RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS AUTION LEIRIKESKUS

RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS AUTION LEIRIKESKUS

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 2(13) Kohde: Tilaaja: Tutkittava rakennus: Aution leirikeskus Autiontie 208 34600 Ruovesi Ruoveden seurakunta Talouspäällikkö Lilli Ruusila Honkalantie 8 34600 Ruovesi Tutkimuksen kohteena ollut rakennus on rakennettu 1980-luvun alussa. Rakennuksen ylempi kerros on pääosin puurakenteinen. Rakennuksen perustukset ovat teräsbetonirakenteisia. Pohjakerroksen rakenteet ovat pääosin tiili- ja betonirakenteita. Rakennuksen alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Yläpohjan ja vesikaton rakenteet ovat puurakenteita. Yläpohja on mineraalivillaeristeinen ja vesikatteena on kuitusementtikate. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänä on pääosin koneellinen poisto. Osassa ylemmän kerroksen tiloja on koneellinen tulopoistojärjestelmä. Korvausilmaventtiileitä on rakennuksessa melko vähän. Tutkimus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kiinteistön rakenteiden kuntoa kosteusteknisen toiminnan sekä sisäilman kannalta. Osalla rakennuksen käyttäjistä on havaittu oireilua, jonka on epäilty johtuvan rakennuksen sisäilmasta. Oireiluepäilyt kohdistuvat saatujen tietojen mukaan suurimmalta osin rakennuksen pohjakerrokseen. Kuntotutkimusta kohdistettiin koko rakennukseen, keskittyen kuitenkin pääasiassa rakennuksen pohjakerrokseen. Tutkimusta suoritettiin pääpiirteittäin seuraavasti: - Saatavilla oleviin asiakirjoihin tutustuminen. Käytettävissä olevia asiakirjoja olivat mm. o Osa rakennuspiirustuksista sekä osa rakennusselostuksesta. - Rakennuksen sisätilojen tarkastus aistinvaraisesti sekä lähes koko rakennuksen kartoitus pintakosteudentunnistimella. - Pistokoeluontoiset kosteusmittaukset rakenteista (arvioi- R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 3(13) Havainnot: duilta riskikohdilta). - Tarpeellisiksi katsotut rakenteiden avaukset ja havainnointi avausten kohdalta. - Tarpeen mukaan materiaalinäytteet avausten kohdalta. Kuntotutkimuksen kenttätyöt suoritettiin 18.7.2017. Tutkimuksessa käytettiin apuna pintakosteudentunnistimia Exotek MC-160SA, puunkosteusmittaria Tramex Compact, kosteusmittalaitetta Vaisala HMI41/mittapäätä HMP42, paine-eromittari Testo 435-4 sekä digitaalikameraa ja käsityökaluja. Tutkimuksen suorittivat Tommi Silvasti ja Anton Peltonen Raksystems Insinööritoimisto Oy:sta. Tutkimuksessa oli mukana seurakuntamestari Toni Rantanen, jolta saatiin lisätietoa mm. rakennuksesta ja epäillyistä oireiluista sekä oireiluepäilyjen esiintymispaikoista. Tutkimuksen aikana otettiin 2 kpl materiaalinäytteitä (mikrobinäyte) sekä 1 kpl FLEC-näytteitä (materiaalinäyte) rakennuksen rakenteisiin tehtyjen rakenteiden avausten kohdalta. Lähtötietomateriaalien tarkastelu: - Käytettävissä olleiden dokumenttien perusteella rakennuksessa ei ole varsinaisia riskirakenteita. Merkittävintä kosteusvaurioriskiä voidaan arvioida kohdistuvan: o Ulkoseinän mineraalivillaeristeen alaosaan verhomuurauksen takana rakennuksen pohjakerroksessa. o Maanvaraisessa betonilaatassa olevaan sitkeään suojapaperiin etenkin märkätilojen kohdalla sekä mahdollisten kosteusvaurioiden kohdalla (pääasiassa pohjakerroksessa). o Pohjakerroksen muovimattoihin. Rakennuksen ulkopuoli: - Rakennuksen ulkopuolella ei havaittu eikä tietoon tullut viitteitä kosteusvaurioista. Saadun tiedon mukaan rakennuksen itäpäädyssä eteläpuolen julkisivulla on sokkelin vedeneristyksen puutteesta johtuen ollut paikallinen kosteusvaurio rakennuksen käytön aikana. Sokkelin vedeneristyksen puutteet kyseisellä kohdalla on korjattu. - Sokkelin vedeneristys on pääosiltaan alkuperäinen ja teknisen R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 4(13) Sisätilat: käyttöikänsä lopulla. Pohjakerros: - Rakennuksen pohjakerroksessa oli havaittavissa hieman hajua, jota voitaneen kuvata kostuneen betonirakenteen tyyppisenä hajuna. - Aistinvaraisesti ei rakennuksen rakenteissa ollut havaittavissa viitteitä suuremmista kosteusvaurioista. Pesutilojen vastaisella seinällä pohjakerroksessa oli havaittavissa kosteusjälkiä ja kyseisellä kohdalla on hiljattain ollut kosteusvaurio. - Pohjakerros kartoitettiin kokonaisuudessaan pintakosteudentunnistimella. Viitteitä rakenteissa olevasta kosteudesta havaittiin ainoastaan pesutilojen paikallisen kosteusvaurion kohdalla, jossa rakenne oli selvästi edelleen kostea. - Pohjakerroksen muovimattojen alta tehtiin viiltomittaus kolmesta eri kohdasta. Mittaukset tehtiin seuraavasti: o Kaakkoispuolen kulmassa olevasta makuuhuoneesta RH 81,6 %. o Koillispuolen kulmassa olevasta pukuhuoneesta RH 77,8 %. o Siivouskomeron vieressä olevasta pukuhuoneesta RH 80,3 %. - Kaakkoispuolen kulmassa olevan makuuhuoneen lattian muovimattoon arvioitiin kohdistuvan merkittävintä vaurioriskiä ja kyseiseltä kohdalta otettiin muovimatosta materiaalinäyte (mikrobinäyte) sekä FLEC-näyte laboratoriotutkimuksia varten. - Otetussa mikrobinäytteessä oli havaittavissa mikrobikasvusto muovimaton alla. - FLEC-näytteessä oli havaittavissa suuri määrä 2-etyyliheksanolia, joka on muovimaton vaurioita ilmaiseva yhdiste. 2-etyyliheksanoli voi aiheuttaa oireilua rakennuksen käyttäjillä. - Myös muiden muovimattojen viiltomittausten perusteella voidaan muovimattoihin arvioida kohdistuvan vaurioitumisriskiä. - Pohjakerroksen ulkoseinän verhomuurauksen alaosaan tehtiin rakenteen avaus kohdalle, johon on saadun tiedon mukaan aiemmin aiheutunut kosteusvaurio ulkopuolen sokkelin vedeneristyksen puutteesta johtuen. Avauksen kohdalla ei havaittu poikkeavia hajuja tai muita viitteitä vaurioista. Kyseisellä kohdalla eristetilan kosteudeksi mitattiin RH 70,4 %. Akuuttia vaurioitumisriskiä ei R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 5(13) havaittu, mutta kohdalta otettiin materiaalinäyte (mikrobinäyte) laboratoriotutkimuksia varten vaurioiden poissulkemiseksi. - Materiaalinäytteessä ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. - Ulkoseinärakenne kyseisellä kohdalla on rakennepiirustusten mukaan ulkoa sisälle päin: o Tiivistetty sora o Kaksinkertainen kosteudeneristys o Teräsbetoniseinä o Mineraalivilla 100 mm o Verhomuuraus 75 mm o Sisäpuolen pintakäsittely - Havaintojen perusteella rakenne sisäpuolelta teräsbetoniseinään asti on suunnitelmien mukainen. - Verhomuurauksen alaosaan tehtiin vielä reikäporaus kuivaushuoneeseen. Eristetilan kosteudeksi kyseisellä kohdalla mitattiin RH 68,2 %. Kyseisellä kohdalla ei havaittu akuuttia vaurioitumisriskiä, mutta poratun reiän kautta oli havaittavissa maakellarimaista hajua, jota voidaan pitää viitteenä rakenteessa olevasta kosteusvauriosta. On huomattava, että maakellarimaisen hajun aiheuttaja voi olla rakenteen eri kohdassa ja haju kulkeutuu poratun reiän kohdalle eristetilassa. - Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenteen avaus kulmahuoneen viereiseen makuuhuoneeseen. Avauskohdalla ei alapohjarakenteessa havaittu merkittäviä viitteitä vaurioista. - Rakennepiirustusten mukaan alapohjarakenne alhaalta ylöspäin on: o Tiivistetty sora >200 mm o EPS-levy 100 mm o Sitkeä suojapaperi o Teräsbetonilaatta 70 mm o Pintamateriaali (tutkitussa tilassa muovimatto) - Havaintojen perusteella rakenne on suunnitelmien mukainen. EPS-eristeen kosteudeksi mitattiin RH 63,4 %. Akuuttia vaurioitumisriskiä ei havaittu. - Märkätilojen pintarakenteet ovat ikääntyneitä ja pesuhuoneen ikääntyneistä pintarakenteista johtuen