No 3 2012 TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE KONE Oyj: IPR-suojaus palvelemaan käyttäjäkokemusta Kolster patenttitehtaasta konsultoivaksi kumppaniksi IPR työsuhteissa ja yritysten välisissä sopimuksissa
Kolster Tampere 25 vuotta TEKSTI ANNE SUUTALA anne.suutala@kolster.fi Patenttitehtaasta konsultoivaksi kumppaniksi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Kolster avasi toimipisteen Tampereella vuonna 1987. Perustamisesta lähtien yksikönjohtajana toiminut Juha Kaukonen ja apulaisyksikönjohtaja Ossi Huhtanen (Kolsterilla vuodesta 1994) pohtivat, mitä muutoksia IPR-alalla ja asiakkaiden tarpeissa on tapahtunut vuosien aikana. Juha Kaukonen - IPR-lainsäädäntö, asiakkaiden tarpeet ja Kolsterin osaamisprofiili ovat kaikki muuttuneet paljon vuosien aikana. Mutta on ollut ilahduttavaa huomata, että monet ensimmäisistä asiakkaistamme ovat asiakkaitamme vielä tänäänkin, kiitos siitä! Kaukosen mukaan 80-luvun lopulla isotkaan yritykset eivät vielä hakeneet kovin merkittäviä määriä patentteja. Tuolloin yli puolet asiakkaista oli yksittäisiä keksijöitä ja pieniä yrityksiä. Isot yritykset al- koivat hakea aktiivisemmin patentteja vasta 90-luvulle tultaessa. Ennen asiakkaille riitti, että patenttiasiamies teki suoraviivaisesti patenttihakemuksen toimeksiannosta. - Kolster oli patenttitehdas! Nyt olemme pikemminkin IPR-konsultteja. Meiltä sekä edellytetään että toivotaan yhä enemmän sitä, että me myös neuvomme, miten kannattaa suojata ja toimia. Olemme mukana strategiapohdinnoissa, ja suunnittelemme yhdessä asiakkaan IPR-toimintaa ja sen tehokkaampaa hallinnointia käymme liiketoimintaa läpi hyvinkin laajasti. IPR-omaisuutta käytetään myös aiempaa aktiivisemmin keinona hyökätä kilpailijoita vastaan. - Nykyisin patenttiasiamiehenkin rooliin kuuluu katsoa suojausta kokonaisuutena, myös tavaramerkkien ja mallien näkökulmasta. Myös keksinnöt ovat usein laaja-alaisia, eivät enää puhtaasti esimerkiksi mekaanisia tai sähköteknisiä, sillä poikkitieteellisyyden osuus keksinnöissä on lisääntynyt vauhdilla automaatiotekniikan ja ohjelmistosovellusten myötä. - Patenttiasiamiehen osaaminen on entistä laajempaa. Myös alan vaativa EQE-asiamiestutkinto vahvistaa ammattitaitoa vuosi vuodelta, kun yhä useampi kolsterilainen pätevöityy tutkinnon kautta eurooppapatenttiasiamieheksi. Ossi Huhtanen - Toiminta on selkeästi bisneslähtöisempää kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Myös yritysten kustannustietoisuus on roimasti lisääntynyt. IPR-urani alkuvuosina oli enemmänkin itseisarvo, että keksinnölle haettiin patenttia, jos se vain oli mahdollista saada miettimättä sen syvällisemmin hyödyntämistä eli sitä, tullaanko tuotetta koskaan tekemään kaupallisille markkinoille asti. Nyt suojaus lähtee usein tarpeesta suojata markkina- osuutta. Jos pitää itseään eturivin yrityksenä ja haluaa tuoda markkinoille jotakin uutta, kilpailijoita vastaan on suojauduttava. Kilpailijatkin suhtautuvat kunnioittavammin toisten yritysten tuotteisiin, kun niille on haettu suojaa. Nykyisin suojaa haetaan vain liiketoiminnan kannalta tärkeille asioille ja vain niissä maissa, joista saadaan rahalle vastinetta. Nyt jo ensimmäistä hakemusta tehtäessä mietitään, missä tuotetta tullaan myymään. Suomi katetaan yhä useammin eurooppapatenttihakemuksella. Tyypillistä on myös, että jos tähdätään USA:n markkinoille, silloin ensimmäinen hakemuskin jätetään