. Vuorennevan pohjoisosan kuivatus ei ole mahdollista Vuorennevanlaskun kautta, koska alue on yli 3 m alempana kuin Vuorennevanlaskun purkupiste. Muistuttajan tilan kohdalla virtaa huomattava määrä myös muita kuin turvetuotantoalueen vesiä. Hakija on valmis osallistumaan ojanperkaukseen vaikutusaluettaan vastaavalla osuudella. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 24.8.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, jossa todettiin, että hakija selvittää Vuorennevan laskuojan 1 kuivatusvesille tehtävän kasvillisuuskentän laajentamismahdollisuuksia. Kenttää voidaan ehkä laajentaa pohjoiseen. Vuorennevan pohjoisimmassa osassa on vierekkäin käytössä olevia ja poistettuja lohkoja. Alue on käytössä muutamia vuosia, eikä hakija pitänyt järkevänä tai mahdollisena tehostaa vesienkäsittelyä. Laskuojaa oli perattu edellisenä talvena. Vierunnevan alue on ollut poissa tuotannosta viime vuodet. Alueella on kesällä 2005 tehty mittauksia mahdollisuuksista johtaa vedet yhdelle pintavalutuskentälle. Hakija lupasi toimittaa tiedot ja mahdolliset vesienjohtamisen muutokset ympäristölupavirastoon. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINNÄT Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät 1.1.2005 Seinäjoen kaupungiksi. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 160/2006/4, 161/2006/4, 162/2006/4 ja 163/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Riihinevan, Haapanevan, Vehkanevan ja Paalunevan turvetuotantoon Alavuden ja Seinäjoen kaupungeissa.
14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Vuorenneva Vierunnevan turvetuotantoon Alavuden ja Seinäjoen kaupungeissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 486 ha:n hankealuetta Vuorennevalla ja 24 ha:n hankealuetta Vierunnevalla. Vuorennevan lupa on määräaikainen. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee Vierunnevan turvetuotantoa lohkoilla, joiden vedet johdettaisiin laskuojiin 2 ja 3 (23,25 ha ja 10,61 ha). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa Vuorennevalla enintään 253 ha:n alueelta. Kasvittuneita alueita ei kuitenkaan saa ottaa enää tuotantoon laskeutusaltaiden A2 ja A9 valuma alueita lukuun ottamatta. Vierunnevalla turvetta saadaan ottaa enintään 23 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Vuorennevan laskeutusaltaiden A2 ja A9 valumaalueiden kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti kasvillisuuskentän kautta. Vierunnevan laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskenttänä voidaan käyttää ojitettua aluetta, mutta ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
15 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vierunnevan vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokentän ottamista tuotantoon ja Vuorennevan kasvillisuuskenttä on otettava käyttöön vuonna 2008. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.7.2007 mennessä. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Imuvaunujen on oltava toisioerottimella varustettuja. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.
16 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuk
17 sen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta Vuorennevan lähimpien asuinkiinteistöjen alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 200 euroa ja vuodesta 2011 alkaen 750 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
18 Luvan saajan on tehtävä 31.12.2009 mennessä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma niiden alueiden jälkihoidosta, joilla lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Vuorenneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä tuotannossa olevilla alueilla on pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä, jos pintavalutukseen ei ole mahdollisuuksia. Hakijan esittämä kasvillisuuskenttä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Alueilla, joiden kuivatusvesille hakija ei ole esittänyt tehostettua käsittelyä, lupa on myönnetty vain lyhyeksi ajaksi. Vesiin tulevien päästöjen ja pölyhaittojen vähentämiseksi alueiden jälkihoito on käynnistettävä nopeasti eikä aluetta voida pitää tuotannossa tai tukialueena. Sen vuoksi jo kasvittuneita alueita, joilta tuotettaisiin turvetta vain muutama vuosi ei ole tarkoituksenmukaista ottaa enää tuotantoon. Suurimmalla osalla nyt rajattua aluetta hakija on arvioinut tuotannon loppuvan vuosina 2008 2010. Laskuojien 2 ja 3 kuivatusvesien johtamista ilman tehostettua vesienkäsittelyä ei voida hyväksyä luvassa määrättyä pidempään, koska Iso Allasjärvi, johon kuivatusvedet johdetaan, on matala ja sen veden laatu on vain välttävä. Järvellä on merkittävää virkistyskäyttöä ja sen vedessä on talvisin hapen vajausta ja ajoittain happikatoja. Vierunnevan alueesta vain pieni osa on ollut viime vuosina turvetuotannossa ja alue on kasvittunut. Lupa on myönnetty alueelle, jolle hakija on esittänyt parasta käyttökelpoista tekniikkaa olevan vesienkäsittelyn. Muilla alueilla virtaamansäätö ei näin pitkäaikaisessa toiminnassa ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pois rajattuun alueeseen sisältyvät myös lohkot, jotka sijaitsevat niin lähellä asutusta ja avoimessa maastossa suhteessa lähiasutukseen, että turvetuotannon uudelleen aloittaminen aiheuttaisi kohtuutonta pöly ja melurasitusta lähiasukkaille. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Vuorenneva Vierunnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo
Lupamääräysten perustelut 19 suhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista tai sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Virtaamansäätö tehostaa pintavalutuskentän toimintaa ja sen vuoksi on tarpeen myös Vierunnevalla. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon luparatkaisussa ja jälkihoitosuunnitelmasta lupamääräyksessä 17). Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon ratkaisussa sekä tarkkailu ja kalatalousmaksuvaatimukset lupamääräyksissä 14) ja 16). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Alavuden kaupunki on korostanut hankkeen työllistävää ja energiataloudellista merkitystä. Ympäristölupavirasto toteaa, että ratkaisulla
20 turvataan turvetuotannon harjoittaminen siltä osin kuin se ei aiheuta vahinkoa ympäristölle tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Jätteitä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 13) ja 14). Meluohjetasot on määrätty lupamääräyksessä 7). Jälkikäytöstä ympäristölupavirasto ei voi antaa määräyksiä, mutta jälkihoidosta on lupamääräys 17). Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 14). Hakija on vastineessa ilmoittanut tekevänsä ojituksen, jolla AA:n omistama alue erotetaan Vierunnevan tuotantoalueesta. BB:n vaatimuksesta Vuorennevan laskuojan 1 virtaussuunnasta ympäristölupavirasto toteaa, että laskuojan virtaussuuntaa ei ole perusteltua syytä muuttaa Iso Allasjärveen. Muutos olisi vaikea toteuttaa eikä järveen tulevaa kuormitusta pidä lisätä. Virtaamat tulevat tasoittumaan virtaamansäädön toteuttamisen myötä ja luvan saajalla on velvollisuus lupamääräyksen 15) mukaisesti osallistua laskuojien kunnossapitoon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on Vuorennevan osalta voimassa 31.12.2010 saakka lukuun ottamatta lohkoja, joiden vedet johdetaan kasvillisuuskentälle (laskeutusaltaiden A2 ja A9 valuma alueet), joilla lupa on voimassa 31.12.2016 saakka. Vierunnevan osalta lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.9.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle Vierunnevan osalta hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku
21 vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 4 590 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.
22 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta