VASTUULLISIA VALINTOJA

Samankaltaiset tiedostot
METSÄSSÄ KASVAA SUOMEN TULEVAISUUS

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Maailma tarvitsee Metsää

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Biotalouden edelläkävijä

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKYMISTÄ JA OSAAJATARPEISTA

Metsäteollisuuden sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäteollisuus ry:n EU-tavoitteet kaudelle KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVIÄ ILMASTO- RATKAISUJA

Metsäteollisuus ry:n EU-tavoitteet kaudelle KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVIÄ ILMASTO- RATKAISUJA

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Kampanjan tavoitteet

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuusstrategian esittely

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Fortumin Energiakatsaus

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n tutkimuksen tuloksia, 2017

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Metsätalouden näkymät

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Powered by UPM BioVerno

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Transkriptio:

VASTUULLISIA VALINTOJA

Metsä antaa meille ihmisille hyvinvointia monin eri tavoin ja mahdollisuuden tehdä viisaita, vastuullisia valintoja. Metsäteollisuus on tehnyt pitkäjänteistä vastuullisuustyötä ja alan ensimmäiset yhteiset vastuullisuussitoumukset julkaistiin vuonna 2013. Ala työllistää suoraan ja välillisesti 140 000 ihmistä Esitteen liitteestä löydät uudistetut metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset vuoteen 2025. Uudistetuissa sitoumuksissa vastuullisuusasioita katsotaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja sitoumukset ohjaavat alaa entistä vastuullisemmaksi. Keskeisenä osana kehittämistyötämme on aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmiemme kanssa. Vuoropuhelun ja yhteistyön hengessä pyysimme ulkopuolisia asiantuntijoita kertomaan tässä esitteessä ajatuksiaan metsäteollisuuden vastuullisuudesta. Metsäteollisuus

IHMISTEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Metsäteollisuus on ottanut viime vuosina positiivisen loikan kestävien ratkaisuiden tarjoajana. Toiminta on aiempaa innovatiivisempaa ja ala näkee selvästi roolinsa osana ratkaisuja, joilla vastataan erilaisiin globaaleihin ja kansallisiin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Annika Lindblom toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä. Aivan keskeistä kestävän kehityksen näkökulmasta on se, että alan toimijat varmistavat jatkossa myös yhteistyökumppaneidensa vastuullisuuden eri hankinta- ja arvoketjuissa, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Metsäteollisuuden on myös pidettävä mielessä tasapaino ympäristönäkökulmien kanssa samalla, kun ala on merkittävä biotalouden edistäjä, työllistäjä ja taloudellisen hyvinvoinnin lähde. Annika 20+80+K >20% 4 100 mrd milj. /v Verotuloja Suomen vientituloista Metsäteollisuuden TKIpanostukset Suomessa

4600 Kesätyö- ja harjoittelupaikkaa 69% Metsäteollisuuden työtapaturmat vähentyneet viidessä vuodessa 5v

IHMISET KESKIÖSSÄ, TURVALLISUUS EDELLÄ Petri Vanhala on Paperiliiton puheenjohtaja. Mikko Härmä toimii tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Metsäteollisuus on nostanut työturvallisuuden alalla täysin uudelle tasolle yhdessä henkilöstönsä kanssa. Joskus ala on ollut työturvallisuuden ja sairauspoissaolojen alueella muita teollisuudenaloja heikompi, nyt metsäteollisuus on työturvallisuudessa edelläkävijä. Ihmisille on ollut iso apu myös erilaiset työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät projektit ja kunto-ohjelmat, joita on jopa räätälöity henkilökohtaisiksi. Eläkeuudistuksen myötä työstä jaksamiseen on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja. Metsäteollisuus on myös kouluttanut hyvin henkilöstöään ja viime vuosina on lähdetty panostamaan taas uusien, hyvien työntekijöiden saamiseen, muun muassa oppisopimuksen kautta. Olemme tehneet viime vuosina paljon yhteistyötä ja etsineet tutkimustiedon avulla vaihtoehtoja erityisesti vuorotyöhön ja työaikoihin liittyen. Paikallisella tasolla on löydetty hyviä malleja ja käytäntöjä ja yhteistyötä ja sopimista kannattaa edistää paikallisella tasolla jatkossakin. Kaikkeen ei pidä mielestäni soveltaa standardiratkaisuja. On hyvä, että Metsäteollisuus jakaa parhaita työhyvinvointikäytäntöjä alan toimijoiden kesken. Lisäksi muilta toimialoilta voidaan löytää hyviä työhyvinvointikäytäntöjä tuotavaksi metsäteollisuuteen. Mikko Petri