suoraan USA:han. Usein suosittelen kuitenkin edelleen, että ensimmäinen patenttihakemus jätetään Suomeen. Silloin uutuustutkimuksella saadaan riskit pois minimiinvestoinnilla: uutuudeneste löydetään nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Joillekin yrityksille voi olla tärkeää, että hakemus on vireillä mahdollisimman pitkään ja laajasti, vaikka patenttia ei olisi mahdollista saada. Nämä pohdinnat kuuluvat hyvään kumppanuuteen asiamiehen ja asiakkaan välillä. Erilaisille lausunnoille on entistä enemmän kysyntää. Annamme paljon sekä lausuntoja patenttien suojapiiristä yritysten omaan käyttöön, tyypillisesti teknologialisensoinnin tueksi, että lausuntoja kilpailijoiden patenteista. 2 KOLSTER Info
No 3 2012 Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi www.kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 8 90590 Oulu oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Antti Hovi Kansikuva Raisa Rautiainen-Laakso Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi IPR-maailma muutosten tuulissa Pääkirjoitus IPR-oikeuksien taloudellisesta merkityksestä on keskusteltu jo pitkään. Viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme saaneet havaita, että alan ammattilaisille tutuksi tulleiden patenttioikeudenkäyntien lisäksi myös mallioikeuksiin perustuvat riidat ja oikeudenkäynnit ovat saaneet entistä merkittävämmän roolin erityisesti mobiililaitteiden maailmassa. Merkittävien keksintöjen ja innovaatioiden ohella myös tuotteiden muotoilu eli design on saamassa tärkeämmän aseman markkinoilla arvioitaessa tuotteiden menestymisen mahdollisuuksia ja jaettaessa markkinaosuuksia. Myös lainsäädäntöön on tulossa merkittäviä muutoksia. Yhdysvaltain patenttilainsäädäntö on muuttumassa merkittäviltä osin. Osa muutoksista on jo toteutunut ja tiettyjä uudistuksia on luvassa tämän ja ensi vuoden aikana. Joudumme odottamaan USA:n patenttitoimiston uuden lain mukaisia käytäntöjä ja tuomioistuinten päätöksiä vielä jonkin aikaa, mutta varmaa on, että uusia asioita on luvassa. Samaan aikaan myös EU on ollut aktiivinen IPR-oikeuksien alueella. Paljon töitä on tehty esimerkiksi useamman EU-maan kattavan yhtenäispatenttijärjestelmän kanssa. Tulevan syksyn aikana selviää, hylkääkö vai hyväksyykö EU-parlamentti kesäkuussa Eurooppaneuvoston sopiman paketin sisällön. Yhteisön tavaramerkkihakemuksia käsittelevä virasto OHIM puolestaan muutti keväällä merkittävästi käytäntöään vaatimalla, että luokkaotsikoiden sijaan tavaramerkin hakijan tulee yksilöidä tarkemmin ne tavarat ja palvelut, joille suojaa haetaan. Käytännössä hakuvaiheessa tehty luokitus nousee siis entistä tärkeämpään asemaan. Lisäksi EU-merkeiltä vaaditaan nykyään todellista käyttöä useammassa EU-maassa. Tämä on johtanut siihen, että kansallisten tavaramerkkien merkitys on jälleen kasvamassa. Viime vuodet ovat olleet mielenkiintoista aikaa IPR-maailmassa. Uskon, että muutoksia on luvassa vielä paljon ja voittajina selviävät ne, jotka osaavat ajoissa hyödyntää muutosten tuomia uusia mahdollisuuksia. Jyrki Nikula Yksikönjohtaja, IPR Legal & tavaramerkit > jyrki.nikula@kolster.fi KOLSTER Info 3
ASIAKKAAN NÄKÖKULMA TEKSTI ANNE SUUTALA anne.suutala@kolster.fi KUVA Raisa Rautiainen-Laakso IPR-suojaus palvelemaan käyttäjäkokemusta KONE esittelee muotoilustaan palkittuja ja energiatehokkaita hissejä HI Design 2012 -näyttelyssä Kaapelitehtaalla osana World Design Capital Helsinki -yhteistyötä. Kuvassa IP Manager Markku Ihonen. 4 KOLSTER Info