on rakenteisiin jo aiheutunut kosteusvaurioita. - Sisätilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin pohjakerroksen ulko-oven kautta. Paine-ero hetkellisen mittauksen aikana vaihteli 6-12 Pa:n välillä rakennuksen ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 6(13) Ylempi kerros: - Rakennuksen ylemmässä kerroksessa ei tutkimuksen aikana havaittu poikkeavia hajuja tai muita merkittäviä viitteitä sisäilmassa olevista epäpuhtauksista. - Viitteitä rakenteissa olevista vaurioista ei havaittu. - Pintakosteudentunnistimella ei havaittu viitteitä rakenteissa olevasta kosteudesta. - Ylemmän kerroksen salin seinään tehtiin rakenteen avaus rakennuksen lounaispuolen kulmaan. - Rakennepiirustusten mukaan rakennekerrokset kyseisellä kohdalla ulkoa sisälle päin ovat: o Vuorilaudoitus o Naulausrimat 22 mm o Tuulensuojalevy 12 mm o Puukoolaus 50 mm o Puurunko 125 mm o Muovikalvo o Sisäpuolen verhous (avauskohdalla kivilevy n. 10 mm) - Rakenteen avaus tehtiin vain runkoon asti. Rakennekerrokset sisäpuolelta runkoon asti ovat suunnitelmien mukaiset. - Avauksen kohdalla ei havaittu poikkeavia hajuja tai muita viitteitä vaurioista. Puunkosteusmittarilla mitattiin alapuun kosteudeksi n. 9 painoprosenttia. Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH 57,0 %. Vaurioitumisriskiä ei havaittu. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 7(13) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 8(13) 1. Viiltomittaus muovimaton alta, FLEC-näyte ja mikrobinäyte. 2. Rakenteen avaus ulkoseinärakenteeseen, kosteusmittaus eristetilasta ja mikrobinäyte. 3. Rakenteen avaus alapohjarakenteeseen ja kosteusmittaus eristekerroksesta. 4. Poraus verhomuuraukseen ja kosteusmittaus eristetilasta. 5. Viiltomittaukset muovimaton alta. 6. Pintakosteudentunnistimella havaittu kostea kohta seinässä. Lattiarakenne todennäköisesti kostunut ainakin ympyröidyltä alueelta. 7. Rakenteen avaus ulkoseinärakenteeseen, kosteusmittaus eristetilasta ja puurakenteiden kosteusmittaus. Materiaalinäytteiden tulokset: - Verhomuurauksen takaa eristetilasta otetussa materiaalinäytteessä ei havaittu mikrobikasvustoja. - Pohjakerroksen makuuhuoneen lattian muovimaton alla havaittiin Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittävä mikrobikasvusto. - Pohjakerroksen lattian muovimaton FLEC-näytteessä havaittiin 2- etyyliheksanolia. Johtopäätökset: - Rakennuksen ylemmän kerroksen rakenteiden osalla ei havaittu merkittävää vaurioriskiä tai viitteitä vaurioista. Tarvetta toimenpiteille ylemmän kerroksen osalla ei havaittu. - Tehtyjen tutkimusten perusteella rakennuksen pohjakerroksen rakenteisiin on kohdistunut vaurioitumisriskiä ja rakenteisiin on päässyt aiheutumaan vaurioita, jotka voivat aiheuttaa rakennuksen sisäilmaan epäpuhtauksia. - Muovimatosta otetussa FLEC-näytteessä havaittiin paljon 2- etyyliheksanolia, joka voi aiheuttaa rakennuksen käyttäjille oireilua. Myös muovimaton alla oleva mikrobikasvusto voi tuottaa sisäilmaan epäpuhtauksia. Tehtyjen kosteusmittausten perusteella vaurioitumisriskiä voi kohdistua muidenkin pohjakerroksen muovimattojen osalle. - Ikääntyneistä märkätilojen pintarakenteista aiheutuu vaurioitumisriskiä rakenteille. - Maanvaraisessa laatassa olevaan rakennuspaperiin voidaan arvioida kohdistuvan vaurioriskiä etenkin märkätilojen osalla. Epäpuhtauksien kulkeutuminen betonilaatan alta sisätiloihin on kuitenkin epätodennäköistä. - Kuivaushuoneen verhomuurauksen takaa havaittua maakellarimaista hajua voidaan pitää viitteenä rakenteessa olevasta vauriosta. Makuuhuoneen seinään tehdyn rakenteen avauksen koh- R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 9(13) dalla ei kuitenkaan havaittu viitteitä vaurioista, joten on mahdollista, että kuivaushuoneen kohdalla on paikallinen vaurio rakenteessa. - Rakennuksen suurehko alipaineisuus lisää rakenteista sisäilmaan tulevien ilmavuotojen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen riskiä. Toimenpide-ehdotukset: - Rakennuksen ylemmän kerroksen osalla ei havaittu tarvetta toimenpiteille. - Rakennuksen pohjakerroksen rakenteille suositellaan tehtävän vähintään seuraavat toimenpiteet: o Kaikkien pohjakerroksen muovimattojen uusiminen. Tarpeen mukaan betonilaatan hionta- ja kapselointityöt. o Märkätilojen pintarakenteiden uusiminen sekä märkätilojen maanvaraisen laatan rakenteen uusiminen vanhasta vedeneristeestä ylöspäin. o Käytävän asbestia sisältävän vinyylilaatan poistaminen (pintarakenteen uusiminen) sekä maanvaraisen lattiarakenteen kunnon tarkastaminen vesivuodon kohdalla rakennetta avaamalla. o Kuivaushuoneen kohdalla ulkoseinän verhomuurauksen purkaminen, rakenteen kunnon tarkastaminen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tarpeen mukaan tulee purkutyötä laajentaa muiden tilojen osalle. - Rakennuksen ulkopuolella on suositeltavaa tehdä sokkelin vedeneristyksen ja salaojajärjestelmän uusiminen vähintään rakennuksen kaksikerroksisella osalla. - Rakennuksen sisätiloihin tulee lisätä korvausilmaventtiileitä, jotta korvausilman saanti sisätiloihin on hallitumpaa. Rakennus tulee saattaa vähemmän alipaineiseksi ilmanvaihtoa säätämällä. - Rakennuksen pohjakerroksen osalla voidaan rakenteiden kuntoa selvittää haluttaessa tarkemmin lisätutkimuksilla. Tarvetta lisätutkimuksille ei kuitenkaan arvioida olevan vaan rakenteiden kuntoa ja vaurioiden laajuutta tulee arvioida tarkemmin korjaustöiden yhteydessä. - Korjaustyöt vaativat erillisen korjaustyösuunnittelun ja korjaustöiden laajuutta tulee arvioida tarkemmin näiden edetessä. Liitteet: 9 kuvaa kohteesta Laboratoriotutkimusraportti, Turun Yliopiston laboratorio Laboratoriotutkimusraportti, Ositum Oy R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 10(13) Tampereella 12.8.2017 RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Tommi Silvasti, RI Rakennetekninen asiantuntija Gsm 030 670 5625 Tsto 030 670 5500 E-mail tommi.silvasti@raksystems.fi Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere www.raksystems.fi R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11(13) Kuva 1. Kosteutta havaittavissa rakenteessa vesivuodon kohdalla käytävällä. Kuva 2. Viiltomittausta muovimaton alta. Kuva 3. Kuvaa maanvaraisen laatan rakenteen avauksen kohdalta. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 12(13) Kuva 4. Kostunut alue käytävällä. Kuva 5. Kosteusmittausta verhomuurauksen takaa makuuhuoneen kohdalta. Rakenteessa ei havaittu kosteutta tai viitteitä vaurioista. Kuva 6. Kuvaa rakenteen avauksesta ylemmän kerroksen ulkoseinään. Rakenteessa ei havaittu kosteutta tai viitteitä vaurioista. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 13(13) Kuva 7. Märkätilojen pintarakenteet ovat ikääntyneitä ja ne tulisi uusia. Maanvaraisen laatan rakenne tulisi märkätilojen osalla uusia vanhasta vedeneristeestä lähtien. Kuva 8. Kuvaa kuivaushuoneen verhomuurauksen eristetilan kosteusmittauksesta. Porareiän kautta oli havaittavissa maakellarimaista hajua. Verhomuuraus tulisi purkaa ja rakenne uusia vähintään kyseiseltä alueelta. Kuva 9. Pohjakerroksen muovimattoihin kohdistuu vaurioriskiä ja ne suositellaan uusittavan. Betonirakenteen riittävästä kuivuudesta tulee varmistua ennen uudelleen pinnoitusta. Tarpeen mukaan tulee maanvaraisen laatan pinta hioa ja kapseloida. R A K S Y S T E M S I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O OY Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere puh. 030 670 5500 www.raksystems.fi KUNTOARVIOT * KUNTOTUTKIMUKSET * KORJAUSSUUNNITELMAT * VALVONTA

