Toimeentulotuki 29.11.2018
Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Perustoimeentulotuki... 2 1.3.1.1 Perusosa... 2 1.3.1.2 Muut perusmenot... 2 1.3.2 Täydentävä toimeentulotuki... 2 1.3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki... 3 1.3.4 Toimintaraha ja matkakorvaus... 3 1.4 Oikeus ja edellytykset... 3 1.4.1 Oikeus... 3 1.4.2 Edellytykset... 5 1.4.2.1 Perhe... 5 1.4.2.1.1 Alaikäinen... 7 1.4.2.2 Asevelvolliset... 10 1.4.2.3 Jälkihuolto... 11 1.4.2.4 Opiskelijat... 12 1.4.2.4.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle... 15 1.4.2.5 Ulkomaalaiset... 19 1.4.2.5.1 Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen... 21 1.4.2.5.2 Turvapaikanhakijat... 22 1.4.2.5.3 Kolmannen maan kansalaiset... 24 1.4.2.5.4 Jatko-oleskeluluvat... 24 1.4.2.5.5 EU ja ETA-kansalaiset... 25 1.4.2.5.6 Pohjoismaiden kansalaiset... 28 1.4.2.6 Vangit... 29 1.4.2.6.1 Hakeminen ja ratkaiseminen... 33 1.4.2.7 Kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalvelut... 36 1.4.2.7.1 Pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoito... 36 1.4.2.7.2 Kunnan järjestämät avohuollon asumispalvelut... 39 1.4.2.7.3 Kotiin annettavat palvelut... 41 1.4.2.7.4 Palveluseteli... 41 1.4.2.7.5 Päihdehuolto... 42 1.4.2.7.6 Yksityiset asumispalvelut... 42 1.4.2.8 Yrittäjät... 43 1.4.2.8.1 Kuka on yrittäjä... 43 1.4.2.8.2 Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan... 43 1.4.2.8.3 Yritysmuodot... 44 1.4.2.8.4 Yrittäjän taloudellinen tilanne ja oikeus toimeentulotukeen... 45 1.5 Suhde muihin etuuksiin... 47 1.6 Hakeminen... 49 i
1.6.1 Vireilletulo... 50 1.6.1.1 Lähettäjän vastuu... 51 1.6.1.2 Asiakirjan siirto... 52 1.6.2 Kuka voi hakea etuutta?... 52 1.6.2.1 Henkilö itse... 52 1.6.2.2 Edunvalvoja... 52 1.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 53 1.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 54 1.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 54 1.6.2.6 Kunta... 54 1.6.2.7 Kuolinpesä... 55 1.6.2.8 Muut hakijat... 55 1.6.3 Hakuaika... 55 1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 56 1.6.4.1 Lisäselvitykset toimeentulotuessa... 58 1.6.5 Hakemuksen peruminen... 60 1.6.6 Kunnalle kuuluvan hakemuksen toimittaminen kuntaan... 60 1.6.6.1 Kuntaan kuuluva hakemus... 61 1.6.7 Muu yhteistyö kunnan kanssa... 62 1.7 Määrä... 63 1.7.1 Perustoimeentulotuen perusosan määrä... 63 1.7.1.1 Perhekohtaisuus ja yhteisessä taloudessa eläminen... 64 1.7.1.2 Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosa... 64 1.7.1.3 Yhteistaloudessa asuvan, 18 vuotta täyttäneen perusosa... 65 1.7.1.4 Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa... 65 1.7.1.5 Lasten perusosat... 66 1.7.2 Pienin maksettava määrä... 66 1.7.3 Perusosan alentaminen... 67 1.7.3.1 Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi... 69 1.7.3.2 Perusosan alentaminen enintään 20 prosenttia... 70 1.7.3.3 Perusosan alentaminen enintään 40 prosenttia... 70 1.8 Määräytymisperusteet... 71 1.8.1 Aika... 71 1.8.1.1 Veroprosentin muuttaminen... 72 1.8.1.2 Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin... 72 1.8.1.2.1 Tulojen jakaminen osiin... 73 1.8.1.2.2 Vyöryttäminen... 74 1.8.1.2.3 Jaksottaminen... 75 1.8.2 Huomioon otettavat tulot... 75 1.8.2.1 Sosiaalietuudet... 75 1.8.2.2 Palkkatulot... 77 1.8.2.3 Yrittäjän tulot... 78 1.8.2.3.1 Elinkeinonharjoittajan tulot... 79 1.8.2.3.2 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön (henkilöyhtiöiden) yhtiömiehen tulot... 80 1.8.2.3.3 Osakeyhtiön osakkaan tulot... 80 1.8.2.3.4 Muusta yritystoiminnasta saatavat tulot... 81 1.8.2.3.5 Muuta huomioitavaa yrittäjän laskelman teosta... 81 ii
1.8.2.3.6 Yrittäjän menot... 82 1.8.2.3.7 Yrittäjän varojen huomioiminen... 83 1.8.2.4 Maatalousyrittäjän tulot... 83 1.8.2.5 Porotalouden harjoittajan tulot... 84 1.8.2.6 Metsänomistajan tulot... 84 1.8.2.7 Pääomatulot... 84 1.8.2.8 Muut tulot... 85 1.8.2.9 Alle 18-vuotiaan tulot... 86 1.8.2.10 Tiedot rahalaitoksilta... 86 1.8.3 Tulot, joita ei huomioida... 87 1.8.4 Tuloista tehtävät vähennykset... 89 1.8.5 Ulosotto... 90 1.8.6 Velkajärjestely ja velkaantuneen asiakkaan ohjaus... 90 1.8.7 Etuudesta tehty kuittaus ja lapsikorotusten perintä... 91 1.8.8 Varat... 91 1.8.9 Menot... 94 1.8.9.1 Perusosaan sisältyvät menot... 94 1.8.9.2 Muut perusmenot... 95 1.8.9.3 Asumismenot... 95 1.8.9.3.1 Vuokra-asunnon menot... 96 1.8.9.3.2 Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon menot... 97 1.8.9.3.3 Omistusasunnon menot... 97 1.8.9.3.4 Kahden asunnon kustannukset... 98 1.8.9.3.5 Muut asumismuodot... 99 1.8.9.3.6 Kohtuulliset asumismenot... 100 1.8.9.3.7 Asunnossa asuvat henkilöt - kohtuullisen tason määrittäminen... 101 1.8.9.3.8 Hakijan tai perheen erityiset tarpeet ja perheen kokonaistilanteen huomioiminen ratkaisua tehtäessä... 102 1.8.9.3.9 Asumismenojen jakaminen asunnossa asuvien henkilöiden kesken... 108 1.8.9.3.10 Muuttoon liittyvät menot... 109 1.8.9.3.11 Vuokravakuus... 111 1.8.9.3.12 Sähkö- ja lämpövakuus... 117 1.8.9.4 Muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot... 119 1.8.9.4.1 Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut... 119 1.8.9.4.2 Yksityisen terveydenhuollon kustannukset... 122 1.8.9.4.3 Kunnan myöntämä palveluseteli yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin... 123 1.8.9.4.4 Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menot... 123 1.8.9.4.5 Silmälasien ja piilolinssien myöntäminen... 125 1.8.9.4.6 Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannukset... 126 1.8.9.4.7 Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteet... 129 1.8.9.4.8 Maksusitoumus apteekkiin... 129 1.8.9.4.9 Lääkkeellinen happi... 135 1.8.9.4.10 Asiakkaan itse maksamat lääkekulut... 135 1.8.9.4.11 Lääkekäsittelijä ilmoittaa toimeentulotukeen asiakkaan vuosiomavastuun (lääkekaton) ylittymisestä... 136 1.8.9.5 Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanmenot... 136 1.8.9.6 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot... 137 1.8.9.7 Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot... 139 iii
