TOIMINTAKERTOMUS 2017
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Säätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä, edistää suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden kansainvälistymistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Suomen elokuvasäätiö saa tuki- ja toimintavaransa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät valtionavustuslaki, laki ja asetus elokuvataiteen edistämisestä, EU:n komission 26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta sekä elokuvasäätiön oma tukiohjeisto. Tukea jaetaan hakemusten perusteella. Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön, sen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien vuoropuhelulle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan työyhteisön sisällä: Olemme palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustuu myönteiseen vuorovaikutukseen. Ennakoitava ja reilu työskentelytapamme rakentaa luottamusta. Kehitämme toimintaamme rohkeasti, uteliaasti ja avoimesti. 1
Sisällys SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ... 1 1. TOIMINTAVUOSI 2017... 4 Valtakunnallisessa elokuvateatterilevityksessä olleet kotimaiset elokuvat 2017...6 2. VUODEN 2017 TOIMINNAN TAVOITTEET... 7 2.1. Elinvoimainen elokuva-ala... 7 Pitkien fiktioelokuvien tuotantokustannusten jakautuminen 2017...8 Pitkien dokumenttielokuvien tuotantokustannusten jakautuminen 2017...8 2.2. Monipuolinen ja tavoittava elokuva... 8 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa...9 Kotimaisten elokuvien osuus kaikista elokuvateatterikäynneistä... 10 2.3. Kansainvälistyvät elokuvat ja yhtiöt... 10 Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset maittain 2017... 11 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2017... 12 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuvat 2017... 12 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat 2017... 12 2.4. Elokuva yhteiskunnan ja kulttuurin vaikuttajana... 14 2.5. Tehokas ja palveleva elokuvasäätiö... 14 Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2017... 15 3. TUKITOIMINTA 2017... 16 3.1. Tuotannon tuet... 16 Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista käsikirjoittajista... 17 Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä... 20 3.2. Esityksen ja levityksen tuet... 21 Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2017... 22 3.3. Kulttuuriviennin tuet... 22 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 23 4.1. Festivaalilevitys... 24 Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset palkinnot 2011 2017... 24 Suomalaisia elokuvia esittäneet festivaalit ja muut tapahtumat... 25 Pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017... 26 Dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017... 26 Lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017... 26 2.1. Kansainvälinen promootio ja viestintä... 27 3. VIESTINTÄ JA TILASTOINTI... 28 3.1. Viestintä... 28 Esimerkkejä elokuvasäätiön vuoden 2017 aikana järjestämistä tilaisuuksista... 29 3.2. Tilastointi... 29 4. ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS... 30 4.1. Hallinto... 30 Elokuvasäätiön hallitus 2017... 31 2
4.2. Henkilöstö... 32 Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2017... 32 4.3. Kiinteistö... 35 Säätiön kiinteistö 2017... 35 4.4. Talous... 36 Suomen elokuvasäätiön tuotot 2008 2017... 37 Suomen elokuvasäätiön menot 2008 2017... 37 Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin 2017... 38 5. SÄÄTIÖLAIN LUVUN 2 : SSÄ SÄÄDETYT TOIMINTAKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT... 40 LIITE 1: SES AUDITORIO OY:n toimintakertomus 2017... 41 SES Auditorion liikevaihdon jakautuminen asiakasryhmittäin 2017... 41 Palveluajan jakautuminen asiakaskunnittain 2017... 42 Liite 2: LUOVA EUROOPPA / MEDIA -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI 2017... 44 3
1. TOIMINTAVUOSI 2017 Vuosi 2017 oli Suomen elokuva-alalla ja elokuvasäätiön toiminnassa hyvin kaksijakoinen. Vuoden aikana tuotiin esiin alan negatiivisia puolia ja samalla suurta menestystä. Vuoden 2017 ehdottomasti tärkein asia sekä meillä Suomessa että kansainvälisesti oli Yhdysvalloista alkanut #metoo-liike. Tämä liike toi näkyväksi meidän yhteiskunnassamme lähes kaikilla aloilla tapahtuvan valta-asemien väärinkäytön ja seksuaalisen häirinnän. Valitettavasti yksi tähän vastenmieliseen käytökseen syyllistynyt ala on meidän elokuva-alamme. Suomen elokuvasäätiö on läheisessä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oman alamme toimijoiden kanssa suunnitellut toimia, joiden avulla alamme tervehdytetään ja väärät toimintatavat kitketään pois. Tästä eräänä esimerkkinä on Ohjeistus seksuaalisen häirinnän estämiseksi elokuva- ja av-alalla, jota elokuvasäätiö oli tekemässä muiden alaa edustavien tahojen kanssa. Lisäksi jo vuonna 2017 on yhteistyössä ministeriön kanssa sovittu, että tuleviin tuotantotukisopimuksiin liitetään sopimusosapuolia velvoittavat työturvallisuuteen liittyvät ehdot ja ohjeistukset. Vuonna 2017 Suomen elokuvasäätiön hallitus aloitti elokuvasäätiön strategiatyön, jonka tulokset valmistuvat vuonna 2018. Kotimaisen elokuvan vuoden 2016 elokuvateatterimenestys jatkui myös vuonna 2017 ja 2,4 miljoonaa katsojaa toivat kotimaiselle elokuvalle noin 27 prosentin katsojaosuuden, mikä on Euroopan korkeimpia tasoja. Vuoden 2017 suurin ilmiö oli uuden Tuntematon sotilas -filmatisoinnin valtava menestys. Se sai vuoden 2017 aikana yli 900 000 katsojaa ja auttoi merkittävällä tavalla erityisesti pienempien paikkakuntien elokuvateattereiden toimintaa. Tuntemattoman sotilaan lisäksi kuusi muuta elokuvaa ylitti 100 000 katsojan rajan. Kaikkiaan elokuvateatteriensi-iltoja oli 39 kappaletta, joista 15 oli dokumenttielokuvia. Elokuvateattereiden kokonaiskatsojamäärä nousi yhdeksään miljoonaan ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen, minkä ansiosta elokuvasäätiön omalta osaltaan avustaman, koko maan kattavan elokuvateatteriverkoston toimintamahdollisuudet säilyivät hyvinä. 4
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlinta näkyi myös elokuvasäätiön toiminnassa. Elokuvasäätiö tuki Suomi 100 -juhlaelokuvia yli kahdeksalla miljoonalla eurolla ja Suomi 100 -nimikkeen alla järjestettiin hyvin paljon suomalaisen elokuvan viikkoja ja muita tapahtumia eri puolilla maailmaa. Kansainvälinen menestyksemme oli myös erittäin hyvä ja monipuolinen. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla parhaasta ohjauksesta. Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu toi Suomeen pitkästä aikaa Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon, ja Teppo Airaksisen Katto-elokuva sai Juryn erityismaininnan Cannesin elokuvajuhlien lyhytelokuvakilpailussa. Dokumenttielokuvista parhaiten maailmalla menestyi Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa, joka voitti useita pääpalkintoja laajalla festivaalikierroksellaan. Uuden elokuvalain kirjoittaminen jatkui vuonna 2017 ja sitä hiotaan lausuntokierroksen jälkeen siten, että laki on tarkoitus luovuttaa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018 ja se voisi olla voimassa syksystä 2018. Laki tulee muuttamaan elokuvasäätiön päätöskäytäntöjä, mutta tarkoituksenamme on, että muutokset näkyisivät mahdollisimman vähän hakijoiden toiminnassa. Vuoden 2017 alusta alkoi Suomessa toimia tuotantokannustinjärjestelmä. Järjestelmän tuoma 10 miljoonan euron lisärahoitus on huomattavasti parantanut alamme toimintamahdollisuuksia ja tuonut uutta työtä alalle. Jo nyt on huomattu, että tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle vuotuiselle summalle kuin nyt tähän hankkeeseen on budjetoitu. Kannustinjärjestelmästä on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksen alla toimiva innovaatiorahoituskeskus Tekes. Suomen elokuvasäätiö jakoi vuoden 2017 aikana yli 23 miljoonan euron edestä tukea kotimaiselle elokuvaalalle. Tukihakemuksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä 1 578 kappaletta, joista 56 prosenttia sai myönteisen tukipäätöksen. Tuotantotukipäätösten osalta naistuottajien hakemusten läpimenoprosentti oli 43 prosenttia ja miestuottajien hakemuksista myönteisen päätöksen sai 42 prosenttia. Säätiöön saapuvien tukihakemusten määrä laski hieman edellisestä vuodesta, mutta on edelleen niin korkealla tasolla, että se aiheuttaa merkittäviä haasteita pitää yllä hyvää palvelutasoa. Vuodelle 2018 on suunnitteilla useita eri muutoksia, joiden avulla asiakaskokemusta pyritään yhä parantamaan. Uusi elokuvalaki tulee myös vaikuttamaan tukiehtoihimme ja tukisopimustemme sisältöön. Elokuvasäätiön henkilökunta on suoriutunut työstään kasvavien paineiden keskellä erinomaisesti ja sitoutuneesti. Näin olemme omalta osaltamme kyenneet pitämään kotimaisen elokuvan tason korkeana ja yleisösuhteen erittäin hyvänä. On ilo olla mukana tässä toiminnassa, jonka tuottama elokuvataide jakaa elämyksiä tasapuolisesti kautta koko laajan maamme ja samalla näyttäytyy laajasti ulkomailla. Lasse Saarinen Toimitusjohtaja 5
Valtakunnallisessa elokuvateatterilevityksessä olleet kotimaiset elokuvat 2017 Elokuva Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta salit Katsojat 2017 Armoton maa Nordisk Film 20.1.2017 112 34852 Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen Nordisk Film 27.1.2017 125 214510 Toivon tuolla puolen B-Plan 3.2.2017 89 52842 Tom of Finland Finnkino 24.2.2017 120 101989 Machines (D)(KV) PEK 24.2.2017 10 1542 Matka merelle (D) B-Plan 3.3.2017 41 3507 Saattokeikka Nordisk Film 10.3.2017 102 69836 Neljä elementtiä (D) MRP 17.3.2017 46 3205 Hyvä postimies (D) Making Movies 24.3.2017 7 437 Sielunmetsä (D) PEK 31.3.2017 13 1457 Hobbyhorse Revolution (D) Tuffi 31.3.2017 5 1998 Joka toinen pari (D) PEK 21.4.2017 10 1704 War/Peace (D) Kuusan Kino 12.5.2017 5 136 Viraali * Black Lion 30.6.2017 4 2164 Wendy and the Refugee Neverland * Aalto yliopisto 21.7.2017 4 258 Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset Scanbox 28.7.2017 33 5205 Miami Nordisk Film 4.8.2017 93 56097 Tarinoiden Suomi Inland Film Company 11.8.2017 7 566 Napapiirin sankarit 3 Nordisk Film 23.8.2017 144 270469 Paha poliisi (D) Zone2 Pictures 1.9.2017 20 1269 Lauluja utopiasta (D)* PEK 1.9.2017 2 1331 Kaiken se kestää Finnkino 8.9.2017 99 15837 Ikitie Nordisk film 15.9.2017 127 130226 Rendel * Black Lion 22.9.2017 59 10288 Nokia Mobile - Matkapuhelimen tarina (D) PEK 29.9.2017 24 2931 Yösyöttö Nordisk Film 6.10.2017 120 168441 Tokasikajuttu (D) B-Plan 13.10.2017 42 5151 Maailman viimeinen kirjakauppa (D) Cinemanse 13.10.2017 10 69 Borg/McEnroe (KV) Nordisk Film 13.10.2017 16 5885 Anteeksiantamaton (D) Kinocompany 20.10.2017 13 268 Tuntematon sotilas SF Studios 27.10.2017 141 923922 Toveri, missä olet nyt? PEK 10.11.2017 7 1776 Pohjolan enkeli Finnkino 14.11.2017 14 580 Tammisunnuntai 1918 (D)* MRP 17.11.2017 1 1862 Armomurhaaja Scanbox 24.11.2017 40 2814 Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset SF Studios 24.11.2017 123 131512 Joulumaa Nordisk Film 1.12.2017 90 24325 Muumien taikatalvi Future 1.12.2017 108 14165 95 SF Studios 25.12.2017 109 40276 YHTEENSÄ 2398385 * Elokuva tuotettu ja levitetty ilman julkista tukea, (D) = dokumenttielokuva, (KV) = kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto 6
