Opintojen rakentuminen vaihtelee pääaineen ja suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Valitse oma opetussuunnitelmakuvauksesi näistä vaihtoehdoista:

1 OPETUSSUUNNITELMA Suomalainen viittomakieli Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan oppiaineen opintojen kokonaisrakenne ja etenemisjärjestys, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opiskelutavat ja opintojaksojen arviointi. Suomalaisen viittomakielen opinnoissa on valittavana kaksi linjaa: K1 ja K2. K1-linjalla voivat opiskella ne, joiden äidinkieli on (suomalainen) viittomakieli, tai ne, joiden kielitaito arvioidaan riittävän hyväksi. K2-linjalla opiskelevat muut. Suomalaisesta viittomakielestä voi molemmilla linjoilla suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot. Suomalaisen viittomakielen opiskelija perehtyy kielitieteen perusteisiin, viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen rakenteeseen sekä viittomakieliseen yhteisöön, sen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja historiaan sekä viittomakielen omaksumiseen ja kaksikielisyyteen. K1-linjalla opiskelijat paneutuvat lisäksi viittomakieliseen viestintään ja K2-linjalla kielitaidon hankkimiseen. Keskeisiä opiskelun aikana kehittyviä taitoja ovat myös monet työelämässä tarvittavat käytännön taidot: vuorovaikutustaidot, tiimityöskentelyn ja projektien hallinnan taidot, tiedon hankinnan, hallinnan, soveltamisen ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kyky analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun. Opintojaksot järjestetään kontaktiopetuksena ja/tai itsenäisenä opiskeluna. Samoin työtavat vaihtelevat: on luentoja, ryhmä- tai parityöskentelyä, kurssitöitä ja tenttejä. Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin, joissa on kuvattu arvosanan 3 (hyvä) mukainen osaaminen. Opetus- ja suorituskieli vaihtelee. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korpin kurssi- ja opintotietojärjestelmästä. Opintojen rakentuminen vaihtelee pääaineen ja suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Valitse oma opetussuunnitelmakuvauksesi näistä vaihtoehdoista: Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija Kieliasiantuntijaksi tähtäävä pääaineopiskelija Sivuaineopiskelija

2 Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: HuK-TUTKINTO 180 op Pääaineopinnot 80 op perusopinnot 30 op aineopinnot 50 op Sivuaineopinnot, esim. 80 op (sis. vähintään yhden perusopintokokonaisuuden) kasvatustieteellisiä/pedagogisia opintoja muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja Yleisopinnot, esim. 20 op pakolliset kieli- ja viestintä- sekä työelämäopinnot 8 11 op mahdolliset muut valinnaiset opinnot Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Yleisopinnot 8-11 op Äidinkieli viittomakieli SVKY012 Opinto- ja urasuunnittelu Suomen kieli Vieras kieli (voi olla myös ruotsin kieli*) SVKY096 Kypsyysnäyte 1 op 3 op 3 op 1 op Äidinkieli suomen kieli Äidinkielen viestintä (jää pois, mikäli suorittaa suomen kielen perusopinnot) Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsia sivuaineena opiskeleville ruotsin perusopintojen päätteeksi) Vieras kieli (tulee automaattisesti osoitetuksi suomalaisen viittomakielen perusopinnoilla) SVKY096 Kypsyysnäyte * Kun koulukieli ollut suomi, suositellaan, että suorittaa vieraana kielenä ainakin ruotsin kielen. 3 op 3 op 3 op 1 op

3 Suomalaisen viittomakielen perusopinnot 30 op Kielitieto ja kielitiede 4 op K1 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op) SVKP111 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) K2 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op) SVKP211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) Viitottujen kielten rakenne ja käyttö K1: 1 K2: SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen () SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi (5 op) SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen () Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri SVKP123 Äidinkieli () SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 4 op Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot K2: 10 op SVKP142 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP143 Kaksikielisyys (2 op) SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP243 Kaksikielisyys (2 op) SVKP253 Suomalainen viittomakieli 1 () SVKP254 Suomalainen viittomakieli 2 () Suuntautumisopinnot 2 op KLSP005 Kohti kielenopettajuutta (2 op) KLSP005 Kohti kielenopettajuutta (2 op)

4 Suomalaisen viittomakielen aineopinnot 50 op Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 8 op K1 SVKA113 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA112 Morfologia ja syntaksi () K2 SVKA213 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA212 Morfologia ja syntaksi () Viittomisto ja nimistö SVKA131 Viittomisto ja nimistö () SVKA231 Viittomisto ja nimistö () Kieli ja kulttuuri K1: 14op K2: 14 op SVKA141 Viittomakielinen viestintä I () SVKA142 Viittomakielinen viestintä II () SVKA145 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) SVKA255 Suomalainen viittomakieli 3 () SVKA256 Suomalainen viittomakieli 4 () SVKA245 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) Vapaavalintaiset opinnot K1: SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () Tutkijan taidot 13 op KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet (3 op) SVKA175 Kandidaattiseminaari (3 op) SVKA174 Kandidaatintutkielma (7 op) KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet (3 op) SVKA275 Kandidaattiseminaari (3 op) SVKA274 Kandidaatintutkielma (7 op) Suuntautumisopinnot KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen () KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen ()