PC-pohja: Pessi, 2015 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennussarjaviljely Raksystems insinööritoimisto Oy/Tommi Silvasti Haarlankatu 4 E, 33230 Tampere verkkolaskuna, viite: Aution Leirikeskus / Silvasti tommi.silvasti@raksystems.fi (1 /7; liiteosa 2 ss.) AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 Sisältö: materiaalinäytteitä 2 kpl (analyysi: laimennussarjaviljely, THG, M2 ja DG-18-elatusalustat) Tiedot näytteenotosta: Kohde: Aution Leirikeskus Näytteenottaja: Raksystems insinööritoimisto Oy/Tommi Silvasti Näytteenottopvm: 18.7.2017, näytteet saapuneet 20.7.2017 Näytteet: Lab. tunniste Näyte 1. Pohjakerros, ulkoseinän eristetilan alaosa (mineraalivilla) (Aå264) Näyte 2. Pohjakerroksen muovimatto (muovimatto, liima) (Aå265) Analyysi: Menetelmä: Materiaalinäytteen laimennussarjaviljely. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, ohje 8/2016), STM:n Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) ohjeistusta. Mikrobien viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan pmy/g (pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Muissa kuin pitoisuuden laskemiseen käytetyissä maljoissa havaitut sienisuvut ja -lajit merkitään +. Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Viljelypvm: Analysoijat: 20.7.2017 /VK Sirkku Häkkilä, Anna-Mari Pessi, Satu Saaranen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 2/7 (liite 2 ss.) Tulokset: (Aå264) Näyte 1. Pohjakerros, ulkoseinän eristetilan alaosa (mineraalivilla) Havaintoraja: 135 pmy/g (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): pmy/g alle havaintorajan Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *ª: alle havaintorajan Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus (M2 -elatusalusta): alle havaintorajan Sienilajisto lajit tyhjä Sa - Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus (DG-18 -elatusalusta): 270 Sienilajisto lajit tyhjä Sa Homesienet: Aspergillus ryhmä Restricti * 270 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näytteen aktinomykeetti- sekä kokonaisbakteeripitoisuudet alittivat havaintorajan. Näytteen sienipitoisuudet olivat matalia (<5000 pmy/g) eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytekohtaiset huomiot Näytteestä ei ole tehty suoramikroskopointia, koska se ei ollut näytemateriaalin puolesta mielekästä. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 3/7 (liite 2 ss.) Tulokset: (Aå265) Näyte 2. Pohjakerroksen muovimatto (muovimatto, liima) Havaintoraja: 45 pmy/g (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): pmy/g alle havaintorajan Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *ª: alle havaintorajan Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus (M2 -elatusalusta): alle havaintorajan Sienilajisto lajit tyhjä Sa - Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus (DG-18 -elatusalusta): 15 000 Sienilajisto lajit tyhjä Sa Homesienet: Aspergillus ryhmä Restricti * 15 000 Cladosporium + * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Näytteessä on mikrobikasvusto (sienikasvusto). Näytteen kserofiilisten sienten kokonaispitoisuus ylitti 10000 pmy/g ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteen aktinomykeetti- sekä kokonaisbakteeripitoisuudet alittivat havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 4/7 (liite 2 ss.) Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen näytteittäin Näyte 1. (Aå264) Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näyte 2. (Aå265) Näytteessä on mikrobikasvusto. Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Terveyshaittaa osoittavan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään analyyseillä varmistettua mikrobikasvua tai korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota rakennuksen sisäpinnalla tai sisäpuolisessa rakenteessa. Toimenpideraja ylittyy myös mikäli sisätiloissa oleva voi altistua muussa rakenteessa tai tilassa olevalle mikrobikasvulle. (STM:n asetus 545/2015) Terveyshaitan arvioinnissa tilaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. (STM:n asetus 545/2015) Rajaus: Lämmöneristeissä, jotka ovat kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ei voida suoraan soveltaa tämän raportin tulkinnassa käytettyjä toimenpiderajoja. (Valvira, ohje 8/2016) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Turussa 3.8.2017 Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 5/7 (liite 2 ss.) Liiteosa: RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET MENETELMÄ Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta perustuu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeeseen (Valviran ohje 8/2016) sekä Sosiaali - ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sitä soveltavassa Asumisterveysoppaassa (2009) esitettyihin ohjeisiin. Mikrobikasvu todetaan rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarjaviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Mikrobitulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun, homesienien osalta suku/lajitason tunnistukseen. Bakteereista tyypitetään ainoastaan aktinomykeetit eli sädesienet ryhmänä. Laimennusviljely Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Näytteeseen lisätään laimennusliuosta ja näytesuspensiosta tehdään laimennussarja. Kustakin laimennoksesta viljellään 2 rinnakkaista toistoa. Tulos ilmoitetaan pmy/g (pesäkkeen muodostava yksikkö, englanniksi cfu; colony forming unit). Muissa kuin pitoisuuden laskemiseen käytetyissä maljoissa havaitut sienisuvut ja -lajit merkitään +. Käytetyt elatusalustat ja kasvatusolosuhteet (Asumisterveysohje 2003, Valviran ohje 8/2016): Käytetyt elatusalustat on esitetty taulukossa 1. Kasvatuslämpötilana käytetään 25±3 C ja kasvatusaikoina seuraavasti: kokonaisbakteeri- ja sienipesäkemäärien laskenta 7 vrk, sienten määritys 7-14 vrk sekä aktinomykeettien tyypitys 14 vrk; mikäli näyte tulkitaan vaurioituneeksi jo aiemmassa vaiheessa, voidaan bakteeriviljelyjen kasvatus keskeyttää. Taulukko 1. Analyysissä käytetyt elatusalustat Alusta ja lyhenne alustalla kasvavat mikrobit Tryptoni-hiivauuteglukoosialusta, THG aktinomykeetti- eli sädesienibakteerit ja muut bakteerit 2 % mallasuutealusta, M2 hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit Dikloranglyseroli-18-alusta, DG-18 kserofiiliset sienet; ko. sienet kasvavat muita sieniä kuivemmissa olosuhteissa; materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw = 60 80 TULKINNAN PERUSTEET Nk. asumisterveysasetuksen (STM:n asetus 545/2015) mukaan terveyshaittaa osoittavan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Viranomaisen tekemässä terveyshaitan arvioinnissa tilaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Toimenpiderajat (Valviran ohje 8/2016) Toimenpiderajan katsotaan ylittyvän eli rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen sienten kokonaispitoisuus on vähintään 10000 pmy/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 pmy/g. Pienempien sienipitoisuuksien (5000-10000 pmy/g) katsotaan viittaavan mikrobikasvustoon, mikäli näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita (taulukko 2) tai sienilajisto on epätavallisen yksipuolinen. Löydöksen viitatessa mikrobikasvustoon, mikrobikasvuston mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 Näytteen bakteeripitoisuus 100000 pmy/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Pelkkä suuri bakteeripitoisuus (muut kuin aktinomykeetit) voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaaliin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Jos rakennusmateriaalinäytteen sienipitoisuus on alle määritysrajan tai näytteessä havaitaan vain yksittäisiä pesäkkeitä, kyseessä voi olla vaurioitumaton näyte tai kuivunut kasvusto. Tällainen näyte voidaan suoramikroskopoida, jolloin voidaan mahdollisesti havaita kuolleen ja kuivuneen kasvuston esiintyminen; mikroskopoidessa havaittu sienirihmasto voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Laboratorio tekee näytteen suoramikroskopoinnin erillisestä tilauksesta. Suoramikroskopointi voidaan tehdä luotettavasti vain kovilta materiaaleilta, kuten puu. Näytekohtaisessa tulosten tulkinnassa otetaan huomioon menetelmän tekninen mittausepävarmuus ja muut tuloksen luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Epävarmuutta lisäävät seikat ilmoitetaan näytekohtaisessa tulkinnassa. Kosteusvauriota indikoiva lajisto ja toksiset mikrobiryhmät Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Testausselosteessa kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa (2009) on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla ympäristöolosuhteiden niin salliessa. Testausselosteessa tämä lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-merkillä. 6/7 (liite 2 ss.) Taulukko 1. Testausselosteen tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreina käytetyt mikrobiryhmät (Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, 2016. mukaisesti) ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on tuloksissa yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Asumisterveysoppaassa (2009) toksiseksi ryhmäksi määritelty lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-merkillä. Kosteusvaurioindikaattoreina käytetyt mikrobiryhmät Bakteerit: aktinomykeetit ª Homesienet: Acremonium Aspergillus fumigatus ª Aspergillus ochraceus ryhmä ª A. ochraceus ja ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus Restricti ryhmä sisältäen A.penicillioides sekä A. restrictus - lajit Aspergillus sydowii ª Aspergillus terreus Aspergillus Usti ryhmä A.ustus sekä ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus versicolor ª Chaetomium ª sekä suvuton muoto Botryotrichum Engyodontium Eurotium Exophiala Fusarium ª Geomyces Oidiodendron Paecilomyces ª; erikseen laji Paecilomyces variotii ª Phialophora sensu lato useita aiemmin sukuun Phialophora kuuluvia lajeja Scopulariopsis Sphaeropsidales ryhmä; erikseen suku Phoma Stachybotrys ª Trichoderma ª Tritirachium Ulocladium Wallemia Hiivasienet: Sporobolomyces