KONE kuuluu tunnetusti alansa johtaviin yrityksiin hissien, liukuportaiden ja automaattiovien kehittäjänä ja valmistajana. KONEen IP Manager Markku Ihonen muotoilee toimialakuvauksen erilaisesta näkökulmasta: - Emme myy hissejä ja liukuportaita vaan sujuvaa liikkumista ja miellyttävää käyttäjäkokemusta, elämyksiä, visuaalisuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Edistyksellinen teknologia, muotoilu ja IPR-suojaus ovat näiden taustalla. Ne mahdollistavat parhaan käyttäjäkokemuksen. Teknologiajohtajuus = innovatiiviset People Flow -ratkaisut Parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoaminen on kirjattu myös KONEen strategiaan, ja yhdeksi keskeiseksi arvoksi on nostettu asiakkaan ilahduttaminen. Näiden eteen tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä tahtoen, innostuen ja onnistuen yhtymän kuudessa tutkimuskeskuksessa Saksassa, Italiassa, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa johdetaan Hyvinkäältä Suomesta. - Olemme mielestäni hyviä tunnistamaan keksinnöt erityisesti suojattavat keksinnöt, Ihonen sanoo. - Tavoitteenamme on suojata kaikki se, mikä toteuttaa strategiaa. Panostamme kuitenkin laatuun määrän sijasta. Emme ylläpidä turhia patentteja, vaan osaamme myös luopua liiketoiminnan kannalta turhista suojauksista. Patentointiin käytetty raha ei saa olla pelkkä kulu, sen pitää tuottaa. Suojattavaa kuitenkin riittää, sillä KONE on Suomen kolmen suurimman patentoijan joukossa. Ihosen mukaan yhtiöllä on tällä hetkellä noin 700 patenttiperhettä ja reilut 3 000 voimassa olevaa patenttia. Vuosittain yhtiö jättää yli 70 patenttihakemusta. Saatavilla olevaa kilpailijoiden patenttitietoa käytetään tarkasti hyödyksi ohjaamaan omaa tuotekehitystä ja suojausta. Seitsemän hengen patentti- ja mallisuojausta hoitava IPR-tiimi seuraa kuukausittain julkiseksi tulevia hakemuksia omilta alueiltaan. Lisäksi uusien tuotteiden kehityksessä tarkistetaan tietyin väliajoin, onko syntynyt jotakin uutta suojattavaa, ja tehdään freedom to operate -selvityksiä toiminnanvapauteen liittyvien riskien tunnistamiseksi. - Kolsterilta olemme hankkineet osaamista ja lisäresursseja. Vaikka teemme paljon omin voimin, on luotettavan kumppanin käyttäminen patenttihakemusten laadinnassa meille tärkeää. Se tuo joustavuutta omaan IPR-toimintaan, Ihonen kertoo. Hänellä on antaa neuvo myös yrityksille, joilla ei vielä ole paljon kokemusta suojauksesta. - Mielestäni patentoinnin erityisosaamista ei saa googlaamalla. On tiedettävä, kenen kanssa toimii. On tunnistettava, mikä on hyvä patentti ja mikä on sen suojapiiri. Siksi kumppani, johon voi luottaa, on arvokas. KONEen kehittämän teknologian ja myös suojauksen tärkeimmäksi virstanpylvääksi Ihonen nostaa konehuoneettoman hissin, jonka suojaus alkoi 90-luvulla. Konehuoneeton hissi antoi vauhtia koko yhtiön kasvulle ja nykykehitykselle. Se muutti radikaalisti koko toimialan ja viranomaismääräykset. - Tämän keskeisen innovaation päälle on lähdetty kehittämään uutta energiaa säästävää teknologiaa ja pa- rannettu käyttäjäkokemusta muotoilulla eli rakennettu nykyistä People Flow -konseptia. KONEen innovatiivisuus on tunnustettu myös globaaleilla markkinoilla. Talouslehti Forbes on listannut yhtiön maailman innovatiivisimpien yhtiöiden joukkoon sijalle 39. IPR-alalla tunnettu The Patent Board (USA) on nostanut