2. VUODEN 2017 TOIMINNAN TAVOITTEET Ohjaaja Selma Vilhunen (vas.) ja tuottaja Kai Nordberg (oik.) vastaanottivat Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon elokuvastaan Tyttö nimeltä Varpu 1. marraskuuta 2017. 2.1. Elinvoimainen elokuva-ala Tuotantoyhtiöiden ja elokuvantekijöiden aseman vahvistaminen Uuden elokuvalain valmistelussa esillä ollut tuotantotuen osittainen takaisinmaksu poistettiin lakiluonnoksesta ja opetus- ja kulttuuriministeriö päätti teettää elokuvatukien vaikutuksista tutkimuksen, jonka osana tarkastellaan myös mahdollisen tuen takaisinmaksun vaikutuksia tuotantoyhtiöiden talouteen ja jaettavien tukivarojen kokonaisvolyymiin. Elokuvalain valmistelun viivästymisen vuoksi tukiohjeisiin ja tukimaksimeihin suunnitellut muutokset, kuten hankekohtaisen käsikirjoitustuen maksimimäärän nosto vastaamaan 12 kuukauden työskentelyä, siirtyivät toteutettavaksi vuodelle 2018 uuden elokuvalain astuttua voimaan. Niin ikään elokuvasäätiön vuonna 2011 aloittaman 50/50-tuotantotukikokeilun vakinaistaminen jäi odottamaan uuden elokuvalain voimaantuloa. Vuoden aikana tukea haki yhdeksän hanketta, joista kolme sai myönteisen tukipäätöksen. Kotimaisten pitkien fiktioiden keskimääräinen tuotantobudjetti nousi vuonna 2017 hieman, 1,6 miljoonaan euroon. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on tuonut lisärahoitusta myös kotimaisten tuotantojen budjetteihin. Elokuvasäätiö tuki vuoden aikana yhteensä yhdeksää kansainvälistä vähemmistöyhteistuotantoa yli miljoonalla eurolla. Tuotannoista neljä oli fiktioelokuvia ja viisi dokumenttielokuvia. Yhteistuottajamaita olivat muun muassa Ranska, Saksa, Viro, Tanska ja Meksiko. Tekijöiden ammattimaisuuden vahvistaminen Elokuvasäätiö rahoitti jo kolmannen kerran hollantilaisen Focal Resource -säätiön vetämää, linjatuottajille ja apulaisohjaajille suunnattua Production Value -koulutusta, joka jatkokouluttaa elokuvatuotannon budjetoinnin ja aikataulutuksen ammattilaisia kansainvälisten asiantuntijoiden avulla. 7
Säätiö sopi vuonna 2017 yhteistyöstä myös käsikirjoittajille suunnatun kansainvälisen equinoxe-koulutusohjelman kanssa, jossa elokuvakäsikirjoituksia kehitetään yhdessä alan huippuammattilaisten kanssa intensiivisissä työpajoissa. Säätiön rahoitus mahdollistaa suomalaisten kirjoittajien osallistumisen vuodesta 2018 alkaen. Säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantoneuvojat osallistuivat yhdessä Ylen ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin tuotantoneuvojien ja rahoittajien kanssa Tampereen elokuvajuhlien yhteydessä järjestettyyn speed meeting -tilaisuuteen, jossa uudet ja vastavalmistuneet elokuvantekijät pääsivät tutustumaan rahoittajiin. Pitkien fiktioelokuvien tuotantokustannusten jakautuminen 2017 Keskibudjetti 1,6 miljoonaa euroa Elokuvasäätiö 44 % Levitysyhtiö 16 % Muu kotimainen rahoitus 15 % Televisiokanava 12 % Tuotantoyhtiö 7 % Kansainvälinen rahoitus 4 % NFTF, MEDIA, Eurimages 2 % Pitkien dokumenttielokuvien tuotantokustannusten jakautuminen 2017 Keskibudjetti 252 000 euroa Elokuvasäätiö 40 % YLE 17 % Tuotantoyhtiö 8 % AVEK 12 % Muu kotimainen rahoitus 9 % Muu ulkomainen rahoitus 10 % NFTF, MEDIA, Eurimages 4 % 2.2. Monipuolinen ja tavoittava elokuva Saavutettavuus Elokuvan esitys- ja jakelutoiminnan digitointi on tuonut uusia teknisiä mahdollisuuksia elokuvan saatavuuden edistämiseen myös niille yleisöryhmille, jotka filmin aikakaudella eivät päässeet nauttimaan elokuvista. Yhdenvertaisuuslain voimaan astuminen vuonna 2015 on lisännyt vammaisjärjestöjen aktiivisuutta vaatia myös asianmukaisia elokuvapalveluja. Vuoden 2017 aikana valtaosa kotimaisista pitkistä elokuvista varustettiin kuulovammaisille tarkoitetulla tekstityksellä. Elokuvateatterit voivat kuitenkin itse päättää esittävätkö elokuvan tekstien kanssa vai ilman, ja 8
tekstitettyjä versioita olisi voitu esittää useammin. Esityksistä tiedottamisessa on myös edelleen puutteita. Vammaispalvelujen tarpeellisuutta ei vielä täysin ymmärretä alalla. Tavoitteesta tukea vähintään kymmenen elokuvan kuvailutulkkausta jäätiin jälkeen merkittävästi. Näkövammaisia palveleva kuvailutulkkaus toteutettiin vain kolmessa elokuvassa. Kuvailutulkkaus toimii missä tahansa näytöksessä asiakkaan henkilökohtaisella päätelaitteella (älykännykkä tai tabletti). Elokuvan saavutettavuusfoorumi Elokuvien saavutettavuutta parantamaan perustettiin vuonna 2017 myös vammaisjärjestöjen ja elokuva-alan toimijoiden Elokuvan saavutettavuusfoorumi, joka asetti tavoitteekseen tiedon jakamisen vammaispalveluista sekä käytännöllisen saavutettavuusmanuaalin kirjoittamisen. Työ valmistuu keväällä 2018 uuden elokuvalain hyväksymisen jälkeen. Foorumi kokoontui kolme kertaa vuoden 2017 aikana. Sen pienryhmät valmistelivat teemakokouksia omissa tapaamisissaan. Elokuvasäätiön puolesta foorumia vetää kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas, jäseninä ovat tuotantojohtaja Petri Rossi ja lyhyt- ja dokumenttielokuvan tuotantoneuvoja Piia Nokelainen. Saavutettavuusmanuaalin luonnosta esiteltiin elokuvasäätiön seminaarissa Cinema 2017 -tapahtumassa Joensuussa elokuussa 2017. Saatavuus Suomen elokuvasäätiö pyrkii tarjoamaan myös lyhytelokuville esityspaikan valkokankaalla Kino K-13:n kanssa järjestettävissä Lyhyesti kerran kuussa -ilmaisnäytöksissä. Vuoden 2017 näytösten teemoja olivat sisaruussuhteet (Sisarukset 15.1.2017), rakkaus (Rakkaudesta 12.2.2017), animaatio (Animoituja unelmia 19.3.2017), naistekijyys (Naiset kertovat 15.10.2017) sekä suomalaisuus (Suomi-ilmiö 19.11.2017). Retrospektiivisenä näytöksenä esitettiin menneiden vuosien Risto Jarva -palkittuja lyhytelokuvia. Tekijävieraiksi näytöksiin saapuivat elokuvaohjaajat Kaisa El Ramly, PV Lehtinen ja Marjo Viitala, käsikirjoittajat Petra Forstén ja Anna Ruohonen, tuottaja Klaus Heydemann, näyttelijä Cris af Enehielm sekä animaatio- ja kuvataiteilija Emilia Liljeström. Näytöksistä suosituimmat, Rakkaudesta (12.2.2017) ja Naiset kertovat (15.10.2017), esitettiin täydelle salille. Lyhyesti kerran kuussa -näytökset kuratoi säätiön lyhytelokuvien kulttuuriviennin suunnittelija Otto Suuronen. Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 9
Kotimaisten elokuvien osuus kaikista elokuvateatterikäynneistä 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Monipuolisuus ja monimuotoisuus Kotimaisten elokuvien monimuotoisuus kehittyy vähitellen niin kameran edessä kuin takana. Kun kymmenen vuotta sitten elokuvateattereihin saatiin vain yksi naisohjaajan elokuva, niin vuonna 2017 elokuvasäätiön tuotantotukea saaneiden kotimaisten fiktioensi-iltaelokuvien ohjaajista peräti 47 prosenttia oli naisia (7/15). Muutos näkyy myös siinä, kenen tarinoita kerrotaan; vuoden 2017 ensi-iltaelokuvien päähenkilöistä 40 prosenttia oli naisia. Huomattavaa on myös, että naisohjaajien elokuvat keräsivät 40 prosenttia kaikkien kotimaisten fiktioelokuvien katsojaluvuista. Elokuvasäätiö oli myös mukana rahoittamassa Suomi 100 -statuksen saaneita elokuvia. Yhteensä yli 8 miljoonalla eurolla rahoitettiin yhdeksää pitkää näytelmäelokuvaa ja kolmea pitkää dokumenttielokuvaa, jotka tavoittivat yhteensä lähes puolitoista miljoonaa suomalaista katsojaa elokuvateattereissa vuoden 2017 aikana. Tuettuja Suomi 100 -statuksen elokuvia olivat Tom of Finland, Kuudes kerta, Toivon tuolla puolen, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset, Ikitie, 95, Tuntematon sotilas, Suomen hauskin mies, Muumien taikatalvi, Pohjolan enkeli, Perkele kuvia Suomesta II ja Sodan murtamat. 2.3. Kansainvälistyvät elokuvat ja yhtiöt Tuotantokannustimesta alalle vipuvoimaa Elokuvasäätiö osallistui vuoden 2017 alussa voimaantulleen Tekesin hallinnoiman tuotantokannustimen markkinointiin osana markkinointikonsortion toimintaa. Kannustimen ja sen markkinoinnin tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä elokuvatuotantoja Suomeen ja edistää kotimaisten tuotantojen kansainvälistymistä. Elokuvasäätiö vastasi tuotantokannustimen markkinointitapahtumista mm. Berliinin, Cannesin, Toronton ja Moskovan elokuvafestivaaleilla sekä Yhdysvalloissa South by South West -festivaaleilla. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Tekesin ja elokuvakomissioiden kanssa. Tuotantojohtaja Petri Rossi on lisäksi kannustinhakemuksia arvoivan Tekesin asiantuntijapoolin jäsen. 10
Fokuksena Aasia Säätiön ja Pohjois-Suomen elokuvakomission edustajat vierailivat Pekingissä huhtikuussa 2017 ja tutustuivat useisiin kiinalaisiin tuotantoyhtiöihin ja China co-production officeen, jossa he esittelivät mm. Suomen tuotantokannustinta. Vierailusta Beijingin elokuvamuseoon poiki siellä marraskuussa toteutunut suomalaisen elokuvan viikko. Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset maittain 2017 Aasia 76 kpl Afrikka 11 kpl Australia 12 kpl Etelä-Amerikka 48 kpl Eurooppa 505 kpl Pohjois-Amerikka 170 kpl Venäjä 51 kpl Kiinalainen harjoittelija Amy Zhang suoritti elokuvasäätiössä kuukauden harjoittelujakson selvittäen taustatiedoksi kiinalaisia tuotantoyhtiöitä, joilla on useampia kokemuksia yhteistuotannoista eurooppalaisten partnereiden kanssa. Suomalaisia elokuvia oli valittuina useille aasialaisille elokuvafestivaaleille, Pekingiin, Shanghaihin, Etelä-Korean Busaniin ja Japaniin. Singaporessa toteutettiin suomalaisen elokuvan viikko yhteistyössä paikallisen Suomen edustuston kanssa ja sen ohessa järjestettiin workshop elokuvaopiskelijoille. Armomurhaaja -elokuvan ohjaaja Teemu Nikki, pääosanesittäjä Matti Onnismaa ja tuottaja Jani Pösö Tokion elokuvafestivaaleilla lokakuussa 2017. 11
Tekijöiden kansainvälistymisen tukeminen Elokuvasäätiö jatkoi nyt jo seitsemättä vuotta yhteistyötään Cinemartin yhteydessä Rotterdamin elokuvafestivaalilla järjestettävän Rotterdam Lab -koulutusohjelman kanssa, jonne säätiö kustantaa kaksi suomalaista, kansainvälistä uraansa aloittelevaa tuottajaa. Luentoja, paneelikeskusteluja ja ammattilaistapaamisia sisältävä työpaja tarjoaa nuorille tuottajille tiiviin ensiesittelyn elokuvien kansainväliseen tuotantoon, jakeluun, myyntiin ja rahoittamiseen. Vuonna 2017 koulutukseen osallistuivat Suomesta Daniel Kuitunen ja Isabella Karhu. Syksyllä 2017 säätiö järjesti Gabriele Brunnenmeyerin johdolla pitchaukseen keskittyvän kolmipäiväisen työpajan lyhyt- ja dokumenttielokuvantekijöille, jotka on valittu esittelemään omaa hankettaan kansainvälisiin rahoitustapahtumiin. Työpajan yhteydessä järjestettiin myös lyhyempi kaikille avoin pitchaus-luento. Vuodelle 2017 suunniteltu, suomalaisia elokuvaohjaajia esittelevä englanninkielinen tietokantahanke siirtyi seuraavalle vuodelle säätiön viestintäresurssien uudelleenjärjestelyn myötä. Lyhytelokuvan kulttuuriviennissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Uuden tekijäsukupolven myötä lyhytelokuvan kentälle on astunut määrätietoinen, kansainvälistä levitystä usein jo ennalta tunteva joukko, joille on päivänselvää, että elokuvaa yritetään kansainvälisesti kirkkaimpien elokuvafestivaalien ohjelmistoon. Oma-aloitteisuudesta ja itseohjautuvuudesta hyväksi käytännön esimerkiksi käy se, että enenevissä määrin suomalaisilla lyhytelokuvilla on nykyään myös kansainvälinen myyntiyhtiö levityksen tukena. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2017 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Tom of Finland Dome Karukoski Helsinki-filmi 67 Toivon tuolla puolen Aki Kaurismäki Sputnik 65 Tyttö nimeltä Varpu Selma Vilhunen Tuffi Films 47 Bodom Taneli Mustonen Don Films 23 Hymyilevä mies Juho Kuosmanen Elokuvayhtiö Aamu 18 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuvat 2017 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Hyvä postimies Tonislav Hristov Making Movies 29 Kiehumispiste Elina Hirvonen Mouka Filmi 13 Hobbyhorse Revolution Selma Vilhunen Tuffi Films 9 Kuun metsän Kaisa Katja Gauriloff Oktober 9 Joka toinen pari Miia Halme Sahadok 7 Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat 2017 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset Cold Storage Thomas Freundlich Lumikinos Production 103 Saatanan kanit Teemu Niukkanen Komeetta 61 Sore Eyes for Infinity Elli Vuorinen Pyjama Films 42 Fantasia Teemu Nikki It's Alive Films 40 Glaspärlan Tommi Seitajoki Kinoproduction 30 12