Testausseloste, materiaalinäytteen laimennussarjaviljely AutionLeirikeskus _LAIM_Raks_180717 7/7 (liite 2 ss.) Rajaukset Yllä mainittuja pitoisuusrajoja ei voida suoraan soveltaa eristemateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa (alapohjarakenteet ja lämmöneristeet). Maaperän tai ulkoilman kanssa suorassa kosketuksessa oleviin lämmöneristeisiin voi kertyä maaperästä tai ulkoilmasta peräisin olevia itiöitä, jotka eivät ole muodostaneet varsinaista kasvustoa lämmöneristeessä. Rakenteiden sisällä olevissa lämmöneristeissä havaittu mikrobikasvu liittyy kuitenkin usein todellisiin, rakennusteknisesti havaittuihin kosteusvaurioihin. Eristemateriaaleissa todettua mikrobikasvua pidetään asetuksen (STM:n asetus 545/2015) mukaisena toimenpiderajan ylityksenä vain silloin, kun rakenteesta on varmistettu ilmayhteys sisätiloihin. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaiset tulkintaohjeet soveltuvat asumis-, oleskelu- tai työpaikkakäytössä oleviin sisätiloihin, joissa ei ole sellaista tuotantoon tai toimintaan liittyvää mikrobilähdettä, jonka vaikutusta ei voida sulkea pois tulosten tulkinnasta. RAKENNUKSESSA ESIINTYVÄN MIKROBIKASVUN MERKITYS Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat voivat altistua. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. (Asumisterveysohje, 2003) LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Ympäristöministeriön koordinoiman Kosteus- ja hometalkoot toimintaohjelman (2010-2015) edelleen ylläpidetyllä sivustolla on luettavissa käytännönläheistä tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakenteista sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä (hometalkoot.fi). Sivuston on koottuna runsaasti aiheeseen liittyviä oppaita ja selvityksiä (hometalkoot.fi/guides), esim. ohje siivouksesta ja irtaimiston puhdistukseen homevauriokorjausten jälkeen (Työterveyslaitos, 2016). Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta, purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT-kortissa 80-10712 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen' ja Ratu-työmenetelmäkortissa 82-0383 'Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät'. VIITTEET Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss. Ratu 82-0383 -kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2011. RT 80-10712 -kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 (finlex.fi) Työterveyslaitos, 2016. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Valvira ohje 8/2016: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje.