yhtiön teollisuusyritysten kärkikymmenikköön innovatiivisuudestaan. Muotoilu tärkeä painopistealue Kiina nouseva markkina Käyttäjäkokemukseen panostaminen on tarkoittanut muotoilun nostamista edistyksellisen teknologian rinnalle tärkeäksi kilpailuvaltiksi. KONEella design on olennainen osa uusia tuotekonsepteja. Olemme mielestäni hyviä tunnistamaan keksinnöt erityisesti suojattavat keksinnöt - Viimeisten viiden vuoden ajan muotoilu on ollut erityisen tärkeä painopistealue sekä tuotekehityksessä että suojauksessa, Ihonen kertoo. Tuloksiakin on nähtävissä. KONE voitti vastikään neljä muotoilupalkintoa arvostetussa red dot -tuotemuotoilukilpailussa merkinantolaitteistaan, uudesta hissikoristaan ja KONE Design Collection -sisustuskonseptistaan. Pari vuotta aiemmin yhtiön designosaaminen tunnustettiin myös arvostetuilla GOOD DESIGN -palkinnoilla. Aasian ja erityisesti Kiinan merkitys on vahvasti kasvussa. Ihosen mukaan uusien laitteiden myynnin kasvu Aasian markkinoilla on yli 20 %. - Patentoinnin ja muotoilun suojauksen merkitys Kiinassa kasvaa jatkuvasti. Kiinassa suojaamme aktiivisesti uusia laitteita ja ratkaisuja. Euroopassa ja Amerikassa suojaus keskittyy enemmän teknologian modernisointiin ja palveluliiketoimintaan, Ihonen kertoo. Aasian ja Kiinan merkitys on helppo oivaltaa myös tutkimalla megatrendejä. Globaalin väestönkasvun ennuste (U.N. World Urbanization Prospects) kertoo, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkiväestön määrä on viisi miljardia. Yli 10 miljoonan asukkaan megakaupunkien määrä kasvaa liki 30:een ja tämä kasvu on syntymässä vahvimmin Aasiassa. Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja ikääntyvä väestö lisäävät kysyntää ratkaisuille, jotka edesauttavat esteetöntä ja ekotehokasta liikkumista kaupunkimiljöössä, joten liiketoimintanäkymät ovat hyvät. - Vielä pari vuotta sitten keskusteltiin siitä, onko KONE globaaleilla markkinoilla toimialansa kakkonen vai kolmonen. Nyt tavoitteemme on haastaa amerikkalainen markkinoiden ykkönen. Se edellyttää meiltä kykyä ja rohkeutta nähdä pitkälle eteenpäin myös IPR-asioissa. Voisi sanoa, että suojauksessa jätämme aika ajoin sisään myös eräänlaisia lottokuponkeja patenttihakemusten muodossa! KOLSTER Info 5
IPR & TYÖSUHTEET TEKSTI JYRKI NIKULA jyrki.nikula@kolster.fi IPR työsuhteissa ja yritysten välisissä sopimuksissa Yksikönjohtaja Jyrki Nikula hoitaa laaja-alaisesti IPRstrategioihin, sopimusjuridiikkaan sekä riidanratkaisuun liittyviä asioita. Käytännössä kaikki yrityksille syntyvät IPR-oikeudet perustuvat sen työntekijöiden tai alihankkijoiden tekemään työhön. Useimmat oikeudet, kuten patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallioikeus tulee rekisteröidä, mutta tekijänoikeudet ja yrityssalaisuudet syntyvät suoraan lain nojalla. Lainsäädäntömme lähtökohta on se, että oikeudet kuuluvat ne luoneelle (luonnolliselle) henkilölle, mutta yrityksillä on tietyissä tilanteissa oikeus ottaa oikeudet itselleen, tai ne voivat siirtyä myös suoraan lain tai sopimuksen nojalla työnantajalle. Yrityksen kannalta tämä on erittäin tärkeää, jotta se saa riittävän laajat oikeudet työntekijöidensä töiden tuloksiin. Patentti ja työsuhdekeksintölaki tulkinnassa välillä erimielisyyksiä Suomessa voimassa olevan Työsuhdekeksintölain mukaan työnantaja voi ottaa oikeudet työntekijän työsuhteessa tekemään keksintöön. Laki erottelee neljä erilaista tilannetta, joissa