Yhteistyö ja luottamustehtävät kansainvälisissä elimissä European Film Agency Research Network EFARNin 15. vuosikokous Berliinissä lokakuussa 2017. Elokuvasäätiön tiedottaja Reetta Hautamäki eturivissä toinen vasemmalta. Suomi aloitti 2017 kahden vuoden mittaisen puheenjohtajuuskauden pohjoismaisista elokuvainstituuteista koostuvassa Scandinavian Films -organisaatiossa. Scandinavian films -yhteistyö pitää sisällään vuosittaiset Berliinin, Cannesin ja Toronton festivaalien yhteydessä järjestettävät messuosastot. Suomi oli vastuuvuorossa Cannesin yhteispohjoismaisesta terassista ja koordinoi sen toiminnot. Terassilla järjestetään festivaalin aikana lukuisia erilaisia tapahtumia, kuten kilpasarjaelokuvien lanseerauksia, eri yhteistyökumppaneiden sponsoroimia cocktailtilaisuuksia ja muita vastaanottoja. Lisäksi pitkien elokuvien kulttuuriviennin koordinaattori vastaa vuosittain Toronton elokuvafestivaalin marketin yhteispohjoismaisen osaston järjestämisestä. Scandinavian Films -vuosikokoukseen Helsingissä osallistui poikkeuksellisen runsaslukuisesti myös dokumentti- ja lyhytelokuvien kulttuuriviennistä vastaavia henkilöitä muista Pohjoismaista. Pohjoismaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat esittäytyvät yhdessä vuosittain myös Malmön Nordisk Panoramassa, jonka fokusmaa Suomi oli vuonna 2017. Samoin Pohjoismaat tekevät yhteistyöstä myös Amsterdamin vuotuisella IDFA-dokumenttielokuvafestivaalilla. Elokuvasäätiö jatkoi yhteistyötä eurooppalaisten kansallisten rahoitusinstituuttien kanssa European Film Directors Associationin (EFADs) säännöllisissä kokouksissa. EFADs-verkosto edistää eurooppalaista elokuva-alaa mm. osallistumalla yleiseurooppalaiseen lainsäädäntötyöhön. Elokuvasäätiö on myös Suomen edustaja Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtamassa, elokuvatilastoinnista ja -tutkimuksesta vastaavien tahojen European Film Agency Research Network EFARNissa. Työverkoston vuosikokouksessa Berliinissä oli säätiöstä paikalla tiedottaja Reetta Hautamäki. Tuotantojohtaja Petri Rossi on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä Suomen edustajana Euroopan neuvoston Eurimages-rahastossa, joka jakaa tukea eurooppalaisille yhteistuotannoille noin 20 miljoonaa euroa vuosittain. Suomi on myös jäsenenä Eurimagesin Gender Equality Work Groupissa, joka etsii keinoja sukupuolitasa-arvon parantamiseksi elokuva-alalla, sekä Eurimagesin yhteistuotantojen taloudellisten käytäntöjen yksinkertaistamista käsittelevässä työryhmässä (Study group on the simplification of the co-production financial procedures). Tuotantojohtaja osallistui myös maailman elokuvainstituuttien johtajien säännöllisiin BPX (Best Practice Exchange) -kokouksiin. 13
Kansainvälisen osaston päällikkö Jaana Puskala on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä Suomen edustajana Pohjoismaisen ministerineuvon elokuvapalkinnon valintaraadissa. Kolmihenkinen kansallinen raati ilmoittaa vuosittain elokuvan ehdolle palkinnon saajaksi ja lopullisen valinnan voittajaelokuvasta suorittaa viisihenkinen palkintoraati, viiden tarjotun elokuvan joukosta kokoontuen kahdeksi päiväksi yhteen pohjoismaiseen pääkaupunkiin. Kansainvälisen osaston päällikkö osallistuu elokuvasäätiön edustajana myös säännöllisesti European Film Promotion (EFP) -organisaation järjestämiin kokouksiin eri elokuvafestivaaleilla sekä kaksipäiväiseen vuosikokoukseen Hampurissa. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantoneuvojat osallistuivat seuraaviin kansainvälisiin elokuvarahoitus- ja koulutustapahtumiin: Clermont-Ferrand, Nordic Talents, Kids Forum Malmö, Cinekid Amsterdam, Below Zero Tromssassa, Twelve for the Future, CPH:DOX Kööpenhaminassa, Nordisk Panorama ja IDFA Amsterdamissa. Lisäksi tuotantoneuvoja Pekka Uotila osallistui kansainväliseen dokumenttielokuvan koulutusohjelmaan Dok.Incubatoriin tarkkailijana. 2.4. Elokuva yhteiskunnan ja kulttuurin vaikuttajana Dokumenttielokuvan yleisötyö Elokuvasäätiö osallistui jo kolmatta kertaa Britdocin organisoimaan Good Pitch 2017 Impact Labiin, joka opettaa uusia ajattelutapoja dokumenttielokuvan levityksen ja vaikuttavuustyön parissa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavuustyön toimintakulttuuria myös Suomessa, ja tähän hanke on antanut hyvän alun. Suomen elokuvasäätiö toteutti Elokuva muuttaa maailmaa -hanketuen dokumenttielokuvien vaikuttavuustyölle yhteistyössä Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Kirkon mediasäätiön kanssa. Hanketuen päämääränä on dokumenttielokuvien yhteiskunnallisen vaikuttavuustyön toimintakulttuurin kehittämisen ohella edesauttaa vaikuttavuuskampanjoiden syntymistä, luoda eri toimijoiden välisiä verkostoja ja edistää yhteiskunnallista keskustelua dokumenttielokuvista, niiden aiheista ja teemoista. Vaikuttavuustyön pyrkimyksenä on myös tuoda dokumenttielokuvalle uusia levitysmahdollisuuksia, uusia yleisöjä sekä esityspaikkoja. Tätä kautta yleisö toivottavasti tulee löytämään dokumenttielokuvan entistä paremmin, ja dokumenttielokuvien näkyvyys, kiinnostavuus ja vaikuttavuus laajenee niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tarkoituksena oli myös herättää dokumentintekijöissä uudenlaista ajattelua dokumenttielokuvan merkityksestä ja vaikuttavuuspotentiaalista, sekä mahdollisuuksista kehittää alaa, alan rakenteita ja elokuvien sisältöjä. 2.5. Tehokas ja palveleva elokuvasäätiö Tukiprosessien läpinäkyvyys Elokuvasäätiön tavoitteena on kehittää toimintaansa selkiyttämällä tukiprosesseja ja saattamalla käytännöt läpinäkyvämmiksi. Hakemusten määrän kaksinkertaistuminen kymmenen vuoden aikana on lisännyt merkittävästi käsittelijöiden työmäärää ja vähentänyt asiakkaiden palveluun käytettyä aikaa. Yhtäältä lainsäädäntö asettaa velvoitteita valtiontukien myöntämisprosesseissa, toisaalta säätiön asiantuntijuutta on totuttu hyödyntämään hankkeiden kehittämisessä. Jälkimmäisestä on jouduttu tinkimään, eikä se ole asiakaskunnan mielestä ollut toivottua kehitystä. Elokuvasäätiö on esittänyt toiveenaan resurssien kasvattamista, mm. lisäämällä tuotantoneuvojien määrää yhdellä henkilötyövuodella. Toimintamäärärahojen säilyminen ennallaan ei ole mahdollistanut lisäresursseja. 14
Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2017 Osuus jaetuista tukivaroista Tuotanto 87 % Esitystoiminta 5 % Kulttuurivienti 3 % Levitystoiminta 3 % Festivaalituki 2 % Osuus tehdyistä päätöksistä Tuotanto 63 % Kulttuurivienti 21 % Levitystoiminta 9 % Esitystoiminta 6 % Festivaalituki 0,4 % Käsikirjoitusapurahahakemusten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Tämä on osaltaan rasittanut jo muutenkin aliresurssoitua hakemuskäsittelyä ja johtanut siihen, että suuren hakemusmäärän takia tuotantoneuvojien ei ole edelleenkään ollut mahdollista tavata hakijoita henkilökohtaisesti. Säätiö on järjestänyt yhteisiä tiedostus- ja keskustelutilaisuuksia tekijöiden kanssa osittain korvaamaan vähentynyttä kahdenvälistä neuvontaa ja asiakaspalvelua. Kaikilta tuenhakijoilta on myös kerätty järjestelmällisesti palautetta tukiprosessista ja tukimuodoista tukipäätöksen yhteydessä. Saatu palaute on tarkoitus hyödyntää tukien ja toiminnan edelleen kehittämisessä. 15
3. TUKITOIMINTA 2017 2017 2016 Päätökset Myönteiset Kielteiset Päätökset Päätökset Myönteiset Kielteiset Päätökset kpl kpl kpl kpl kpl kpl Käsikirjoitusapuraha 496 128 368 615 875 585 145 440 676 000 Kehittämistuki 272 106 166 2 360 500 308 118 190 2 282 400 Tuotantotuki 181 76 105 14 880 500 188 78 110 14 579 670 Markkinointi- ja levitystuki 42 34 8 1 971 500 41 40 1 2 075 800 Jälkituki 2 2 0 289344 8 8 0 755545 Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyötuki 3 3 0 50000 - - - - Tuotannon tuki yhteensä 996 349 647 20167719 1130 389 741 20369415 Kulttuuriviennin hanketuki 26 23 3 319 900 18 17 1 253 550 Kulttuuriviennin materiaalituki 57 56 1 111 950 51 48 3 187 172 Kulttuuriviennin matkatuki 246 238 8 255 730 215 204 11 197 698 Kulttuuriviennin tuki yhteensä 329 317 12 687580 287 65 18 638420 Elokuvateatterin kunnostus- ja laitehankintatuki 30 22 8 743935 22 18 4 538440 Elokuvateatterien esitystekniikan kehittämistuki 4 4 0 151300 6 5 1 112326 Elokuvateatterin toimintatuki 65 61 4 347 165 42 42 0 246 750 Esitystoiminnan tuki yhteensä 99 87 12 1242400 70 65 5 897516 Digitaalisen tallenteen markkinointija levitystuki 94 84 10 150500 95 67 28 116490 Koulutustuki 15 15 0 15940 7 7 0 6369 Kotimaisten elokuvien digitointituki 4 4 0 56 400 4 4 0 241 500 Ohjelmistotuki 33 24 9 309 408 32 24 8 287 300 Levitystoiminnan tuki yhteensä 146 127 19 532 248 138 102 36 651 659 Festivaalituki 7 7 0 550 000 8 7 0 545 500 Selvitys- ja tutkimustuki 1 1 0 11 500 1 1 0 20 000 KAIKKI YHTEENSÄ 1578 888 690 23 191 447 1 634 629 800 23 122 510 Kasvu-% edellisestä vuodesta -3% 41 % -14% 15 % -12% Myönteisten ja kielteisten päätösten 56 % 44 % 38 % 49 % jakauma 3.1. Tuotannon tuet KÄSIKIRJOITUSAPURAHA Käsikirjoitusapuraha on elokuvasäätiön tuotannontukimuodoista selvästi tasa-arvoisin: naistekijät muodostavat tuensaajista jo lähes 50 prosenttia. Tämä johtuu osittain siitä, että naistekijöitä on käsikirjoitusapurahan hakijoina selvästi enemmän (39 prosenttia) kuin muissa tuotannon tukimuodoissa. Naistekijöiden hankkeet pärjäävät myös hakemuskäsittelyssä paremmin; niiden läpimenoprosentti on 32 prosenttia kun vastaava luku kaikilla hakijoilla on vain 26 prosenttia. 16