1.8.9.8 Opiskeluun liittyvät erityiset menot... 140 1.8.9.9 Menot, joita ei huomioida... 140 1.8.10 Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot... 141 1.8.10.1 Kuolleen henkilön toimeentulotuki... 142 1.8.10.1.1 Kuolleella henkilöllä voimassa oleva toimeentulotukipäätös kuolinkuukaudelle... 143 1.8.10.1.2 Kuolleella henkilöllä ei ole toimeentulotukipäätöstä kuolinkuukaudelle... 144 1.9 Ratkaiseminen... 144 1.9.1 Käsittelypaikka... 145 1.9.2 Esteellisyydestä... 147 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 147 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 147 1.9.3 Käsittelyaika... 147 1.9.3.1 Käsittelyaika 7 arkipäivää... 147 1.9.3.2 Käsittelyaika seuraavaa kuukautta ja sitä myöhäisempää ajanjaksoa koskevassa hakemuksessa... 148 1.9.3.3 Kiireellinen hakemus, käsittelyaika 0-1 arkipäivää... 148 1.9.4 Laskelma... 150 1.9.5 Lausunnon pyytäminen asiantuntijalta... 150 1.9.6 Lisäselvitykset... 150 1.9.7 Kuuleminen... 151 1.9.7.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 152 1.9.7.2 Miten kuullaan?... 152 1.9.8 Päätöksen antaminen... 152 1.9.8.1 Päätöksen antaminen perustoimeentulotuessa... 152 1.9.8.2 Kustannusten kohdistaminen kuntaan... 153 1.9.8.3 Myöntämisaika... 155 1.9.8.4 Perustoimeentulotukihakemuksen hylkääminen... 157 1.9.8.5 Päätöksen saajat... 157 1.9.8.6 Sosiaalityön tarpeen arviointi ja yhteydenotto kuntaan... 157 1.9.8.6.1 Sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitus kuntaan... 158 1.9.8.6.2 Lastensuojelulakiin perustuva lastensuojeluilmoitus kuntaan... 159 1.9.8.6.3 Nuorisolakiin perustuva ilmoitus kuntaan... 159 1.9.8.6.4 Vanhuspalvelulakiin perustuva ilmoitus kuntaan... 160 1.9.8.6.5 Ilmoitukset muissa tilanteissa, joissa Kelan tulee toimittaa tietoja kuntaan... 160 1.10 Maksaminen... 161 1.10.1 Säännöllinen maksupäivä... 161 1.10.2 Osissa maksaminen... 162 1.10.3 Maksusitoumukset... 162 1.10.4 Maksuosoite... 164 1.10.5 Muut maksunsaajat... 164 1.10.5.1 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu... 164 1.10.5.2 Vuokranantajat... 165 1.10.5.3 Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille tai kunnan Virho-tilille... 165 1.10.5.4 Maksaminen asunto-osakeyhtiölle... 166 1.10.6 Laskujen maksaminen... 166 1.10.6.1 Maksusitoumuksiin perustuvat laskut... 167 1.10.7 Ennakonpidätys... 167 iv
1.11 Tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus... 168 1.12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 168 1.12.1 Asia- ja menettelyvirheen korjaaminen... 169 1.12.2 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 171 1.12.3 Toimeentulotukipäätöksen poistaminen... 171 1.13 Tarkistaminen... 171 1.13.1 Tarkistamismenettely... 172 1.13.2 Tarkistaminen etuustulon perusteella... 173 1.13.3 Tarkistaminen ansiotulon perusteella... 174 1.13.4 Tarkistaminen muun olosuhdemuutoksen perusteella... 174 1.14 Takaisinperintä... 174 1.14.1 Pääsääntönä takaisinperintäkielto... 175 1.14.2 Takaisinperinnän perusteet... 175 1.14.2.1 Takaisinperinnästä määrääminen myöntämispäätöksen yhteydessä... 175 1.14.2.2 Takaisinperintä tahallaan annettujen erehdyttävien tietojen tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisen laiminlyönnin perusteella... 177 1.14.3 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet... 177 1.14.4 Takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudelta... 179 1.14.5 Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta... 179 1.15 Muutoksenhaku... 180 1.15.1 Miten muutosta haetaan... 181 1.15.2 Kuka voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen... 181 1.15.2.1 Asianosaisen valitusoikeus... 181 1.15.2.2 Kelan oikeus hakea muutosta... 182 1.15.3 Oikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmä... 182 1.15.4 Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ja valitusaika... 184 1.15.4.1 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen myöhästyminen... 184 1.15.4.2 Oikaisuvaatimusohjeen taikka valitusosoituksen puuttuminen... 184 1.15.4.3 Täydentämismenettely... 185 1.15.4.4 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminen... 185 1.15.5 Oikaisuvaatimusmenettely ei ole itseoikaisua... 185 1.15.6 Virheen korjaaminen... 185 1.15.6.1 Asiavirheen korjaaminen... 186 1.15.6.2 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 186 1.15.7 Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus... 186 1.15.8 Oikaisuvaatimuskirjelmän ja valituskirjelmän vastaanottaminen... 187 1.15.8.1 Oikaisuvaatimuskirjelmä... 187 1.15.8.2 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksessa... 187 1.15.8.3 Oikaisuvaatimuspäätöksestä valittaminen... 187 1.15.8.4 Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa... 188 1.15.8.5 Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen... 188 1.15.9 Uusi hakemus tai lisäselvitys... 189 1.15.9.1 Oikaisuvaatimus on vielä käsiteltävänä oikaisuvaatimuskeskuksessa... 189 1.15.9.2 Valitus on jo lähetetty hallinto-oikeuteen... 189 1.15.10 Lausunto... 189 v
1.15.10.1 Lausunnon antaja ja tiedoksianto... 189 1.15.10.2 Valittajan vastine... 190 1.15.11 Lähettäminen hallinto-oikeuteen... 190 1.15.12 Lisäselvitykset... 190 1.15.12.1 Toimeentulotukea koskeva uusi hakemus... 190 1.15.12.2 Muuta etuutta koskeva uusi hakemus... 190 1.15.12.3 Myöhässä saapuneet lisäselvitykset... 191 1.15.13 Suullinen käsittely... 191 vi
1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. 1.1. Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tavoite on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäistä sellaisten syntymistä. Kelan vastuulle kuuluu perustoimeentulotuki, joka muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perustoimeentulotukeen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Kunnat vastaavat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat, asumisesta aiheutuvat menot. Lisäksi tarpeellisen suuruisina otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 1.3. Etuuden osat Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen, johon kuuluvat perusosa ja muut perusmenot. Kunta myöntää tarveharkinnan perusteella täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea. 1