työnantaja voi ottaa oikeudet joko kokonaan tai osittain riippuen siitä, minkälaisessa yhteydessä työtehtäviin keksintö on tehty. Korkeakouluissa tehdyistä keksinnöistä on oma lakinsa ja omat sääntönsä. Työsuhdekeksintölain mukaan työntekijän on tehtyään keksinnön tehtävä viipymättä ilmoitus tästä työnantajalle. Varsinaista määräaikaa tälle ilmoitukselle ei ole laissa, eikä sitä ole määritelty myöskään oikeuskäytännössä. Työsuhdekeksintölautakunta, joka antaa lausuntoja Työsuhdekeksintölain soveltamisesta, on ratkaisukäytännössään todennut, että tietyissä tilanteissa työntekijän on katsottu täyttäneen ilmoitusvelvollisuutensa vasta 2-3 vuoden kuluttua varsinaisen idean syntymisestä, mikäli ideaa on jouduttu jatkokehittämään merkittävästi ennen kuin työnantaja on voinut lain mukaisesti ymmärtää keksinnön, tai että on voitu katsoa syntyneen sellainen keksintö, joka on Suomessa patentoitavissa. Helsingin hovioikeus on puolestaan vuonna 2008 antamassaan päätöksessä katsonut, että työnantaja on voinut ottaa oikeudet jopa 6 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen, kun työntekijä ei ollut tehnyt asianmukaista keksintöilmoitusta. Työnantajan kannalta yksi tärkeimmistä määräajoista alkaa kulua työsuhdekeksintöilmoituksen tekemisestä. Saadakseen oikeudet itselleen työnantajan on neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle, minkälaiset oikeudet työnantaja ottaa keksintöön. Mikäli ilmoitus myöhästyy tai sitä ei tehdä, oikeudet jäävät työntekijälle, joka voi vapaasti kehittää, lisensioida tai vaikkapa myydä keksinnön. Työsuhdekeksintölaki on peräisin vuodelta 1967, ja sitä on uudistettu vuosina 1988 ja 2000. Tästä huolimatta laki jättää useita asioita tulkinnanvaraisiksi. Yksi ehkä hankalimmista kohdista on kohtuullista korvausta koskeva määräys. Laissa tai missään muussakaan säännöksessä ei ole annettu varsinaisia laskuohjeita sille, mikä on kohtuullinen korvaus. Hyvin merkittävä osa Työsuhdekeksintölautakunnan lausunnoista koskee nimenomaan kohtuullisen korvauksen määrää. Työsuhdekeksintöohjesääntö on käytössä useimmissa yrityksissä, joilla on merkittävää patentointitoimintaa. Ohjesäännön tärkeimpänä tehtävänä on vakioida ilmoitus- ja patentointipalkkiot, jotta ns. tavanomaisten palkkioiden laskeminen ja maksatus olisi yksinkertaista ja selkeää sekä työnantajalle että työntekijöille. Osassa ohjesäännöistä on myös määräyksiä tai laskuperusteita patentin hyödyntämiseen perustuvan erityiskorvauksen maksamisesta. Pidän tällaista käytäntöä hyvin suositeltavana, koska se voidaan katsoa osaksi yrityksen riskinhallintaa, sillä erityiskorvaukset saattavat joissain tapauksissa nousta huomattaviin summiin. Tämän vuoksi yrityksillä on hyvä olla kirjattuna etukäteen ainakin periaatteet, joiden mukaan palkkiot maksetaan, jolloin myös työntekijöillä on realistiset odotukset erityispalkkioiden tasosta. 6 KOLSTER Info
Hyödyllisyysmalleista ei varsinaisia säännöksiä Hyödyllisyysmallista ei lainsäädännössämme ole erityisiä säännöksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia hyödyllisyysmallin siirtämisestä ja siitä mahdollisesti maksettavasta korvauksesta. Jotkut yritykset ovat ottaneet sopimusperusteisesti hyödyllisyysmallit mukaan työsuhdekeksintöohjesääntöön ja maksavat hieman alempaa korvausta kuin patentoitavien keksintöjen perusteella. Mikäli hyödyllisyysmalli olisi patentoitavissa, tällöin on periaatteessa