Maakuntien tietojohtaminen

Samankaltaiset tiedostot
Tiedon keräämisestä ja raportoinnista tiedon jalostamiseen, oppimiseen, vuorovaikuttamiseen

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Tiedonhallinta. Osaamisella soteen seminaari Pekka Kahri, Tietojohtaja Esityksen nimi / Tekijä

Tiedonhallinta. Osaamisella soteen seminaari Pekka Kahri, Tietojohtaja Esityksen nimi / Tekijä 2

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

ERIKOISSAIRAANHOIDON DIGITAALISET PALVELUKANAVAT. ATK-päivät hankejohtaja Sirpa Arvonen, Virtuaalisairaala2.0-hanke

Digityökalujen valmistelu järjestämistehtävää varten

ICT-hankkeen tilannekatsaus ja sen suhde Apottiin ja muihin kansallisiin sote-ict-hankkeisiin

Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan

Tilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote

SOSIAALIHUOLTO SOTE- TIEDONHALLINNAN KOKONAISKUVASSA. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

TIEDOLLA JOHTAMISEN TULEVAISUUS

Suomen terveysdataympäristö

MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila

Onko tietoallas osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Tiedontuotannonkerrosarkkitehtuuri TOIVO-ohjelman avausseminaari Tiedä ensin, johda sitten 27.2.

Sote:n digimuutoksen toteutus

Sote-tiedon tietoturvallinen toissijaiskäyttö. Yhteenveto liittyvistä hankkeista

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Sote-tietopaketit tietojohtamisen työvälineenä

SoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1

SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke. Mikko Huovila STM / DITI

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä

Virta-hanke (Järjestäjän sotetietojohtaminen) Jaakko Pentti

Tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen ( ja sitä kautta tiedon hyödyntämisedellytykset) Timo Hakala ICT-projektijohtaja 6.11.

TOISSIJAISEN KÄYTÖN ALARYHMÄ. Työsuunnitelma

Tekoäly lääkärin päätöksenteon tukena. Arho Virkki, DI, FT Lääketieteellisen matematiikan dosentti, TY Auria tietopalvelun johtaja, TYKS

Maakunnan ICT-hankkeen tilannekatsaus ja toimintaympäristö v. 2021

Visio tietojohtamisesta Varsinais-Suomessa. Sote-muutosjohtaja Antti Parpo

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019

Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala

tavoitteet ja toteutus

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

SOTE-MAKU arkkitehtuuri Jari Porrasmaa, STM/OHO/DITI

Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

Sote-järjestäminen. - Asiakaspäivät. Antti Larsio / Sitra Tampere-talo. Kuvakaappaukset esimerkkeihin: D365. Antti Larsio 1/2018

Case: Palvelusetelikokeiluista valinnanvapauspilotteihin kokonaisarkkitehtuuri apuna Jari Porrasmaa

VALTAKUNNALLINEN TIEDOLLA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TILANNE. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM

Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut. Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta

Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon. yhteisessä verkostossa. Uusimaa2019. tietojohtamisen tulevaisuus

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Uuden sukupolven soteratkaisut

Sote-tietopaketit Siun sotessa

SOTE-integraatio, minka tiedon varassa? Hannu Hämäläinen

UNA-ydin järjestäjän työkaluna

Miten kaupunki hyödyntää dataa ja mitä esimerkiksi raportointi vaatii järjestelmiltä

Tavoitetila 2022 Kehittämispolku

Kanta-palvelut osana Sote- ja maakuntatoteutusta. Marina Lindgren, Kela Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät

Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä ja SOTE tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet

Tietojohtaminen. ja vaikuttavan tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen. ICT-projektijohtaja Timo Hakala

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

SOSIAALI- JA TERVEYSTIETOJEN TOISSIJAISEN KÄYTÖN KOKONAISARKKITEHTUURI

SOTEmittarointi, tiedon eheys, laatu ja johtaminen. Terveys ja Talouspäivät Hannu Hämäläinen STM/STO

Ajankohtaista tiedolla johtamisesta

TOIVO-ohjelma

MATI-HANKKEEN TILANNEKATSAUS Maakuntien arkkitehtuuriverkoston tapaaminen Peter Soinu, Miika Sipilä

OPM taloushallinnon työpaja yliopistoille Kokonaiskustannusmalli ja viranomaistarpeet

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

JÄRJESTÄJÄN TIETOMALLI

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

Sote-tietopakettien pilotointikokemukset Pohjois-Savosta

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen

Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen

Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Keski-Suomen tarpeet ja ratkaisut tietojohtamisessa

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut

SoteDigi Oy. Tilannekatsaus , IHE Finland Marco Halén

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät Sibelius Talo, Lahti

Lapin tietojohtaminen Datasta tieto ja tiedosta hyötyä

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

SOTE KA Valinnanvapaus. Työseminaari - Kela Jari Porrasmaa. Taustakuva: Yle, noin viikon uutiset

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät monituottajamallissa. Miia Palo sotemuutoskoordinaattori Lapin maakunta- ja sotevalmistelu

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Asiantuntijalausunto

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Sote-lait ja datan toissijainen käyttö: miten kustannusvaikuttavuus näkyy?

Transkriptio:

Maakuntien tietojohtaminen 23.5.2018 Mikko Rotonen Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018

Keskeisimpiä tekijöitä maakunnan tietojohtamisessa 1. Järjestäjän tavoitetilan määrittäminen Ulkoiset vaatimukset raportoinnille (kansallinen taso) Järjestäjän rooli maakunnassa mitä ohjaa, mitä tietoa tarvitaan Sisäisten tavoitteiden konkretisointi ja seurantaprosessin määrittäminen 2. Tietoallas-ratkaisun käyttöönotto koko maakunnan laajuisena Kokoaa asiakas-, potilas-, talous-, henkilöstö- ja muut tarvittavat tiedot perusjärjestelmistä Kokoaa maakunnan muiden tehtäväalojen tiedot eri tietojärjestelmistä Tietoprosessin määrittäminen 3. Tietopohjan rakentaminen kattavaksi (vrt. palvelulupaukset) Suoritemäärittely: miten suoritteet luokitellaan ja mitä tietoa niistä halutaan Rakenteinen pohjatieto kaikista suoritteista, ennen kaikkea sosiaalipalveluista Asiakkaan raportoimat tiedot (toimintakyky, terveydentila, kokemus) Vaikuttavuuden ja laadun seuranta millaiset vaatimukset palvelutuottajien raportoinnin Muiden tehtäväalojen palveluja kuvaavien tietojen määrittely ja arviointi

Käytännössä tietojohtamisen rakentaminen kestävälle pohjalle edellyttää alueellista tietoallas ratkaisua Maakunnan tietojärjestelmät Ulkoiset tietolähteet Yleishallinto ESH-PTH-SOS Kasvupalvelut THL Verottaja Taloushallinto Ympäristöterveys Muut tehtäväalat KELA Tilastokeskus Henkilöstöhallinto Pelastustoimi Asiakaspalaute Yksityinen ja kolmas sektori Valinnanvapaus Sotekeskus Oy Raportoinnin maailma Ulkoiset tietoaltaat Uudenmaan tietoallas Tietoall as X Palvelulaskutus Valtakunnallinen raportointi Tietoal las Y Tuotantosuunnitel. man seuranta Kuukausiraportointi Vertailuraportti Paljon palveluja käyttävät asiakkaat Tutkimus Tavoitteiden seuranta Laatu ja Vaikuttavuus Palvelujen kehittäminen Tietoal las Z Kustannusennuste Kunta-analytiikka Innovaatiot Tunnuslukulaskenta Asiakasanalytiikka Analytiikka Palvelutuotannon raportointi Järjestäjän raportointi TKI-toiminnan tukeminen