1.3.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen erotus. 1.3.1.1. Perusosa Perusosalla katetaan ravintomenot vaatemenot vähäiset terveydenhuoltomenot henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot paikallisliikenteen käyttö sanomalehden tilaus puhelimen ja tietoliikenteen käyttö harrastus- ja virkistystoiminta vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim. viivästys- ja perintäkulut sekä lainojen- ja luottojen lyhennykset). Asiakas voi päättää itse, mihin hän perusosansa käyttää. Siitä ei pyydetä selvityksiä. 1.3.1.2. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutusmaksu 4. muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot 5. lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot 6. lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin kuin ne perustuvat kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistaman sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen 7. välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 1.3.2. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1. muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot (YAL 938/2014 9 ) 2. henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 2
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon myös sellaisia menoja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti perustoimeentulotuella katettaviin menoihin mutta jotka ovat henkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi niin suuria, ettei perustoimeentulotuki riitä kattamaan niitä. 1.3.3. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on kunnan myöntämä toimeentulotuen muoto, jota käytetään myös sosiaalityön välineenä. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuensaajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuensaajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. 1.3.4. Toimintaraha ja matkakorvaus Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettava toimintaraha ja matkakorvaus eivät kuulu perustoimeentulotukeen. Niitä koskevat hakemukset siirretään kuntaan hallintolain nojalla. 1.4. Oikeus ja edellytykset Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakemista. Hakea voi Kelan verkkoasiointipalvelussa, Kelan paperilomakkeella tai suullisesti. Linkki kohtaan Hakeminen Kun perustoimeentulotuen tarvetta arvioidaan, lähtökohtana on, että jokaisella on kykynsä mukaan velvollisuus pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Perustoimeentulotukea voi saada jokainen tuen tarpeessa oleva, joka ei voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja ennen tuen myöntämistä tulee selvittää henkilön ja perheen mahdollisuudet tulla toimeen omillaa tuloillaan, varoillaan tai muilla tulonlähteillä. 1.4.1. Oikeus Jokaisella on oikeus perustoimeentulotukeen, jos toimeentulotukilaissa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti. Oikeus perustoimeentulotukeen määräytyy Suomessa oleskelun perusteella. Perustoimeentulotuki koskee jokaista tuen tarpeessa olevaa, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavilla muilla etuuksilla, muilla tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Toimeentulotuen hakijaa ja hänen perhettään tulee aktiivisesti ohjata hakemaan ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia tai muita etuuksia. Asiakasta tulee neuvoa etuuksien hakemisessa. Asiakas ohjataan kuntaan, jos hän vielä sen jälkeen tarvitsee sosiaalihuollon palveluita. Lue lisää Sosiaalityön tarpeen arvioimisesta ja yhteydenotosta kuntaan. Perustoimeentulotukea hakeva 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän: 3
1. ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä 2. opiskele päätoimisesti 3. ole työttömyysturvalain mukaisesti määriteltynä työkyvytön, eläkkeellä, vanhempainvapaalla, maatalouden luopumisen tuilla oleva tai saa kuntoutusrahaa tai ansiomenetyskorvausta kuntoutuksen perusteella 4. ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä 5. ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että hakija toimii perhehoitajalain mukaisena perhehoitajana vähintään neljä tuntia päivässä toimii vanhuksen, vammaisen tai sairaan omaishoidon tuesta annetun lain mukaisena omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona. Lisäksi velvollisuutta ei ole, jos hakija hoitaa kotona 3 vuotta täyttänyttä mutta alle kouluikäistä lasta ja jos arvioinnin perusteella lapsen kotihoidon tarve sellainen, että sitä voidaan pitää hyväksyttävänä syynä (kotihoito on lapsen edun mukaista). Jos hakija vetoaa poikkeustilanteisiin, joiden perusteella hän kuuluisi mahdollisesti henkilöryhmään, jonka ei tarvitse ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, selvitä ensin onko asia varmennettavissa Kelassa olevista tiedoista. Voit pyytää hakijaa myös toimittamaan päätöksen, jolla hakijalle on myönnetty etuus, josta asia on todennettavissa. Sellainen on esim. päätös omaishoidontuesta tai sopimus omaishoidosta. Jos asia ei ole selvitettävissä, ohjaa hakijaa kuitenkin TE-toimistoon ja sen lisäksi selvittämään seikkaa, josta on kysymys. Jos perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, perustoimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa ja jos alentamista ei muutenkaan voida pitää kohtuuttomana. Lue lisää perusosan alentamisesta Esimerkki Hakija kertoo, että ei ole työkykyinen, mutta hänellä ei ole lausuntoa, josta asian voisi todentaa. Arvioi Kelan palvelutarve. Selvittele tilannetta paikallisen kunnan sosiaalityön yhteistyötahon kanssa. Ohjaa hakijaa julkiseen terveydenhuollon palveluihin työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Tee asiakkaalle toimeentulotukipäätös 1-2 kuukaudelle. Tarpeen mukaan voit varata hakijalle henkilökohtaisen ajan myös Kelasta. Perusosan alentamista ei ole tarpeen miettiä ennen kuin tilannetta on selvitetty edellä mainittujen toimenpiteiden avulla. Kerro hakijalle, että selvittelyn laiminlyönti voi johtaa tuen alentamiseen. Avioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toistensa elatukseen. Vastaava velvoite on rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan. Toimeentulotukihakemusta ei kuitenkaan voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Katso myös aviopuolisoiden elatusvelvollisuus ja Takaisinperinnän perusteet Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Vanhempien elatusvelvollisuus säilyy myös silloin, kun alaikäinen asuu avoliitossa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin alaikäisenä solmittu avioliitto, jonka johdosta vanhempien elatusvelvollisuus päättyy ja elatusvelvollisuus siirtyy aviopuolisolle. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa lapseen. Katso myös vanhemman elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsesta. 4
