TM VOIMA OY YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2015 /10.4.2018
I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU... 3 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät... 3 3.2 Maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 3 3.2.1 Maisemamaakunta... 3 3.2.2 Maisema-alueet... 4 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet... 7 3.3 Hankealueen ja lähiympäristön maisemakuva...14 4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN...18 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan...18 4.1.1 Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat...18 4.1.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella (0-200m)...20 4.1.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (n.0-5km)..20 4.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (n. 5-12 km)...22 4.2 Yhteisvaikutukset...27 4.3 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan...30 4.4 Maisemallisten vaikutusten lieventäminen...31 5 YHTEENVETO...31 LIITTEET: Liite 1. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 1 (34) Tuulivoimapuisto 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Ylivieskan Hirvinevan alueelle neljästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila, huomioiden että muutakin tuulivoimaa sijoitetaan lähialueille, ja arvioida Hirvinevan hankkeen vaikutuksia sen lähiympäristön maisemakuvaan ja maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 14 kilometriä Ylivieskan keskustan kaakkoispuolella, vajaat 13 kilometriä Nivalan keskustan pohjoispuolella ja noin 25 kilometriä Haapavedeltä lounaaseen. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieskan ja Haapaveden välisen Haapavesitien ja valtatie 27 väliin jäävällä alueella. Hankealueen pinta-ala on noin 5 km 2 ja maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien ja Metsähallituksen omistuksessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti sekä sen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.
2 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hirvinevan tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä ja alueella on kattava metsäautotieverkosto: Harjun metsätie ja Vasaman metsätie kulkevat alueen halki ja lisäksi alueella on muuta metsätieverkostoa. TM Voima Oy suunnittelee Hirvinevan alueelle enintään 4 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 155 metriä, roottorin halkaisija 150 metriä ja kokonaiskorkeus 230 metriä. Hirvinevan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on suunniteltu maakaapelilla Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle, joka sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Uusia ilmajohtoja ei rakenneta. Hankealueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia. Lähin vakituinen asutus keskittyy pääosin Kalajokilaakson peltoja reunustavien teiden varteen sekä hankealueen pohjoispuolelle seututien 800 varrelle ja Kantokylään. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä ja lähin loma-asunto 1,2 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Kuva 2. Hankealueen rajaus ilmakuvalla. Kuvasta näkyy, että hankealue on enimmäkseen ojitettua metsää. Laajempana avoimena alueena erottuu Hirvinevan suo hankealueen eteläpuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 3 (34) Tuulivoimapuisto 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Ylivieskan Hirvinevan tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida maiseman sietokykyä tuulivoimaloiden rakentamiselle. Maisemaselvitys on laadittu palvelemaan tuulivoimarakentamisen mahdollistavaa suunnittelutarveratkaisua. Tuulipuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä niiden rakentamista ja huoltoa varten rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat ovat havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohdealueesta. Maisema-arkkitehdin maastokäynti selvitysalueelle ja sen ympäristöön on tehty 13.-15.10.2014. Lisäksi maiseman kestokykyä on pohdittu yleisellä tasolla ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, maakuntakaava). Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan ja kestokyvyn arvioinnissa selvitysalue ulottuu 12 km etäisyydelle hankealueesta, mutta painopiste on lähialueen (0-5 km hankealueesta) maisemakuvan ja arvokohteiden kuvailussa. Arvioitaessa yhteisvaikutuksia muihin tuulivoimahankkeisiin selvitysaluetta on laajennettu erityisesti etelään, jossa sijaitsee laajoja viljelyaukeita, joiden yli muodostuu pitkiäkin näkymiä. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Selvitystä on päivittänyt maisemaarkkitehti Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3.2.1 Maisemamaakunta Ylivieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön I (1993b) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. Keski-Pohjanmaata luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden runsaus johtuu lähinnä yleisestä tasaisuudesta. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. Keski- ja alajuoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Seudun erikoisuutena on leveärunkoinen, sivukamarillinen asuinrakennus. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut hivenen tärkeämpi merkitys kuin Etelä-Pohjanmaalla.
4 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2 Maisema-alueet Suomessa arvokkaita maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Arvokkaista maisema-alueista on kuvailtu ne, jotka sijaitsevat enintään 12 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1993). Nykyisin voimassa olevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka ovat valmistuneet Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna 2014 ja Keski-Pohjanmaan osalta vuonna 2013. Inventointien mukaiset valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetut sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on esitetty 2. vaihemaakuntakaavassa ja alueet on huomioitu tässä osayleiskaavassa. Kohteiden kuvaukset on poimittu Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2013-2015 -raportista Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla (Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu B:86). Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai arvotettuja maisemakohteita. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue kaakkois-luoteissuuntainen Kalajokilaakso sijaitsee noin 4,6 km:n etäisyydellä hankealueesta, sen etelä- ja länsipuolella. Seuraavaksi lähimpänä sijaitseva Lestijoen kulttuurimaisema sijoittuu yli 20 km etäisyydelle hankealueesta. Maisema-alueen rajausta on tarkistettu vuonna 2014 valmistuneessa inventoinnissa (MAPIO-työryhmän ehdotus 11.1.2016). Se on pysynyt pääpiirteissään samana, mutta alueeseen on rajattu kuuluvaksi myös viljelysmaiseman reunavyöhykkeet. Niistä muodostuu taustamaisema viljelyaukeiden yli avautuville näkymille ja niiden vaikutus maisema-alueen maisemaan on täten merkittävä. Myös Nivalan keskustaajama on lisätty kuuluvaksi maisema-alueeseen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Muutosten tullessa voimaan alue ulottuu lähimmillään noin 300 metriä lähemmäs nykyistä kaava-aluetta. Kalajokilaakso on Ylivieskan ja Haapajärven taajamien väliin rajautuvalla alueella laakea ja leveä. Maisema avautuu laajana ja silmänkantamattomiin jatkuvana. Alueen keskellä sijaitsevan Nivalan taajaman länsipuolella jokilaakson leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä. Maisema-alue on pääosin hyvin selvärajainen ja hahmottuu yhtenäisenä kokonaisuutena Maisema on vallitsevalta osaltaan kulttuurivaikutteista, luonnonmaisemaa ei juuri ole nähtävissä. Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat Kalajokea yhtenäisenä leveänä nauhana. Viljelysalueiden ominaispiirteet ilmentävät tämän päivän elinvoimaista maataloutta. Peltoalueet ympäröivät jokea laajoina yhtenäisinä lohkoina. Maisemaan kuuluvat mm. maatilojen isokokoiset tuotantorakennukset. Perinteiseen maatalousmaisemaan aikanaan kuuluneet ladot ovat vähitellen katoamassa, ja maisemaa täplittävät muovitetut pyöröpaalit... Asutus keskittyy jokilaakson reuna-alueille, joen molemmin puolin viljelylakeuden ja sitä rajaavien metsäalueiden vaihettumisvyöhykkeen tuntumassa kulkevien maanteiden varsille. Myös viljelysalueiden keskellä jokivarressa on yksittäisiä maatilojen pihapiirejä ja muutamien vierekkäisten pihapiirien muodostamia kokonaisuuksia. Nauhamainen asutus muodostaa jokilaaksoon selvästi erillisiä kyliä. Kalajokilaakson kulttuurimaisema on edustava esimerkki Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyypillisestä jokilaakson kulttuurimaisemasta. Maisemakuva on yhtenäinen, eheä ja vaikuttava. Maisema-alueen arvot perustuvat alueen omaleimaisiin erityispiirteisiin ja edustavuuteen sekä alueen merkitykseen perinteisenä ja kerroksellisena, edelleen erittäin elinvoimaisena maatalousmaisemana. Maisemaalueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta, talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavaa rakennuskantaa. Alueella ja sen tuntumassa sijaitsevat kasvavat taajamat, Nivala, Ylivieska ja Haapajärvi, kertovat osaltaan alueen elinvoimaisuudesta. Maisema-alueelle tyypillinen, ainutlaatuinen ja omaleimaisuutta luova erityispiirre on Kalajokea leveänä vyöhykkeenä reunustavan kulttuurimaiseman
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva Tuulivoimapuisto 5 (34) laajuus ja avoimuus. Maisema-alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja laajat, silmänkantamattomat näkymät. Maisema-alueen avoimuus korostaa maamerkeiksi hahmottuvien rakennusten ja rakennelmien merkitystä maisemakuvassa. Kauas näkyvinä, perinteisinä maamerkkeinä maisemassa erottuvat edelleen kirkkojen korkeat torninhuiput. Kuva 3. Hankealueen ympäristön valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Kartta on pienennös liitteen 1 kartasta. Kuva 4. Kalajokilaakson viljelyaukeaa Ypyällä, jossa jokilaakson pellot ovat leveimmillään. Metsäsaarekkeet ja saarekkeisiin sijoittuneet pihapiirit kuitenkin rajaavat näkymiä. Vasemmalla etualalla näkyy Ypyänjärvi. Kuva on yhdistetty useasta valokuvasta, jotka on otettu Ypyäntieltä hankealueen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW.