Käsikirjoitusapurahat Euroina Muutos/vuosi Kpl Muutos/vuosi Pitkät näytelmäelokuvat 320125-77125 50-14 Draamasarjat 110500 27625 17 3 Lasten ja nuortenelokuvat 65000 3250 10 0 Dokumenttielokuva 63375-19500 24-8 Lyhyet näytelmäelokuvat 43875 8125 23 2 Lyhyet animaatioelokuvat 6500 3250 3 1 Pitkät animaatioelokuvat 6500-6500 1-1 Animaatiosarjat 0-3250 0-1 Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista käsikirjoittajista 42% 36% 34% 40% 31% 33% 43% 39% 42% 45% 44% 37% 39% 49% 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hakijoista Tukea saaneista KEHITTÄMISTUET Usean hankkeen kehittelyyn tarkoitetun slate-kehittämistuen myöntämistä jatkettiin myös vuonna 2017. Hakemuksia käsiteltiin neljältä tuotantoyhtiöltä, joista kaksi sai myönteisen tukipäätöksen. Hanketuen piirissä kehittelyyn lähti viisi pitkää näytelmäelokuvaa, kaksi draamasarjaa sekä yksi pitkä animaatioelokuva. Yksittäisen elokuvan kehittämistuet Euroina Muutos/vuosi Kpl Muutos/vuosi Pitkät näytelmäelokuvat 1009000-46186 39-3 Dokumenttielokuvat 492856-180144 30-17 Draamasarjat 215000-84000 11 0 Lasten ja nuortenelokuvat 125000 13680 5-1 Animaatiosarjat 112200 57200 8 5 Lyhyet näytelmäelokuvat 58000-26386 6-4 Pitkät animaatioelokuvat 48000-17000 2 0 Lyhyet animaatioelokuvat 33000-6000 3-1 *Taulukkoon eivät sisälly useamman elokuvaprojektin kehittämiseen myönnetyt slate-tuet (vrt. taulukko Tukitoiminta 2017 sivulla 16). 17
TUOTANTOTUET Tuotantoneuvoja Hannu Tuomainen (vas.) ja Anne Laurila Pohjois-Suomen elokuvakomissiosta (oik.) esittelevät Suomen tuotantokannustinta Berliinin yhteistuotantomarketissa helmikuussa 2017. Pitkät fiktioelokuvat Elokuvasäätiön tuenjaossa monimuotoisuutta pyritään huomioimaan myös uusien tekijöiden tukemisella. Vuonna 2017 tuettujen pitkien näytelmäelokuvien joukossa oli neljä esikoisohjaajaa, joista kaksi oli naisia. Tuotantojen suuruusluokissa oli kuitenkin vähemmän vaihtelua kuin aiempina vuosina; tuotantoon ei lähtenyt yhtään alle miljoonan euron pitkää fiktiota ja suurin tuotantobudjetti oli alle kolme miljoonaa euroa. Suurin osa tuotantotukea saaneiden fiktioelokuvien tuotantobudjeteista sijoittui 1 1,5 miljoonan välille (6 kpl), vajaan kahden miljoonan euron hankkeita oli viisi ja yli kahden miljoonan euron tuotantokustannukset oli vain kolmella kotimaisella hankkeella. Vuonna 2017 ei jaettu yhtään täysimääräistä, miljoonan euron tuotantotukea. Suurimmat myönnetyt tuotantotuet olivat 780 000 euroa. Tuettavien elokuvien määrän vähentäminen on nostanut esimerkiksi pitkien fiktioiden tukisummia keskimäärin seitsemän prosenttia edellisvuodesta noin 649 000 euroon. Tuotantotuet Euroina Muutos/vuosi Kpl Muutos/vuosi Pitkät näytelmäelokuvat 9241500 1579700 15-3 Lasten ja nuortenelokuvat 2166000 774898 4 1 Dokumenttielokuvat 1550000-473340 35 0 Draamasarjat 950000 388785 10 5 Lyhyet näytelmäelokuvat 863000 92018 10-6 Animaatiosarjat 60000-38000 1-1 Lyhyet animaatioelokuvat 50000-25000 1-1 Pitkät animaatioelokuvat 0-150000 0-1 18
Animaatioelokuvat ja -sarjat Vuonna 2017 tuotantoon lähti yksi 13-osainen lapsille suunnattu animaatiosarja. Alkuperäiseltä kieleltään sarja on ruotsinkielinen. Lyhytelokuvat Elokuvasäätiö toteutti vuonna 2017 lyhytelokuvahankkeen teemalla Yhden yön juttu yhteistyössä Ylen ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kanssa. Projektilla haluttiin kannustaa elokuvantekijöitä lyhyeen kerrontaan sekä kehittämään elokuvien käsikirjoituksia ja leikkausversioita yhdessä ammattidramaturgin kanssa. Ensin kuudelle käsikirjoittajalle myönnettiin käsikirjoitusapuraha, jonka jälkeen näistä käsikirjoituksista valittiin tuotettavaksi kolme. Hankkeen elokuvat valmistuvat vuonna 2018. Loikka 3 -tanssielokuvahankkeen haku päättyi vuoden 2017 loppupuolella. Hankkeessa valitaan tuotettavaksi yksi tanssielokuva, joka valmistuu vuonna 2019. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Yle ja Loikka Kontakti. Vuoden 2017 puolella käynnistettiin myös Kortfilm 2018 -hankehaku. Varsinaiset tuotantotukipäätökset neljälle toteutettavaksi valittavalle ruotsinkieliselle lyhytelokuvalle tehdään vuoden 2018 puolella. Hanke toteutetaan yhteistyössä Svenska kulturfondenin ja Yle Femin kanssa. Televisiosarjat Korkealaatuisen kotimaisen tv-sarjadraaman tukemisen tavoitteena on parantaa tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden resursseja sarjahankkeen konseptointi- ja kehittelyvaiheessa. Vuoden aikana tuettujen kolmen draamasarjan tuki on pääosin top financing -tyyppistä ja kohdistuu tuotannollisiin lisäresursseihin. Dokumenttielokuvat Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyölle myönnettyjä hanketukia sai kolme projektia. Valinnoissa painotettiin kampanjan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sitä, että kampanjat edustivat eri teemoja ja kohderyhmiä. Myönnetty hanketuki kohdistui vaikuttavuustyön suunnitteluun ja yhteistyöverkoston rakentamiseen. Elokuvasäätiö toteutti Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Ylen kanssa myös Shortformhankkeen, johon valittiin viisi 4 7-minuuttista, ensisijaisesti verkkolevitykseen tarkoitettua lyhytdokumenttia. Hankkeeseen kuului myös osallistujille suunnattu työpaja, jota veti englantilainen, Channel Fourille short form - konseptin kehittänyt Adam Gee. MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Markkinointi- ja levitystukien esittely siirrettiin vuonna 2016 kotimaan levitysosastolta tuotanto-osastolle. Täysimääräisen tuen (120 000 ) sai vuonna 2017 neljä elokuvaa. Myös tässä tukimuodossa tukea saaneiden hankkeiden määrän vähentäminen nosti keskimääräistä tukisummaa peräti 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilun puitteissa tuettiin jälleen kansainvälistä Lyhytelokuvapäivää (21.12.), jolloin kenellä tahansa oli mahdollisuus järjestää ilmainen lyhytelokuvanäytös tarjolla olevista lyhytelokuvapaketeista. 19
Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä Tuottajat 2011-2017 28% 29% 30% 31% 27% 41% 39% 35% 30% 37% 29% 23% 34% 35% Tuotantotukihakemusten läpimenoprosentti 2017: Miestuottaja 42 % Naistuottaja 43 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hakijoista Tukea saaneista 30% 29% 29% 26% 24% Ohjaajat 2011-2017 36% 36% 32% 29% 29% 26% 27% 36% 38% Tuotantotukihakemusten läpimenoprosentti 2017: Miesohjaaja 41 % Naisohjaaja 44 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hakijoista Tukea saaneista Käsikirjoittajat 2011-2017 Tuotantotukihakemusten läpimenoprosentti 2017*: 31% 28% 27% 25% 35% 34% 41% 43% 35% 34% 34% 36% 35% 31% Mieskäsikirjoittaja 43 % Naiskäsikirjoittaja 41 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hakijoista Tukea saaneista * Kuinka suuri osa tuotantotukea hakeneista hankkeista on saanut myönteisen päätöksen 20
3.2. Esityksen ja levityksen tuet ELOKUVATEATTEREIDEN TOIMINTATUKI Elokuvateattereiden toimintatuen tarkoitus on monipuolistaa pienten paikkakuntien teattereiden ohjelmistoa ja aktivoida teattereita omiin elokuvatapahtumiin. Tukimuodon uudistus jäi kesken elokuvalain valmistelun viivästyessä. ELOKUVATEATTEREIDEN LAITEHANKINTA- JA KUNNOSTUSTUKI Vuoden 2017 aikana laitehankinta- ja kunnostustukihakemuksissa ja sitä kautta myös päätöksissä korostui aluepoliittinen ulottuvuus. Uusia elokuvateattereita avattiin kolme ja kaksi tukea saanutta hanketta toteutuu vuoden 2018 puolella. Uudet teatterit avattiin Kaarinassa (Kino Piispanristi), Hyvinkäällä (Bio Rex Sveitsi) ja Utsjoella. Torniossa avattiin elokuvakeskukseen neljäs sali. Utsjoen teatterin saamenkielinen nimi Davvenásti tarkoittaa Pohjantähteä. Vuoden 2017 tukipäätöksistä valtaosa koski vanhojen teattereiden ajanmukaistamista ja mm. invaramppien asennuksia. OHJELMISTOTUKI Ohjelmistotukea hakevat pääosin itsenäiset, studioihin kuulumattomat kotimaiset levitysyhtiöt. Tuen tarkoitus on monipuolistaa maahantuotuja elokuvia ja saada teattereihin sellaisia elokuvia, jotka muuten jäisivät ilman teatterilevitystä. Eurooppalaisia elokuvia tuen saajista oli 15 kappaletta, joukossa yksi saamenkielinen ja yksi venäläinen elokuva. Chilestä tuotiin pitkästä aikaan kaksi elokuvaa. Aasialaisia elokuvia oli tuettujen joukossa kolme ja amerikkalaisia kaksi. Myös kahden eurooppalaisen lastenelokuvan dubbausta tuettiin. Yksi tukipäätös koski Helsinki Film Festival -organisaation Rakkautta & Anarkiaa -elokuvien kiertuetta eri puolilla Suomea. DIGITAALISEN TALLENTEEN MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Kotikatselun jakelutekniikan muutokset näkyvät myös elokuvasäätiöltä haettavassa digitaalisen tallenteen tuessa. Kun muutamia vuosia sitten hakijoita oli useita yhtiöitä, valtaosa hakemuksista tulee nyt yhdeltä yhtiöltä, joka on erikoistunut vanhemman kotimaisen elokuvan DVD/BluRay/VoD-jakeluun. Suurin osa uusista kotimaisista elokuvista saa tallennetukensa osana markkinointi- ja levitystukea, joka kattaa kaikki elokuvan jakeluformaatit hakijan niin halutessa. Hakemusten määrää ja myönnetyn tuen kokonaissumaa nostivat vuonna 2017 mm. yksi ohjaajakooste, jolle myönnettiin enimmäistuki 19 000 euroa ja kolme uutta kotimaisen elokuvan digitallennetta, jotka saivat tuen enimmäismäärän 10 000 euroa. Uusilta kotimaisilta digitallenteilta edellytetään kuulovammaistekstitystä enimmäistuen ehtona. KOTIMAISEN ELOKUVAN DIGITOINTI Tukimuoto koskee vuoden 1980 jälkeen tuotettujen elokuvien digitointia elokuvateatteri- tai festivaalilevitykseen. Tätä vanhemman tuotannon digitoinnista vastaa valtiollinen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. KOULUTUSTUKI Säätiön myöntämä koulutustuki elokuva-alan jakelun ja esitystoiminnan ammattilaisille kuuluu uudempiin tukimuotoihin. Se on alkanut kiinnostaa hakijoita yhä enemmän ja vastaa vähitellen säätiön tavoitteita. Tukea myönnettiin elokuvateattereiden tekniikan, elokuvajakelun ja elokuvafestivaalien kehittämisen koulutusohjelmien osallistumiskustannuksiin. 21
SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Viimeistä vuotta haettavana ollut selvitys- ja tutkimustuki ei herättänyt kiinnostusta alan toimijoissa. Tukea haettiin vain yhdelle festivaaliyleisöä koskevalle tutkimukselle. Jatkossa säätiö tilaa tai toteuttaa tutkimukset itse elokuva-alan ehdottamista tai itse haluamistaan aiheista. ELOKUVAFESTIVAALITUKI Elokuvafestivaalituki pysyi saman suuruisena kuin edellisinä vuosina. Lisäksi lasten- ja nuorten elokuvan esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista allokoitiin edellisvuosien tapaan festivaalitukeen 47 000 euroa. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana, ja jaetut summat vaihtelivat 27 000 euron ja 150 000 euron välillä. Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2017 Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 14.-24.9.2017 40925 60044 Sodankylän elokuvajuhlat 14.-17.6.2017 26389 30711 DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali 23.-29.1.2017 23616 30976 Tampereen elokuvajuhlat 8.-13.3.2017 8324 24824 Espoo Ciné International Film Festival 5.-14.5.2017 7955 17514 Night Visions International Film Festival 19.-23.4.2017 4027 4606 22.-26.11.2017 6791 7959 Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten elokuvien festivaali 12.-19.11.2017 489 20058 Kaikki yhteensä 118 516 196 692 3.3. Kulttuuriviennin tuet Kulttuuriviennin hanketuet ovat se konkreettinen tapa, jolla elokuvien kansainvälistymistä voidaan parhaiten tukea. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Teemu Nikin ohjaamaa ja Jani Pösön tuottamaa elokuvaa Armomurhaaja, jonka maailman ensi-iltaa Torontossa tuettiin hanketuella. Tukirahaa käytettiin mm. palkkaamaan elokuvalle pressiagentti ja järjestettiin pienimuotoinen vastaanotto sekä katettiin tekijöiden matkakulut. Armomurhaaja on myös konkreettinen esimerkki hyvästä ja ajoissa aloitetusta yhteistyöstä tuotantoyhtiön kanssa elokuvan parhaan mahdollisen ulkomaisen lanseeraamisen toteutumiseksi. Myös hyvin ajoitetut ja toteutetut works in progress -esittäytymiset Finnish Film Affairissä ja Göteborgissa siivittivät Armomurhaajan tietä kohti menestystä. Merkittävä kulttuuriviennin hanketuki myönnettiin Euroopan elokuvaajien IMAGO-järjestön 25-vuotisjuhlan kunniaksi lanseeratun palkintogaalan ja kansainvälisen kongressin järjestämiseen Helsingissä. Suomalaisten lyhytelokuvien kansainvälistä levittämistä edistettiin kulttuuriviennin hanketuella kolmen projektin verran. Hanketuista mittavimman tuen sai TACK Films Oy Teppo Airaksisen Katto-elokuvan kansainväliseen lanseeraukseen Cannesin elokuvajuhlilla, jossa elokuva voittikin erityismaininnan. Tampereen elokuvajuhlien Who Would Buy This -ammattilaistapahtuma toteutettiin Suomen elokuvasäätiön tuella jo neljännen kerran. Tilaisuudessa elokuvantekijät ja -tuottajat pääsivät esittelemään elokuviaan livetilanteessa Tampereen elokuvajuhlille osallistuville ostajille ja levittäjille. Kulttuuriviennin hanketukea sai myös Turun elokuvatapahtumat ry., joka järjesti Unkarissa Anilogue-festivaalilla suomalaisen animaatiotaiteen fokuksen. 22