1.4.2. Edellytykset Perustoimeentulotuki määräytyy hyväksyttyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksesta. Tuen myöntäminen tai hylkääminen edellyttää yleensä laskelman tekemistä. Jos hakijalle ei laskelman mukaan synny oikeutta perustoimeentulotukeen, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen tai molempiin. Hänelle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää tukea kunnasta. Perustoimeentulotuki voidaan myöntää Suomessa oleskelevalle hakijalle tai perheelle hänen tai heidän hakemuksestaan. Jos toimeentulotuen hakija oleskelee osittain Suomessa ja osittain ulkomailla, oikeus toimeentulotukeen rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet Suomessa oleskelusta. Oleskelun pituus vaikuttaa hakijan toimeentulotukeen seuraavasti: Jos hakija oleskelee satunnaisesti ulkomailla enintään 7 päivää kuukaudessa, huomioidaan täysi perusosa koko kuukaudelta. Lyhyellä ja satunnaisella ulkomailla oleskelulla ei ole merkitystä perustoimeentulotukeen. Jos hakija oleskelee ulkomailla yli 7 päivää, järjestelmään merkitään erityistilannetiedoissa ulkomaillaoloaika ja huomioidaan perusosa vain Suomessa oleskelun päiviltä. Muutoin perustoimeentulotuki ratkaistaan normaalisti. Jos hakija oleskelee ulkomailla koko kuukauden, perusosaa ei huomioida lainkaan, mutta tosiasialliset asumiskustannukset (vuokra, vesi ja sähkö) voidaan hyväksyä 3 kuukauden ajan. Ulkomailla syntyneisiin (esim. ryöstöstä tai tapaturmasta aiheutuneisiin kustannuksiin) ei myönnetä toimeentulotukea. Hakijalle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. Jos hakija on ase- tai siviilipalvelusta suorittamassa, avohoidossa, laitoshoidossa, maahanmuuttaja, opiskelija, ulkomailla tai vankilassa lisää tämä tieto järjestelmässä erityistilannetietoihin. Tieto kopioituu asiakkaan seuraaviin päätöksiin automaattisesti. 1.4.2.1. Perhe Perustoimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilain mukaisella perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja adoptiolasta, aviopuolisoita sekä kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. 1.3.2017 lukien myös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton tai elää avoliitossa. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Parisuhteen rekisteröintimahdollisuus on päättynyt 1.3.2017, mutta sitä aiemmin rekisteröidyt parisuhteet ovat voimassa. Yksityisesti sijoitettu lapsi muodostaa toimeentulotukilain näkökulmasta oman perheensä. Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen määrään eivät siten vaikuta lapsen hoitajan tai hänen toimeentulotukilain mukaisen perheensä tulot ja varat. Laskelma tuloista ja varoista sekä menoista tehdään perhekohtaisesti. Täysi-ikäinen lapsi ei ole samaa toimeentulotukiperhettä vanhempiensa kanssa, vaikka asuukin samassa asunnossa. Täysi-ikäisen lapsen tulee tehdä oma hakemuksensa, josta hänelle tehdään oma päätös. Katso myös vanhempien luovan asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa. Jos isovanhempi tai isovanhemmat asuvat samassa taloudessa, hänen tai heidän katsotaan muodostavan oman perheensä. Isovanhempi tai isovanhemmat tekevät oman hakemuksensa, josta tulee oma päätös. Isovanhempien tulot, varallisuus ja menot muodostavat oman 5
kokonaisuutensa ja aiemmin kuvattu perhe omansa. Asumismenot ja asumistuki jaetaan näin muodostuvien perheiden kesken. Lue lisää määräytymisperusteista. Jos toinen puolisoista on palvelutalossa, pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vankilassa, asepalveluksessa tai turvapaikan hakijana vastaanottopalveluiden piirissä, tehdään erilliset laskelmat, koska katsotaan, että puolisot eivät muodosta toimeentulotukilain mukaista perhettä. Näissä poikkeavissa tilanteissa he eivät tosiasiallisesti elä yhteistaloudessa. Katso myös asumistaulukko. Perustoimeentulotuen maksun jakaminen, kun hakija tai puoliso on edunvalvonnassa Jos toimeentulotukiperheessä on yhteistaloudessa asuvat avo- tai aviopuolisot, joista toinen on edunvalvonnassa, tulee maksettavan toimeentulotuen jakaminen selvittää. Näissä tilanteissa perheelle tehdään ensin yhteinen laskelma. Jos toimeentulotukea ei jää maksettavaksi, päätös tehdään normaalisti loppuun ja päätös lähetetään tiedoksi edunvalvojalle. Jos toimeentulotukea jää maksettavaksi, tulee selvittää, miten toimeentulotuki jakautuu edunvalvonnassa olevan ja hänen puolison välillä. Selvitä ennen laskelman tekemistä kumpi puolisoista vastaa esim. asumiskuluista. Tee molemmille puolisoille omat laskelmat (katso ohje laskelmien tekemisestä verkkokoulusta). Jos toimeentulotukea jää maksettavaksi ainoastaan toiselle (hakijalle tai hänen puolisolleen), päätös tehdään normaalisti loppuun ja päätös lähetään tiedoksi edunvalvojalle. Jos edunvalvonnassa olevalle jää maksettavaa, varmistetaan maksuosoite edunvalvojalta. Jos laskelman perustella toimeentulotukea tulee maksettavaksi molemmille osapuolille, maksettava toimeentulotuki tulee jakaa puolisoiden kesken. Katso verkkokoulusta lisää maksun jakamisesta ja päätöksen tekemisestä. Kunkin tuensaajan perusosat määrittyvät erikseen. Katso myös perusosan suuruudet. Lue lisää perhekäsitteestä. Aviopuolisoiden elatusvelvollisuus Avioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toistensa elatukseen. Vastaava velvoite on rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan. Jos avioliitossa oleva hakija, jonka puoliso ei asu samassa osoitteessa, hakee toimeentulotukea, tulee aviopuolison elatusvelvollisuus selvittää. Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään hakijalta (puhelimitse/asiakaskirjeellä PC L07), osallistuuko aviopuoliso hakijan elatukseen. Jos aviopuoliso osallistuu hakijan elatukseen, selvitetään euromäärä. Tässä yhteydessä elatusvelvollista aviopuolisoa myös kuullaan (puhelimitse/asiakirje PC L08). Arvioi saatujen selvitysten perusteella, onko elatusvelvollisen aviopuolison antama rahamäärä riittävä vai laiminlyökö aviopuoliso elatusvelvollisuuttaan. Toimeentulotukihakemusta ei kuitenkaan voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Jos saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, että aviopuoliso pystyisi tulojensa ja varojensa perusteella elättämään aviopuolisonsa ja että hänen voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneen elatusvelvollisuutensa, perustoimeentulotukipäätöksessä todetaan, että hakijalle myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä tullaan perimään aviopuolisolta takaisin. Edellä olevissa tapauksissa jokaiseen toimeentulotukipäätökseen laitetaan fraasi PC P14 takaisinperinnästä. Hakijalle tehdään Oiwaan 6
seurantatyö tarkenteella muu ja tarkenteen lisätietoon elatus odottamaan puolen vuoden päähän. Kun seurantatyö vapautuu odottamasta, arvioidaan, onko takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudesta tai seurannan jatkaminen tarkoituksenmukaista. Lisätietoa Takaisinperintäprosessista 1.4.2.1.1. Alaikäinen Vanhemmista erillään asuvalle alaikäiselle voidaan myöntää perustoimeentulotukea, jos hakemuksesta käy ilmi, että hän on tosiasiallisesti toimeentulotuen tarpeessa (ensisijaiset etuudet eivät riitä, eikä vanhempien taloudellinen apu ei ole riittävä toimeentulon turvaamiseksi). Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään, miksi lapsi asuu erillään vanhemmistaan. Lapsi voi asua erillään vanhemmistaan, jos hänet on yksityisesti sijoitettu, hän on lastensuojelun sijoittamana tai asuu esimerkiksi opiskeluiden vuoksi toisella paikkakunnalla. Alaikäisen asuessa yksin tulee aina arvioida, onko tarvetta tehdä lastensuojeluilmoitus. Katso myös lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Alaikäisten avoliitto ei ole perustoimeentulotuen näkökulmasta perhe. Avoliiton osapuolille tehdään erilliset laskelmat ja toimeentulotukipäätökset, joissa asumismenot on jaettu puoliksi. Perusosana käytetään yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Mahdollinen takaisinperintä tehdään erikseen kummankin vanhemmilta. Jos yhdessä asuvilla alaikäisillä on yhteinen lapsi, heitä kohdellaan hakemistilanteessa perheenä eli heidän tulee tehdä yhteinen toimeentulotukihakemus. Yksityisesti sijoitettu lapsi Jos kyseessä on yksityisesti sijoitettu lapsi, vanhempi on itsenäisesti siirtänyt lapsen asumisen esimerkiksi sukulaiselleen ilman lastensuojelun myötävaikutusta. Kunnan sosiaalihuollolla on velvollisuus selvittää sijoituksen edellytykset ja sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös (lastensuojelulaki 81 ). Kun yksityisesti sijoitetulle lapselle haetaan toimeentulotukea, pyydetään lapsen huoltajalta kopio sijoituksen hyväksymispäätöksestä. Jos kunta ei ole tietoinen lapsen sijoituksesta, tehdään lastensuojeluilmoitus. Lapsen hoitoonsa ottaneella henkilöllä ei ole tiedonsaantioikeutta lasta koskeviin salassapidettäviin tietoihin. Yksityisesti sijoitetun lapsen huoltajalta pyydetään valtakirja, jossa annetaan lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle lupa lapsen edustamiseen lapsen henkilöä koskevissa asioissa ja lupa maksaa toimeentulotuki hänen ilmoittamalleen tilille. Kiireellisessä tilanteessa valtuutus voidaan antaa suullisesti puhelimessa, mutta huoltajaa pyydetään toimittamaan jatkoa varten kirjallinen valtakirja. Päätös lähetetään lapselle, lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle ja lapsen huoltajalle. Vaikka valtuutusta tai valtakirjaa ei saada, lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön laatima hakemus ratkaistaan normaalisti. Tuki voidaan maksaa lapsen hoitajan tilille käytettäväksi lapsen elatukseen. Päätös lähetetään lapsen nimellä osoitteeseen, jossa lapsi asuu, ja lapsen huoltajalle. Päätöstä ei lähetetä lapsen hoitajalle. Päätöksen yhteydessä tehdään lastensuojeluilmoitus, johon kirjataan huoli lapsen asumisesta ja siitä, kuka hoitaa lapsen asioita. Lapsen toimeentulotukea ei voida maksaa lapsen huoltajalle, jonka luona lapsi ei asu, koska lapsen huoltajalle ei synny lapsesta toimeentulotuesta korvattavia kustannuksia. Yksityisesti sijoitetulle lapselle tehdään oma päätös ja laskelma, koska hän ei muodosta toimeentulotukilain tarkoittamaa perhettä lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön kanssa. Lapselle huomioidaan hänen ikänsä mukainen perusosa. Lapsen tulona huomioidaan lapsilisä, elatusmaksu ja tuki, lapselle kuuluvat eläkkeet sekä muut lapsen tuloksi katsottavat tulot ja varat, jos ne ovat maksussa lapsen tai lapsen hoitajan tilille. Tarvittaessa ohjataan lasta tai lapsen hoitoonsa ottanutta henkilöä hakemaan elatustuki, lapsilisä ja muut etuudet itselleen. Jos 7
lapsen hoitaja ei hae etuuksia maksuun itselleen tai lapselle, tehdään lastensuojeluilmoitus, jossa ilmaistaan huoli lapsen asumisesta ja toimeentulosta. Ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä selvitetään vanhemman elatusvelvollisuus. Lastensuojelun sijoittama lapsi Jos kyseessä on lastensuojelun sijoittama lapsi, lapsesta on lastensuojelun huostaanottopäätös tai sijoituspäätös joko lapsen sukulaiselle, sijaisperheeseen tai lastensuojelulaitokseen. Lapsen sijoitus voi perustua huostaanottoon (lastensuojelulaki 43 ), kiireelliseen sijoitukseen (lastensuojelulaki 38 ) tai väliaikaismääräykseen (lastensuojelulaki 83 ). Lastensuojelun sijoittama lapsi ei muodosta perhettä samassa taloudessa asuvien sijaisvanhempien tai muun sijaishuoltopaikan edustajan kanssa. Lastensuojelun sijoittamalla lapsella ei ole toimeentulotuen tarvetta, koska kunta vastaa lapsen kustannuksista. Kunta vastaa mm. lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista, tavanomaisista terveydenhuollon kustannuksista ja lapsen käyttövaroista. Kunta vastaa myös vanhemmalle lapsen tapaamisesta aiheutuvista kustannuksista siihen saakka kunnes sijoitus on