6 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Kalajokilaakson viljelyaukeaa Raudaskylän pohjoispuolella Hirvinevan hankealueen suuntaan kuvattuna. Kuva: FCG 2014 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista lähimmäs tuulipuistoa, noin 4,8 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuu Kalajokilaakso. Alueen rajaus noudattelee pääpiirteissään vastaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajoja. Kohde on kuvailtu kappaleessa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen itäpuolella sijaitsevat Erkkilän, Maliskylän ja Sarjankylän alueet on osoitettu Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi, Malisjokivarren kulttuurimaisema. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 8,6 kilometriä. Alueen arvot pohjautuvat sen edustavuuteen vanhana ja edelleen elinvoimaisena maaseudun kulttuurimaisemana. Maisemakuvaa hallitsevat laajoina, tasaisina ja avoimina avautuvat viljelysalueet. Maisemalle luonteenomainen, omaleimaisuutta luova piirre on näkymien vaihtelu avoimista suljettuihin. Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, joihin liittyy historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Kuva 6. Maaseutuelämän komeaa perinteistä rakennuskantaa ja pihapuustoa Maliskylässä, jossa asutus on sijoittunut ryhmiksi peltojen keskelle Malisjoen tuntumaan. Kuva: FCG 2014/MAW.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 7 (34) Tuulivoimapuisto 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet Kulttuurihistoriallisista kohteista on kuvailtu ne, jotka sijaitsevat enintään 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Vähäkankaan kyläraitti sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Museoviraston internetsivuilta www.rky.fi. Vähäkankaan kyläraitti Vähäkankaan tiivis kyläraitti puolitoistakerroksisine pohjalaistaloineen sijoittuu noin 8,1 kilometrin päähän, hankealueen luoteispuolelle. Se on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisestä puhtokylästä. Kankaan kylään kuuluva Vähäkankaan nauhakylä sijoittuu Kalajokilaaksossa peltolakeudelta kohoavalle osittain kallioiselle, viljelyyn kelpaamattomalle harjanteelle. Talot ovat tiiviinä ryhmänä ja viljelysarat ulottuvat kylästä joelle. Vähäkankaan ydinalueella on kahdeksan kookasta, keskipohjalaista rakentamistapaa edustavaa puolitoistakerroksista talonpoikaistaloa, jotka piharakennuksineen muodostavat yhtenäisen raittinäkymän. ( ) Runsas puusto täydentää kyläraitin kokonaisuutta. Vähänkankaan kyläraitti on osa Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kuva 7. Vähäkankaan kylänraittia. Rakennukset ja pihapuusto reunustavat kylänraittia muodostaen tiiviin miljöön. Pitkiä näkymiä ei juuri muodostu muuten kuin raittia pitkin. Kuva: FCG 2014. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisen 2. vaihemaakuntakaavan mukaisia maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on 12 kilometrin säteellä hankealueesta 23 kpl. Valtaosa kohteista on perinteiseen maaseutuelämään liittyviä rakennuksia tai rakennusryhmiä ja enemmistö sijaitsee Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Yksi kohde sijaitsee lähialueella (0-5 km hankealueesta) ja loput 22 kohdetta välialueella (5-12 km hankealueesta). Kohteiden kuvaukset perustuvat osana Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan taustatyönä Pohjois-Pohjanmaalla toteutettuun kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointiin, jonka tulokset on julkaistu vuonna 2015 ( Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015).
8 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet: Kantokylä (n. 3,1 km pohjoiseen) Maakunnallisesti arvokas agraarimaisema, johon kuuluvia kohteita ovat: Entinen Haapakosken kauppa, Entinen Kantokylän kansakoulu, Entinen Saaren kansakoulu, Haikola, Hietapelto, Kantola, Ketola, Lepokumpu ja Kantokylän siunauskappeli, Mattila, Mäntylä, Murkkala, Pihlajasaari, Siiroja ja Petäjistö, Tanhutsuu, Ylikangas. Ängeslevän raitti (n. 6,1 km länteen) Pylväsjokisuulle 1600-luvulla syntynyt asutus, jossa kyläraitin ja pienen joen varrella on useita 1800-luvun pohjalaistaloja ja perinteisiä talousrakennuksia. Raitilta avautuu näkymiä Kalajokilaakson kulttuurimaisemaan. Kyläympäristöön kuuluvia arvokkaita kohteita ovat Keskitalo, Kokkoniemen aitta, Pylvään aitat, Pylvään kansakoulu, Päivärinne, Ranta-Ängeslevä ja Ängeslevä, Siimes ja Siltala. Opistonmäki (n. 6,5 km lounaaseen) Metsäiselle mäelle pääosin 1920- ja 1950-luvuilla koulujen ja kansanopiston ympärille rakentunut tiivis Raudasmäen kylän keskus. Kansanopiston pihapiirin rakennukset muodostavat arvokkaan eri ajoilta periytyvän kokonaisuuden, jota täydentävät opistomäen 1920-luvun asuntolat, pientalot, kaupparakennukset ja kylähautausmaa. 1950-luvun yksittäistalot ja jälleenrakennusajan tyyppiomakotitalot ovat myös arvokas osa kylärakennetta. Riippusilta yhdistää Opistonmäen ja rautatien. Opistonmäen maakunnallisesti arvokkaaseen kyläympäristöön kuuluvat kohteet: Ahola, Halmekangas, Kellomäki, Korho, Kuuselan koulu, Levähdys, Neulamäki, Raudaskylän keskikoulu ja lukio, Raudaskylän Kristillinen Opisto, Raudaskylän kylähautausmaa ja kappeli, Raudas-Pekan pirtti, Reuna, Riippusilta, Sampola, Toimela, Vilkuna, Yli- Seppälä, Ylivieskan Osuuskaupan Raudaskylän sivumyymälä. Kuva 8. Opistonmäki, jossa toimii nykyisin Raudaskylän Kristillinen opisto. Rakennukset muodostavat selkeän ryhmän, jonka väliin jää piha-alue. Rakennukset sijaitsevat lisäksi maaston korkeimmalla kohdalla havupuuston ympäröimänä. Pitkiä näkymälinjoja ei juuri pääse syntymään. Kuva: FCG 2014.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 9 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 9. Raudaskylän vanha koulu sijaitsee maaston korkeimmalla kohdalla ja sitä ympäröi havupuusto. Pitkiä näkymälinjoja ei pääse syntymään. Kuva: FCG 2014. Marjapuhto (n. 7,3 km länteen) Maakunnallisesti arvokas kyläympäristö johon kuuluvia kohteita ovat: Hautakangas- Päivölä, Marjakangas, Marjamäki ja Marjaniemi. Paloperä (n. 9,1 km etelään) Paloperällä pihapiirit sijaitsevat yhtenäisenä nauhana Kalajokilaakson viljelysmaisemaa rajaavan selännealueen reunalla. Kylä näkyy jokilaaksossa kulkevalta maantieltä avoimia viljelysalueita rajaavana taustavyöhykkeenä. Pihapiirit tukeutuvat selännealueen reunan myötäisesti kulkevaan tiehen. Rakennukset ovat melko vaatimattomia ja tavanomaisia, mutta kylässä on myös joitakin arvokkaita kohteita. Maakunnallisesti arvokkaita ovat talonpoikaista rakennusperinnettä edustava Myllymäki ja 1920-luvulla rakennettu Junttilan koulu. Kylässä on myös muutamia uudisrakennuksia, jotka poikkeavat ominaispiirteiltään vanhasta, perinteisestä rakennuskannasta. Paloperä on ennen muuta maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Viljelysmaisemaa rajaavalla reunavyöhykkeellä sijaitsevat rakennukset näkyvät avoimessa maisemassa laajalle ja kauas. Näkyvimpänä maamerkkirakennuksena erottuu vanha kansakoulu. Paloperä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettuun maisema-alueeseen Kalajokilaakson kulttuurimaisema. Tuomiperä (n. 9,8 km pohjoiseen) Harjanteelle sijoittuva pienipiirteinen kyläraitti 1900-luvun alkupuolen pihapiireineen ja perinteisine talonpoikaispihoineen. Pienimittakaavaiset rakennukset rajaavat helminauhan tavoin kyläraittia. Komean peltoalueen keskellä virtaa Mertuanoja.