5 Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineopintoja siten, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineen opintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

6 Kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijaksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: FM-TUTKINTO 120 op Pääaineopinnot 80 op maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot 40 op maisterin portfolio pedagogisia opintoja ja/tai muita sivuaineita mahdollisesti pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisena sisältyvä maisterin portfolio. Maisterintutkinnon pakolliset muut opinnot KLSY012 Maisterin portfolio Suomalaisen viittomakielen syventävät opinnot 80 op Tutkijan taidot (50 op) Oppiainekohtaiset opinnot (15 30 op) Suuntautumisopinnot (0 20 op) SVKS106 Maisteriseminaari tai KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät SVKS101 Pro gradu -tutkielma SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus SVKS118 Viittomakielet sosiaalisessa kontekstissa KLSS104 Kielitaidon arviointi KLSS113 Näkökulmia monikielisyyteen KLSS140 Kielikoulutuspolitiikka KLSS146 Dialoginen ja sosiokulttuurinen kielentutkimus 40 op

7 Muut työelämävalmiudet () KLSS147 Kulttuuria kielenopetukseen KLSS149 Kieltenopetuksen ajankohtaisia kysymyksiä KLSS152 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: menetelmäpainotteinen työskentely KLSS153 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: Työskentely tutkimusprojektissa KLSS154 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: lukupiirityöskentely KLSS155 Kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä: itseopiskelu KLSS156 Varhainen toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opettaminen KLSS158 Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen KLSS901 Eurooppalaisen kulttuurin juuret KLSS903 Kielikontaktit KLSS157 Työssäoppiminen aineenopettajaksi opiskeleville

8 Kieliasiantuntijaksi tähtäävien pääaineopiskelijoiden kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: HuK-TUTKINTO 180 op Pääaineopinnot 80 op perusopinnot 30 op aineopinnot 50 op Sivuaineopinnot, esim. 80 op vähintään yksi perusopintokokonaisuus muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja Yleisopinnot, esim. 20 op pakolliset kieli- ja viestintä- sekä työelämäopinnot 13 16 op mahdolliset muut valinnaiset opinnot Kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen perus- ja aineopintojen rakenne sekä tutkintoon sisältyvät pakolliset yleisopinnot. Yleisopinnot 13-16 op SVKY012 Opinto- ja urasuunnittelu 1 op Äidinkieli viittomakieli Äidinkieli suomen kieli Suomen kieli Vieras kieli (voi olla myös ruotsin kieli*) SVKY096 Kypsyysnäyte KLSY010 Kandidaatin portfolio Äidinkielen viestintä (jää pois, mikäli suorittaa suomen kielen perusopinnot) Toinen kotimainen kieli (kirjataan suoritetuksi ruotsia sivuaineena opiskeleville ruotsin perusopintojen päätteeksi) Vieras kieli (tulee automaattisesti osoitetuksi suomalaisen viittomakielen perusopinnoilla) SVKY096 Kypsyysnäyte KLSY010 Kandidaatin portfolio * Kun koulukieli ollut suomi, suositellaan, että suorittaa vieraana kielenä ainakin ruotsin kielen. 3 op 3 op 1 op 3 op 3 op 3 op 1 op

9 Suomalaisen viittomakielen perusopinnot 30 op Kielitieto ja kielitiede 4 op K1 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op) SVKP111 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) K2 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op) SVKP211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) Viitottujen kielten rakenne ja käyttö K1: 1 K2: SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen () SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi (5 op) SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (5 op) SVKP123 Äidinkieli ( ) Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 4 op SVKP142 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP143 Kaksikielisyys (2 op) SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP243 Kaksikielisyys (2 op) Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot K2: 10 op SVKP253 Suomalainen viittomakieli 1 () SVKP254 Suomalainen viittomakieli 2 () Suuntautumisopinnot 2 op KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta (2 op) KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta (2 op)

10 Suomalaisen viittomakielen aineopinnot 50 op Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 8 op K1 SVKA113 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA112 Morfologia ja syntaksi () K2 SVKA213 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA212 Morfologia ja syntaksi () Viittomisto ja nimistö SVKA131 Viittomisto ja nimistö () SVKA231 Viittomisto ja nimistö () Kieli ja kulttuuri K1: 14op K2: 14 op SVKA141 Viittomakielinen viestintä I () SVKA142 Viittomakielinen viestintä II () SVKA255 Suomalainen viittomakieli 3 () SVKA256 Suomalainen viittomakieli 4 () SVKA145 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) SVKA245 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) Vapaavalintaiset opinnot K1: SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () Tutkijan taidot 13 op KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet (3 op) KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet (3 op) SVKA175 Kandidaattiseminaari (3 op) SVKA275 Kandidaattiseminaari (3 op) SVKA174 Kandidaatintutkielma (7 op) SVKA274 Kandidaatintutkielma (7 op) Suuntautumisopinnot KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen (5 op) KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen (5 op)

11 Sivuaineopinnot (ks. oman sivuaineesi opetussuunnitelma) Sivuaineen opintoja siten, että HuK-tutkinnon kokonaislaajuuden minimi 180 op täyttyy. Sivuaineen opintopistemäärän minimi riippuu yleisopintojen kokonaismäärästä. Huom! Kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin sisällyttävä vähintään yksi perusopintokokonaisuus.