Tietoaltaan datalähteet ja loogiset tietovirrat Integroitavat tietovarannot Kuva-arkistot PACS XDS (CE-merkitty) Genomi Biopankki (CE-merkitty) Mobiilisovellukset (CE-merkitty) Potilaan omat mittaukset - Noona syöpäseuranta - Diabetes-seuranta - EKG-seuranta Laskutus ja tietovarasto Myyntilaskutus ja Tietovarasto (CE-merkitty) BCB Laaturekisterit Laaturekisterit (CE-merkitty) Metadata, Integrointi, Lataus Tietoaltaaseen Tutkijat Effica/LifeCare Uranus & Epic Mediatri Pegasos Laboratorio Kuvantaminen Anestesia ja teho Leikkaussali Potilaat Asiakas- ja Potilastietojärjestelmät (CE-merkitty) Terveyskylä (CE-merkitty) Watson Kirontech Aalto yo Microsoft Nokialab GE Google Tieto Tietoallas (Isaacus Datalake) CE-merkitty Analyyttiset algoritmit ja ennustava mallintaminen (CE-merkitty) Hoitovastuussa olevat Lääkärit Hoitajat Erityistyöntekijät Palveluoperaattori (Toissijainen käyttö) - Metadata - Tutkimuslupa - Tiedon hallinta - Monitorointi Hallinto Potilaat

Tiekartta sote-tiedon ja muiden tehtävänalojen vaiheistetuista tietotuotannollisista tehtävistä 5. Tiedolla johtaminen 4. Alueellinen tietoallas 3. Yhdenmukaiset tietojärjestelmät 2. Kirjauskäytäntöjen auditointi ja yhdenmukaistaminen 1. Kustannus ja palvelurakenteen tuotteistus Maakunnan ja kansallisen tarpeen mukainen tietotuotanto 5. Tiedolla johtamisen tavoitteiden määrittely Kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden mittaristot Asiakasryhmittely ja palveluohjaus. Paljon palveluja käyttäjien asiakkaiden analyysit Palvelurakenteen suunnittelu ja tulevien muutosten ennakointi Tavoitteiden seuranta, ennusteet ja ennustava-analytiikka TKI-toiminnan tukeminen 4. Alueellinen tietoallas ja -varasto HR, Talous, asiakastieto, jne. Ulkoisten tietojen yhdistäminen: esim. KELA, THL, Verottaja, Tilastokeskus Jatkuva ja automatisoitu tiedonkeruu Toiminnan luvut ja suoritteet kerätään asiakaskohtaisesti Maakunnallisen ja kansallisen raportoinnin vaatimukset 3. Yhdenmukaiset ja yhteiset tietojärjestelmät Asiakas- ja potilastietojärjestelmät, eri tehtävänalojen tietojärjestelmät Kirjanpito ja talousseuranta, henkilöstöhallinto Keskitetyt ICT-palvelut 2. Kirjausperiaatteiden auditointi ja yhdenmukaistaminen Rakenteellisen kirjauksen käyttöönotto ja yhteiset kirjauskäytännöt Kaikki tehtävänalojen kirjaaminen samalle tasolle kuin esim. terveydenhuollossa 1. Kustannus ja palvelurakenteiden läpikäynti ja tuotteistus Palvelupakettirakenne tai muu yhteinen raportointimalli ja sen tuotteistus Kaikki kustannukset pystyttävä kohdentamaan suoritteille ja/tai asiakkaille

Eri projektit etenevät rinnakkain Tietoallas toimittajan valinta Tietoarkkitehtuuri Tärkeimmät Tietolähteet Käyttöönotto Uusia tietolähteitä Kirjaamiskäytännöt Suoritteiden luokittelu Koulutus Tarkistus ja palaute käyttäjille Rakenteellinen kirjaaminen Järjestelmäkartta Valitaan yhteiset järjestelmät Keskitetty ICT palvelu Yhteisten järjestelmien käyttöönotto Koulutus ja kehittäminen Sotetietopaketit Organisaation kohdennus tietopaketeille Kustannusjako säännöt Raportointitieto malli Jatkuva raportointi Laadun ja vaikuttavuuden mittarit Valitaan mittaristo Mittariston tavoitteet ja seuranta Mittariston tietomalli Jatkuva seuranta