maksettava työsuhdekeksintölain mukainen korvaus. Velvoitetta hyödyllisyysmallin perusteella maksettavaan korvaukseen ei ole, jos keksintö ei ole patentoitavissa, mutta se toimii kannustimena työntekijöiden suuntaan. Hyödyllisyysmalleihin liittyvistä oikeuksista voidaan periaatteessa sopia myös työsopimukseen otettavalla ehdolla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että hyödyllisyysmallista tulee patentin tapaan laatia siirtokirja, jolla oikeudet siirretään työnantajalle. Tavaramerkin ja mallioikeuden käytöstä hyvä sopia Suomen lainsäädännössä ei myöskään ole erityisiä säännöksiä työsuhteessa luoduista tavaramerkeistä tai malleista, joten työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia näiden oikeuksista. Työsopimuslain yleinen lähtökohta on se, että työntekijän työtehtäviään täyttäessä tehdyn työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Työnantajahan maksaa työntekijälle palkkaa siitä, että työntekijä antaa työaikansa ja työpanoksensa työnantajan käyttöön. Tällöin on vähintäänkin kohtuullista, että työtehtävien tulokset kuuluvat työnantajalle. Suomessa ei normaalisti makseta erillistä korvausta työsuhteessa luoduista tavaramerkeistä tai malleista, mutta oikeuksien siirto työnantajalle on hyvä dokumentoida joko työsopimuksessa tai erillisellä siirtokirjalla tai -sopimuksella. Tekijänoikeuksien kanssa oltava tarkkana Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus syntyy suoraan lain nojalla, ja se kuuluu aina teoksen luoneelle henkilölle. Tekijänoikeus eroaa siten muista IPR-oikeuksista. Ainoa poikkeus tekijänoikeuslaissa on työsuhteessa tehdyt tietokoneohjelmat, jotka kuuluvat suoraan lain nojalla työnantajalle. Suomessa on kuitenkin ollut monilla aloilla jo pitkään käytäntö, jonka mukaan työsuhteessa luodut teokset kuuluvat työnantajalle. Asiasta on usein maininta työsopimuksessa, mutta myös pitkään jatkuneen käytännön perusteella on katsottu, että oikeudet kuuluvat työnantajalle. Lakia pyrittiin muuttamaan pari vuotta sitten niin, että kaikki työsuhteessa luodut teokset tietokoneohjelmien tapaan kuuluisivat suoraan lain nojalla työnantajalle. Lain muutos joutui kuitenkin ennen näkemättömän lobbauksen kohteeksi lähinnä vapaiden säveltäjien ja muusikoiden taholta, vaikka itse muutos ei olisi koskenut näitä ryhmiä käytännössä lainkaan. Poliittisten paineiden takia uudistus jäi tekemättä, joten nykyisinkin työnantajien tulee kiinnittää huomiota riittävien tekijänoikeuksien saamiseksi. Lisähaasteena alihankinta- ja toimitussopimukset Alihankkijoiden käyttäminen on yhä yleisempää suomalaisten yritysten keskuudessa. Myös alihankinta- ja toimitussopimuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tilaaja saa riittävät oikeudet esimerkiksi suunnittelutyön tai osavalmistuksen tuloksiin. Tilanne käy edelleen monimutkaisemmaksi, mikäli yritys käyttää henkilöstövuokrausta. Tällöin vuokrayrityksen työntekijät voivat istua samoissa projekteissa ja suunnitteluryhmissä yrityksen omien työntekijöiden kanssa, mutta heidän luomiensa IPR-oikeuksien ja erityisesti patenttien asema voi olla erilainen, mikäli tätä ei ole huomioitu yrityksen ja työntekijän välisessä sopimuksessa. Tilanteet siis monimutkaistuvat myös tällä saralla vuoden 1967 työsuhdekeksintölaki alkaa jo kaivata kokonaisuudistusta. KOLSTER Info 7