12 Kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: FM-TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op maisterintutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op Muut opinnot 40 op työelämätuntemus väh. maisterin portfolio esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Filosofian maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu täällä. Seuraavassa kuvataan tarkemmin pääaineen opintojen rakenne sekä tutkintoon pakollisina sisältyvät työelämätuntemus ja maisterin portfolio. Maisterintutkinnon pakolliset muut opinnot 10 op KLSY100 Työelämätuntemus KLSY012 Maisterin portfolio 5 10 op Suomalaisen viittomakielen syventävät opinnot 80 op Tutkijan taidot (50 op) SVKS106 Maisteriseminaari tai KLSS348 Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät SVKS101 Pro gradu -tutkielma Oppiainekohtaiset SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus opinnot SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus (15 30 op) SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus SVKS118 Viittomakielet sosiaalisessa kontekstissa Suuntautumisopinnot (0 20 op) KLSS306 Kriittinen diskurssintutkimus KLSS322 Vuorovaikutuksen tutkimus KLSS325 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi I KLSS326 Diskurssintutkimuksen vaihtuva-alainen erikoistumiskurssi II KLSS329 Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: työskentely tutkimusprojektissa KLSS341 Mediadiskurssin tutkimus 40 op

13 SIVUAINEOPISKELIJA Suomalaisen viittomakielen perusopinnot 26 30 op Kielitieto ja kielitiede 4 op Viitottujen kielten rakenne ja käyttö K1: 1 K2: K1 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op)* SVKP111 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen () SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi (5 op) K2 KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op)* SVKP211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op) SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen () Kulttuurienvälinen viestintä ja viittomakielinen kulttuuri Kielen omaksuminen ja kaksikielisyys 4 op Suomalaisen viittomakielen kieliopinnot K2: 10 op Suuntautumisopinnot 2 op SVKP123 Äidinkieli ( ) SVKP131 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP132 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) SVKP142 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP143 Kaksikielisyys (2op) KLSP005 Kohti kielenopettajuutta */ KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta* (2 op) SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä (2 op) SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri (3 op) SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op) SVKP243 Kaksikielisyys (2 op) SVKP253 Suomalainen viittomakieli 1 () SVKP254 Suomalainen viittomakieli 2 () KLSP005 Kohti kielenopettajuutta* / KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta* (2 op) * Opiskelijan, joka on suorittanut opintojaksot KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen ja KLSP005 Kohti kielenopettajuutta tai KLSP006 Kohti kieliasiantuntijuutta johonkin muuhun kieliaineeseen, perusopintojen laajuus on 26 op.

14 Suomalaisen viittomakielen aineopinnot 37 op Viitottujen kielten rakenne ja tutkimus 8 op K1 SVKA113 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA112 Morfologia ja syntaksi () Viittomisto ja nimistö SVKA131 Viittomisto ja nimistö () Kieli ja kulttuuri SVKA141 Viittomakielinen viestintä I () K1: 14op K2: 14 op SVKA142 Viittomakielinen viestintä II () K2 SVKA213 Fonetiikka ja fonologia (3 op) SVKA212 Morfologia ja syntaksi () SVKA231 Viittomisto ja nimistö () SVKA255 Suomalainen viittomakieli 3 () SVKA256 Suomalainen viittomakieli 4 () Vapaavalintaiset opinnot K1: SVKA145 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () SVKA245 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus (4 op) SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot () Suuntautumisopinnot KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen* () TAI KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen* (5 op) KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen* () TAI KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen* (5 op) * Opiskelija, joka on jo suorittanut opintojaksot KLSA124 Johdatus kielen oppimisen ja opettamisen tutkimukseen ja KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen johonkin muuhun kieliaineeseen, valitsee tilalle opintojakson KLSA123 Työskentely tapahtumassa tai kehittämishankkeessa () tai suomalaisen viittomakielen syventäviä opintoja.

15 KURSSIKUVAUKSET PERUSOPINNOT SVKP111/SVKP211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä 2 op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee perustiedot ja -käsitteet fonologiasta, morfologiasta, syntaksista, leksikosta, semantiikasta, pragmatiikasta ja diskurssintutkimuksesta pystyy tarkastelemaan viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen rakennetta näiden tietojen ja käsitteiden avulla omaa kokonaisnäkemyksen suomalaisen viittomakielen kieliyhteisöstä, kielikontaktitilanteesta sekä suomalaisen viittomakielen keskeisimmistä tutkimusalueista. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op). Opiskelutapa: Luennot ja kirjallisuutta. Arviointi: Tentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP121/SVKP221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan kielentutkimuksen ja sen käsitteistön näkökulmasta viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen muotorakenteeseen (fonologiaan, morfologiaan ja syntaksiin), merkitysrakenteeseen (semantiikkaan), diskurssiin ja yleiseen rakenteelliseen variaatioon. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja luokitella viitottujen kielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen viittomia (esim. nominaalit ja verbaalit) ymmärtää viitottujen kielten modaliteetin vaikutuksen kielen rakenteisiin osaa kuvailla ja selittää viittomien sisäistä rakennetta fonologisesta (esim. rakenneyksiköt ja niiden simultaaninen ja sekventiaalinen toteutuminen, fonologiset prosessit), morfologisesta (esim. kuvailevat viittomat, yhdysviittomat) ja semanttisesta näkökulmasta (esim. aspektuaalisuus) tunnistaa keskeisimmät suomalaisen viittomakielen lausetyypit (funktionaaliset ja rakenteelliset tyypit) osaa kertoa lauseiden yleiset järjestymisperiaatteet ja niiden taustalla olevat tärkeimmät syyt (esim. viittomajärjestys ja sen vaihtelu) tietää viitotun kielen muistiinmerkitsemisen perustekniikat ja kuinka ne otetaan käyttöön. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (3 op), SVKP111/211