Maakunnalliselta järjestelmältä tarvittavia ominaisuuksia Yleiskäsitys tulee saada helposti, josta pääsisi tarkasti porautumaan yleisnäkymän kautta syvemmälle Digitaalisuutta Perusrutiinit pois järjestelmistä menee suoraan nettiin mahdollisimman reaaliajassa asiakkaalle sähköisesti Tietovirrat haluttuja käyttäjän kannalta Mahdollisemman helppokäyttöiset, muunneltavat näkymät Langattomuus, eri laitteiden järjestelmät, mahdollisuus yhdyspinnat: Vaatii aina erillisen manuaalisen prosessin, jos järjestelmillä hyödyntää kansallista tietoa Syöpärekisteri, väestörekisterin tietoa, pystyisi tuottamana keinoälyllä uusia visioita, ennustavuutta Suoritteet ja eurot kohtaavat, eri tuottajien palveluiden, palvelut pitää olla määriteltynä Asiakastyytyväisyyttä, keskeistä kun on useita tuottajia, miten siitä saadaan luotettavaa tietoa Valinnanvapauteen ja sen toteutumiseen tarvittavat tiedot Palvelun setelin käyttöä Palvelun laatu Valinnanvapautta mihin se pohjautuu? Esim. mielikuva, resurssit, saatavuus, laatu, palveluajat?

Tietoaltaan tarkoitus ja käyttö Tietoallas on yleisnimi massiiviselle tallennusjärjestelmälle, joka mahdollistaa eri muodossa olevan tiedon tallentamisen yhteen paikkaa, josta se sitä tarvitsevien järjestelmien ja palveluiden käytettävissä Tietoaltaan idea on kerätä kaikki tarvittava tieto yhteen paikkaan. Se ei itsessään tee tiedosta sen laadukkaampaa tai parempaa, mutta siellä olevaa tietoa voidaan jäsentää, louhia ja jalostaa tehokkaasti eri käyttötarkoituksia varten Kun kerätään kaikki tieto yhteen, niin tulevaisuudessa, kun tietoja halutaan käyttää uusin tarkoituksiin, se on mahdollista Tietoallas toimii tietolähteenä tietoa hyödyntäville järjestelmille. Ei tehdä lukuisia liittymiä eri järjestelmien välille vaan tieto kulkee eri suuntiin tietoaltaan kautta vakioitujen liittymien ja palveluiden avulla (esim. KAPA) Tietoallas voidaan toteuttaa vaiheittain ja siihen voidaan lisätä uusia lähdejärjestelmiä ja korvata nykyisiä Kun kaikki oma talouden, toiminnan ja mittausten tiedot voidaan jatkossa yhdistää julkisista tietolähteistä ja avoimesta datasta peräisiin olevaan tietoon, voidaan muodostaa kokonaiskuva organisaation rajat ylittäen. Voidaan tarkastella Asiakkaita kokonaisvaltaisesti, miten kustannukset jakautuvat asiakasryhmittäin tai mikä on palveluiden todellinen laatu ja vaikuttavuus suhteessa niiden panoksiin Tietoallasta voidaan hyödyntää moneen tarpeeseen Maakuntien järjestäjän tiedolla johtaminen ja raportointi Tutkimus ja analytiikkapalvelut Tekoälysovellukset Hoitotyön tuki ja kirjaamisen laadun seuranta

ICT tietoallasarkkitehtuuri Jokaisella tasolla on oma tietoaltaansa, jonne kerätään kaikki ko. tason kannata hyödyllinen ja tarvittava tieto Yhteistoiminta-alueet Tieto virtaa alhaalta ylöspäin, eli tiedon laatu riippuu tiedon tuotannon laadusta palvelutuottajatasolla Maakunta eli järjestäjä vastaa oman alueensa tiedoista ja raportoinnista eteenpäin