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Suomi 100 Elokuvasäätiön tiski European Film Marketissa Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2017. Suomalaisten elokuvien kulttuurivientiä hallitsi vuonna 2017 Suomi 100 -nimikkeen alla järjestetyt suomalaisen elokuvan viikot, -tapahtumat ja festivaalien yhteydessä järjestetyt erityisfokukset. Vuosi alkoi Palm Springsin festivaaleilla Yhdysvalloissa tammikuussa ja huipentui Lontoon Barbican Centerin suomalaisen elokuvan esityssarjaan marras-joulukuun vaihteessa. Molemmissa tapahtumissa nähtiin Juho Kuosmasen mykkäelokuva Salaviinanpolttajat Ykspihlajan Kino-orkesterin ja Heikki Kossin äänitehosteiden säestyksellä. Barbicanin tapahtuma organisoitiin yhteistyössä Sodankylän elokuvajuhlien ja Lontoon Suomi-instituutin kanssa. Tammikuussa Kööpenhaminan DFI cinematheque esitti 12 uutta ja vanhaa suomalaista elokuvaa. Avajaiselokuvana nähtiin Mielensäpahoittaja, jonka ohjaaja Dome Karukoski vieraili näytöksessä. Esityssarja järjestettiin yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutti KAVIn ja Tanskan suurlähetystön kanssa. Syyskuussa Nordisk Panoramassa Malmössa nähtiin kattava lyhyt -ja dokumenttielokuvan Suomi-fokus, jonka oheisohjelmistona järjestettiin mm. saunailta ja Scream Along -iltamat mieskuoro Huutajien johdolla. Syys-lokakuun vaihteessa Reykjavikin kansainvälinen elokuvafestivaali esitti laajimman Islannissa koskaan nähdyn suomalaisen elokuvan esityssarjan. Tapahtumaan osallistui Suomesta kuusihenkinen tuottaja- ja ohjaajadelegaatio. Avajaiselokuvana esitettiin Dome Karukosken Tom of Finland ja festivaaleilla esitettiin myös klassikkoelokuvien ja kokeellisen elokuvan sarjat. Yhteiskumppaneina esityssarjan järjestämisessä toimivat Sodankylän elokuvajuhlat ja AV-arkki. Lokakuussa Etelä-Afrikan Cape Townin kansainvälinen elokuvafestivaali järjesti myös pienen Suomi-fokuksen. Festivaalin kilpasarjassa esitettiin myös Visa Koiso-Kanttilan elokuva Kaiken se kestää, josta ohjaaja kävi noutamassa parhaan ohjauksen palkinnon. Suomalaisen elokuvan viikko nähtiin ensimmäistä kertaa myös Singaporessa. Avajaiselokuvana esitettiin Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu. Tekijävieraana paikalla oli tuottaja Marko Röhr, joka veti työpajan paikallisille elokuva-alan opiskelijoille. Elokuvien lisäksi Singaporessa järjestettiin myös suomalaista elokuva-alaa ja yhteistuotantomahdollisuuksia esittelevä vastaanotto yhteistyössä Singaporen Suomen edustuston kanssa. 23
Puolan Tofifestillä Torúnissa esitettiin pieni suomalaisen elokuvan kokonaisuus, jossa nähtiin Puolassa aiemmin teatterilevityksessä olleita suomalaisia elokuvia. Uutena elokuvana mukana oli Visa Koiso-Kanttilan Kaiken se kestää. Tallinnan Pimeiden öiden festivaali juhlisti marraskuussa Suomi 100 -juhlavuotta näyttävästi 48 tunnin suomalaisen elokuvan maratonilla, jonka ohjeisohjelmana oli tarjolla myös suomalainen sauna sekä tanssiorkesteri. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Sodankylän elokuvajuhlat yhteistyössä elokuvasäätiön kanssa. Mittavimman suomalaisen lyhytelokuvan näytössarjan kokosi belgialainen Leuvenin kansainvälinen lyhytelokuvafestivaali joulukuussa. Focus on Finland -ohjelmassa nähtiin suomalaisen lyhytelokuvan helmiä vuosituhannen vaihteesta tähän päivään. 4.1. Festivaalilevitys Kansainväliset palkinnot Vuoden kohokohtiin kuului Aki Kaurismäen elokuvan Toivon tuolla puolen palkitseminen parhaan ohjauksen Hopeisella karhulla Berliinin helmikuisilla elokuvafestivaaleilla. Tämän uuden Aki Kaurismäen elokuvan myötä maailmalla järjestettiin jälleen useita ohjaajan retrospektiiveja. Teppo Airaksisen draamakomedia Katto (2017) katkaisi 16 vuoden odotuksen Cannesin pääkilpasarjassa lyhytelokuvien saralla pokaten tuomariston kunniamaininnan festivaalin päätteeksi. Pohjoismaisen ministerineuvoston vuosittain myöntämä elokuvapalkinto, arvoltaan noin 47 000 euroa, myönnettiin vuonna 2017 toista kertaa palkinnon jakohistoriassa Suomeen. Palkinto myönnettiin Selma Vilhusen käsikirjoittamalle sekä ohjaamalle ja Making Moviesin tuottamalle elokuvalle Tyttö nimeltä Varpu. Tokion kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Teemu Nikin ohjaama elokuva Armomurhaaja palkittiin parhaan käsikirjoituksen palkinnolla. Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset palkinnot 2011 2017 68 34 37 43 34 55 38 60 48 37 60 49 25 21 13 12 9 17 8 11 11 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Merkittävät festivaaliesitykset Göteborgin elokuvafestivaalin avajaiselokuvana esitettiin maailmanensi-illassa Dome Karukosken Tom of Finland. Suomalainen elokuva sai myös muissa sarjoissa juhlavuoden kunniaksi erityishuomiota. 24
Teemu Niukkasen ohjaama musta komedia Saatanan kanit (2017) läpäisi puolestaan Yhdysvaltojen merkittävimmän elokuvafestivaalin Sundancen tiukan seulan. Berlinalen alkuperäiskansojen elokuvia esittävän NATIVe-sarjan avajaiselokuvana esitettiin Katja Gauriloffin Kuun metsän Kaisa. Sarjassa esitettiin myös kaksi muuta suomalaista tuotantoa, Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin ohjaamat elokuvat Seitsemän laulua Tundralta ja Jumalan morsian. Taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila jatkoi myös kansainvälistä menestystään Berliinissä elokuvallaan Tutkimuksia draaman ekologiasta (2017). Toronton syyskuisella festivaalilla esiteltiin Zaida Bergrothin Miami ja Teemu Nikin Armomurhaaja sekä Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen. Tämän alkusyksyn festivaalin merkitys suomalaiselle elokuvalle kasvaa vuosi vuodelta ja edesauttaa elokuvien leviämistä myös kaupallisesti. Suomalaisia elokuvia esittäneet festivaalit ja muut tapahtumat 465 417 249 228 237 168 551 526 272279 306 220 693 372 321 546 221 332 270 507 777 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Suomalaisen elokuvan viikot Helmikuussa Budapestin Suomi-instituutti Finnagora järjesti jo kuudetta kertaa suomalaisen elokuvan viikon. Avajaiselokuvana esitettiin Amir Escandarin dokumenttielokuva Pixadores. Paikalla oli myös useita tekijävieraita ja näytösten lisäksi Budapestissä järjestettiin sound design -työpaja sekä naisten tarinoihin keskittynyt työpaja. Huhtikuussa Pariisissa nähtiin perinteinen suomalaisen elokuvan viikonloppu. Kolme elokuvan kokonaisuuden muodostivat Tiina Lymin ohjaama Äkkilähtö, Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu ja Peter von Baghin Helsinki Forever. Tekijävieraana paikka oli Tiina Lymi. Niin ikään perinteinen Tokion Suomalaisen elokuvan viikko järjestettiin taas lokakuussa. Tapahtuman avasi Teemu Nikin elokuva Armomurhaaja. Elokuvan tuottaja Jani Pösö oli paikalla avajaisissa elokuvan juuri voitettua Tokion elokuvafestivaaleilla parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Pietarin pääkonsulaatin ja Radio Europa+:n kanssa vuosittain järjestettävän Pietarin suomalaisen elokuvan viikon avajaiselokuvana nähtiin Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen. Tekijävieraana paikalla oli elokuvan pääosanesittäjä Sherwan Haji. Elokuvanäytösten lisäksi Pietarissa vieraili kahdeksanhengen tuottajadelegaatio tapaamassa pietarilaisia potentiaalisia yhteistuotantokumppaneita. 25
Pitkät fiktioelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017 Festivaali Berlin International Film Festival Shanghai International Film Festival Moscow International Film Festival Karlovy Vary International Film Festival San Sebastian International Film Festival Tokyo International Film Festival Tallinn Black Nights Film Festival Goa International Film Festival Sarajevo International Film Festival Transsylvania International Film Festival Mumbai International Film Festival Busan International Film Festival Toronto International Film Festival Elokuva Toivon tuolla puolen Seitsemän laulua tundralta Jumalan morsian Armoton maa Kaiken se kestää Toivon tuolla puolen Total Balalaika Show Toivon tuolla puolen Toivon tuolla puolen Armomurhaaja Ikitie Tuntematon sotilas Armomurhaaja Toivon tuolla puolen Armomurhaaja Toivon tuolla puolen Tom of Finland Toivon tuolla puolen Tom of Finland Toivon tuolla puolen Armomurhaaja Miami Dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017 Festivaali Sundance Film Festival Berlin International Film Festival Tallinn Black Nights Film Festival Elokuva Hyvä postimies Kuun metsän Kaisa Perkele II Kuvia Suomesta Lyhytelokuvat kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2017 Festivaali Berlin International Film Festival Cannes Film Festival Sydney Film Festival Tampere Film Festival International Short Film Festival Oberhausen Elokuva Tutkimuksia draaman ekologiasta Katto Saatanan kanit Saatanan kanit Sore Eyes for Infinity Salaviinanpolttajat Rakastan Annaa 26