A6V0 UUTISIA Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi Alihankinta 2012 Tampereella 18. 20.9.: Kolster osastolla C 521 Hyödynnä tilaisuus keskustella IPR-asiantuntijoidemme kanssa osaamisesi suojauksesta, oikeuksien puolustamisesta ja hyödyntämisestä. Ennakkorekisteröidy messukävijäksi veloituksetta osoitteessa www.alihankinta.fi. Kolster IPR-seminaarit: Tampere 19.9., Helsinki 25.9., Oulu 2.10. Yhtenäispatenttijärjestelmä etenee? Tulevan syksyn aikana selvinnee, hylkääkö vai hyväksyykö EU-parlamentti kesäkuussa Eurooppa-neuvoston sopiman yhtenäispatenttijärjestelmää koskevan paketin sisällön. Vielä kesällä näytti siltä, että useamman EU-maan kattava yhtenäispatenttijärjestelmä voisi toteutua, kun eurooppalaisen patenttituomioistuimen toiminnot päätettiin jakaa Pariisin, Lontoon ja Münchenin kesken. Samalla kuitenkin muutettiin yhtenäispatenttia koskevaa asetusehdotusta niin, että EUparlamentti päättikin hyväksymisen sijaan selvittää, täyttääkö asetus muutoksen jälkeen EU-lainsäädäntövaatimukset. Katso tarkemmat ohjelmat kotisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan! IPR-tuomioistuin aloittaa toimintansa 2013 EU-tavaramerkkihakemuksiin tarkemmat luokitukset Yhteisön tavaramerkkihakemuksia käsittelevä virasto (OHIM) on täsmentänyt tavaramerkkiluokitusten käyttöä haettaessa EU-tavaramerkkisuojaa. Aiemmin oli mahdollista hakea suojaa EU-merkille laajasti luokkaotsikolla. Nykyisen käytännön mukaisesti EU-tavaramerkeille ei ole enää suositeltavaa hakea suojaa luokkaotsikolla, vaan tavara- ja palveluluokituksen on oltava selkeä ja tarkka. Mikäli kuitenkin merkin haltija haluaa ehdottomasti anoa suojaa laajasti ja nimeää EU-tavaramerkkihakemukseensa luokkaotsikon, tulee hakijan liittää hakemukseensa kirjallinen vakuutus siitä, että tavaramerkkisuoja todellakin tarkoittaa kaikkia niitä tavaroita ja palveluita, jotka sisältyvät aakkoselliseen Nizzan luokituslistaan. USA:n patenttireformin toinen vaihe astumassa voimaan USA:n patenttilaki on kokemassa suurimman muutoksensa sitten vuoden 1952. Patentoinnin käytännöt siirtyvät lähemmäksi Euroopan käytäntöjä. Ensimmäiset muutokset astuivat voimaan jo syksyllä 2011, toisen vaiheen muutokset astuvat voimaan 16.9.2012 ja kolmas vaihe maaliskuussa 2013. Lue muutoksista Kolster Info -lehden nrosta 1/2012: www.kolster.fi/ajankohtaista/kolster Info. Teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvat riita-asiat on päätetty keskittää Markkinaoikeuden yhteyteen perustettavaan erityistuomioistuimeen. IPR-asiantuntijoiden arvion mukaan vuonna 2013 toimintansa aloittava IPR-tuomioistuin tulee lisäämään oikeusvarmuutta ja tuomioistuimen asiantuntemusta IPRalalla Suomessa. Nimityksiä OTK, Maître en droit Caroline Aspelin on aloittanut IPR Legal -yksikössä Helsingissä Senior Legal Counsel -tehtävässä. Carolinella on lähes 10 vuoden kokemus sopimus- ja lisenssiasioista teollisuuden palveluksessa. Aiemmin hän työskenteli asianajajana yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista erityisalueenaan kilpailuoikeus. Carolinen myötä Kolsterin neuvottelu-, sopimusja lisensiointiosaaminen vahvistuvat entisestään. DI, KTM Hans Stellberg on aloittanut patenttiasiamiehenä Kolsterin Helsingin-toimipisteessä. Hansilla on kokemusta IPR-alalta vuodesta 1988. Hans keskittyy erityisesti sähkö- ja konetekniikkaan liittyvien keksintöjen suojaukseen sekä IPR-konsultointiin. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa Ajankohtaista/Kolster Info. www.kolster.fi