10 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Hankealuetta lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt nimettynä noin 12 kilometrin etäisyydelle. Kartta on pienennös liitteestä 1. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet: Yli-Säily (n. 5,1 km etelään) 1820 rakennettu talo on ilmeisesti Ylivieskan vanhin yhtäjaksoisesti asutettu rakennus. Se on perustettu alunperin luonnonkiville ja multapenkille. 1930-luvulla rakennus nostettiin kiilatuille kiville ja sata vuotta katteena ollut tuohi vaihdettiin pärekatteeksi. Talon nurkkasalvosten koristelu räystäiden alla on erikoinen. Entinen Isokosken kansakoulu (n. 5,2 km etelään) Kaunis 1920-luvun klassismia edustava kaksikerroksinen puukoulu vuodelta 1924. Siimes (n. 5,3 km luoteeseen) Talonpoikainen pihapiiri näkyvällä paikalla kylätien varressa. Päärakennus on 1900luvun alkupuolelta. Pihanpiirissä on lisäksi pieni puoji ja jälleenrakennusajan tiilinavet-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 11 (34) Tuulivoimapuisto ta. Siimeksessä on pidetty koulua ja kansanedustajaksi 1908 valittu Anna Ängeslevä on ollut opettajana talossa. Kontio, Hannula ja Hautamäki (n. 6,5 km lounaaseen) Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Kalajoenlaaksoa rajaavalla Raudasmäellä sijaitseva rakennusryhmä, johon kuuluvat Kontion 1877 rakennettu ja pystylaudoituksella 1912 verhoiltu "Simontalona" tunnettu asuinrakennus, kolmiosainen pitkäaukkoinen luhti vuodelta 1793 ja 1913 nykyiselle paikalle siirretty hirsipintainen Hannulan asuinrakennus "Jussintalo". Hautamäen vanha asuinrakennus vuodelta 1890-luvulta sijaitsee mäen alla lähellä Kontion taloa. Ruisku (n. 6,5 km kaakkoon) Perinteinen talonpoikainen pihapiiri, jossa hirsirakenteisten asuinrakennuksen ja puojin lisäksi on komea pölkyistä muurattu navetta. Hilippapatsas ja Padingin riippusilta (n. 7,8 km lounaaseen) Nivalan historian tunnetuimmat hevoset ovat Hilippa, Lapukka ja Hulpu. Sigfrid Ruuttusen omistama Hilippa oli osasyynä konikapinaksi nimettyyn pula-ajan tapahtumien vyöryyn kesällä 1932. Hilippaa voi ihailla komeana patsaana omassa kotihaassaan Padingissa kävelysillan kupeessa. Hilippa-patsaan puistossa, jolle johtaa 1940-luvulla rakennettu kiistelty koululaisten kävelysilta, on pidetty pieniä ulkoilmatapahtumia, puistokirppiksiä, lauluiltoja ja luontokirkkojumalanpalveluksia. Keskitalo (n. 8,3 km etelään) Historiallisesti merkittävä maalaistalon pihapiiri maisemallisesti kauniilla paikalla. Kyösti Kallion 1890-luvulla rakennuttamasta talouskeskuksesta on jäljellä komea vinkkelinmuotoinen päärakennus sekä talousrakennuksia. Perinteinen 1990-luvun maatalon uudisrakennus jää pihassa taustalle, muodostaen neliöpihaa yhdessä vanhan puolen, navetan ja riihen kanssa. Ympäristössä rakennukseen liittyy lukuisia talousrakennuksia sekä muita arvokkaita pihapiirejä. Kangastalo (n. 8,7 km luoteeseen) Talonpoikainen pihapiiri, jossa on komea pohjalaistalo, piharakennus ja sauna. Varjola (n. 9,1 km luoteeseen) Maatalon pihapiiri, jossa on 1922 valmistunut "amerikkalaistyylinen" päärakennus, puoji, hirsinavetta ja ulkosauna. Puoji muutettiin aikoinaan evakkoperheiden asunnoksi. Heusalan talo (n. 9,3 km etelään) Tyypillinen nivalalainen maalaistalo näkyvällä paikalla Nivala-Ylivieska tien varrella. Tilan on perustanut Topias Olavinpoika Kontiola v. 1826. Talo on ollut rahdinajajien ja radanrakentajien yöpymispaikka. Löytyn koulu (n. 9,8 km lounaaseen) Pieni 1933 valmistunut koulu. Pihapiirissä on myös jälleenrakennusajan koulurakennus. Ypyän koulunmäki (n. 11 km etelään) Koulumäki on merkittävä osa Ypyän kumpuasutusmaisemaa. Koulurakennus on rakentunut useassa osassa. Sen vanhin runko on 1900-luvun vaihteesta. Hirsirunkoa koristavat kertaustyylien mukaiset erisuuntaiset vuorauskentät ja päätyjen yläikkunoissa on uusgotiikan piirteitä. Sisäänkäynnin yllä on kissapenkeillä varustettu satulakatto. Opettajien asunto pihan perällä on hyvin säilynyt kaksikerroksinen rakennus jällenrakennuskauden asussa.
12 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 11. Ypyällä rakennukset ovat sijoittuneet viehättäviksi ryhmiksi peltojen keskelle. Vaikka maisema on enimmäkseen avointa, pihapuusto ja metsäsaarekkeet rajaavat näkymiä. Kuva on otettu Ypyäntieltä Myllyrinteen ja Nikulan tilojen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW. Kankaanmäki (n. 10,2 km luoteeseen) Kankaanmäki on hyvä esimerkki Kalajokilaakson perinteisestä asutuksesta. Aluekokonaisuus sijaitsee Kalajokea reunustavat alavan ja leveän viljelysvyöhykkeen reunalla, jokilaaksoa rajaavan selännealueen reunaa myötäilevän tien varrella. Pihapiirit sijaitsevat rykelmänä peltoalueiden ympäröimällä kumpareella. Pihapiirien lomassa mutkittelee vanha ja kapea, rakennusten paikoin tiiviisti rajaama kylätie. Pihapiirien asuin- ja talousrakennukset edustavat perinteistä talonpoikaista rakentamistapaa. Kohteiden päivitysinventointi on tekemättä. Vilkuna (n. 10,5 km kaakkoon) Talouskeskus, jossa on 1800-luvun loppupuolen rakennuskantaa: asuinrakennus, puoji, aittoja. Kirjailija Kyösti Vilkunan ja akateemikko Kustaa Vilkunan kotitalo. Kankaan kylähautausmaa ja siunauskappeli (n. 10,7 km luoteeseen) Kylähautausmaa ja jälleenrakennusajan siunauskappeli. Kylähautausmaat ovat tyypillinen ilmiö Ylivieskalle. Kyläläiset ovat yhteisvoimin huolehtineet hautausmaan hoidosta. Kankaan, Kantokylän ja Raudaskylän kylähautausmaat siirtyivät seurakunnalle vuonna 1973 Entinen suojeluskuntapiirien harjoitus- ja kurssikeskus (n. 10,8 km lounaaseen Kaksikerroksinen hirsitalo, joka on toiminut Raahen suojelukuntapiirin harjoituskeskuksena 1938-39.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 13 (34) Tuulivoimapuisto Taulukko 1. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet noin 12 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Kohde lähialueella (0-5 km) Status Etäisyys lähimmästä voimalasta Kalajokilaakson viljelymaisema Kalajokilaakso Kantokylä Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue/ ehdotus 2014 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue n.4,3 km n.4,6 km n.3,1 km Kohde välialueella(5-12 km) Status Etäisyys lähimmästä voimalasta Yli-Säily Entinen Isokosken kansakoulu Siimes Ängeslevän raitti Kontio, Hannula ja Hautamäki Opistonmäki Ruisku Marjapuhto Hilippapatsas ja Padingin riippusilta Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde n. 5,1 km n. 5,2 km n. 5,3 km n. 6,1 km n. 6,5 km n. 6,5 km n. 6,5 km n.7,3 km n. 7,8 km Vähäkankaan kyläraitti RKY 2009 n.8,1 km Keskitalo Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde n.8,3 km Malisjokivarren kulttuurimaisema Maakunnallisesti arvokas maisema-alue n.8,7 km Kangastalo Paloperä Varjola Heusalan talo Tuomiperä Löytyn koulu Ypyän koulumäki Kankaanmäki Vilkuna Kankaan kylähautausmaa ja siunauskappeli Entinen Suojeluskuntapiirien harjoitusja kurssikeskus Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde n. 8,7 km n. 9,1 km n. 9,1 km n. 9,3 km n. 9,8 km n. 9,8 km n. 11 km n. 10,2 km n. 10,5 km n. 10,7 km n. 10,8 km