2.1. Kansainvälinen promootio ja viestintä Tuotantokannustimen promootioillallinen Scandinavian Terracella Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2017. Vuonna 2017 saatiin toteutettua kauan vireillä ollut bluray-formaattiin koottu Lyhytelokuvakokoelma, jota voivat hyödyntää Suomen suurlähetystöt ja edustustot sekä pienemmät elokuvafestivaalit. Näiden lyhytelokuvien esittämiseen ei tarvitse erikseen hankkia esitysoikeuksia. Tämä lyhytelokuvapaketti onkin saanut hyvän vastaanoton erityisesti Suomen lähetystöissä. Kansainvälisistä toimittajavieraista Screen Internationalin Wendy Mitchell, erityisalueenaan Pohjoismaat, vieraili elokuussa Suomessa tavaten useita suomalaisia tuotantoyhtiöiden edustajia ja kartoittaen erityisesti Torontoon valittujen elokuvien Miami ja Armomurhaaja taustoja ja tekijöitä. Samoin kiinalaiset toimittajat Ting Ting Xu ja Kiinan valtion virallisen World Screen -lehden päätoimittaja Alex Cao vierailivat Suomessa loppukesästä kartoittaen potentiaalisia Kiinaan aikovia tuotantoyhtiöitä ja sikäläistä elokuvayleisöä kiinnostavia elokuvia. Kiinalainen elokuvista kirjoittava toimittajaryhmä vieraili Suomessa ja mm. Sodankylän elokuvajuhlilla. Myös elokuvasäätiön kiinalainen harjoittelija Amy Zhang keväällä 2017 liittyy Aasian yhteyksiin sekä Kati Nuoran, Jaana Puskalan ja Pohjois-Suomen elokuvakomission Anne Laurilan Pekingin vierailuun. Vierailun kanssa samanaikaisesti Pekingissä lanseerattiin Iron Skyn kiinalainen tuotanto sekä juhlistettiin ohjaaja Timo Vuorensolaa että Tom Carpelanin (Muumien Joulu) solmimaa Kiina-yhteistyötä. Tähtäimenä Kiinaan suunnatuissa toimenpiteissä on Kiinan kanssa solmittavan yhteistuotantosopimuksen solmimisen edistäminen. Lisäksi elokuvasäätiön kansainvälisen promootion ja kannustinmarkkinoinnin erityinen panostus pidettiin Yhdysvalloissa South by South West -festivaaleilla, jossa yhtenä painopistealueena olivat genre-elokuvat. Suomesta mukana festivaalin virallisessa sarjassa oli Taneli Mustosen elokuva Bodom. Lyhytelokuvien kulttuurivienti osallistui vuoden 2017 aikana Clermont-Ferrandin kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalin yhteydessä järjestettävään market-tapahtumaan, Cannesin elokuvajuhlien Short Film Corneriin ja markettiin sekä pohjoismaisen lyhyt- ja dokumenttielokuvan Nordisk Panorama -festivaalille. Tampereen elokuvajuhlille kutsuttiin joukko kansainvälisten elokuvafestivaalien ohjelmistosuunnittelijoita, joille esiteltiin elokuvajuhlien ohjelmiston lisäksi elokuva-alaa ja Suomen historiaa Helsingissä. 27
3. VIESTINTÄ JA TILASTOINTI Elokuvasäätiön painotuotteita Berliinin elokuvamarketissa helmikuussa 2017. 3.1. Viestintä Säätiö viestii aktiivisesti omasta toiminnastaan sidosryhmille ja medialle, ohjeistaa asiakkaitaan säätiön kanssa asioimisessa sekä palvelee median ja alan erilaisia tietotarpeita. Myös yhteiskuntaviestintä kuuluu olennaisesti säätiön tiedotustoimintaan. Viestinnän välineinä säätiöllä on käytössään perinteiset sähköpostitiedotteet, verkkosivut kolmella eri kielellä, suomenkieliset Facebook-sivut, englanninkielinen Twitter-tili sekä uutiskirjeet koti- ja ulkomaille. Viestinnässä hyödynnetään myös erilaisia painotuotteita sekä Sessio-blogia. Suomen elokuvasäätiön Facebook-seuraajien määrä nousi vuoden 2017 aikana noin 16 prosentilla 3 651 seuraajaan. Ylivoimaisesti eniten Elokuvasäätiön Facebook-sivulle tuli kävijöitä Facebookin kautta, toiseksi eniten ses.fi-sivujen kautta ja kolmanneksi Googlen hakusivun kautta. Julkaisujen kattavuus, eli se kuinka moni henkilö julkaisun näki Facebookissa, liikkui suurimmaksi noin 1 000 paikkeilla, toisinaan ylsi 2 000 3 000 kieppeille. Yli 5 000 katselukertaa tavoittaneita julkaisuja oli yksitoista. Näistä suurin osa koski kansainvälistä palkintomenestystä, mutta lisäksi Toronton festivaalivalinnat sekä Yösyötön ja Tuntemattoman sotilaan menestys kotimaan elokuvateattereissa sai huomiota. Suomen juhlavuoden kunniaksi elokuvasäätiö toteutti yhteistyössä Suomi 100 -hankkeen kanssa juhlavuoden viralliseen ohjelmistoon valituista tuotannoista elokuvakoosteen, joka keräsi säätiön Facebook-sivulla maksetun markkinoinnin avulla lähes 6 000 katsojaa. Päättäjille ja medialle suunnattua Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -uutiskirjettä julkaistiin vuoden aikana kymmenen kertaa. Kansainvälistä uutiskirjettä julkaistiin vuoden aikana viidesti sekä suurimpien elokuvafestivaalien yhteydessä. Kansainvälisen uutiskirjeen vastaanottajalistalla on noin 1 900 alan ammattilaista, eri festivaalien yhteydessä lähetettävät kirjeet tavoittavat parhaimmillaan yli 6 000 vastaanottajaa. Lyhyt- ja dokumenttielokuvia sekä niiden tekijöitä esitteleviä kirjoituksia julkaistiin säätiön Sessio-blogissa yhteensä 16 kappaletta vuoden aikana. Aiheina olivat mm. dokumenttielokuvien leikkaaminen, kansainvälistä huomiota herättäneet lyhytelokuvantekijät sekä dokumenttielokuvien vaikuttavuustyö. Yhteensä blogi keräsi vuoden aikana lähes 6 000 lukijaa, joista suosituimman artikkelin osuus oli yli 700 vierailijaa. Elokuvavuoden 2017 avajaisten puheet näytettiin ensimmäistä kertaa suorana lähetyksenä. Taltiointi keräsi verkossa yhteensä yli 200 katsojaa. 28
Esimerkkejä elokuvasäätiön vuoden 2017 aikana järjestämistä tilaisuuksista Lyhyesti kerran kuussa: Siskot ja veljet 15.1. Elokuvavuoden avajaiset 20.1. Lyhyesti kerran kuussa: Rakkaudesta 12.2. Viron elokuvasäätiön vierailu 2.3. Lyhyesti kerran kuussa: Animoituja unelmia 19.3. Lyhyesti kerran kuussa: Risto Jarva -palkittuja osa 19.4. Oppilaitosvierailut, kuten Outokummun ammattiopiston radio- ja tv-tuotannon opiskelijoiden vierailu 16.5. Lyhyesti Taiteiden yönä -näytökset 24.8. Cinema Joensuu 2017: Elokuvasäätiön seminaari digiajan katsomistottumuksista, elokuvan laserprojisoinnista ja elokuvan saavutettavuuden edistämisestä 29.8. How to pitch? Gabriele Brunnenmeyerin luento 14.9. Lyhyesti kerran kuussa: Absurdit tarinat 17.9. Tanssielokuvan ja kokeellisen lyhytelokuvan prosessit -tilaisuus 4.10. Lyhyesti kerran kuussa: Naiset kertovat 15.10. Kulttuuria keskellä viikkoa -ryhmän vierailu 16.11. Lyhyesti kerran kuussa: Suomi-ilmiö 19.11. Taiteen edistämiskeskuksen vierailu elokuvasäätiöön 23.11. Toiseus suomalaisessa elokuvassa -seminaari 24.11. Elements of Success -seminaari 4. 5.12. Docinfo dokumenttielokuvien rahoituksesta Ylen, AVEKin ja Kirkon mediasäätiön kanssa 1.12. Lyhyesti kerran kuussa: Festivaalimenestyjät 12.12. Lyhyesti kerran kuussa -näytös Kansainvälisenä lyhytelokuvapäivänä 21.12. 3.2. Tilastointi Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoittama kolmivuotinen tilastoinninkehittämisprojekti tuli päätökseen lokakuussa 2017 ja projektin puitteissa palkatun tilastoijan määräaikainen työsuhde säätiössä päättyi. Kehittämisprojektin aikana elokuvasäätiön tiedonkeruuta laajennettiin kattamaan useampia jakelukanavia verkkolevityksestä kansainväliseen myyntiin. Vuoden 2017 otettiin myös käyttöön elokuvasäätiön, elokuvateattereiden ja levitysyhtiöiden yhteinen katsojatilitysjärjestelmä Maccsbox, jonka kautta kaikki osapuolet pystyvät seuraamaan elokuvien lipunmyyntiä verkon välityksellä. Uusi järjestelmä tulee korvaamaan säätiön vanhan tilitysjärjestelmän elokuvateatteritilastoinnissa. Tilastoija kokosi syksyn aikana säätiön sisäiseen käyttöön myös ensimmäisen selvityksen elokuvien VoDlevityksestä Suomessa. Säätiö osallistui jälleen Suomen edustajana Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtaman elokuvatilastointija tutkimusvastaavien yhteistyöverkosto EFARNin vuosikokoukseen Berliinissä. Kokouksessa esiteltiin käynnissä olevia tilastohankkeita, tuoreita tutkimustuloksia ja suunniteltiin tiiviimpää yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Kokouksessa julkistettiin myös ensimmäiset alustavat tulokset verkoston yhteisestä eurooppalaisen elokuvan rahoitukseen liittyvästä tutkimusprojektista. Säätiö tuottaa vuosittain elokuvatilastoja useille yhteistyöryhmille sekä verkostoille, kuten esimerkiksi Tilastokeskus, EFARN, UNESCO, MEDIA Salles sekä Nordisk Film & TV Fond. Vuonna 2017 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi raportin sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta audiovisuaalisella alalla, johon elokuvasäätiö tuotti tilastotietoja omasta tukitoiminnastaan. 29
4. ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS 4.1. Hallinto Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: o o o o o o o o vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Toimitusjohtajan tehtävänä on: o o o o o johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen määräyksiä. Lisäksi työjärjestys sisältää määräyksiä säätiön ohjesäännöistä, organisaatiosta sekä asioiden ratkaisemisesta ja käsittelytavoista. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset esittelystä. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4 :ssä mainittuja lakeja. Euroopan komission elokuvatiedonanto (2013/C 332/01) määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön myöntämiin tukiin sovelletaan Euroopan komission asetuksen (n:o 651/2014) eli ryhmäpoikkeusasetuksen (RPA) mukaisia säännöksiä. RPA:n 54 artiklassa (Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat) määrittelee millä edellytyksillä ja mihin tarkoituksiin säätiö voi tukea myöntää. 30
Elokuvasäätiön hallitus 2017 Lauri Kaira (pj)(varajäsen Katri Sipilä) kausi 2017 2019, varajäsen 2016 2018 Tuomas Auvinen (varajäsen Jussi Mäkinen) kausi 2016 2018 Karola Baran (varajäsen Janne Pellinen) kausi 2017 2019 Anu Nissinen (varajäsen Petra Theman) kausi 2017 2019 Sari Väänänen (varajäsen Stiina Laakso) kausi 2016 2018 Vuonna 2017 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros sekä varamiehenään tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Marraskuussa 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön taloustarkastus suoritti tarkastuskäynnin elokuvasäätiöön. Kyseessä oli valtionavustuslain 16 :n mukainen valtionapuviranomaisen valtionavustuksen saajaan kohdistuva tarkastus, jossa tarkastetaan avustuksen käyttöä valtionavustuslain näkökulmasta. Tarkastus kohdistui neljään avustuspäätökseen vuosilta 2014 ja 2016. Tarkastusraportti ei ole vielä valmistunut, mutta tarkastuksen aikana kävi selväksi, että säätiön tukitoiminta poikkeaa valtionavustuslain mukaisesta avustusten myönnöstä, mm. siten, että säätiö on usein vain vähemmistöosarahoittajana tuotannoissa ja rahoituspäätökset realisoituvat vasta kun niistä tehdään yksityisoikeudellinen tuotantotukisopimus. Tuotantojen ajallinen kesto päätöksestä loppuselvitykseen saattaa myös usein kestää pidempään kuin ministeriön avustuspäätöksen mukainen tuen käyttöaika antaa myöten. Säätiön tuki kohdistuu elokuvan valmistamiseen, eikä säätiö seuraa elokuvan valmistumisen jälkeistä tulonmuodostusta. Valtionavustuslain näkökulmasta avustuksen tarpeellisuuden tarkastelussa tuotot tulisi myös huomioida. Osittain näitä säätiön toiminnan kannalta ongelmallisia kohtia on jo huomioitu OKM:n vuoden 2018 avustuspäätösten ehdoissa. Myöntöjen valvontaa sekä raportointia tullaan kehittämään ministeriön avustuspäätöksen reunaehdot paremmin huomioiden. Tähän asti valvonnan kärki on ollut säätiön myöntämien tukien valvonnassa ja kohdistunut siis tuensaajiin, joiden valvonta toki säilyy tärkeänä osana säätiön toimintaa jatkossakin. Vuonna 2018 valmistuvan uuden elokuvalain myötä tulevat uudistukset säätiön hallinnollisiin prosesseihin sekä yllä mainitut muutokset seurantaan ja raportointiin edellyttävät säätiön järjestelmiin muutoksia, joita säätiön nykyinen sähköinen tukihakemusjärjestelmä ei täysin tue. Lisäksi toukokuussa 2018 voimaan astuva tietosuojaasetus asettaa henkilörekisterinpitäjälle uudenlaisia velvoitteita ja rajoituksia, joita tukijärjestelmä ei huomioi. Säätiön tavoitteena on uusia tukihakemusjärjestelmä vuoden 2019 aikana, ja tähän hankkeeseen tullaan hakemaan erillisrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Suomen elokuvasäätiön vuonna 2004 perustaman tytäryhtiön SES Auditorio Oy:n purkamisesta ja sulauttamisesta säätiöön tehtiin päätös 30.5.2017. SES Auditorio Oy:n toiminta itsenäisenä osakeyhtiönä ei katsottu enää tarkoituksenmukaiseksi. Yhtiön toiminta oli pientä ja sillä oli vain yksi työntekijä. Yhdistyminen näkyy hallinnon yksinkertaistumisena, mikä vähentänee jonkin verran hallinnollisia rutiineja. Yhdistymisen suurin hyöty saadaan jatkossa säätiön toimintaa kehitettäessä, kun auditorio palveluineen muodostaa keskeisen osan säätiön toiminnallista kokonaisuutta. SES Auditorio Oy:n sulautuminen säätiöön rekisteröitiin 18.12.2017. Marraskuussa 2017 verottaja otti kannan, että säätiö on harjoittamansa kiinteistön vuokraustoiminnan vuoksi kansainvälisten palvelukaupan säännösten mukaisesti elinkeinonharjoittaja ja näin ollen velvollinen tilittämään ulkomailta tehdyistä palveluostoista käänteisen verovelvollisuuden mukaisesti arvonlisävero Suomeen. Lisäksi tämä arvonlisäverovelvollisuus määrättiin takautuvasti 1.11.2016 lähtien. Tämä tarkoitti siis säätiön kulujen nousua arvonlisäverollisten palvelujen osalta 24 prosentilla myös takautuvasti. Koska säätiö ei muilta osin ole arvonlisäverovelvollinen, ei säätiöllä myöskään ole vähennysoikeutta arvonlisäverollisista hankinnoistaan. Verottajan ratkaisu aiheuttaa siis kustannusten nousua säätiön toiminnan kulujen osalta. 31