16 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op). Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai itsenäinen työskentely. Arviointi: Tentti tai kirjallinen työ, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP122 Viitottujen kielten rakenteen harjoituskurssi Osaamistavoitteet: Kurssilla harjoitellaan viitotun kielen muistiinmerkitsemistekniikoita ja perehdytään suomalaisen viittomakielen rakenteeseen analysoimalla erilaisia viitottuja tekstejä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää erilaisia viittomien muistiinmerkitsemistekniikoita ja pystyy soveltamaan ainakin yhtä tekniikkaa laajempaan viittomakieliseen aineistoon tietää viitotun tekstin analyysiin käytetyt perusohjelmistot ja pystyy käyttämään niitä itsenäisesti tunnistaa, erottaa ja osaa luokitella kielen rakenneyksiköitä (mm. viittomat, lauseet) ja ilmiöitä (mm. aspektuaalisuus) muistiinmerkitsemästään aineistosta. Edeltävät tiedot: SVKP121 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (). Opiskelutapa: Ohjattu ryhmätyöskentely ja itsenäiset harjoitustehtävät. Arviointi: Analyysiharjoitukset, hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP123 Äidinkieli Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija pohtii suomalaista viittomakieltä äidinkielenä ja omaa kielellistä identiteettiään. Opiskelija harjoittelee oman ja muiden viittomisen arviointia lingvistisestä ja viestinnällisestä näkökulmasta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tietoisempi suhtautumisestaan eri kieliin ja viittomakielisyyteen osaa tehdä valmistellun viittomakielisen esityksen havaintovälineitä käyttäen osaa käyttää kielistudiota ja vähintään yhtä viittomakielten videoanalyysiohjelmaa sekä tietää viittomakielisen videotallenteen laatukriteerit. Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus. Arviointi: Harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP131/SVKP231 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kulttuurienvälisen viestinnän peruskäsitteisiin ja -teorioihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää suomalaisuuden, viittomakielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen erilaisissa viestintätilanteissa on tietoinen erilaisten kulttuurien piirteistä ja kulttuurien välisistä eroista. Opiskelutapa: Työpaja sekä kirjallisuutta tai kirjallisuutta ja kirjallinen työ. Arviointi: Työpajatyöskentely, kirjallinen työ, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. 17 SVKP132/SVKP232 Kuurojen historia ja kulttuuri 3 op Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kuurojen historiaan ja kulttuuriin ensisijaisesti suomalaisesta näkökulmasta. Opintjakson suoritettuaan opiskelija tuntee kuurojen yhteisötoimintaa, kulttuuria ja historiaa ymmärtää kuurojen tämänhetkistä toimintaa ja kulttuuria historian valossa. Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta ja/tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ/tentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen 2 op Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kielen ja erityisesti viitotun kielen omaksumiseen varhaislapsuudessa ja kouluiässä, kielellisen tietoisuuden kehittymiseen sekä viittomakielisten kaksikielisyyteen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee varhaisen kielenkehityksen ja kouluikäisen kielen omaksumisen peruspiirteet osaa kuvailla suomalaista viittomakieltä omaksuvan lapsen fonologisen, leksikaalissemanttisen, morfologisen ja syntaktisen kehityksen piirteet osaa arvioida äidinkielisen ja ei-äidinkielisen ympäristön vaikutusta kielenomaksumiseen osaa kuvata viittomakielisten erilaisia kaksikielisyyden muotoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (3 op), SVKP111/211 Kielentutkimuksen peruskäsitteet (2 op), SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (). Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ tai lopputentti/kirjatentti, 0 5.