Analyysivastaus 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) Tilaaja Tutkimuskohde Näytteenottaja Raksystems Insinööritoimisto Oy Tommi Silvasti 030 670 5625 Näytteenottopäivä 18.7.2017 Vastaanotettu 21.7.2017 Viitteenne Aution leirikeskus Raksystems Insinööritoimisto Oy, Tommi Silvasti, Haarlankatu 4 E, 33230 TAMPERE Aution leirikeskus Laboratorio Ositum Oy, Perintötie 8 C 4, 01510 VANTAA Puhelin +358 10 425 2610 Yhteyshenkilö FL, kemisti Heidi Tiala +358 50 349 6130 Analysoija FL, kemisti Heidi Tiala Raportoija FL, kemisti Heidi Tiala Analyysimenetelmä Materiaalin emissionäytteiden ottoon on käytetty näytteenottovälineitä, jotka eivät kontaminoi näytteitä. Muiden kuin Ositum Oy:n ottamista näytteistä vastaa tilaaja. Materiaalien emissionäytteet on käsitelty standardin ISO 16000-10 mukaan. Materiaalien emissiot määritetään ja ilmoitetaan joko pinta-alaa kohden tunnissa, µg/(m² h), tai painoa kohden tunnissa, ng/(g h). Materiaalien pintaemissiot voidaan mitata joko laboratorioon toimitetusta näytteestä tai kohteessa paikanpäällä. Materiaalinäytteestä emittoituvat haihtuvat orgaaniset yhdisteet on kerätty adsorbenttiputkeen vakioidussa olosuhteissa The Field and Laboratory Emission Cell (FLEC) FL-0001 näytteenkeräyslaitteistolla. Näytteen keräämiseen on käytetty kantokaasuna typpikaasua (instrument-laatu, 5.0-luokka, puhtausaste 99.999 %). Typpikaasu on kostuttu 50 % ilmankosteuteen ja sen virtausnopeus on säädetty 150 ml minuutissa FLEC Air Control FL-1000-laitteella. Kostutetun typpikaasun virtausnopeus on tarkastettu Agilent Flow Tracker 2000-virtausmittarilla ennen FLEC-keräyskammiota. Näytteenotto on aloitettu FLECkeräyskammion saavutettua typpi-ilmakehän. Näytettä on kerätty 4500 ml adsorbentti-putkeen käyttäen FL-1001 FLEC Air-pump 1001-tarkkuuspumppua. Näytteet on analysoitu standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen termodesorptiota, kaasukromatografiaa ja massaselektiivistä detektoria (Agilent TD-GC-MS-laitteisto). Analyysimenetelmässä GC:n lähtölämpötila on +10 C ja analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia, jotta näytteen sisältämät yhdisteet saadaan eroteltua tarkasti. Menetelmä mahdollistaa erittäin haihtuvien, tavanomaisissa sisälämpötiloissa esiintyvien, yhdisteiden havainnoinnin. Menetelmällä voidaan mitata erittäin haihtuvia (VVOC) ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) kiehumispistealueella > 0 260 ºC. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on laskettu tolueeniekvivalenttina, eli vertaamalla niiden vastetta tolueenin vasteesta muodostettuun nollan kautta kulkevaan kalibrointisuoraan. Yhdisteet on tunnistettu vertaamalla niiden massaspektriä Wiley- ja NIST-kirjastojen mallimassaspektreihin ja niiden pitoisuudet on ilmoitettu mikrogrammoina yhtä kuutiometriä ilmaa kohden (µg/m³). Analyysituloksessa ilmoitettu TVOC (Total Volatile Organic Compounds) on sisäilmanäytteestä analysoitujen yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus välillä n-heksaani n-heksadekaani. FLEC-laboratorioanalyysin mittausepävarmuus TVOC:lle on < 45 % ja määritysraja on < 10 µg/m³. Tolueeniekvivalenttina määritetyille yksittäisille yhdisteille mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Toistettavuus on määritetty yhdisteryhmäkohtaisesti. Yhdisteryhmä Toistettavuus (%) Aldehydit, alkaanit, alkeenit, fenolit, esterit, ketonit ja terpeenit 30 Alkoholit 20 Aromaattiset yhdisteet ja typpiyhdisteet 50 Eetterit 40 Halogenoidut yhdisteet ja orgaaniset hapot 60 Yksittäisten yhdisteiden yli 500 ng/(g h):n pitoisuudet ovat suuntaa-antavia ja tällöin myös analyysissä saatu TVOC ja kyseisen yhdisteryhmän pitoisuus ovat suuntaa-antavia. Alle 100 ng/(g h):n TVOC on ilmoitettu yhden merkitsevä numeron ja yli 100 ng/(ng h):n TVOC kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ositum Oy:n kemian laboratorion Vantaan toimipiste on akkreditoitu testauslaboratorio T261 (FINAS-akkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC) ja FLEC-analyysin näytteenoton. Analyysivastaus 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 1:3