14 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muinaisjäännökset Hirvinevan hankealueella sijaitsee yksi tunnettu, Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkitty muinaisjäännös (Keltamaanneva). Muut lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat yli 2 km päässä lähimmistä voimaloista. Hankealueelle on toteutettu arkeologinen inventointi kesällä 2014 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu). Siinä tarkastettiin alueella sijaitsevat, peruskarttaan merkityt tervahaudat, joista yksi oli Keltamaannevan miilu, joka selvityksen jälkeen otettiin Museoviraston rekisteriin muinaisjäännöskohteeksi. Lisäksi laserkeilausaineiston perusteella paikannettiin potentiaalisia tervahaudan paikkoja. Menetelmällä löydettiin 2 potentiaalista tervahaudan paikkaa hankealueelta, 3 sen lähistöltä, sekä 1 potentiaalinen miilu hankealueen lähistöltä. Kohteet on esitetty kuvassa 12. Taulukko 2. Hirvinevan tuulivoimapuistoalueen lähimmät muinaisjäännökset. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta 1000025381 Keltamaanneva hiilimiilu 775 metriä Kuva 12. Muinaisjäännöskohde ja tervahaudat hankealueella ja lähiympäristössä. 3.3 Hankealueen ja lähiympäristön maisemakuva Ylivieskan Hirvinevan alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Hankealue sijaitsee noin 80 95 metriä merenpinnan yläpuolella, loivasti itään päin nousevassa maastossa. Suunnittelualue muodostuu eri-ikäisistä voimakkaasti käsitellyistä kasvatusmetsistä, joista valtaosa on ojitettua suota. Alue on kasvupaikkatyypiltään enimmäkseen rämettä, korpea ja kivennäismaata. Alueella on muutamia hyvin pienialaisia kalliopaljastumia. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 15 (34) Tuulivoimapuisto Hankealue ja sen välitön ympäristö on pääosin peitteistä metsämaastoa. Hieman etäämmällä, hankealueen ympärillä sijaitsevat Kalajokilaakson valtakunnalliseksi maisema-alueeksi arvostettu laaja yhtenäinen viljelyaukea, sekä hieman pienemmät peltoalueet Kantokylän ja Sarjankylän alueilla. Maasto on suuntautunut seudulla kaakkois-luoteissuuntaisesti, mikä näkyy selvimmin Kalajokilaakson viljelyaukeilla. Kalajoki on keskeinen elementti alueen maiseman muotoutumisessa. Viljelyalueet ja valtaosa asutuksesta on keskittynyt joen ja sen latvajokien vaikutuspiiriin. Itse joki ei kuitenkaan juuri näy maisemassa, sillä ympäröivä maasto on tasaista kauas joen uomasta, joka useimmiten sulautuu osaksi peltomaisemaa. Jokilaaksoa ympäröivät selänteet taas ovat pääasiassa peitteistä metsämaastoa, joten näkymiä joelle ei selänteiltäkään juuri avaudu. Kuva 13. Joki näkyy maisemassa vain riittävän läheltä tarkasteltuna, sillä maasto on hyvin tasaista laajalla alueella ja vedenpinta jää hieman sitä alemmalle tasolle. Asutus on sijoittunut enimmäkseen kauemmas Kalajoen rannasta peltojen keskelle muodostuneisiin metsäsaarekkeisiin tai laaksoa ympäröivien metsäisten selänteiden alarinteeseen, kuten kuvan taustalla näkyy. Raudaskylän eteläpuolella jokirannassa on myös jonkin verran asutusta, kuten kuvan oikeassa reunassa näkyvä loma-asunto. Kuva: FCG 2014/MAW. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Rauhanperässä, noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sen länsipuolella. Lähin asutus sijaitsee viljelyaukeiden reunassa Rauhanperässä, Anttilanperässä ja Kantokylällä noin 3-3,5 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista, niiden länsi ja pohjoispuolella. Muutamia Rauhanperän pihapiirejä lukuun ottamatta lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat lähellä hankealueen puoleista metsän reunaa niin että hankealueen suuntaan ei jää laajaa avointa tilaa. Muutoin ympäristön asutus on sijoittunut pääasi-
16 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY assa Kalajokilaakson viljelyaukeiden yhteyteen, sekä Sarjankylään ja Erkkilään hankealueen itäpuolelle. Kalajokilaakson viljelyalueiden tuntumassa sijaitseva asutus voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan sen perusteella miten se on sijoittunut maastoon: Raudaskylään ja sen pohjois- ja eteläpuoleen. Hankealueen lounaispuolelle jäävä Raudaskylä on muodostunut ympäröivää viljelytasankoa korkeammalle mäelle. Asutus on keskittynyt melko tiiviiksi ryhmäksi, mutta sen lomassa ja ympärillä on runsaasti kookasta puustoa, erityisesti havupuita. Ylivieskan ja Raudaskylän välillä asutus on sen sijaan sijoittunut pääasiassa nauhamaisesti pääteiden varsille, lähinnä Kalajokilaakson ja metsäisten selänteiden rajalle. Raudaskylän ja Nivalan kirkonkylän välille jää Kalajokilaakson viljelyaukeiden laajin osa. Siellä asutus on sijoittunut maisemaan vaihtelevammin. Laajahkot metsäsaarekkeet rajaavat ja katkaisevat paikoin näkymiä muuten yhtenäisellä viljelyaukealla. Asutus on sijoittunut pääasiassa näihin metsäsaarekkeisiin tai vaihtelevan kokoisiksi ryhmiksi peltojen keskelle. Jaakkolanrannassa asutus sijaitsee joen rannassa. Nivalan kirkonkylän suunnalla asutusta on myös nauhamaisesti peltoja halkovien teiden varsilla. Hankealueen pohjois- ja itäpuolella asutusta on pienemmissä kylissä, joista suurimpia ovat Kantokylä, Sarjankylä ja Erkkilä. Kantokylän, Syrjänperän ja Rauhanperän alueella asutus on tyypillisesti sijoittunut pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Piha-aluetta ja asuinrakennuksia ympäröi usein kookas puusto. Alueella on myös joitakin rakennusten rajaamia pihapiirejä, jotka sijaitsevat viljelyalueiden keskellä. Sarjankylä on nauhamainen, pääasiassa Sarjankyläntien varteen muodostunut kylä. Erkkilässä asutus on keskittynyt pienempien teiden varsille Erkkisjärven ympäristöön, ei kuitenkaan järven rannalle. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 1,1 km lähimpien voimaloiden eteläpuolella. Itäpuolella lähimmillään noin 2 km etäisyydellä sijaitsee enemmän loma-asuntoja. Lähialueen loma-asutus sijoittuu pääasiassa peitteiseen metsämaastoon. Hieman kauempana Kalajoen rannassa sijaitsee loma-asuntoja myös peltoaukeiden keskellä. Useimmat selvitysalueen vanhoista pihapiireistä ovat puuston ja rakennusten ympäröimiä, mutta muutamien uudempien rakennusten pihapiirissä ei ole suojaavaa kasvillisuutta eikä talousrakennuksia. Selvitysalueella on useita tyhjilleen jääneitä huonokuntoisia rakennuksia ja pihapiirejä. Voimajohtokäytävät ympäröivät hankealuetta sen länsi-, etelä- ja itäpuolilta. Itäpuolella, lähimmillään noin 2,1 km etäisyydellä kulkee koillis-lounaissuuntainen voimajohto ja lounaispuolella, lähimmillään noin 2,6 km etäisyydellä kulkee kaakkoisluoteissuuntainen voimajohto. Myös Kalajoen valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella risteilee useita voimajohtoja. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita. Sen sijaan linkkimastoja on useita. Lähin niistä sijaitsee hankealueen pohjoispuolella Ritamäessä (etäisyyttä n. 3,1km). 2 kpl sijaitsee hankealueen etelä-lounaispuolella Raudaskylän tuntumassa. Raudaskylän länsipuolella, noin 8,7 km etäisyydellä on Huhmarmäen laskettelukeskus, jossa on myös linkkimasto. Ylivieskan lentokentällä, noin 5,4 km hankealueen länsipuolella on 2 linkkimastoa, kuten myös sähköasemalla Koivuojankankaalla n. 10,5 km hankealueen kaakkoispuolella. Kalajokilaakson viljelyaukeilla on useita linkkimastoja, mm. Vähäkankaan eteläpuolella, Ypyällä ja Junnonperällä hankealueen lounaispuolella. Myös Alasydänmaan kylämiljöön tuntumassa hankealueen koillispuolella on linkkimasto. Hankealueen itäpuolella noin 2 km etäisyydellä Vasamannevalla on turvetuotantoalue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 17 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 14. Ritamäen tienoilla Kantokylässä sijaitsee korkea linkkimasto, joka erottuu selvästi puuston yläpuolella. Paikalla risteilee myös useita ilmajohtoja. Kuva on yhdistetty kahdesta valokuvasta, jotka on otettu Haapavesitieltä hankealueen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW. Kuva 15. Asutusta Kantokylässä hankealueen suunnalta pohjoiseen kuvattuna. Asutus on sijoittunut alueelle tyypillisesti metsän ja pellon rajalle. Asuinrakennusten ja pellon välissä kasvaa puustoa. Kuva: FCG 2014/MAW.