18 Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP143/SVKP243 Kaksikielisyys 2 op Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään kaksikielisyyteen sekä sen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kaksikielisyyden ilmenemismuotoja ja kaksikielisyyden tutkimuksen peruskäsitteistöä osaa määritellä kaksikielisyyttä eri näkökulmista. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen (2 op), SVKP111/211 Teoreettisen kielentutkimuksen peruskäsitteitä (2 op), SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (), SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op). Opiskelutapa: Kirjatentti. Arviointi: Kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. SVKP253 Suomalainen viittomakieli 1 Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa omasta erikoisalastaan suomalaisella viittomakielellä on tutustunut viittomakieliseen kerrontaan omaa valmiudet seurata erilaisia viittomakielisiä keskusteluja ymmärtää foneettisesti, rakenteellisesti ja sosiolingvistisesti varioivia tekstejä osaa arvioida ja määrätietoisesti kehittää omaa viittomistaan erityisesti artikulatorisesti ja prosodisesti. Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuus. Arviointi: Harjoitustehtävät ja kielitaito, hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Ensimmäisen lukuvuoden syksy. SVKP254 Suomalainen viittomakieli 2 Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa pitkähkön rakenteellisesti korrektin tekstin (esim. viittomajärjestys, tekstin sidostaminen) suomalaisella viittomakielellä ja varioida sitä erilaisille kohderyhmille

pystyy seuraamaan viittomakielistä ryhmäkeskustelua ja osallistumaan siihen aktiivisesti sekä ymmärtää ryhmäkeskustelun säännöt ja konventiot on aktiivinen viittomavarastonsa laajentamisessa ja tietää keinot tähän. Edeltävät tiedot: SVKP253 Suomalainen viittomakieli 1 (). Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuus. Arviointi: Harjoitustehtävät ja kielitaito, hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Ensimmäinen lukuvuosi. 19 AINEOPINNOT SVKA112/SVKA212 Morfologia ja syntaksi Osaamistavoitteet: Kurssilla laajennetaan tietoa viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen morfologiasta ja syntaksista perehtymällä lähemmin leksikaalisiin kategorioihin ja niihin liittyviin ilmiöihin sekä lauseiden rakenteeseen, lausetyyppeihin ja tekstin sidostamiskeinoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suhteuttaa viittomakielten morfologista ja syntaktista tutkimusta ja rakennetta puhuttujen kielten vastaavaan tutkimukseen ja rakenteeseen osaa vertailla ja arvioida kriittisesti viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen morfologisista ja syntaktisista yksiköistä (esim. erilaiset nominaaliset ja verbaaliset viittomat, eleet; erilaiset lauseen yksiköt kuten topiikki) ja ilmiöistä (esim. erilaiset taivutuksen ja johtamisen kaltaiset prosessit; tekstin sidostamiskeinot) esitettyjä näkemyksiä osaa analysoida ja luokitella viitottua tekstiä ja sen yksiköitä ja ilmiöitä morfologisesta ja syntaktisesta näkökulmasta. Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (). Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, kirjallisuutta tai itsenäinen työskentely. Arviointi: Analyysiharjoitukset ja kirjatentti tai kirjallinen työ, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. SVKA113/SVKA213 Fonetiikka ja fonologia 3 op Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan viitotun kielen fonetiikkaan ja laajennetaan tietoa viittomien fonologisen rakenteen tutkimuksesta (esim. eri kuvausmallit ja transkriptiotavat) analysoimalla viittomia ja viitottua tekstiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija

20 osaa suhteuttaa viittomakielten foneettista ja fonologista tutkimusta ja rakennetta puhuttujen kielten foneettiseen ja fonologiseen tutkimukseen ja rakenteeseen tietää viitotun kielen prosodiikan perusteet ja osaa vertailla ja arvioida kriittisesti viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen foneettis-fonologisista yksiköistä (esim. foneemi, segmentti, tavu) esitettyjä näkemyksiä ymmärtää eri kuvausmallien ja transkriptiotapojen perusteet ja tarkoitusperät sekä kykenee ottamaan mallit käyttöön ja soveltamaan niitä viittomakielisen aineiston analysointiin. Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (). Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti/kirjallisuus ja harjoitustyö. Arviointi: Kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti/kirjallisuus ja harjoitustyö, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. SVKA131/SVKA231 Viittomisto ja nimistö Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään viittomakielten ja erityisesti suomalaisen viittomakielen viittomistoon rakenteen ja merkityksen näkökulmasta. Tutustutaan viittomanimikäytäntöön eri viittomakielissä ja erityisesti suomalaisessa viittomakielessä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää eri viittomatyyppien (esim. kiinteiden sekä muodoltaan ja merkitykseltään vapaampien viittomien) yhtäläisyydet, erot ja keskinäisen suhteen niin rakenteen kuin merkityksen näkökulmasta osaa arvioida kriittisesti olemassa olevia luokitteluja ja luokitella itse viittomia erilaisiin tyyppeihin muistaa viittomanimistöön liittyvät keskeiset rakenteelliset ja kulttuuriset piirteet ja osaa selittää niiden taustat. Edeltävät tiedot: SVKP121/221 Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen (). Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ/lopputentti tai kirjatentti 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. SVKA141 Viittomakielinen viestintä I Osaamistavoitteet: Kurssilla tarkastellaan suomalaisen viittomakielen käyttöä eri kielenkäyttötilanteissa, harjoitellaan erityylisten viittomakielisten tekstien tuottamista ja esiintymistaitoa mm. osallistumalla keskusteluihin eri aihepiireistä. Vertaillaan viitottujen ja puhuttujen kielten viestinnällisiä ja kulttuurisia eroja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija

21 ymmärtää kontekstin merkityksen suomalaisen viittomakielen viestinnässä osaa eritellä suomalaisen viittomakielen tyylejä tuntee viitottujen ja puhuttujen kielten viestinnällisiä ja kulttuurisia eroja. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuutta. Arviointi: Harjoitustehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. SVKA142 Viittomakielinen viestintä II Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään suomalaisen viittomakielen sosiaaliseen ja tyylilliseen variaatioon ja pragmaattisiin tekijöihin. Syvennetään tuntemusta tekstilajeista ja kielirekistereistä. Vertaillaan suomalaista viittomakieltä muihin viittomakieliin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa suomalaisen viittomakielen variaation osaa tuottaa erilaisia tekstejä eri kohderyhmille (esim. viittoa tieteellistä tekstiä) hahmottaa viittomakielten välisiä viestinnällisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Edeltävät tiedot: SVKA141 Viittomakielinen viestintä I (). Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu (1 op) sekä kirjallisuutta. Arviointi: Harjoitustehtävät, 0 5. Suositus ajoituksesta: Kolmas lukuvuosi. SVKA255 Suomalainen viittomakieli 3 Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa keskustella suomalaisesta viittomakielestä ja omasta erikoisalastaan osaa käydä keskusteluja äidinkielisessä ryhmässä pystyy tuottamaan viittomakielisen tiivistelmän omasta opinnäytetyöstään pystyy seuraamaan omaan alaansa liittyvää viittomakielistä luentoa. Edeltävät tiedot: SVKP254 Suomalainen viittomakieli 2 (). Opiskelutapa: Kontaktiopetus, itsenäiset harjoitustehtävät ja ohjeistettu kieliharjoittelu sekä kirjallisuus. Arviointi: Harjoitustehtävät ja kielitaito, hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi.

22 SVKA256 Suomalainen viittomakieli 4 Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on harjaantunut varioimaan omaa tuottamistaan ja ymmärtämistä erilaisissa viittomakielisissä konteksteissa kulttuurisesti korrektilla tavalla tilannetajua osoittaen on syventänyt taitojaan osallistua aktiivisesti viittomakielisiin ryhmäkeskusteluihin osaa tunnistaa ja nimetä viitottujen esittävien tekstilajien (sakraali, narratiivi, runous) tunnusomaisia piirteitä sekä tuottaa viittomakielisen (viitotun) analyysin esittävien tekstilajien erityispiirteistä ymmärtää yhteisön eri kielenkäyttäjäryhmien kielenvaihtelua ymmärtää kansainvälisellä viittomisella käytyjä lyhyitä keskusteluja osaa tuottaa omaan alaansa liittyen viittomakielisen luennon, esityksen tai vastaavan hallitsee akateemisen viittomisen pääperiaatteet osaa vertailla suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Edeltävät tiedot: SVKA255 Suomalainen viittomakieli 3 (). Opiskelutapa: Harjoitukset ja kirjallisuutta. Arviointi: Harjoitukset ja kielitaito, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. SVKA145/SVKA245 Kuurojen kulttuuri ja viittomakielinen kirjallisuus 4 op Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan kuurojen kulttuuriin (esim. henkilöhistoriaan sekä arvoihin ja niiden muutokseen) ja viittomakieliseen kirjallisuuteen. Pohditaan viittomakielisen kirjallisuuden syntyä ja tehtävää kuurojen kulttuurin ilmentäjänä ja perinteiden välittäjänä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää syvemmin kuurojen kulttuurin ominaispiirteet ymmärtää viittomakielisen kirjallisuuden merkityksen kuurojen kulttuurille ja yhteisölle ymmärtää erilaisia näkökulmia viittomakieliseen kirjallisuuteen. Edeltävät opinnot: Suomalaisen viittomakielen perusopinnot Opiskelutapa: Luento, viittomakielisen kulttuurin analysointiharjoituksia, kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti. Arviointi: Analyysitehtävät ja kirjallinen työ / kirjallinen työ, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen lukuvuosi. KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet 3 op

Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan tieteellisen ajattelun perusteisiin ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin: aiheenvalintaan ja aineistoihin, aineiston keruuseen ja analyysiin sekä tutkielmatekstin rakentamiseen. Kurssi esittelee tutkimusprosessia erilaisten käytännön esimerkkien kautta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä tieteellisen ajattelun peruslähtökohdat tuntee tutkimuksen tekemisen prosessin ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä tunnistaa ja osaa kriittisesti arvioida erilaisia tutkimusmenetelmiä, aineistonkeruumenetelmiä ja analyysimenetelmiä ja omaa valmiuksia valita omaan tutkielmaansa sopivat menetelmät osaa hakea lisätietoa tutkimus- ja menetelmäoppaista. Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja suurin osa kieliaineen aineopinnoista. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: 3. lukuvuosi. 23 SVKA275 Kandidaattiseminaari 3 op Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin käytyään opiskelija osaa muotoilla tutkimuskysymyksiä ja laatia lyhyen tutkimussuunnitelman hallitsee lähdeviitteiden käytön ja muita tutkimuskirjoittamisen käytänteitä osaa esitellä tutkielmansa seminaarissa osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta osana seminaarikeskustelua on oppinut toimimaan seminaariryhmän aktiivisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Edeltävät tiedot: Suoritetut perusopinnot ja suuri osa aineopinnoista. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, 0 5. Ajoitus: 3. lukuvuosi seuraavasti: 1. periodissa laitoksen yhteinen kurssi KLSA012 Tutkimuksen teon perusteet, 2. periodissa seminaarityöskentelyä, 3. periodissa itsenäistä työtä, 4. periodissa kandidaatintutkielmien käsittely. SVKA174/SVKA274 Kandidaatintutkielma 7 op Osaamistavoitteet: Kandidaatintutkielman laadittuaan opiskelija osaa ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimuksen o rajata aiheen ja etsiä siihen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta o laatia suppean tutkimussuunnitelman o muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen o kerätä ja valita aineiston o käsitellä ja analysoida aineistoa soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkielman.