Tietomalli ja tietorakenteet Tietoaltaasta raportoitava tieto tulee jäsentää ja luokitella. Luodaan tietoarkkitehtuuri Tapoja luokitella tietoja ovat yhteiset palvelurakenteet, joilla eri organisaatioiden kustannuspaikka rakenteen voidaan yhdenmukaistaa ilman että käytössä yhteinen tilikartta Eri metatietomalleilla yhdistetään eri lähteistä peräisin oleva kustannus ja suoritetieto, niin että se on vertailukelpoista Tärkeää yhdistelyssä on että kaikki toiminta ja kustannukset otetaan mukaan Toteutuneet kustannukset saadaan kirjapidosta ja ostopalveluista Kustannukset jaetaan samojen sääntöjen avulla toiminnoille Suoritteet luokitellaan samalla tavalla 1. Käynnit ja kontaktit 2. Hoito- ja asumispäivät 3. Suorat kustannukset 4. Asiakkuus Näiden perusteella saadaan laskettua todelliset keskimääräiset kustannukset Tietomalli on laajennettava ja tarkennettava Lähdetään liikkeelle karkeammalla mallilla, jota tarkennetaan sitä mukaan kun käytettävissä on tarkempaa tietoa Sote-tietopaketit on ehdotus palveluiden luokitteluun ja raportointiin Laadun ja vaikuttavuuden mittaristo edellyttää yhdenmukaista ja läpinäkyvää tapaa hoitojaksojen, suoritteiden ja kustannusten luokitteluun Lasketut mittarit ja tunnusluvut viedään takaisin tietoaltaaseen, josta ne ovat raportoinnin käytettävissä

Tiedolla johtamisen ratkaisut Tietoaltaaseen lasketuista mittareista ja tunnusluvista tehdään raportoinnin tietomalli Tietomalli sisältää raportoitavan kokonaisuuden tiedot ja nämä mallit ovat laajennettavia Raportointimallissa tietoon voidaan aina porautua alimmalle luokittelutasolle saakka Raportointimalli ja tiedot voidaan viedä tietoaltaassa omaan tietovarastoonsa (raportointikuutio, datamart), josta tiedot ovat ulkoisen raportointijärjestelmän käytettävissä Raportointimalli on itsenäinen ja päättää millä tiheydellä sen tiedot päivittyvät. Tarkoitus on että tiedot ovat tarkoituksenmukaisesti ajan tasalla (vrk, viikko, kuukausi, ¼ neljännes, tilikausi) Raportointityökalu voidaan valita (Cognos, Power BI, Prodacapo). Malli on kaikille sama Kaikki tämä perustuu tietoaltaassa olevaan yhteiseen luokiteltuun tietoon Raportointityökalun tulee mahdollistaa dynaamisten mallien rakentamisen eri tietolähteistä (Cognos, Power BI desktop) Jatkuva kehittäminen. Kerran vuodessa käydään läpi mittaristot ja päivitetään tavoitteet, joiden toteutumista raportoinnilla seurataan Tavoitteellinen toiminta perustuu oikeaan tietoon ja sen perusteella tehtäviin toimenpiteisiin Tiedolla johtaminen auttaa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa ja paljastaa syyt, jos niitä ei saavutettu