18 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUU- RIYMPÄRISTÖÖN 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Voimaloiden korkeudesta huolimatta niiden havaittavuus lähialueella saattaa olla varsin heikko, ellei voimaloiden ja tarkastelupisteen välille jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat muun muassa peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Toisaalta melko vähäinenkin pihapuusto ja sopivasti sijoittuneet rakennukset voivat vähentää merkittävästi voimaloiden havaittavuutta ja hallitsevuutta maisemassa. Vaikutusten arviointi painottuu lähialueille, sillä maisemavaikutukset ovat useimmiten voimakkaimmat lähialueilla, jos voimalat ovat sieltä havaittavissa. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa 20 30 km etäisyydeltä, mutta tällöin ne sulautuvat osaksi suurmaisemaa. Voimaloiden havaittavuuden lisäksi maiseman luonne vaikuttaa siihen, kuinka hallitsevia ne ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Mittakaavaltaan laaja-alaiseen maisemaan tuulivoimalat istuvat usein luontevammin, kuin pienipiirteiseen ympäristöön. Myös se, että maisemassa on rauhallisia kohtia, joissa silmää voi lepuuttaa vähentää voimaloiden mahdollista häiritsevyyttä. Voimaloiden maisemavaikutusten kokeminen on kuitenkin hyvin henkilökohtaista ja sen vuoksi vaikutusten merkittävyyden yksiselitteinen arvioiminen on haasteellista. Jotta maisemavaikutukset voidaan huomioida tuulipuistojen suunnittelussa mahdollisimman hyvin, on kuitenkin järkevää pyrkiä perusteltuun yleistykseen vaikutusten voimakkuudesta. 4.1.1 Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat Havainnekuvista ja näkymäalueanalyysistä on myös koottu erillinen liite, jossa on mukana kaikki hanketta varten laaditut havainnekuvat, valokuvasovitteet ja näkymäalueanalyysi. Havainnekuvia on liitetty myös osaksi vaikutusten arviointia. Näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä. Voimaloiden korkeutena on käytetty 155 metriä, joka on niiden napakorkeus. Voimaloiden roottorien lavat ulottuvat napakorkeutta korkeammalle, joten todellinen näkyvyysalue on mahdollisesti hieman näkymäalueanalyysissä esitettyä laajempi. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin todennäköisesti niille alueille, joista näkymäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa ja ilmakuvatarkasteluun yhdistettynä saadaan varsin kokonaisvaltainen käsitys voimaloiden näkyvyydestä ympäristöönsä. Näkymäalueanalyysi on laadittu WindPRO-ohjelmalla. Laskentamallin puuston korkeustiedot perustuvat Luonnonvarakeskus (Luke) vuoden 2015 monilähteisestä valtakunnan metsien inventoinnista (MVMI), jossa käytetään Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) maastomittausten lisäksi satelliittikuvia ja muita tietolähteitä, kuten Maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja korkeusmallia. Näkymäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornien päälle niiden napakorkeudelle, joten valojen näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 19 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 16. Näkymäalueanalyysi, pienennös erillisen liitteen kartasta. Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Ne on pääsääntöisesti laadittu merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä. Havainnekuvat on tehty WindPRO-ohjelmalla alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Havainnekuvat on laadittu kuvaamaan tilannetta, jossa käytetään Hirvinevan hankkeessa käytettäväksi valittua voimalaa. Sen napakorkeus on 155 metriä ja roottorin halkaisija on 150 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on 230 metriä maanpinnan yläpuolella. Havainnekuvissa voimalat on esitetty taustametsän edessä ja voimaloiden roottori on korostettu punaisella ympyrällä havainnollisuuden lisäämiseksi. Horisonttilinja on korostettu keltaisella viivalla. Havainnekuvissa näkyy myös läheisen Urakkanevan tuulivoimapuiston voimaloita. Urakkanevan voimaloiden roottori on korostettu sinisellä ympyrällä. Kohteista, minne voimalat ovat selvästä nähtävissä, on tehty myös varsinainen valokuvasovite, joissa voimalat on mallinnettu mahdollisimman todenmukaisesti osaksi maisemaa.
20 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.1.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella (0-200m) Välittömänä vaikutusalueena tarkastellaan varsinaista tuulivoimaloiden aluetta, jolloin etäisyys tuulivoimaloilta on noin 0-200 metriä. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Hirvinevan hankealue muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Maisema muuttuu myös nykyistä avoimemmaksi, kun nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä parannetaan ja joitakin uusia tieosuuksia rakennetaan. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 60 x 70 metrin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus, joka jää maanpinnan alle. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 6 x 160 metrin suuruiselta alueelta. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein kantaverkkoon. Maakaapelit sijoitetaan huoltoteiden linjauksille Voimalapaikat eivät sijaitse ympäristöään herkemmillä lakialueilla, mikä vähentää mm. muutoksia taivasta vasten piirtyvässä metsän silhuetissa. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalan ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus sekä roottorin pyörimisestä syntyvä humina. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri. Maisemakuvaan kohdistuvia haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi. Hankealue ei ole osa valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Hankealueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai tunnettuja muinaisjäännöksiä. Alueella sijaitsee tervahautoja ja miiluja, mutta voimalat tai niiden infrastruktuuri sijoittuu riittävän etäälle niistä, jolloin vaikutuksia ei synny. 4.1.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (n.0-5km) Lähialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 0-5 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa. Lähialueeseen kuuluu voimaloiden dominanssivyöhyke, jolla tarkoitetaan noin 10 kertaa voimalan maston korkeutta eli noin 0-1,6 km etäisyyttä voimaloista. (Weckman 2006) Voimaloiden dominanssivyöhykkeellä tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Hirvinevan tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeellä ei sijaitse maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita, vakituista asutusta tai maiseman kannalta merkittäviä avotiloja. Dominanssivyöhykkeellä sijaitsee yksi loma-asunto, mutta sen lähiympäristö on niin peitteistä metsämaastoa, että Hirvinevan voimalat eivät todennäköisesti sinne näy, eivätkä voimalat täten vaikuta sen maisemakuvaan. Noin 1,6-5 kilometrin etäisyydellä voimala saattaa edelleen olla alueen luonteesta riippuen varsin hallitseva elementti näkyessään. Pienipiirteisessä maisemassa voimaloiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 21 (34) Tuulivoimapuisto vaikutus maisemakuvaan on suurpiirteistä maisemaa voimakkaampi. Kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus on dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupisteen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin. Näkymäalueanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy lähialueella noin 3-5 km etäisyydellä sijaitseville pelloille Kantokylällä ja lentokentän itäpuolella, sekä suoalueille hankealueen itäpuolella. Voimaloita näkyy analyysikartan mukaan myös osuuksille peltoja halkovia teitä ja muutamiin pihapiireihin, jotka ovat sijoittuneet viljelyalueiden yhteyteen. Keskeisiltä kulkuväylistä voimaloita näkyy Haapavesitielle ja Rauhalantielle hankealueen luoteis- ja pohjoispuolilla. Myös asutus on lähialueella keskittynyt Haapavesitien ja Rauhalantien ympäristön viljelyalueiden yhteyteen hankealueen länsi- ja pohjoispuolille. Pienialaisen puuston ja rakennusten katvevaikutuksen takia pihapiireihin ei kuitenkaan näy yhtä paljon voimaloita kuin avoimille pelloille tai niitä halkoville teille. Niissäkin pihapiireissä, joista voimalat olisivat näkymäalueanalyysin mukaan havaittavissa, pihapuusto jättää useimmiten voimalat katveeseensa kokonaan tai osittain, jolloin voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa vähenee. Lisäksi pihapiirit ovat alueella melko tiukasti rajattuja ja niitä ympäröi monin paikoin tiheä puusto mm. hankealueen suuntaan. Puuston katvevaikutuksesta huolimatta voimaloiden osia näkyy todennäköisesti ainakin muutamiin pihapiireihin. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on kuitenkin näillä alueilla noin 4 km, eivätkä voimalat todennäköisesti näy koko pihapiirin alueelle. Kuva 17. Havainnekuva Kantokylästä Pinolantieltä. (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään Hirvinevan voimalaan (punaiset rinkulat) on noin 4,1 km. Kolmen voimalatornin huiput roottoreineen näkyvät puuston latvuston yläpuolella ja lisäksi yhdestä voimalasta näkyvät roottorin lavat. Voimalat jäävät varsin suurelta osin puuston taakse katveeseen toimien lähinnä taustaelementteinä, eivätkä näin ollen hallitse maisemakuvaa. Urakkanevan voimalat (siniset rinkulat) jäävät täysin katveeseen taustametsän taakse. Kuva edustaa melko tyypillistä tilannetta Kantokylän ja Rauhalantien alueella niiltä osin, kun Hirvinevan voimalat näkyvät sinne. Myös Rauhalantien tuntumassa noin 3-4 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista on joitakin pihapiirejä joihin voimaloita saattaa paikoin näkyä. Enimmäkseen pihapiirit kuitenkin sijoittuvat runsaspuustoisten alueiden tuntumaan niin, että puusto ja rakennukset jättävät voimalat katveeseensa. Alueen pellot ovat alkaneet pirstaloitua metsittymisen tai metsittämisen seurauksena. Myös Pylväsojan varrella kasvava puusto kaventaa voimaloiden näkyvyysaluetta erityisesti Rauhalantien keski- ja eteläosissa. Vaikutus lähialueen asutukseen jää enimmäkseen melko vähäiseksi, muutaman yksittäisten pihapiirin osalta kohtalaiseksi. Myös vaikutus viljelys- ja tiemaisemaan jää enimmäkseen vähäiseksi. Tiet sivuttavat hankealueen eikä pääasiallisia näkymiä juurikaan avaudu hankealueen suuntaan sellaisista kohdista mistä voimalat olisivat havaittavissa. Lisäksi vaikutusta maisemakuvan luonteeseen vähentävät alueella risteilevät ilmajohdot ja Ritamäen tienoilla sijaitseva linkkimasto.