Näytteet VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Näyte Selite Massa Näyteputki FG1 Lattian muovimatto pohjakerros 28.445 g 117587 c c d Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1000, kerättyjen yhdisteiden koko ~ C 3/4 C 20 Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1003, kerättyjen yhdisteiden koko ~ C 2/3 C 20 Tulos VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (ng/(g h)). Toteamisrajan ylittävät, mutta määritysrajan alittavat pitoisuudet on merkitty lyhenteellä ND. Tällöin yhdiste on havaittu analyysissä, mutta sen pitoisuus on niin pieni, ettei sitä voida määrittää. Ryhmä Yhdiste Aldehydit FG1 2-Etyyliheksanaali 5 Nonanaali 2 Yhteensä 7 Alkaanit 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 5 Yhteensä 5 Alkoholit 2-Etyyliheksanoli 1933 1 Yhteensä 1933 2 Aromaattiset 1,2,4-Trimetyylibentseeni 2 1,3,5-Trimetyylibentseeni 1 Styreeni 1 Tolueeni 5 Yhteensä 9 Atsoryhmät Dekahydro-1,2,4-metanoatsuleeni 11 Yhteensä 11 Esterit Dietyyliftalaatti 5 Yhteensä 5 Halogenoidut Dikloorimetaani 3 Yhteensä 3 Ketonit 3-Heptanoni 4 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 1 Yhteensä 5 Siloksaanit Heksametyylisyklotrisiloksaani 2 Oktametyylisyklotetrasiloksaani 2 Trimetyylisilanoli 1 Yhteensä 5 Analyysivastaus 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 2:3