päättynyt. Jos lastensuojelun sijoittamalle lapselle haetaan toimeentulotukea, toimeentulotuki hylätään, koska lapsen kaikki menot korvataan lastensuojelusta. Laskelmaa ei tehdä. Esimerkki Pirjon tytär Maija on huostaanotettu. Maija on koekotiutettu ja hän on kuukaudessa 3 viikkoa kotona Pirjon luona. Huostaanotto on edelleen virallisesti voimassa. Pirjolle ei makseta perustoimeentulotuesta Maijan tapaamisesta aiheutuvia kuluja, koska kunta vastaa niiden kattamisesta koko huostaanoton ajalta. Pirjolle huomioidaan yksinasuvan perusosa, koska lastensuojelu vastaa Maijan kustannuksista eikä Maija asu pysyväisluonteisesti Pirjon kanssa. Esimerkki Hannan poika Kalle on huostaanotettu. Kalle on äitinsä luona viikoittain perjantaista sunnuntaihin. Hanna saa itselleen Kallesta maksettavan lapsilisän sekä elatustuen, joilla hänen tulee kunnan mukaan kattaa Kallen tapaamisesta aiheutuneet kulut. Hannalle ei huomioida tulona näitä etuuksia eikä Hannalle huomioida menona Kallen tapaamiskuluja. Mikäli Kallesta aiheutuneet tapaamiskulut ylittävät lapsilisän ja elatustuen määrän, tulee Hannan hakea niihin tukea kunnasta, koska kunta vastaa tapaamiskuluista koko huostaanoton ajan. Hannalle huomioidaan yksinasuvan perusosa, koska lastensuojelu vastaa Kallen kustannuksista eikä Kalle asu pysyväisluonteisesti Hannan kanssa. Sijaishuoltopaikan edustajalla kuten sijaisvanhemmalle ei ole tiedonsaantioikeutta lasta koskeviin salassapidettäviin tietoihin, ellei lapsen huoltajuutta ole siirretty sijaisvanhemmalle tai ellei sijaishuoltopaikan edustajalla ole valtakirjaa edustaa lasta lapsen henkilöä koskevissa asioissa. Toimeentulotukipäätös lähetetään aina lapselle ja tiedoksi lapsen huoltajalle sekä kunnan lastensuojeluun. Jos lapsen huoltaja on antanut valtakirjan sijaishuoltopaikan edustajalle edustaa lasta hänen henkilöään koskevissa asioissa, toimeentulotukipäätös lähetetään myös sijaishuoltopaikan edustajalle. Päätöstä ei lähetetä tiedoksi lapsen vanhemmalle, jos lapsen huoltajuus on siirretty toiselle henkilölle. 8
Avohuolto Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Avohuolto ei vaikuta toimeentulotuen myöntämiseen lapselle, jos lapsi asuu vanhempiensa luona. Tällöin toimeentulotuki myönnetään normaalisti. Toimeentulotukea voidaan myöntää myös silloin, kun lapsi on sijoitettuna yhdessä vanhemman kanssa kodin ulkopuolelle esim. perhekuntoutukseen. Tällöin tulee kuitenkin selvittää, tukeeko kunta taloudellisesti perhettä tai saavatko he veloituksetta esimerkiksi ravinnon. Jos lapsi on avohuollon tukitoimena sijoitettu kodin ulkopuolelle kuten sijaisperheeseen, lastensuojelu vastaa lapsen kustannuksista. Tällöin lapselle ei voida myöntää toimeentulotukea. Lapsi voi olla myös sijoitettuna vankilan perheosastolle vanhempansa luokse. Avohuollon sijoitustilanteissa toimitaan kuten edellä kohdassa Lastensuojelun sijoittama lapsi. Vanhemman elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsesta Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Jos vanhemmastaan/vanhemmistaan erillään asuvalle lapselle haetaan toimeentulotukea, tulee vanhempien elatusvelvollisuus aina selvittää. Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään hakijalta ja hänen vanhemmiltaan, auttavatko vanhemmat hakijaa. Jos he auttavat, selvitetään, kuinka suurella rahamäärällä. Tässä yhteydessä elatusvelvollisia vanhempia tulee myös kuulla. Saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, onko elatusvelvollisen vanhemman antama rahamäärä riittävä vai laiminlyökö vanhempi elatusvelvollisuuttaan. Lue lisää elatusavun suuruuden arvioinnista prosessikuvauksesta. Jos saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, että vanhemmat pystyisivät tulojensa ja varojensa perusteella elättämään lapsensa ja että heidän voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneen elatusvelvollisuutensa, perustoimeentulotukipäätöksessä todetaan, että alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä tullaan perimään vanhemmilta takaisin. Tahalliseksi alaikäisen elatusvelvollisuuden laiminlyönti voidaan katsoa esimerkiksi tilanteessa, jossa elatusvelvollinen on hyvästä taloudellisesta tilanteestaan tai ansaintamahdollisuuksistaan huolimatta jättänyt tietoisesti huolehtimatta elatusvelvollisuudestaan. Etuuspäätös, jossa kerrotaan perinnästä, toimitetaan tiedoksi vanhemmille. Jos vanhemmat ovat eronneet, päätös toimitetaan molemmille Lähtökohtaisesti riittävä selvitys elatusvelvollisuuden täyttämisestä on elatusavun maksaminen vahvistetun elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Jos elatussopimuksessa vahvistetun tai tuomioistuimen päätöksessä määrätyn elatusavun määrä on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi pienempi kuin Kelan maksaman elatustuen määrä (156,39 e/kk v. 2018), hakija ohjataan hakemaan elatustukea Kelasta. Ohjausta ei tule tehdä, jos elatuksesta ei ole kunnan sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä. Hakija voidaan tietyissä tilanteissa ohjata kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojalle laatimaan ja vahvistamaan elatussopimus. Hakija ohjataan kuntaan laatimaan elatussopimus, jos vanhempi ei maksa elatusapua tai maksettavan elatusavun määrä on selvästi liian vähäinen hänen 9