22 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lähialueen loma-asunnot sijaitsevat enimmäkseen peitteisessä metsämaastossa, johon voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy. Muutaman yksittäisen lähialuevyöhykkeen ulkoreunan tuntumassa sijaitsevan loma-asunnon läheisyydessä on avointa maisemaa, jonne voimalat saattavat näkyä, mutta varsinainen pihapiiri jää kuitenkin puuston katveeseen. Talousmetsän metsäkuvioiden hoidon vaihe vaikuttaa voimaloiden havaittavuuteen tulevaisuudessa. Nykytilassa vaikutus lähialueen lomaasuntojen maisemaan jää alueen peitteisyyden ja loma-asuntojen sijainnin takia vähäiseksi tai vaikutuksia ei ole. Vaikutukset lähialueen maisemakuvaan jäävät kaikkiaan varsin vähäisiksi enimmäkseen voimaloiden heikon havaittavuuden takia. Alueen peitteisyyden takia voimalat eivät ole juurikaan havaittavissa alle 3 km etäisyydeltä varsinaista hankealuetta lukuun ottamatta. Sitäkin kauempaa ne näkyvät vain harvakseltaan ja tällöinkin voimalatornin huippu ulottuu useimmiten vain hieman puuston yläpuolelle. Vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin lähialueella Lähialueelle (0-5 km) sijoittuu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Ritamäki (3,2 km) ja pieniä osia Kalajokilaakson maisema-alueista (maakunnallinen ja valtakunnalliset, etäisyyttä 4,3-4,8 km). Ritamäkeen Hirvinevan voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy. Myöskään Kalajokilaakson arvoalueen lähialuevyöhykkeelle sijoittuvalle osalle voimalat eivät näy. Hirvinevan voimaloilla ei täten todennäköisesti ole vaikutusta maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin lähialueella. 4.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (n. 5-12 km) Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen kuitenkin erottaa jopa 20 30 km etäisyydeltä. Välialueella eniten voimaloita on näkymäalueanalyysin mukaan havaittavissa Kalajokilaakson peltoaukeilta. Myös Malisjokivarren joillekin pelto-osuuksille näkyy voimaloita. Näkyvyyttä on myös muutamilta pienemmiltä pelloilta ja suoalueilta. Hankealueen lounaispuolelle jäävä Raudaskylä on muodostunut ympäröivää viljelytasankoa korkeammalle mäelle. Asutus on keskittynyt melko tiiviiksi ryhmäksi, mutta sen lomassa ja ympärillä on runsaasti kookasta puustoa, erityisesti havupuita. Maastonmuodoista ja puustosta johtuen voimalat ovat havaittavissa todennäköisesti enintään osasta Raudaskylän koillisreunan pihapiireistä (etäisyyttä noin. 6-7 km lähimpiin voimaloihin). Mahdollisesti ei niistäkään. Hirvinevan voimaloiden vaikutus Raudaskylän maisemakuvaan jää vähäiseksi. Ylivieskan ja Raudaskylän välillä asutus on sen sijaan sijoittunut pääasiassa nauhamaisesti pääteiden varsille, lähinnä Kalajokilaakson ja metsäisten selänteiden rajalle. Viljelylaakson koillisreunalla kulkevien Vähäkankaantien ja Lentokentäntien varsille muodostuneisiin nauhamaisiin kyliin Hirvinevan voimalat eivät näy jotain yksittäistä taloa lukuun ottamatta. Lähempänä jokea, sen pohjoispuolella sijaitsevaan Ängeslevään ja sen ympäristöön, sekä muutamaan yksittäiseen keskellä aukeaa peltoa sijaitsevaan pihapiiriin (etäisyyttä noin 8-10 km) voimalat saattavat näkyä rajatusti. Pääasialliset näkymäsuunnat ovat näillä alueilla jokilaakson suuntaisesti ja osin myös joelle, voimaloista pois päin. Viljelylaakson lounaisreunan nauhakyliin voimaloita näkymäalueanalyysikartan mukaan näkyisi useista pihapiireistä. Etäisyyden ollessa lähimpiin voimaloihin 7-12 km vähäisenkin pihapuuston katvevaikutus on voimakas, eivätkä voimalat näkyessäänkään hallitse maisemakuvaa, vaan ne sulautuvat osaksi taustamaisemaa. Näillä alueilla pihapii-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 23 (34) Tuulivoimapuisto rejä rajaavaa puustoa on runsaasti. Pienialainen puusto ja paikoin myös rakennukset rajaavat pihapiirejä niin, että voimalat ovat havaittavissa todennäköisesti ainoastaan muutamista pihapiireistä ja niistäkin pääosin hyvin suppeilta alueilta. Raudaskylän ja Nivalan kirkonkylän välille jää Kalajokilaakson viljelyaukeiden laajin osa. Siellä asutus on sijoittunut maisemaan vaihtelevammin. Laajahkot metsäsaarekkeet rajaavat ja katkaisevat paikoin näkymiä muuten yhtenäisellä viljelyaukealla. Asutus on sijoittunut pääasiassa näihin metsäsaarekkeisiin tai vaihtelevan kokoisiksi ryhmiksi peltojen keskelle. Jaakkolanrannassa asutus sijaitsee joen rannassa. Nivalan kirkonkylän suunnalla asutusta on myös nauhamaisesti peltoja halkovien teiden varsilla. Vaikka yhtenäinen viljelyalue on laaja, sitä täplittävät metsäsaarekkeet ja runsaspuustoiset pihapiirit runsaslukuisina Kalajokilaakson maisema-alueen pohjoisosaan verrattuna. Puustoiset saarekkeet katkaisevat pitkiä näkymälinjoja. Sijaitessaan katselupisteeseen nähden etualalla niistä myös muodostuu luontevia kiintopisteitä katseelle, jolloin katseen kohdistuminen kaukomaiseman yksittäisiin elementteihin vähenee. Tällä alueella paikat mistä Hirvinevan voimalat ovat todennäköisesti havaittavissa sijaitsevat lähimmillään noin 6,5 km, mutta enimmäkseen n.8-13 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Maisemavaikutusten kannalta keskeisimpiä ovat pihapiirit ja tiet, keskeisimpinä Ylivieskantie ja Välikyläntie. Pihapiirit, jotka sijaitsevat tällä alueella avoimessa maastossa, ovat lähes poikkeuksetta tiukasti kasvillisuuden ja rakennusten rajaamia, jolloin pitkät näkymälinjat muodostuvat lähinnä tieympäristöstä. Ylivieskan tie kulkee avoimilla kohdilla laakson suuntaisesti. Metsäsaarekkeet ja pihapiirit tien koillispuolella vähentävät Hirvinevan voimaloiden näkyvyyttä ja maisemakuvaa hallitsevia ominaisuuksia. Voimalat ovat todennäköisesti havaittavissa parhaiten Ylivieskantien osuuksilta läheltä Nivalan kirkonkylää, josta etäisyyttä on voimaloihin noin 10 km. Lisäksi luontevin katselusuunta ei näiltä osuuksilta suuntaudu Hirvinevalle päin tien linjauksesta johtuen. Välikyläntie sen sijaan suuntautuu paikoin kohti Hirvinevan voimaloita, jolloin ne näkyvät suoraan tienäkymän päätteenä. Toisaalta tie sijoittuu enimmäkseen puustoiselle kaistaleelle peltojen keskelle, jolloin näkymät Hirvinevan suuntaan muodostuvat varsin lyhyille tieosuuksille. Kuva 18. Havainnekuva Kalajokilaaksosta, Välikyläntieltä Jaakkolanrannan tienoilta (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään Hirvinevan voimalaan (punaiset rinkulat) on noin 7,9 km. Kaikkien neljän voimalatornin huiput roottoreineen näkyvät puuston muodostaman silhuetin yläpuolella. Alin roottorin lapa jää osittain katveeseen puuston taakse. Yhden voimalatornin pituudesta näkyy noin 1/3 ja muista enimmillään ¼. Tästä katselupisteestä voimalat sijoittuvat joen suuntaisen näkymän päätteeksi, mutta koska voimalat sijaitsevat osittain puuston takana ja etäisyys on pitkä, ne sulautuvat melko hyvin taustaansa, eivätkä täten hallitse maisemakuvaa. Lisäksi lähempänä sijaitsevat maiseman elementit muodostuvat luontevammiksi kiintopisteiksi katseelle. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Urakkanevan voimaloita (siniset rinkulat). Viisi Urakkanevan voimaloista jää puustosaarekkeen taakse katveeseen. Neljän voimalatornin pituudesta näkyy yli puolet. Pienemmästä etäisyydestä ja paremmasta näkyvyydestä johtuen ne ovat selvästi hallitsevampia kuin Hirvinevan voimalat, vaikka ne tästä kuvakulmasta jäävätkin vähän syrjään.