Ryhmä Yhdiste FG1 Terpeenit alfa-pineeni 1 alfa-longipineeni 5 Longifoleeni 179 Yhteensä 185 Tunnistamattomat Yhteensä 60 TVOC * 2200 2 1) Pitoisuus on suuntaa antava arvio, koska menetelmän lineaarisuusalue ylittyy yhdisteen pitoisuuden osalta. 2) Pitoisuus on suuntaa antava arvio, koska menetelmän lineaarisuusalue ylittyy yhden tai useamman lukuarvoon vaikuttavan yhdisteen pitoisuuden osalta. * Ositum Oy:n kemian laboratorion Vantaan toimipiste on akkreditoitu testauslaboratorio T261 (FINASakkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC) ja FLEC-analyysin näytteenoton. VANTAA 31.7.2017 Ositum Oy Heidi Tiala FL, kemisti Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto Analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Ositum Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Toimeksiannossa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisia ehtoja. Analyysivastaus 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 3:3

AUTION LEIRIKESKUS TULKINTA JA TILASTOVERTAILU MATERIAALIEN FLEC-ANALYYSISTÄ Projekti 2404517 31.7.2017 Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 1:8

Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3 Näytteet VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa)... 5 2.4 Tilastovertailu, VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa)... 5 2.5 Johtopäätös... 6 3. ALLEKIRJOITUKSET... 8 Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 2:8

1. YHTEYSTIEDOT Tilaaja Tutkimuskohde Raksystems Insinööritoimisto Oy Tommi Silvasti Haarlankatu 4 E 33230 TAMPERE Aution leirikeskus Projektinumero 2404517 Perustettu 21.7.2017 Laboratorio Analysoija Raportoinnin ohjaus Yhteyshenkilö Näytteenottaja Ositum Oy Perintötie 8 C 4 01510 VANTAA FL, kemisti Heidi Tiala FL, kemisti Heidi Tiala FL, kemisti Heidi Tiala Gsm +358 50 349 6130 Raksystems Insinööritoimisto Oy Tommi Silvasti 030 670 5625 Näytteenottopäivä 18.7.2017 Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 3:8

2. TILASTOVERTAILU 2.1 Tilastoaineisto Diagnostic Solutions Chem Diag -yhdistehistoriatietokantaan on tallennettu tilastolliseksi vertailuaineistoksi Ositum Oy:ssä analysoitujen näytteiden tulokset. Vertailutietokantaan on kerätty ne näytetulokset, jotka pohjautuvat nykyisin käytössä olevaan laatujärjestelmään. Tilastovertailutietokannassa on eri yhdisteitä noin 1200 kappaletta ja eri analyysimenetelmien yhdistetuloksia yhteensä yli 500 000 kappaletta. 2.2 Käsitteitä Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) Analyysituloksessa ilmoitettu TVOC (Total Volatile Organic Compounds) on sisäilmanäytteestä analysoitujen yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus välillä n-heksaani n-heksadekaani. Yhdisteitä, joiden pitoisuus on alle määritysrajan (pitoisuus merkitty ND) ei ole huomioitu TVOC:n laskemisessa. Mediaani (Med) Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Täsmällisemmin kyseessä on jakauman keskimmäinen havaintoarvo, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen. Jos havaintoja on parillinen määrä, on valittava kaksi keskimmäistä arvoa, joista otetaan keskiarvo. Prosenttiosuuksien mediaani (TMed) Prosenttiosuuksien mediaani on yhdisteiden suhteellisista pitoisuuksista (yhdisteen pitoisuus jaettuna TVOC:lla) laskettu vertailuaineiston keskiluku. 90. Persentiili (P90) Persentiili eli sadannes- tai prosenttipiste kuuluu ns. fraktiileihin eli jakauman osuuspisteisiin. Se ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää tapauksista esim. 90 % (90. persentiili, P90). P90 kuvaa tasoa, jonka ylittävä muuttujan arvo on selvästi poikkeavan suuri vertailuaineiston jakaumaan nähden. Prosenttiosuuksien 90. persentiili (TP90) Prosenttiosuuksien 90. persentiili on yhdisteiden suhteellisista pitoisuuksista (yhdisteen pitoisuus jaettuna TVOC:lla) laskettu vertailuaineiston 90. persentiili. 10 % TVOC:sta Materiaalin FLEC-analyysinäytteessä yksittäisen yhdisteen pitoisuuden ei tulisi ylittää 10 % haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudesta (TVOC). Jos yksittäisen VVOC- ja VOC-yhdisteen pitoisuus ylittää 10 % TVOC:sta, voidaan sitä pitää epätavanomaisen korkeana. Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 4:8