Uudistushakkuita metsäpinta-alasta vuosittain 1% 86% Käytetystä puusta sertifioitua 12% Suojeltua metsää Suomessa

LUONNONVAROJEN EHDOILLA Juha Hakkarainen on MTK:n metsäjohtaja. Aki Arkiomaa on BirdLife Suomen toiminnanjohtaja. Suomalaiset yritykset ovat jo pitkään varmistaneet, että puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Yritykset ovat myös vieneet metsäluontoa ja monimotoisuutta turvaavat käytännöt osaksi omia toiminnanohjausjärjestelmiään - hyvä tulos ei näin ole vain sattumasta kiinni. On myös hyviä, konkreettisia yhteistyöhankkeita monimuotoisuuden edistämiseksi, esimerkiksi lahopuun tuottaminen hakkuiden yhteydessä. Metsäteollisuuden tulisi kuunnella metsänomistajia vieläkin herkemmällä korvalla ja huolehtia, että metsänomistajien tavoitteet hakkuiden ja metsänhoidon toteutuksessa välittyvät töiden toteutukseen saakka. Metsänomistajilla on paljon muitakin tavoitteita ja toiveita metsiensä hoidolle kuin puuntuottaminen. Kestävä metsätalous on kokonaisuus, jossa kestävyyden kaikkien osa-alueiden tulee olla tasapainossa. Metsäteollisuuden tulisi aidosti panostaa monimuotoisuuden suojelun edistämiseen, jonka tavoite on johtaa sitoviin, yhteiskunnallisiin päätöksiin. Esimerkiksi lahopuun määrä talousmetsissä on edelleen vähäinen ja tarvitaan sitovia säädöksiä, ettei lahopuihin kosketa, ennen kuin määrät kasvavat riittävästi. On hyvä, että Metsäteollisuus on vaatinut Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman, METSOn, rahoituksen lisäämistä. Luontoarvojen turvaaminen talousmetsissä pitää ottaa mukaan metsäteollisuuden keskusteluihin tärkeimpänä ratkaistavana asiana. Alan tulisi myös sitoutua kansainvälisten suojelusopimusten asettamiin suojelualuetavoitteisiin. Aki Juha

Metsäteollisuus on erittäin tärkeä keskustelu kumppani. Ala on ollut aktiivisena jäsenenä mukana kestävän kehityksen toimikunnan työssä ja tuonut rakentavasti esiin omia näkemyksiään, samalla hahmottaen hyvin kokonaisuuden. Yllätyin, kuinka aktiivista vuoropuhelua metsäteollisuus käy. Metsäteollisuus keskustelee eri sidosryhmien kanssa ja tekee paljon taustatyötä. Metsien tulevaisuudesta ja käytöstä voitaisiin keskustella myös julkisuudessa entistä näkyvämmin. Matias Mäkiranta Annika Lindblom Metsäteollisuus käy sekä Suomessa että Euroopassa aktiivista vuoropuhelua omaan toimintaympäristöönsä liittyvistä asioista ja tuo eri näkökulmia hyvin esiin. Ala voisi ehkä vielä enemmän edistää yhteistyötä myös oman toimialansa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sieltä voisi löytyä hyviä täysin uusia avauksia ja innovaatioita. Mari Pantsar

Metsäteollisuus on hyvä yhteistyökumppani. Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Petri Vanhala Vuoropuhelumme metsäteollisuuden kanssa on aktiivista ja meillä on joitain yhteistyöhankkeita. Yhteistyötä todellisen transformaation aikaansaamiseksi tarvitaan lisää. Liisa Rohweder

Mm 3 120 100 80 60 40 20 Puuston kasvu, poistuma ja teollisuuden raakapuun käyttö Kasvu Poistuma Teollisuuden raakapuu Kuva: Stora Enso 0 1960 1980 2000 2016 84% Uusiutuvan energian osuus metsäteollisuuden energiantuotannossa 5,2TWh energiansäästöä vuodessa Metsäteollisuuden toteuttamien energiatehokkuustoimenpiteiden säästö 2008-2016