24 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaikutukset välialueen asutuksen ja tieympäristön maisemakuvaan jäävät melko vähäisiksi. Edellä mainittu johtuu erityisesti siitä, että alueen asutus sijoittuu enimmäkseen metsänreunan ja pihapuuston katveeseen, sekä siitä, että alueilta, joilta voimalat ovat luontevasti havaittavissa on suhteellisen suuri etäisyys voimaloihin, jolloin niiden maisemakuvaa hallitseva ominaisuus on varsin vähäinen. Myös voimaloiden vähäinen lukumäärä vähentää kokonaisuuden vaikutusta ympäröivien alueiden maisemakuvaan. Vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin välialueella Välialueella (5-12 km) sijaitsee valtaosa selvitysalueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteista. Näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita näkyy valtakunnallisista arvokohteista Kalajokilaaksoon. Välialueen ainoaan RKY2009-kohteeseen Vähäkankaan kylänraitin, (etäisyyttä n. 8,1 km) arvokkaimpaan osaan, kylänraitin tiiviiseen kylämiljööseen voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy, vaan lähinnä pelloille sen liepeillä, joten vaikutukset kohteeseen jäävät melko vähäisiksi. Kuva 19. Havainnekuva Kalajokilaaksosta, Vähäkankaan reunamilta Haapavesitieltä. (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään Hirvinevan voimalaan (punaiset rinkulat) on noin 8,7 km. Kaikki neljä voimalaa näkyvät selvästi puuston yläpuolella, mutta yhden roottori jää osittain puuston taakse. Kaksi voimalatornia näkyy lähes koko pituudessaan. Metsän reunaan verrattuna ne näyttävät kookkailta. Etäisyydestä ja maisemassa niiden läheisyyteen sijoittuvasta metsäsaarekkeesta johtuen voimalat eivät kuitenkaan hallitse maisemakuvaa, vaan asettuvat sen taustalle. Mittakaavaltaan ne vertautuvat lähempänä sijaitseviin sähköpylväisiin. Vaikutukset kuvauspaikan maisemakuvaan jäävät suhteellisen vähäisiksi. Mainittakoon, että kuvassa näkyvät myös Urakkanevan yhdeksän voimalaa (siniset rinkulat). Ne sijoittuvat kauemmaksi ja niiden voimalatornien pituudesta näkyy noin puolet. Kalajokilaakson alueella sijaitsevista maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristön alueista voimalat näkyisivät näkymäalueanalyysin mukaan ainakin osalle aluetta Ängeslevän raitille, Marjapuhtoon, Kantokylää ja Opistonmäelle. Paloperään ja Tuomiperälle voimaloita näkyy pienelle osalle alueen laidalle. Kankaanmäkeen voimaloita ei näy. Maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristön kohteista voimaloita voi näkyä kohteisiin Kontio, Hannula ja Hautamäki ja Heusalan talo, muihin kohteisiin voimalat eivät näy. Kantokylään (etäisyyttä n. 3,1 km) voimaloita näkyy avoimille peltoalueille. Pihapuusto ja rakennukset estävät osittain voimaloiden näkymistä pihapiireihin. Opistonmäelle (etäisyyttä n. 6,5 km) voimaloita näkyy näkymäalueanalyysin mukaan yksittäisiin katselupisteisiin. Täälläkin pihapuusto ja rakennukset todennäköisesti estävät näkymät lähes kokonaan. Marjapuhdon (etäisyyttä n. 7,3 km) pihapuustot ja rakennukset jättävät Hirvinevan voimalat todennäköisesti kokonaan tai lähes kokonaan katveeseensa pihapiireistä katsottaessa. Voimalat näkyvät alueen pelloille. Myöskään Ängeslevän raitin (etäisyyttä n.6,1 km) keskeisimpiin osiin voimalat tuskin näkyvät, eteläosan peltoalueille voimalat näkyvät. Alueet on luetteloitu rakennushistoriallisilla perusteilla, joten näkyessäänkään voimalat eivät vaikuttaisi suoraan niiden kulttuurihistorialliseen arvoon. Näin ollen vaikutus näiden alueiden maisemakuvaan jää todennäköisesti vähäiseksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 25 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 20. Havainnekuva Kalajokilaaksosta, Marjapuhdosta Savontieltä. (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään Hirvinevan voimalaan (punaiset rinkulat) on noin 7,4 km. Kaikki neljä voimalaa näkyvät selvästi puuston yläpuolella. Etäisyydestä ja voimaloiden vähäisestä lukumäärästä johtuen voimalat eivät kuitenkaan hallitse merkittävästi maisemakuvaa, vaan asettuvat sen taustalle. Lähempänä sijaitsevat sähköpylväät vaikuttavat maisemaan voimakkaammin. Vaikutukset kuvauspaikan maisemakuvaan ovat kohtalaiset. Kuvassa metsän reunan takaa näkyy myös Urakkanevan voimaloiden (siniset rinkulat) roottoreiden lapoja ja jokunen voimalatornin huippu. Paloperällä (etäisyyttä n. 9,1 km) alueen muutamista pohjoisreunan pihapiireistä voimalat saattavat paikoitellen olla havaittavissa, joskin hyvin suppeilta alueilta, sillä pihapiirit ovat melko voimakkaasti rajattuja mm. kasvillisuuden avulla. Näin ollen vaikutukset alueen maisemakuvaan, joka on myös yksi kohteen luettelointiperusteena oleva arvo, jäävät jo etäisyydenkin vuoksi melko vähäisiksi. Tuomiperälle (etäisyyttä n. 9,8 km) voimaloita näkyy alueen pohjoisreunalle peltoalueen laidalle. Vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Kohteessa Kontio, Hannula ja Hautamäki (etäisyyttä n.6,4 km) pihapuusto ja rakennukset jättävät Hirvinevan voimalat todennäköisesti ainakin osittain katveeseensa pihapiireistä katsottaessa. Kalajokilaakson suuntaisesti kulkevat sähkölinjat sijoittuvat kuitenkin kohteen ja Hirvinevan voimaloiden väliin maiseman etualalle, jolloin voimaloiden mahdollisesti aiheuttama muutos maisemakuvan luonteeseen ei ole kovin merkittävä. Kohde on kuitenkin luetteloitu ensisijaisesti rakennushistoriallisilla perusteilla ja toissijaisesti maisemakuvallisilla perusteilla. Näin ollen vaikutus kohteen maisemakuvaan ja samalla toiseen luettelointiperusteeseen lähentelee todennäköisesti kohtalaista. Heusalan talolle (etäisyyttä n. 9,3 km) voimaloita näkyisi ainoastaan peltoalueen reunalle. Vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Kalajokilaaksossa voimalat näkyisivät myös monin paikoin jokilaaksoa pitkin kulkevalle Savontielle/Ylivieskantielle Raudaskylän ja Nivalan kirkonkylän välisellä osuudella. Myös pieniltä peltoaukean lounaisreunan tuntumassa kulkevilta paikallisteiltä mm. Visurintieltä ja Huhtalantieltä voimalat ovat tietyiltä jaksoilta havaittavissa. Sen sijaan Raudaskylän pohjoispuolella näkymiä voimaloiden suuntaan avautuu Savontieltä vain muutamasta kohdasta. Myöskään peltoaukean koillisreunaa myötäileville Vähäkankaantielle/Lentokentäntielle, tai näitä pienemmille teille voimalat eivät juuri näy lähellä sijaitsevan metsänreunan takaa. Kalajokilaakson arvokkaan maisema-alueen osalta voimalat ovatkin enimmäkseen havaittavissa tiemaisemassa, metsänreunan katvevaikutuksen ja pihapiirejä ympäröivän puuston ja rakennusten takia. Alueet, joilla voimaloita on havaittavissa, sijaitsevat lähes poikkeuksetta vähintään 7 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Yksinään Hirvinevan voimaloiden vaikutus maisema-alueen maisemakuvaan jää laajan kokonaisuuden osalta melko vähäiseksi Raudaskylän ja Nivalan väliseltä osuudelta ja muutamilta näkymäkohdilta Raudaskylän luoteispuolella kohtalaisiksi. Maisema-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista huomattavimpia ovat usean tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset, joita on eritelty kappaleessa yhteisvaikutukset.