elatuskykyynsä nähden, eikä elatussopimusta ole aiemmin vahvistettu tai elatustuomiota annettu. Lisäksi hakija voidaan ohjata lastenvalvojalle tarkistamaan jo vahvistettu elatussopimus, jos etävanhemman tulot ovat olennaisesti kasvaneet tai lähivanhemman tulot olennaisesti laskeneet elatussopimuksen vahvistamishetkestä. Jos lastenvalvojan vahvistaman elatusavun määrä vaikuttaa olennaisesti liian alhaiselta elatusvastuussa olevan vanhemman elatuskykyyn nähden, asiakas voidaan ohjata kuntaan tarkistamaan elatussopimus vastaamaan vanhemman todellista elatuskykyä. Hakijaa ei tule ohjata lastenvalvojalle laatimaan tai vahvistamaan elatussopimusta, jos vanhemmat ovat keskenään sopineet elatusmaksun suuruudesta, eikä vanhemman voida katsoa laiminlyövän elatusvelvollisuuttaan. Hakija ohjataan kuitenkin lastenvalvojalle vahvistamaan elatussopimus, jos vanhempien kesken sovitun elatusavun suuruus on pienempi kuin elatustuki, vaikka hakijalla ei olisi enempää elatuskykyä. Samoin menetellään, jos vanhempi ei maksa lainkaan elatusta. Ilman kunnan sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen antamaa elatuspäätöstä, hakija ei voi hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuuttaan eli elatustukea Kelasta. Katso myös Elatusvelvollisuuden selvittäminen - prosessi. 1.4.2.2. Asevelvolliset Asevelvollisten, varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien ensisijainen etuus on pääsääntöisesti sotilasavustus, jonka tavoitteena on turvata palveluksessa olevan varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavan ja hänen omaisensa toimeentulo palveluksen aikana. Sotilasavustuksessa omaisena pidetään tietyin edellytyksin muun muassa aviopuolisoa, avopuolisoa tai huollettavaa lasta. Tarvittaessa varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä hänen perheellään voi olla oikeus perustoimeentulotukeen. Asevelvolliselle voidaan sotilasavustuksena myöntää asumisavustusta ja opintolainan korkomenoja. Jos asevelvollinen on määrätty maksamaan elatusapua lapsestaan, mutta ei pysty maksamaan sitä palveluksensa aikana, Kela maksaa lapselle elatusavun suuruisen määrän. Asevelvollisen puolison on mahdollista saada sotilasavustusta silloin, kun hän on avioliitossa asevelvollisen kanssa tai jos hän on avoliitossa asevelvollisen kanssa ja heillä on yhteinen lapsi. Asevelvollisen omaiselle voidaan sotilasavustuksena myöntää perusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta. Asevelvollinen ja hänen puolisonsa katsotaan kuuluvan samaan perheeseen ja heille tehdään yhteinen toimeentulotuen päätös. Asevelvollisen puolisolle huomioidaan yhteistaloudessa asuvan perusosa. Sotilasavustuksen perus-, asumis- ja erityisavustus kattavat toimeentulotuen perusosaa vastaavat osuudet. Lisäksi varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalle maksetaan päivärahaa ja heillä on oikeus muun muassa maksuttomiin palvelus- ja lomamatkoihin. Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan, koska hän saa palveluspaikassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen. Lomaajalta ei ole myöskään oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan. Jos varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla on sellaisia muilla perusmenoilla normaalisti katettavia menoja, kuten esimerkiksi silmälasit, kotivakuutusmaksu tai lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot, hänellä voi olla oikeus saada perustoimeentulotukea. Jos varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava hakee toimeentulotukea silmälaseihin, ohjataan hakijaa ensijaisesti selvittämään mahdollisuus saada ne palvelusaikana puolustusvoimilta ja toimittamaan selvitys asiasta. Palvelusaikana puolustusvoimat järjestää terveydenhuollon palvelut ja lääkkeet palvelusta suorittaville maksutta. Jos hakija esittää selvitystä tarpeellisesta lääkemenosta, jota puolustusvoimat ei kata, voidaan myöntää rajattu maksusitoumus tarpeelliseen lääkkeeseen. Hakija voi hakea tarvittaessa myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. 10
Varusmies- tai siviilipalveluksen päättymisen jälkeen maksetut päivärahaerät katsotaan aina tuloksi. Menoina voidaan huomioida vain ne menot, joita sotilasavustus ei kata armeijan jälkeen. Esimerkki Eero ja Anni ovat avoliitossa eikä heillä ole lapsia. He saavat yleistä asumistukea. Eero on aloittanut varusmiespalveluksen. Annin ei ole mahdollista saada sotilasavustusta asevelvollisen omaisena. Perheen hakiessa toimeentulotukea laskelmalle tuloutetaan yhteiseen asuntoon myönnetty yleinen asumistuki ja Eeron sotilasavustus, joka kattaa Eeron osuuden asumismenoista siltä osin kuin asumistuki ei sitä kata. Menoksi viedään asunnon vuokra ja Annille yhteistaloudessa asuvan perusosa. Eerolla ei ole oikeutta varusmiespalveluksen ajalta perusosaan. Jos Eerolla on muita perusmenoja, hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään, onko meno mahdollista kattaa puolustusvoimien toimesta tai sotilasavustuksella. Tarvittaessa kyseiset menoerät voidaan huomioida laskelmalla yleisten myöntämiskriteerien mukaisesti. Esimerkki Pekka suorittaa asevelvollisuutta ja hänellä on avopuoliso ja yhteinen lapsi. Perhe on hakenut perustoimeentulotukea. Perheen tuloina ovat yleinen asumistuki ja sotilasavustus. Lisäksi Pekalle maksetaan päivärahaa asevelvollisuusajalta. Perheen laskelmalle viedään tuloksi sotilasavustus ja yleinen asumistuki. Asevelvollisuusajalla ennen kotiutumista Pekalle maksettua päivärahaa ei tulouteta laskelmalle tuloksi. Koska Pekka saa palveluspaikassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen, laskelmalla ei myöskään huomioida Pekan perusosaa menona asepalveluksen ajalta. Puolison perusosaksi huomioidaan yhteistaloudessa asuvan perusosa ja lapselle lapsen perusosa. 1.4.2.3. Jälkihuolto Lapsella ja nuorella on oikeus lastensuojelulain 75 :n mukaiseen jälkihuoltoon huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Hänellä on oikeus jälkihuoltoon myös vähintään puoli vuotta kestäneen, avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle, kuten myös kotoutumisen jälkeen ilman, että on ollut lastensuojelun asiakkaana. Jälkihuolto on lastensuojelulain nojalla annettavaa taloudellista ja muuta tukea. Sen järjestäminen on kunnan vastuulla. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta, tai 5 vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakas. Jälkihuollossa olevalla on oikeus perustoimeentulotukeen, kun tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Poikkeustilanteita ovat kuitenkin seuraavat: Itsenäistymisvaroja tai muita lastensuojelulain 36 :n mukaista taloudellista tukea ei huomioida tuloina. Jälkihuollossa olevan ei tarvitse nostaa opintolainaa. Jos jälkihuollossa oleva nuori nostaa opintolainan omasta tahdostaan, huomioidaan opintolaina tulona laskelmassa samoin periaattein kuin muille opiskelijoille. Jälkihuollossa olevalle nuorelle on voinut kertyä itsenäistymisvaroja. Jälkihuollossa olevalta nuorelta pyydetään jälkihuoltosuunnitelma, josta nähdään, kuinka paljon itsenäistymisvaroja on ja mihin niitä käytetään. Jos jälkihuoltosuunnitelmaan on kirjattu, että itsenäistymisvaroja on tarkoitus käyttää perustoimeentulotuen muihin perusmenoihin esim. vuokravakuuteen, silloin näitä menoja ei huomioida perustoimeentulotuessa. Jälkihuollon päättyessä nuori saa jäljelle jääneet 11