24 Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Arviointi: Tutkielma, 0 5. SVKA180 Vapaavalintaiset opinnot Opiskelija suorittaa jakson Vapaavalintaiset opinnot HOPSinsa mukaisesti :n kurssilla, joka valitaan joko suomalaisen viittomakielen oppiaineen tai kielten laitoksen järjestämästä, osaksi vuosittain vaihtuvasta kurssitarjonnasta. SVKA181 Diskurssintutkimus Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään erityisesti viittomakielisen diskurssin tarkasteluun multimodaalisesta näkökulmasta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa diskurssistutkimuksen peruskäsitteitä viittomakielisiin teksteihin ja viittomakielisen vuorovaikutuksen tarkasteluun tuntee diskurssintutkimuksen eri suuntauksia ja pohtii niitä erityisesti viittomakielen näkökulmasta. Edeltävät tiedot: KLSA324 Johdatus diskurssintutkimukseen. Opiskelutapa: Itsenäisesti luettava kirjallisuus, pari- ja pienryhmätyöskentely, luennot ja kokoava kurssityö. Arviointi: Kurssityö, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen/kolmas lukuvuosi. SVKA182 Sosiolingvistiikka Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään sosiolingvistiikan tutkimusalueeseen ja viitotuissa kielissä esiintyvään variaatioon ja kielikontakteihin perustuviin ilmiöihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiolingvistiikan tutkimusalueet tietää pääpiirteittäin viittomakielten sosiolingvistisestä tutkimuksesta ja tutkimustarpeista erityisesti suomalaisen viittomakielisen yhteisön näkökulmista omaa käsityksen viittomakielisen yhteisön monikielisyydestä, kielellisistä repertuaareista ja suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksesta. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen perusopinnot. Opiskelutapa: Luennot ja kirjallisuutta tai itsenäinen työskentely. Arviointi: Kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Toinen/kolmas lukuvuosi.

25 SYVENTÄVÄT OPINNOT SVKS101 Pro gradu -tutkielma 40 op Osaamistavoitteet: Opiskelija tekee itsenäisesti tieteellisen tutkimustyön suomalaisen viittomakielen rakenteen, käytön tai kirjallisuuden alalta ja raportoi sen (laajuus 50 70 sivua). Tutkielmaan laaditaan viittomakielinen yhteenveto. Tutkielman laadittuaan opiskelija on perehtynyt laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija osaa toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita etsiä ja arvioida kriittisesti aikaisempaa tutkimusta ja suhteuttaa oman tutkimuksensa siihen rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai tutkimuskysymykset muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen laatia tutkimussuunnitelman kerätä ja valita aineistoa sekä analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkielman esitellä tutkimustaan suullisesti. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot, SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (), ne syventävien opintojen kurssit, joiden alaan tutkielma sijoittuu. Opiskelutapa: Ohjattu itsenäinen työskentely. Arviointi: Erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä. Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi. SVKS106 Maisteriseminaari Osaamistavoitteet: Kurssilla perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja sen raportoimiseen alkaen tutkimussuunnitelmasta ja jatkaen työn kirjoittamista sekä osallistumalla ryhmätyöskentelyyn ja kahteen konferenssityyppiseen graduseminaariin, joissa ensimmäisessä esitellään tutkimussuunnitelma ja toisessa esitellään tutkielman edistymistä/tuloksia. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee tutkimuksenteon prosesseja ja osaa käyttää tieteellisiä käsitteitä tuntee ja ymmärtää tutkimuksenteon eettiset periaatteet ja noudattaa niitä osaa suunnitella tutkimushankkeen ja itsenäisesti etsiä tutkimuksen kannalta adekvaattia kirjallisuutta ja käyttää sitä teoreettisen viitekehyksen luomiseen, tutkimuskysymysten tarkentamiseen ja analyysimenetelmien valintaan laatia tutkimussuunnitelman ja aikatauluttaa oman hankkeensa