4.2. Henkilöstö Säätiössä käytiin kesällä 2017 kahta toimenkuvaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen päätyttyä hallitus päätti lakkauttaa kansainvälisten projektien ja promootion päällikön tehtävän. Kansainvälisten projektien ja promootion päällikön Kati Nuoran työsuhde säätiössä päättyi 10.10.2017 toimen lakkauttamisen myötä. Pitkien elokuvien tuotantoneuvojien Hannu Tuomaisen ja Marjo Valven määräaikaiset työsopimukset päättyivät 31.12.2017, ja heidän seuraajinaan aloittivat 1.1.2018 Sarita Koskelin ja Kari Paljakka. SES Auditorio Oy:n toiminnan lakattua, yhtiön toimitusjohtaja Riitta Haapiainen siirtyi Suomen elokuvasäätiön palvelukseen teatteripäällikön tehtäviin 1.1.2018 alkaen. Tiedottaja Reetta Hautamäki siirtyi viestintäpäällikön nimikkeellä 1.1.2018 perustettavan viestintä- ja tutkimusosaston esimieheksi, vastaamaan säätiön viestinnästä sekä uuden osaston tilastointi- ja tutkimustoiminnasta. Hautamäki toimii myös johtoryhmän jäsenenä. Suvi Paavola sijaistaa tuotantokoordinaattori Maria Leskistä tämän siirryttyä opintovapaalle syyskuussa 2017. Siviilipalvelusmies Tuomas Taurula aloitti palveluksensa säätiössä kesäkuussa 2017. Kilpailukykysopimukseen liittyvä vuosittainen työajanpidennys sovittiin paikallisesti siten, että loppiainen 6.1.2017 pidettiin kahdeksan tunnin työpäivänä ja loppu 16 pidennystuntia suoritettiin kiky-aikapankkiin. Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2017 %/ henkilöstöstä Henkilöstön määrä naiset 16 64 % miehet 9 36 % Vakinaiset naiset 11 44 % miehet 4 16 % Määräaikaiset naiset 5 20 % miehet 5 20 % Keski-ikä naiset 50 miehet 50 Ikäjakauma alle 30-vuotiaat 1 4 % 30-39 vuotiaat 3 12 % 40-49 vuotiaat 6 24 % 50-59 vuotiaat 11 44 % yli 59 vuotiaat 4 16 % Lähtövaihtuvuus yhteensä 2 eläkkeelle 0 0 % määräaikaiset 1 50 % muu syy 1 50 % Koulutusjakauma keskiaste 5 20 % alin korkea-aste 3 12 % alempi korkeakouluaste 5 20 % Ylempi korkeakouluaste 12 48 % Koulutustasoindeksi * naiset Naiset 6 Miehet 5,9 Sairauspoissaolot 2017 2016 työpäivää / htv 4,68 7,35 *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6 32
Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.12.2017 33
Koulutus Vuonna 2017 säätiössä otettiin käyttöön strukturoitu tiedonjakaminen henkilökunnalle tietoisku-tyyppisissä aamukahvitilaisuuksissa. Vuoden aikana näitä tilaisuuksia järjestettiin yhdeksän ja aiheet liikkuivat Kiinan elokuvateollisuudesta vanhojen filmien digikopiointiin sekä pro gradu -tutkielman Elokuvasäätiö osana elokuvan ekosysteemiä esittelyyn. Aamuteemojen alustajina on ollut sekä säätiön työntekijöitä että ulkopuolisia asiantuntijoita. It-tietoutta on niin ikään tarjottu tietoiskuina aamukahvin ääressä. Näin on pyritty madaltamaan kynnystä jakaa ja omaksua tietoa ja kehittää omia teknisiä taitoja arjen työskentelyä helpottamaan. Ulkopuolisia koulutustilaisuuksia on hyödynnetty sekä työyhteisön kehittämiseen, että alan asiantuntijuuden kasvattamiseen. Säätiön johtoryhmä kehitti johtoryhmätyöskentelyään päivän mittaisessa Tehokas johtoryhmä - koulutuksessa. Muutostoimisto Flown vetämänä pidettiin alkuvuodesta kaksi puolipäivää, joissa keskityttiin työyhteisölähtöisesti organisaation toimivuuteen ja johtamisen kysymyksiin. Huhtikuussa hallintojohtaja Niina Otva ja IT-järjestelmävastaava Jussi-Pekka Isoviita perehtyivät 2018 keväällä voimaanastuvan tietosuoja-asetukseen. Isoviita on toiminut vuoden 2018 alusta säätiön tietosuojavastaavana. Toimitusjohtaja Lasse Saarinen osallistui Medici-koulutuksen 7. workshopiin The Role of Public Film Funds in the Future, tuotantoneuvoja Pekka Uotila osallistui DOK.incubator 2017 workshopiin sekä levityspäällikkö Harri Ahokas elokuvateatteritekniikkaan keskittyvään Cinema Expoon. Tuleva tuotantoneuvoja Kari Paljakka osallistui syksyllä Luova Eurooppa/Media -ohjelman Sources-kurssille Training Mentors for European Screenwriters and Filmmakers. Ruotsin kielen opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä joka toinen viikko. Säätiössä on käytössään verkkoopiskeluportaali Office-sovelluskoulutukseen. Sillä pyritään kannustamaan henkilökuntaa kehittämään itseään arjen työkalujen käyttäjinä. Työkykyä ylläpitävä toiminta Säätiössä laaditun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on voimavarojen mukaan edistää työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -virettä ylläpitävää toimintaa. Säätiössä on käytössä myös Työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn heikkenemistapauksissa. Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat: työterveyshuolto henkilöstön hoitoturvavakuutus työsuojelun toimintaohjelma työkyvyn hallinnan toimintamalli liikunta- ja kulttuurisetelit säätiön omahieroja kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin teema vuodelle 2017 oli edelleen henkilökunnan liikunnan aktivoiminen ja henkilöstön saaminen jaloilleen työpäivän aikana ja lomassa. Yhteisiä puolen tunnin päiväkävelyitä jatkettiin edelleen. Myös osa henkilökunnasta osallistui lähes viikoittain järjestettävään taukojumppaan. Epävirallisten juhlapäivien yhteyteen on teemoitettu yhteisiä lounaita säätiön tiloissa, mm. naistenpäiväsoppa, sekä osallistuttu kansallisiin luomupuuropäivään sekä unelmien työpäivään yhteisellä puuroaamiaisella. Nämä suhteellisen pienet tempaukset työpäivän lomassa ovat merkittäviä yhteisöä vahvistavina. Säätiössä vuonna 2015 ja vuodenvaihteessa 2016/2017 tehdyt työtyytyväisyyskyselyt ovat osoittaneet työn henkisen kuormituksen olevan säätiössä merkittävällä riskitasolla. Vuonna 2017 käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat aina haaste työpaikan ilmapiirille. Loppuvuonna 2017 aloitettu elokuvasäätiön organisaation 34
selkiyttäminen ja resurssien uudelleenjärjestely saadaan kevään 2018 aikana päätökseen. Muutosten toivotaan vähentävän työn kuormittavuutta ja huomattavaa on, että mm. sairaspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi jo vuoden 2017 aikana. Säätiön henkilöstöstrategian mukaiset toimenpiteet päivitetään myös vastaamaan työyhteisön tarpeita, mm. muutokseen valmistautuminen on noussut työsuojelutoimikunnassa voimakkaasti esiin. Säätiön työsuojelun toimintaohjelmaan liitettiin työsuojelutoimikunnan valmistelema ohjeistus työpaikalla esiintyvän häirinnän ennaltaehkäisyyn Suomen elokuvasäätiössä. Ohjeistus auttaa tunnistamaan häirinnän, opastaa kuinka häirinnän kohteeksi joutuneen tulee toimia, ja kuinka esimiehen tai työtoverin tulee asiaan puuttua. Säätiön tyky-toiminnasta vastaava toimistovastaava Maarit Luukkonen on osallistunut Työterveyslaitoksen työpaikkojen kehittämiseen tähtääviin aamukahviluentoihin sekä työsuojelukoulutukseen. Luukkonen ja Tomi Sonck suorittivat syksyllä ensiapukurssin, joten säätiöllä on ensiapuvalmius työturvallisuuslain ja säätiön työsuojeluohjelman edellyttämällä tasolla. 4.3. Kiinteistö Suomen Hissiurakointi oy:n työntekijät asentavat SES auditorion henkilönostinta elokuussa 2017. Säätiön toimistorakennus Katajanokan rannassa on vuonna 1897 rakennettu makasiinirakennus, jonka sisätilat rakennettiin vuonna 1985 tiloiksi Suomen elokuvasäätiön käyttöön. Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina jatkavat Meguru Film Sound Oy ja SoundeFilm. SES Auditorio Oy ei ole enää säätiön vuokralainen yhtiön sulauduttua Suomen elokuvasäätiöön. Säätiön kiinteistö 2017 Kiinteistön tilat m² Omat 1913 Meguru Film Sound Oy 512 Luova Eurooppa/ Media-ohjelman yhteyspiste 38 Soundefilm 37 Vuokratut yhteensä 587 Kiinteistö yhteensä 2500 35
Kiinteistön sataman puoleiselle lastauslaiturille rakennettiin henkilönostin ja aita takaamaan esteettömän ja turvallisen sisäänkäynnin säätiön auditoriotiloihin. Vuonna 2016 aloitettu kulunvalvontajärjestelmän uusiminen saatettiin päätökseen, kun vanhat analogiset kamerat vaihdettiin uusiin IP-kameroihin. Muita huolto- ja korjaustöitä tehtiin mm. vaihtamalla suodattimet iv-laitteisiin. 4.4. Talous 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 OKM / Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen Elokuva- ja tv-tuotantoon 20 300 000 89 % 20 100 000 88 % 21 120 000 88 % Jakeluun 2570000 11 % 2400000 10 % 2529000 10 % Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja pienten paikkakuntien elokuvateattereiden elvyttämiseen 415000 2 % 415000 2 % Yhteensä 22 870 000 22 915 000 22 915 000 22 915 000 * 24 064 000 Lisäys/ vuosi euroa -430 000 45 000 0 0 1 149 000 Lisäys/ vuosi % -2 % 0 % 0 % 0 % 5 % OKM / Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon 1 020 000 1 020 000 1 020 000 1 020 000 Lastenelok.esitys- ja levitystoim. 129 000 129 000 129 000 129 000 OKM / Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi 1 420 000 OKM / Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille 520 000 503 000 503 000 503 000 503 000 Säätiön jaettavat tukivarat yhteensä 25 959 000 24 567 000 24 567 000 24 567 000 24 567 000 Lisäys/ vuosi euroa -471 000-1 375 000 0 0 0 Lisäys/ vuosi % -2 % -5 % 0 % 0 % 0 % OKM / Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Suomen elokuvasäätiön toimintaan 2 075 000 2 007 000 2 007 000 2 007 000 2 007 000 *) OKM päätös 2015 & 2016/ Elokuvan tuotannon ja jakelun edistämiseen sekä tukemiseen ja esitystekniikan kehittämiseen yhteensä Tulos 2017 Elokuvasäätiö sai vuonna 2017 valtionavustusta 2 007 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Avustus on ennallaan vuodesta 2014. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin rahoitusosuus säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaan oli 50 000 euroa. Näiden tulojen lisäksi säätiö rahoittaa omaa toimintaansa säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä saaduilla vuokratuotoilla sekä sijoitustoiminnan korkotuotoilla, joiden osuus on yleisestä korkotason laskusta sekä sijoitustoiminnan mahdollisuuksien kaventumisesta johtuen vähentynyt merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus säätiön omaan toimintaan kattaa 88 prosenttia oman toiminnan rahoituksesta. Vuoden 2017 toiminnan rahoitus ylittyi arvioidusta sijoitustoiminnan tuottojen osalta. Taseen vaihtuvien vastaavien sijoitusrahastoissa tehdyt allokaatiomuutokset tuottivat voittoa 33 582 euroa. Näiden lisäksi korkotuottoja kertyi lyhyistä, viikoittain tehtävistä sijoitustodistuksista koko vuoden ajalta vain noin 13 000 euroa, joka oli hyvin lähellä arvioituja sijoitustoiminnan tuottoja. Hallintopalveluista tuottoja kertyi noin 20 000 euroa yli arvioidun. Säätiön oman toiminnan tuotot yhteensä ylittivät budjetoidut tuotot 61 000 eurolla. 36