26 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista voimaloita näkyisi Kalajokilaaksoon ja Malisjokivarren kulttuurimaisema-alueelle. Malisjokivarren kulttuurimaiseman alueelta Hirvinevan voimalat näkyvät näkymäalueanalyysin mukaan enimmäkseen alueille, joilla ei juurikaan kuljeta; joillekin pelto-osuuksille ja hiljattain metsitetyille viljelyalueille, joiden puusto on vielä melko matalaa. Nämäkin alueet ovat enimmäkseen välialueen ulkopuolella. Lisäksi merkittävimmät näkymäsuunnat maisema-alueella ovat sen läpi kulkevalta Kajaanintieltä etelään, Hirvinevalta poispäin. Näin ollen, sekä pitkästä etäisyydestä johtuen Hirvinevan voimaloiden vaikutus Malisjokivarren kulttuurimaisemaan jää hyvin vähäiseksi. Muihin maakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin tai niiden välittömään läheisyyteen Hirvinevan voimalat eivät todennäköisesti ole havaittavissa, jolloin vaikutuksia kohteiden maisemakuvaan ei ole tai ne jäävät hyvin marginaalisiksi. Kuva 21. Maiseman ja kulttuurihistorian arvokohteet ja näkyvyysanalyysin tulokset lähi- ja välialueella (0-12 km).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 27 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 22. Havainnekuva Kalajokilaaksosta, Ypyältä Ypyäntieltä Ypyänjärven tienoilta. (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään Hirvinevan voimalaan (punaiset rinkulat) on noin 11,7 km. Kaikki neljä voimalaa jäävät selvästi puuston taakse katveeseen. Pitkästä etäisyydestä johtuen puuston katvevaikutus on voimakas. Kuvauspaikka edustaa todennäköisesti melko tyypillistä tilannetta Ypyän alueella, missä on viljelyalueiden laajuudesta huolimatta useita vaihtelevan kokoisia metsäsaarekkeita. Joidenkin Urakkanevan voimaloiden (siniset rinkulat) roottoreiden lavan kärkiä saattaa näkyä puiden lomasta. 4.2 Yhteisvaikutukset Hirvinevan ympäristöön on suunnitteilla tai rakenteilla useita eri tahojen valmistelemia tuulivoimahankkeita. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset maisemaan voivat olla sellaisia, että voimaloita näkyy kerralla enemmän tai sellaisia, että alue, jolta niitä näkyy, on laajempi. Tällöin siis alueita, joihin ei näy yhtään tuulivoimalaa on vähemmän. Lisäksi yhdestä tarkastelupisteestä voi näkyä voimaloita eri suuntiin katsottaessa. Kaukana horisontissa häämöttävien voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa on kuitenkin hyvin vähäinen, joten ei voida sanoa, että vaikutusten voimakkuus olisi suoraan verrannollinen siihen, näkyykö voimaloita vai ei tai kuinka monta voimalaa näkyy, sillä usein juuri alueet, jonne näkyy useita voimaloita, sijaitsevat keskellä avointa aluetta ja suhteellisen kaukana lähimmistäkin tuulivoimaloista. Edellä mainitusta johtuen yhteisvaikutuksia muihin voimalahankkeisiin on tarkasteltu painottaen lähialue-vyöhykettä, eli noin 0-5 km etäisyyttä Hirvinevan voimaloihin ja muihin ympäristön tuulipuistoihin, eli enimmäkseen noin 10 km vyöhykettä Hirvinevan voimaloiden ympärillä. Välialueella (5-12 km lähimmistä voimaloista) voimalat eivät useimmiten enää hallitse maisemakuvaa maiseman luonteesta riippumatta. Hirvinevan hankealueen yhteisvaikutuksista tehtyyn näkymäalueanalyysiin on otettu mukaan hankkeet noin 10-30 km etäisyydelle hankealueesta. Pohjoispuolella selvitysalue ulottuu n.10 km etäisyydelle Hirvinevan voimaloista, sillä pohjoispuolella maasto on Tuomiperän ja Hirvinevan hankealueiden välillä sijaitsevia Kantokylän viljelyaukeita lukuun ottamatta hyvin peitteistä, joten yhteisvaikutusten arviointialuetta on painotettu etelään, missä yhteisvaikutukset ulottuvat laajemmalle alueelle Kalajokilaakson ja Vääräjoen laakson laajoista peltoaukeista johtuen. Tälle selvitysalueelle on suunnitteilla tai rakenteilla Pajukoski I:n yhdeksän olemassa olevan voimalan lisäksi yhteensä 58 voimalaa (Hirvineva ei mukana), joiden kanssa Hirvinevan voimaloilla saattaa muodostua yhteisvaikutuksia. Eniten useiden tuulivoimapuistojen voimaloita näkyy näkymäalueanalyysin mukaan peltojen keskelle. Näillä alueilla ei kuitenkaan moninkaan paikoin liikuta, sillä seudulla tiet kulkevat pääsääntöisesti pellon ja metsän reunan tuntumassa. Tällöin metsänreuna peittää osan voimaloista näkyvistä.
28 (34) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 23. Näkymäalueanalyysikartta yhteisvaikutuksista (pienennös erillisen liitteen kartasta). Karttaan on merkitty vihreän, punaisen ja keltaisen sävyillä ympäristön voimaloiden näkyvyysalueet. Mitä punaisempi väri, sitä enemmän voimaloita alueelle laskennallisesti näkyy. Kartta auttaa hahmottamaan, minkä alueiden maisemassa tuulivoimaa näkyy potentiaalisesti eniten. Siitä ei kuitenkaan yksistään näe, kuinka kaukana kullekin paikalle näkyvät voimalat sijaitsevat, eikä maiseman luonteen vaikutusta voimaloiden maisemakuvaa hallitsevaan ominaisuuteen. Yhteisvaikutukset vähintään kahden tuulipuiston yhteisellä lähialueella, eli vyöhykkeellä, joka ulottuu 5 km etäisyydelle Hirvinevan ja muiden alle 10 km etäisyydelle siitä sijoittuvien tuulivoimapuistojen voimaloista. Yhteisvaikutukset ovat voimakkaimpia, jos tuulivoimapuistot sijaitsevat niin lähekkäin, että pienellä alueella, esimerkiksi pihapiirissä liikkuessa voidaan havaita useiden tuulivoimapuistojen voimaloita, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä tarkastelupistettä. Hirvinevaa lähimpänä sijaitsevat suunnitteilla olevat tuulipuistot ovat noin 2,5 km etäisyydellä sijaitseva Urakkaneva etelässä ja noin 6 km etäisyydellä sijaitseva Tuomiperä pohjoisessa. Urakkanevan ja Hirvinevan lähistölle ei sijoitu yhtään pihapiiriä, josta molempien tuulipuistojen voimaloita olisi havaittavissa enintään 5 km etäisyydeltä. Muutenkin näiden kahden tuulipuiston yhteisvaikutukset jäävät niiden yhteisen lähialueen osalta vähäisiksi, sillä niiden välimaasto on lähes kokonaan peitteistä metsämaastoa, vain joitakin pienehköjä suoalueita sekä jokunen pieni pelto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 29 (34) Tuulivoimapuisto Kuva 24. Näkymäalueanalyysikarttaote yhteisvaikutuksista. Karttaan on merkitty keltavihreällä sävyllä ympäristön voimaloiden näkyvyysalueet. Kirkkaan vihreällä värillä on merkitty ne alueet, joihin näkyisivät ainoastaan Hirvinevan voimalat. Kartta auttaa hahmottamaan, minkä verran Hirvinevan voimaloiden rakentaminen laajentaa aluetta, jonne voimaloita näkyy, vaikka siitä ei suoraan näe, kuinka kaukana kullekin paikalle näkyvät voimalat sijaitsevat. Eniten alueita, joille ei ennestään näy tuulivoimaloita, sijaitsee hankealueen länsi- ja luoteispuolella. Nämä alueet ovat enimmäkseen suhteellisen pienialaisia peltoja, joilla ei juurikaan liikuta muuten kuin maanviljelijät viljelykaudella. Kokonaisuudessa alueita, jotka Hirvinevan rakentamisen myötä tulevat tuulivoiman maisemavaikutusten piiriin, on huomattavan vähän. Tuomiperän kanssa yhteisvaikutuksia syntyy lähinnä Kantokylällä. Kantokylän asutus sijaitsee pääasiassa metsänreunan tuntumassa ja metsäsaarekkeissa. Näin ollen pihapiireistä ei useinkaan muodostu näkymiä kahteen toisistaan vastakkaisilla suunnilla sijaitsevaan tuulipuistoon. Sen sijaan kylän halki kulkevalle Haapavesitielle näkyy todennäköisesti molempien tuulivoimapuistojen voimaloita samanaikaisesti tai lyhyen osuuden sisällä tien molemmin puolin. Metsäsaarekkeet ja pihapiirin puusto jättänevät kuitenkin voimalat monin paikoin katveeseensa. Myös Rauhalantielle voimaloita saattaa paikoin näkyä samanaikaisesti tai pienellä alueella liikuttaessa, mutta nämä osuudet ovat maisemalliselta arvoltaan varsin tavanomaisia.