Tiedon tuottaminen (1/2) Tieto tulee tuottaa lähdejärjestelmistä yhtenäisillä periaatteilla Kansallinen ohjeistus + omat alueelliset käytännöt Esim. diagnoosit kansallisen luokituksen mukaan, sisältömerkinnöissä alueellinen ohjeistus Koulutus, ohjeistus ja valvonta Yhtenäiset tietojärjestelmät Alueellisesti 1 potilas/asiakastietojärjestelmä auttaa kirjauksen yhdenmukaistamisessa Ei välttämätöntä, valinnanvapauden tullessa täytyy olla määriteltynä eri järjestelmiin sopiva tietomalli Kun tietoa koostetaan eteenpäin lähdejärjestelmistä, tulee noudattaa 1 totuuden periaatetta Esim. määritellään nettohoitopäivien laskenta ja noudatetaan samaa laskentaa joka paikassa Tieto tulee tuottaa raportoinnista takaisin kirjaajille Raportoinnilla saadaan yhtenäisyyttä kirjauksiin, käyttäjäkohtaiset raportit ammattilaisille + suorittajakohtaiset esimiesten raportit

Tiedon tuottaminen (2/2) Raportoinnin on oltava: Läpinäkyvää (täytyy nähdä muutkin kuin omat/oman yksikön tapahtumat) Kattavaa, monipuolista ja helposti käsiteltävää Riittävän laaja tietopohja Hyvät työvälineet (raportit, kuutiot, mittaristot) Osaavan tiimin hoidossa Osaaminen työvälineistä sekä tietopohjasta varmistettava tiimille (raportoinnin loppukäyttäjillä osaamista ei riittävästi ole) Vastuutettu oikeille henkilöille Raportointitiimi vastaa työvälineistä, tietojen saatavuudesta, raporttien tuottamisesta Raporttien sisällöstä, tietojen oikeellisuudesta ja seurannasta vastaavat toiminnasta vastuulliset

Tiedon käsittelyyn tarvitaan eri tasoja 1. Lähdejärjestelmien omat raportoinnit Omat raportoinnit toimivat hyvin yksityiskohtaisessa operatiivisessa raportoinnissa + tämä määrittelee totuuden Omat raportoinnit + kyselyt dw:tä varten tuotettava samasta lähteestä Jos lähdejärjestelmässä ei ole omaa raportointia, voidaan tieto kaataa tietoaltaaseen ja rakentaa siellä tietomalli, jonka kautta tieto dw:hen 2. Tietoaltaat Voidaan varmistaa tietojen saatavuus lähdejärjestelmästä Voidaan käsitellä tekoälyllä tekstiaineistoja -> muuttaa tekstiä rakenteiseen muotoon -> viedä tiedot dw:hen Esim. kaatumiset, lääkitykset, oireet, jatkohoidot yms Tilastointien automatisoinnit kertomusteksteistä robotiikalla Ajantasaisen raportoinnin mahdollistaminen 3. Tietovarastot perinteiset DW:t Talous, HR, Toiminta (asiakastiedot, potilastiedot, sähköinen asiointi, puhelinliikenne, asiakastyytyväisyys jne) Kootaan suoriteperusteisesti tiedot eri lähdejärjestelmistä 4. Tietomallit / koonti-dw:t Poikkileikkaavat tietomallit, joihin kootaan tietoa suoraan lähdejärjestelmistä/tietoaltaista tai dw:n kautta Asiakaskeskeinen -> kokoaa asiakkaan palvelunkäytön + kustannukset + asiakasarviot Suorittajakeskeinen -> kokoaa kaikki yhden suorittajan tapahtumat Lähetekeskeinen -> kokoaa kaikki yhden lähetteen tapahtumat

Gartner: Predicts 2018: Healthcare Providers Strategic Planning Assumptions In 2022, 70% of U.S. integrated delivery systems will acknowledge market domination of major service lines to be their organizing principle, not population health or value-based care. By 2020, 70% of healthcare provider CIOs will cite advanced analytics as their top priority. By 2022, 60% of chronic disease pathways will involve remote patient monitoring (RPM=Remote Patient Monitoring). By 2022, at least 25% of U.S. integrated delivery services (IDSs) and clinically integrated networkbased primary care physicians will require integrated clinical and patient IT support for pharmacogenomics testing. By 2022, 50% of the toil within care team workflows will be eliminated through targeted automation, artificial intelligence and real-time analytics.

Strategic Healthcare Provider Business Priorities Arvoperusteiset hoitomallit