2.3 Näytteet VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Näyte FG1 Selite Lattian muovimatto pohjakerros Tarkat näytetiedot ja analyysimenetelmä on selitetty oheisessa tulosraportissa. 2.4 Tilastovertailu, VVOC- ja VOC-yhdisteet, FLEC (massa) Taulukossa on esitetty näytteissä havaittujen yhdisteiden pitoisuudet tolueeniekvivalentteina (ng/(g h)) ja prosenttiosuuksina (%) kyseisen näytteen kokonaispitoisuudesta (TVOC). Toteamisrajan ylittävät, mutta määritysrajan alittavat pitoisuudet on merkitty lyhenteellä ND. Tällöin yhdiste on havaittu analyysissä, mutta sen pitoisuus on niin pieni, ettei sitä voida määrittää. Lisäksi taulukossa on esitetty Ositum Oy:n tilastoaineisosta laskettu näytteissä havaittujen yhdisteiden pitoisuuksien (ng/(g h)) mediaani (Med), 90. persentiili (P90), yhdisteen havaintojen määrä tilastoaineistossa (kpl) sekä yhdisteiden prosenttiosuuksien mediaani (Tmed) ja 90. persentiili (TP90). Jos yhdisteen pitoisuus vähennettynä yhdisteryhmän toistettavuudella ylittää 10 % kokonaispitoisuude (TVOC) ja mediaanin (P50), on yhdisteen prosenttiosuus korostettu lihavoinnilla ja keltaisella taustavärillä. FG1 Tilastoaineisto Ryhmä Yhdiste ng/(g h) % Med P90 kpl TMed TP90 Aldehydit 2-Etyyliheksanaali 5 0 2 6 578 0 1 Nonanaali 2 0 4 24 2122 1 5 Yhteensä 7 ND 16 82 1165 4 16 Alkaanit 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 5 0 9 133 1100 2 22 Yhteensä 5 ND 27 278 1204 7 33 Alkoholit 2-Etyyliheksanoli 1933 1 88 74 501 2238 19 65 Yhteensä 1933 2 88 169 849 1212 42 80 Aromaattiset 1,2,4-Trimetyylibentseeni 2 0 2 17 583 1 3 1,3,5-Trimetyylibentseeni 1 0 1 14 229 0 2 Styreeni 1 0 2 9 654 0 2 Tolueeni 5 0 2 20 1697 1 5 Yhteensä 9 ND 9 85 1114 2 16 Atsoryhmät Dekahydro-1,2,4-metanoatsuleeni 11 0 3 12 352 1 2 Yhteensä 11 ND 3 11 212 1 2 Esterit Dietyyliftalaatti 5 0 3 19 46 1 5 Yhteensä 5 ND 7 113 552 2 15 Halogenoidut Dikloorimetaani 3 0 1 9 86 1 2 Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 5:8

FG1 Tilastoaineisto Ryhmä Yhdiste ng/(g h) % Med P90 kpl TMed TP90 Yhteensä 3 ND 2 8 212 0 2 Ketonit 3-Heptanoni 4 0 3 20 1292 1 3 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 1 0 1 7 730 0 2 Yhteensä 5 ND 16 86 1171 4 13 Siloksaanit Heksametyylisyklotrisiloksaani 2 0 2 11 568 1 3 Oktametyylisyklotetrasiloksaani 2 0 1 10 480 1 2 Trimetyylisilanoli 1 0 2 6 1356 0 2 Yhteensä 5 ND 2 13 712 1 3 Terpeenit alfa-pineeni 1 0 3 17 1858 1 4 alfa-longipineeni 5 0 2 9 156 0 1 Longifoleeni 179 8 7 53 1075 2 12 Yhteensä 185 8 11 74 1121 3 14 Tunnistamattomat Yhteensä 60 3 10 105 572 3 13 TVOC 2200 2 100 3626 1) Pitoisuus on suuntaa antava arvio, koska menetelmän lineaarisuusalue ylittyy yhdisteen pitoisuuden osalta. 2) Pitoisuus on suuntaa antava arvio, koska menetelmän lineaarisuusalue ylittyy yhden tai useamman lukuarvoon vaikuttavan yhdisteen pitoisuuden osalta. 2.5 Johtopäätös Ohjeita johtopäätöksen tulkintaan Johtopäätös perustuu pelkkään FLEC-analyysitulokseen. Analyysi tuloksen merkitystä pohdittaessa on aina lisäksi huomioitava kohteesta tehdyt havainnot ja muut mittaukset. Johtopäätöksessä esille tuotujen yhdisteiden lähteitä selvitettäessä tulee aina ensisijaisesti selvittää tiloissa olevat ulkoiset lähteet (siivousaineet, hajusteet, polttoaineet, jne.), joista analyysissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaitut yhdisteet voisivat olla peräisin. Vain jos yhdisteiden olemassaoloa selittävää ulkoista lähdettä ei löydy, kannattaa harkita rakenteiden tarkempaa tutkimista, jotta analyysissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittujen yhdisteiden lähde saadaan selvitettyä. Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 6:8

Analyysinäytteestä FG1 tehtiin seuraavat johtopäätökset: Analyysinäytteissä FG1 havaittiin 2-etyyliheksanolia, jonka pitoisuus ylitti 10 % TVOC:sta ja tilastoaineiston mediaanin. 2-Etyyliheksanoli on mahdollista kosteus- ja mikrobivauriota ilmaiseva yhdiste. Sitä saattaa myös vapautua sisäilmaan kosteuden vaurioittamista muovimatoista. Emäksinen kosteus ja ammoniakki hajottavat dioktyyliftalaatteja, jotka ovat muovien ja kumien pehmittimiä. Ftalaattien hajotessa niistä muodostuu 2-etyyliheksanolia, joka aiheuttaa makeahkoa hajua. Märällä betonipinnalla tapahtuu siten sisäilman laadun kannalta haitallisia prosesseja. Maton ja betonipinnan ei tarvitse kuitenkaan olla enää kosteita, sillä reaktion kerran alettua se ei pysähdy, vaikka kyseiset pinnat ovat kuivia. Vaurioitumattomat muovimatot eivät normaalisti sisällä 2-etyyliheksanolia. Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 7:8

3. ALLEKIRJOITUKSET Tulokset, johtopäätökset ja muut tässä raportissa esitetyt lausunnot koskevat vain tätä allekirjoitettua raporttia kokonaisuudessaan ja vain tähän raporttiin sisältyviä näytteitä. Mahdollisissa oikeuksissa käsiteltävissä tai muuten ratkaistavissa riitatapauksissa raportissa esitettyjä tuloksia, johtopäätöksiä ja muita tämän raportin lausuntoja ei saa käyttää, ennen kuin raporttia koskevat maksusaatavat on suoritettu kokonaisuudessaan Ositum Oy:lle. Raporttia ja sen sisältämiä tuloksia, johtopäätöksiä ja muita tässä raportissa esitettyjä lausuntoja ei saa käyttää todisteena missään oikeusasteissa ilman Ositum Oy:n kirjallista lupaa. Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Ositum Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE). Vantaa 31.7.2017 Ositum Oy Heidi Tiala FL, kemisti Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto Tilastovertailu 2404517 VVOC- ja VOC -yhdisteet, FLEC (massa) 31.7.2017 Sivu 8:8