ILMASTON PUOLESTA Liisa Rohweder toimii WWF Suomen pääsihteerinä. Antti Asikainen toimii tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa ja on Suomen ilmastopaneelin jäsen. Metsäteollisuus on yksi merkittävimmistä sektoreista Suomessa ilmastonmuutoksen kannalta, joten metsäteollisuuden vastuu on suuri. Puuta metsissämme on ennätysmäärä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että metsäluontomme olisi elinvoimaista ja olisimme matkalla kohti kansainvälisten ilmastosopimusten täytäntöönpanoa. Hakkuiden lisääminen heikentää merkittävästi Suomessa metsien hiilinieluja. Parhaimmillaan suomalainen biotalouspolitiikka ja metsätalous ja metsäteollisuus voisivat olla suunnanmuuttajia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, koska meillä on tarvittavaa osaamista. Kyse on arvovalinnoista. Biotaloutta toki tarvitaan, mutta se tulisi tehdä kestävästi maltillisilla hakkuilla ja korkean lisäarvon tuotteilla. Biotaloudessa tavoitteiden pitäisi siis siirtyä määrästä laatuun. Metsäteollisuuden tärkein ilmastohyötyä tuottava ominaisuus on siinä, että se luo arvoa metsälle. Tämä kannustaa kartuttamaan metsäluonnonvaraa, josta on muodostunut suuri hiilivarasto ja -nielu. Mikäli alan tuotteita ei tarjottaisi markkinoille, niin korvaavat tuotteet jouduttaisiin valmistamaan uusiutumattomista raakaaineista ja suurelta osin fossiilisella energialla. Ala voi edelleen parantaa resurssitehokkuutta ja sellaisen tuoteportfolion luomista, josta maksetaan hyvin. Tämä lienee parasta ilmastohaasteisiin vastaamista, sillä se ylläpitää alan kilpailukykyä ja puunhankintamahdollisuuksia, mikä motivoi metsänomistajia lisäämään metsien kasvua. Antti Liisa

PÄÄSTÖVÄHENEMÄT tuotantoon suhteutettuna vuosina 1992 2016 KAATOPAIKKAJÄTTEET 95% JÄTEVEDEN MÄÄRÄ 57% HIILIDIOKSIDI 63% RAVINNEPÄÄSTÖT (sis. typpi ja fosfori) 58% HIUKKASET 86%

KESTÄVÄSTI JA TEHOKKAASTI Kuva: M. Pirinen Mari Pantsar on Sitran johtaja vastuualueenaan hiilineutraali kiertotalous. Metsäteollisuus on toiminut koko Suomen cleantech-teollisuuden ajurina. Tavat tuottaa bioenergiaa, puhdistaa vettä ja käsitellä jätteitä on kehitetty pitkälti metsäteollisuudessa. Alan tuotantoprosessit ovat erittäin tehokkaita ja veden, energian ja materiaalien tehokkuus on viety huippuunsa. Tämä tukee hienosti kiertotalouden periaatteita. Kiertotalouden keskiössä on uusiutumattomien raaka-aineiden ja polttoaineen korvaaminen uusiutuvilla. Metsäteollisuuden pitäisi miettiä, miten pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista. Ala voisi myös nykyistäkin enemmän tutkia sitä, miten puusta saisi entistä korkeamman jalostusasteen tuotteita - samoin sivutuotteista, joiden hyötykäyttö osataan hyvin metsäteollisuudessa. Mari

Metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset edesauttavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista METSIEN KESTÄVÄN KÄYTÖN JA MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄJÄ YHTEISTYÖLLÄ VASTUULLISEMPI TOIMIJA ILMASTON MUUTOKSEN HILLITSIJÄ KESTÄVÄN TALOUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄ VASTUULLINEN TYÖNANTAJA KESTÄVÄN TUOTANNON JA KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄ

YHDESSÄ JA YHTEISTYÖSSÄ Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja suuri rikkaus, jolla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tästä uusiutuvasta luonnonvarasta on mahdollista tehdä uusia innovaatioita ja löytää uusia kestäviä ratkaisuja. Matias Mäkiranta toimii Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajana sen ensimmäisellä toimikaudella. Ryhmä toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteydessä. Metsäteollisuuden on pidettävä huolta metsien tärkeästä roolista hiilinieluna. Jokaisessa päätöksessä on alusta asti katsottava vähintään 10-20 vuotta eteenpäin ja arvioitava päätöksen vaikutus pidemmällä aikavälillä. Metsiä tullaan tarvitsemaan aina ja niiden säilyttämisen ja suojelemisen tulee olla yksi metsäteollisuuden keskeisimpiä tavoitteita. Matias

@metsateollisuus /Metsateollisuus lastuja.fi metsateollisuus.fi