itsenäistymisvarat käyttöönsä. Varat huomioidaan jälkihuollon päätyttyä varallisuuteena nuorena laskelmassa. 1.4.2.4. Opiskelijat Opintotuki Päätoimisen opiskelijan ensisijaiset etuudet ovat yleensä opintotuki ja yleinen asumistuki. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuen asumislisää myönnetään vain harvoille opiskelijaryhmille, kuten ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskeleville. Suurin osa opiskelijoista on yleisen asumistuen piirissä. Lue lisää opintorahasta. Lue lisää opiskelijan asumislisästä. Katso lisää yleisestä asumistuesta. Perustoimeentulotukea käsiteltäessä päätoimisella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on perustoimeentulotuen hakemiskuukautena oikeus opintotukeen. Jos opiskelija hakee perustoimeentulotukea, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa saada opiskelijoiden ensisijaisia etuuksia: opintorahaa, opintolainaa ja yleistä asumistukea. Opiskelijalla voi olla oikeus toimeentulotukeen, jos ensisijaiset etuudet eivät riitä toimeentulon turvaamiseen. Kesäaikana opiskelijan ensisijaisia tuloja ovat opintotuki, yleinen asumistuki tai työstä saatava palkka. Päätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on opintotuki. Myös alaikäinen voi tietyin edellytyksin saada opintotukea (17 vuotta täyttänyt kaikkia opintotuen osia ja alle 17-vuotias opintolainaa ja asumislisää). Lue lisää lapsilisän vaikutuksesta. Jos hakija, joka ilmoittaa olevansa opiskelija, ei ole hakenut opintotukea, selvitä hänen mahdollisuutensa saada opintotukea. Jos hakijalla vaikuttaisi olevan oikeus opintotukeen, ohjaa häntä hakemaan opintotukea. Jos hakija ei hae ensisijaisia etuuksia, selvitä, miksi hän ei hae niitä. Jos hakijalla ei ole oikeutta opintotukeen, selvitä tarkemmin hänen tilanteensa ja siihen sopivat Kelan etuudet (esim. kuntoutusraha, työmarkkinatuki tai sairauspäiväraha). Varaa hänelle tarvittaessa aika Kelaan. Ohjaa häntä tarpeen mukaan esimerkiksi TE-toimiston palveluiden piiriin. Hakijan tulee selvittää, onko hän oikeutettu työttömyyden tai omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen. Hakijalle tehdään enintään kuukauden pituisia toimeentulotukipäätöksiä jotta voidaan seurata sitä, että ensisijaisia etuuksia on haettu. Jos opiskelijalla on hänen opiskelukykyään heikentävä sairaus tai vamma, hänellä voi olla opiskelun ajalta oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan. Lue lisää kuntoutuksesta. Lue lisää kuntoutusrahasta. Opintolainan hakeminen Opintolaina on osa opintotukea. Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen pitkäaikaiseen rahoittamiseen, joten yleensä edellytetään, että 18 vuotta täyttäneet hakevat opintolainaa. Opintolaina huomioidaan tulona seuraavan kuukauden alusta lähtien kun hakija on täyttänyt 18 vuotta. Opintolainan nostamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta. Jos alaikäinen nostaa opintolainan, se otetaan tulona huomioon. 12
Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi jos hän on lastensuojelun jälkihuollossa, tilanteissa, joissa vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että hän ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään, jos lainan nostaminen on kohtuutonta ottaen huomioon täysi-ikäisen lapsen ja vanhempien taloudellinen tilanne (esim. toimeentulotukiasiakkuus) tai hakijan opiskelulla on hänen poikkeuksellisten aikaisempien vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä tukevat tavoitteet, esimerkiksi entiset vangit ja päihde- tai mielenterveyskuntoutujat. Lähtökohtaisesti opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Valtiontakaus pitää hakea. Poikkeuksen muodostavat korkeakouluopinnot, joihin takaus myönnetään aina, jos saa opintorahaa. Jos opiskelija ei ole hakenut opintolainan valtiontakausta ja opintolainaa, vaikka hän olisi voinut ne saada, laskennallinen opintolainan määrä voidaan ottaa tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa lainan ottamista voidaan pitää kohtuuttomana suhteessa hakijan elämäntilanteeseen (esim. vaikean sairauden vuoksi). Opintolaina voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vasta sinä kuukautena, jona laina on tai olisi ollut pankista nostettavissa. Opintolaina huomioidaan sen suuruisena, kuin se on nostettavissa. Määrä jaksotetaan kuukausikohtaisiksi eriksi. Jaksotus tehdään pääsääntöisesti opintotukikuukausien mukaan. Esimerkki Korkeakouluopiskelija Aili opiskelee korkeakoulussa ja saa opintorahaa. Hän hakee toimentulotukea huhti-toukokuulle. Hän ei ole nostanut opintolainaansa, vaikka hänellä on siihen automaattisesti annettu lainatakaus. Ailille huomioidaan huhtikuun laskelmalle varallisuutena tammi-huhtikuun opintolainat 4 x 650 e eli 2600 e. Toukokuulle opintolaina jaksotetaan ja huomioidaan tulona 650 e/kk ja vyörytetään huhtikuun laskelman ylijäämä. Esimerkki Toisen asteen opinnot Martti opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa ja saa opintorahaa, mutta ei ole hakenut lainatakausta. Hän hakee toimentulotukea huhti-toukokuulle. Koska ei ole olemassa mitään syytä sille, ettei Martti voisi saada lainatakausta, hänen tuloinaan huomioidaan huhti- ja toukokuussa opintolainaa 650 euroa/kk. Martin ei siis ole huhtikuussa mahdollista saada lainatakausta kuin kahden kuukauden lainalle eli 1300 eurolle huhti-toukokuulta. Esimerkki Marita opiskelee ammattikorkeakoulussa ja on hakenut toimeentulotukea ajalle 1.8.2017-30.9.2017. Hän ilmoittaa, että ei ole nostanut opintolainaa. Koska ei ole käynyt ilmi mitään seikkoja, miksi Marita ei saisi opintolainaa, hänen syyskuun laskelmalleen viedään muiden tulojen lisäksi tulona laskennallinen opintolainan kuukausimäärä 650 e. Elokuun laskelmaan opintolainaa ei viedä, koska Marita on korkeakouluopiskelija ja hän saa opintotukea vasta syyskuusta lähtien. 13