osaa keskustella omasta työstään, esitellä sitä suullisesti ja kirjallisesti sekä perustella omia valintojaan osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta osana seminaarikeskustelua on oppinut toimimaan seminaariryhmän aktiivisena ja yhteistyökykyisenä jäsenenä. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot, SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät (). Opiskelutapa: Ohjattu seminaarityöskentely, itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen ja tiedonhankinta, aktiivinen tutkielman edistäminen ja osallistuminen kahteen kongressityyppiseen graduseminaariin esitelmineen. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi. 26 SVKS110 Viittomakielten fonologian tutkimus Osaamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten fonologisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin ja kuvausmalleihin. Näkökulmia ja malleja suhteutetaan erityisesti opiskelijan omaan tutkielmaan ja sen aineistoon. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa esitellä viittomakielten fonologisen tutkimuksen keskeiset teemat kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen osaa arvioida kriittisesti teemoja osaa analysoida viittomakielistä aineistoa käyttäen perustellusti jotain teoreettista viitekehystä. Edeltävät tiedot: SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia (3 op). Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ, tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi. SVKS111 Viittomakielten morfologian tutkimus Osaamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten morfologisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin. Näkökulmia suhteutetaan erityisesti opiskelijan omaan tutkielmaan ja sen aineistoon. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esittää viittomakielten morfologisen tutkimuksen keskeiset teemat kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen osaa arvioida kriittisesti teemoja osaa analysoida viittomakielistä aineistoa käyttäen perustellusti jotain teoreettista viitekehystä.

27 Edeltävät tiedot: SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (). Opiskelutapa: Luento, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/lopputentti, tai kirjallisuutta ja kirjallinen työ/ kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi. SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus Osaamistavoitteet: Kurssilla syvennetään tietoa viitottujen kielten syntaktisesta tutkimuksesta ja rakenteesta perehtymällä yksityiskohtaisesti eri teoreettisiin näkökulmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa summata viittomakielten syntaktisen tutkimuksen keskeiset teemat kykenee keskustelemaan teemoista yleistäen osaa arvioida kriittisesti teemoja osaa analysoida viittomakielistä aineistoa käyttäen perustellusti jotain teoreettista viitekehystä. Edeltävät tiedot: SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (). Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi. SVKS113 Viittomakielten semantiikan ja pragmatiikan tutkimus Osaamistavoitteet: Syvennetään tietoa kielen merkityspohjaisesta analyysista ja kuvauksesta, siitä, kuinka kieli ilmentää ajattelua ja inhimillisiä käsitejärjestelmiä ja millä tavoin merkityksiä rakennetaan ja tulkitaan. Perehdytään syvällisemmin suomalaisen viittomakielen käyttöön. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee semantiikan ja pragmatiikan keskeisiä käsitteitä tuntee merkityskeskeisen lingvistisen analyysin ja osaa soveltaa sen välineistöä viittomakieliseen aineistoon ymmärtää kielen suhteessa laajempiin järjestelmiin ja periaatteisiin. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot. Opiskelutapa: Kirjallisuutta ja kirjallinen työ tai kirjatentti. Arviointi: Kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi.

28 SVKS115 Viittomakielten omaksumisen tutkimus Osaamistavoitteet: Syvennetään tietoa sekä puhutun että viitotun kielen omaksumisesta ja omaksumisen tutkimuksesta tutustumalla eri teoreettisiin näkökulmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kielen omaksumisen mekanismit sekä keskeiset tutkimussuunnat ja menetelmät tuntee viittomakielen omaksumisen tutkimukseen liittyvät erityispiirteet ja osaa soveltaa menetelmiä suomalaisen viittomakielen omaksumisen tutkimukseen. Edeltävät tiedot: SVKP142/SVKP242 Kielen omaksuminen (2 op) ja SVKP143/SVKP243 Kaksikielisyys (3 op), Suomalaisen viittomakielen aineopinnot. Opiskelutapa: Luento, kielen analysointiharjoituksia, kirjallisuutta ja kirjallinen työ/ kirjatentti tai kirjatentti. Arviointi: Harjoitukset ja kirjallinen työ/kirjatentti tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi. SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan tieteenfilosofiaan sekä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiin. Perehdytään kielentutkimuksen menetelmiin erityisesti viitotun kielen näkökulmasta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laadullisen ja määrällisen tutkimuksen pääpiirteet ja erot osaa arvioida kielten, erityisesti viitottujen kielten tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä osaa vertailla erilaisia lähestymistapoja ja soveltaa menetelmätietoa omaan tutkielmaansa. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot. Opiskelutapa: Kirjallisuus, praktikumtyyppinen ryhmäopetus, tutkimusartikkeleiden analysointi ja kirjallinen työ tai kirjatentti. Arviointi: Harjoitustehtävät ja kirjallinen työ/lopputentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs lukuvuosi. SVKS118 Viittomakielet sosiaalisessa kontekstissa Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija tutustuu syvemmin yhteen sosiolingvistiikan tai diskurssintutkimuksen alaan ja kykenee soveltamaan sitä tutkielman viitekehykseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella viittomakieltä sosiaalisessa kontekstissa joko sosiolingvistiikan tai

diskurssintutkimuksen lähtökohdista osaa analysoida viittomakielistä aineistoa huomioiden erityisesti viittomakielisen yhteisön monikieliset ja -kanavaiset resurssit. Edeltävät tiedot: Suomalaisen viittomakielen aineopinnot, SVKA180. Opiskelutapa: Luennot ja kirjallisuutta tai itsenäinen työskentely luku- ja aineistomateriaalin kanssa. Arviointi: Kokoava loppuraportti, kirjallinen työ tai kirjatentti, 0 5. Suositus ajoituksesta: Neljäs tai viides lukuvuosi. 29