Suomen elokuvasäätiön tuotot 2008 2017 2600000 2400000 2200000 2000000 1800000 1600000 1400000 1200000 1 000 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 OKM/Toiminta-avustus Sijoitus- ja rahoitustoiminta Muut tuotot yhteensä Suomen elokuvasäätiön menot 2008 2017 1500000 1400000 1300000 1200000 1100000 1000000 900000 800000 700000 600000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöstökulut Muut kulut yhteensä Vuoden 2017 säätiön oman toiminnan budjetti oli SES Auditorio Oy:lle maksettavan avustuksen jälkeen lähes 114 000 euroa alijäämäinen. Kustannuksissa saatiin säästöjä aikaan siten, että toteutuneet kulut alittivat budjetoidut noin 100 000 eurolla. Kansainvälisten projektien ja promootion tehtävän lakkauttaminen syksyllä 2017 aiheutti noin 34 000 euron säästön. Lähes saman suuruinen budjetin alitus aiheutui matkustuskuluissa, osittain aikataulullisista syistä. Merkittävä kulusäästö, noin 13 000 euroa, saavutettiin ATK-kuluissa, kun säätiö sai non-profit organisaation -statuksella Office 365 -käyttölisenssit. Myös tuotanto-osaston osalta säästettiin henkilöstökuluissa, kun jätettiin käyttämättä budjetoitu päällekkäisyys vuoden lopussa sopimuksensa päättäneiden ja heitä seuraavien tuotantoneuvojien työsuhteissa. Verottajan päätöksestä johtuen säätiölle aiheutui vuodelle 2017 kustannuksia takautuvista arvonlisäveroista 10 700 euroa. 37
Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin 2017 OSASTOT 2017 toteutunut Tuotanto & kotimaan levitys 2017 budjetoitu toteutunut / budjetoitu erotus 2 016 toteutunut Tuotot 0 0 0 0 Henkilöstökulut -578 499-603 000 24 501-578 674 Muut kulut -81 827-84 470 2 643-87 035 Tuotto-/kulujäämä -660 326-687 470 27 144-665 709 Kansainvälinen osasto / pitkät elokuvat & kansainvälien tiedotus Tuotot 850 0 850 0 Henkilöstökulut -193256-205000 11744-184974 Muut kulut -106519-147395 40876-144879 Tuotto-/kulujäämä -298 925-352 395 52620-329 853 Kansainvälinen osasto / lyhyt- ja dokumenttielokuvat Tuotot 50000 50000 0 50000 Henkilöstökulut -115502-106000 -9502-114682 Muut kulut -36183-41600 5417-28179 Tuotto-/kulujäämä -101 685-97 600-4085 -92 861 Hallinto & Tiedotus Tuotot 46626 27000 19626 26081 Henkilöstökulut -483822-476500 -7322-480749 Poistot -21842-27000 5158-26814 Muut kulut -287258-331690 44432-287202 Tuotto-/kulujäämä -746 296-808 190 49590-768 684 Kiinteistö Tuotot 121371 121000 371 120516 Henkilöstökulut 0 0 0 0 Poistot -42727-41000 -1727-42187 Muut kulut -200722-190200 -10522-191353 Tuotto-/kulujäämä -122 078-110 200-12 249-113 024 Kino K13 Tuotot 3 636 Henkilöstökulut 208 Poistot -283 Muut kulut -1148 Tuotto-/kulujäämä 2 412 38
SES YHTEENSÄ Oman toiminnan rahoitus 2017 toteutunut 2017 budjetoitu toteutunut / budjetoitu erotus 2 016 toteutunut Toiminta-avustus 2 007 000 2 007 000 0 2 007 000 Muut tuotot 222 483 198 000 24 483 196 597 Sijoitustoiminnan tuotot 46 568 10 000 40 407 Sijoitustoiminnan tappiot -16 599 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 46568 10000 36568 23808 Oman toiminnan rahoitus yhteensä 2276051 2215000 63576 2227405 Rahoitusarvopapereiden arvonalennusten palautukset *) 2 525 2 525 34 416 Tuotot yhteensä 2 278 576 2 215 000 66 101 2 261 821 Säätiön oman toiminnan kulut Henkilöstökulut -1 370 871-1 390 500 19 629-1 359 079 Muut hallintokulut -713 657-795 355 81 698-738 648 Poistot -64 852-68 000 3 148-69 001 Pankki- ja perintäkulut -4 257-5 000 743-7 243 Veronpalautukset 0 248 Oman toiminnan kulut -2 153 637-2 258 855 105 218-2 173 723 Luottotappiot 0-25 200 Rahoitusarvopaperien arvonalennus *) -16408-16408 -2525 Kulut yhteensä -2 170 045-2 258 855 88 810-2 201 448 YLI-/ ALIJÄÄMÄ 108 531-43 855 154 911 60 373 Avustus SES Auditorio Oy:lle -70 000-70 000 0-70 000 Fuusiotappio -111 283 YLI-/ ALIJÄÄMÄ YHTEENSÄ -72 753-113 855 41 102-9 627 *) tilinpäätöksen arvostuserä; rahoitusarvopaperit on kirjanpitolain mukaan merkittävä taseeseen hankintamenon suuruisena tai, jos niiden todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä alempi, ne merkitään tähän alempaan arvoon Säätiön tilinpäätös vuodelta 2017 osoittaa 72 752,88 euron alijäämää. Vuoden 2017 tuloslaskelmaan on kirjattu fuusiotappiota 111 283,36 euroa SES Auditorio Oy:n sulautumisesta säätiöön. Fuusiotappio aiheutuu SES Auditorio Oy:n lopputilityksen taseen oman pääoman ja säätiön taseen sijoituksiin kirjatun Auditorio Oy:n osakkeiden yliarvon erotuksesta. Tulos sisältää niin ikään SES Auditorio Oy:lle suunnatun 70 000 euron avustuksen, joka OKM:n päätöksen mukaisesti voidaan kanavoida säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES Auditorio Oy:n tappiota. 39
5. SÄÄTIÖLAIN LUVUN 2 : SSÄ SÄÄDETYT TOIMINTAKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT Elokuvasäätiön toiminta sen säännöissä ilmaistun tarkoituksen toteuttamiseksi Suomen elokuvasäätiön sääntöjen mukaisesti säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria Suomessa ja ulkomailla. Säätiö toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön sille delegoimaa viranomaistehtävää jakamalla valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen tukemiseen osoitetusta määrärahasta tukea elokuvien ja muiden kuvaohjelmien valmistamiseen ja jakeluun sekä muuhun elokuvakulttuurin edistämiseen. Säätiön toimintamuotojensa mukaisesti tuottamat edut lähipiiriin kuuluville Säätiöjohdon palkat ja muut etuudet Hallituksen jäsenten palkkiot 7 688,00 euroa, josta 4 366,00 euroa maksettu vuonna 2017 ja 3 322,00 euroa vuoden 2018 puolella Toimitusjohtajan palkka ja luontoisedut 107 450,40 euroa Muut lähipiiritapahtumat: Tilintarkastuspalkkiot/ KPMG Oy 11 122,80 euroa 40
LIITE 1: SES AUDITORIO OY:n toimintakertomus 2017 Elokuvavuoden avajaisvieraita SES auditorion ovella 21. tammikuuta 2017. Toimintakertomus 2017 SES Auditorio Oy SES Auditorio Oy:n viimeinen vuosi osakeyhtiönä oli poikkeuksellinen Tuntematon sotilas -elokuvan ennakkonäytösten yritysmyynnit nostivat yritykset suurimmaksi asiakasryhmäksi. Liikevaihto oli 130 071,24 euroa, peräti 56 000 suurempi kuin vuonna 2016. Tilikausi jäi kuitenkin tappiolliseksi 10 453,66 euroa, koska suurten yleisötilaisuuksien järjestäminen lisäsi merkittävästi myös kuluja, kuten palkkakustannuksia ja elokuvavuokria. SES Auditorion liikevaihdon jakautuminen asiakasryhmittäin 2017 Yritykset 40 % Tuotantoyhtiöt 18 % Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 18 % Oppilaitokset 10 % Levitysyhtiöt 6 % Elokuvasäätiön omat 4 % Julkishallinto ja yhdistykset 3 % Yksityishenkilöt 1 % 41
Elokuvatapahtumat Elokuvatapahtumia järjestettiin yhdessä lähetystöjen, ystävyysseurojen ja kulttuuriyhdistysten kanssa. Vuoden aikana nähtiin runsas valikoima elokuvia Aasiasta Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Elokuvatapahtumia isännöivät Chile, Brasilia, Nicaragua, Kazakstan, Armenia, Korea, Puola, Ukraina, Serbia ja Turkki. Erityisesti Puolan elokuvaviikko oli taas suuri yleisömenestys: viidessä näytöksessä kävi yhteensä 610 katsojaa. Suomessa asuvien venäläisten kulttuuriyhdistys Cultura-säätiö järjesti marraskuussa nelipäiväisen kulttuuritapahtuman, jonka ohjelmistossa oli elokuvia, teatteria ja lukudraamaa ja venäläistä ruokaa oli tarjolla lämpiön puolella. Jo 11 vuotta toiminut Katajanokkaseuran elokuvakerho Kinokka täytti salin jokaisessa näytöksessään. Kotimaisia elokuvia oli kerhon ohjelmistossa kaksi: Tom of Finland ja Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Kuvia Suomen suurruhtinaskunnasta ja Mustalaishurmaaja. Lastennäytöksiä esitettiin 19, joissa kävi yhteensä 1 491 katsojaa Helsingin päiväkodeista ja esikouluista. Lasten elokuvissa esiintyivät Muumit, Rexi-koira, Myyrä ja Keksijäkylän Lotta. Elokuva-alan ammattilaiset Tuotantoyhtiöt käyttivät Kino K-13:n palveluja tuntimääräisesti eniten, lähes 30 % laskutetusta ajasta palveltiin kotimaisia tuotantoyhtiöitä. Suuri osa tästä ajasta on valmistuneiden elokuvien tarkistuskatseluja, siksi esitystekniikka pyritään pitämään ajanmukaisena ja luotettavana; jälkituotantoyhtiöt ovat tekniikan kehityksessä ja laadun ylläpidossa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tuotanto-, levitys- ja TV-yhtiöt järjestivät auditoriossa myös lehdistö- ja kutsuvierasnäytöksiä. Yritystilaisuudet Yritykset olivat tänä vuonna suurin asiakasryhmä, liikevaihdosta 40 %. Poikkeuksellisen suuren osuuden selittää Tuntematon sotilas -elokuvan lukuisat yritysten ostamat ennakkonäytökset. Palveluajan jakautuminen asiakaskunnittain 2017 Tuotantoyhtiöt 27 % Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 22 % Oppilaitokset 15 % Elokuvasäätiön omat 12 % Yritykset 11 % Levitysyhtiöt 8 % Julkishallinto ja yhdistykset 4 % Yksityishenkilöt 1 % Vuokrahintamme on edullisempi elokuva-alalle ja elokuvakulttuuritapahtumille, siksi liikevaihto ja palveluun käytetty aika jakautuvat toisin eri asiakasryhmien kesken. Elokuva-alan oppilaitokset Aalto-yliopiston kursseja pidettiin Kino K-13:ssa useita, esimerkiksi äänisuunnittelun ja elokuvahistorian kurssit. Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia järjestivät oppilastöiden ensi-iltoja. Kuvataideakatemia ja Aalto-yliopisto järjestivät väitöstilaisuuksia. 42
Elokuvasäätiön omat tilaisuudet Elokuvasäätiö järjesti alalle seminaareja ja tiedotustilaisuuksia, kuten Docinfo, Kids@Docs, Suomalaisen elokuvan vaikuttavuusfoorumi (yhdessä AVEKin kanssa), Elements of Success -konferenssi (yhdessä Aalto-yliopiston kanssa) ja Suomalainen elokuva 100 -juhlaseminaari. Säätiön kansainvälinen osasto järjesti elokuvaesityksiä festivaaliohjelmistojen valitsijoille ja kotimaisten festivaalien ulkomaisille vieraille. Henkilöstö Kino K-13:ssa on kolme työntekijää, toimitusjohtaja/auditorion hoitaja Riitta Haapiainen, teknikko Tomi Sonck ja tuntipalkkainen, sijaisuuksia tekevä Antti Alkio. Riitta Haapiainen tekee myös kuvaohjelmien ikärajaluokitteluja ja Tomi Sonck toimii myös elokuvasäätiön tietoteknisenä tukena sekä hoitaa kiinteistön LVI- ja turvatekniikkaa. Teknisten laitteiden huolto- ja asennustöitä hoitavat tarvittaessa Oy Kino-Foto Ab ja T:mi Erik Peltola, siivouspalvelut ostetaan Siivoussitruuna Oy:ltä. Laitehankinnat Elokuvasalin mikseri ja laiteräkki uusittiin sekä hankittiin uudet aktiiviset kaiuttimet aulan äänentoiston tarpeisiin. Barco-digitaaliprojektorin tasasuuntaaja jouduttiin vaihtamaan rikkoutumisen vuoksi. Saavutettavuus Henkilönostin asennettiin 2017. Kino K-13 on nyt pyörätuolilla liikkuville asiakkaille kohtuullisen esteetön. Tulos SES Auditorio Oy:n loppuselvitys 18.12.2017 osoittaa 10.453,66 euron tappiota. Suomen elokuvasäätiö on tukenut SES Auditorio Oy:n toimintaa 70 000 euron avustuksella, joka on kanavoitu säätiön toiminta-avustuksesta OKM:n päätöksen mukaisesti. SES Auditorio Oy:n sulautuminen säätiöön rekisteröitiin 18.12.2017 Elokuvavuoden avajaisten juhlavieraita SES auditoriossa 21. tammikuuta 2017. 43