Maatilayrityksen strategiset vaihtoehdot pitkällä aikavälillä Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja, dos., KTT, MMM, agr. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Keski-Suomen maatalous -tulevaisuustyöpaja Jyväskylä 14.2.2018 1
Strategia Max. yhteensopivuus (omat tavoitteet + resurssit) vs. toimintaympäristö 2
Strategia Max. yhteensopivuus (omat tavoitteet + resurssit) vs. toimintaympäristö Hyvä yhteensopivuus à Resursseja toimintaympäristöstä à Menestys (vrt. evoluutio) 3
Strategia Max. yhteensopivuus (omat tavoitteet + resurssit) vs. toimintaympäristö Hyvä yhteensopivuus à Resursseja toimintaympäristöstä à Menestys (vrt. evoluutio) Miten hyvä yhteensopivuus saavutetaan? Porterin geneeriset kilpailustrategiat (kustannusjohtajuus, erilaistaminen, keskittyminen) Schumpeterin innovaatiotyypit (uudet tuotteet, tuotantotavat, markkinat, raaka-ainelähteet, organisointitavat) Liiketoiminnan mittakaava ja sisältö 4
Strategia 5 Lähde: Kuhmonen 2012
Nykyisyys: murroskausi ja paradigman muutos? Jakauma/vaihtelu Menneisyyden pääjuoni Nykyisyyden kilpailevat juonet Tulevaisuuden vaihtoehtoiset juonet Historia Murros Tulevaisuus Lähde: Kuhmonen ym. 2017 6
Historia: politiikka pääosassa 7 Lähde: Kuhmonen 2018
Murroskauden oire: todellisuuden kilpailevat kehykset Lehmä = tuotantoväline ravinnon lähde biojalostamo huoltovarmuuskeskus päästölähde maisemanhoitaja lauman jäsen persoona lemmikki riiston kohde 8
Tulevaisuus: paradigman muutos? 1900-luvun paradigma 2000-luvun paradigma Perusta: Aineellinen hyvinvointi Tuotanto & jalostus Eriytyminen & työnjako Välittävät prosessit: Teollistuminen, pääomavaltaistumien, erikoistuminen, keskittyminen, alueellinen eriytyminen ja maapalloistuminen Ilmentymät: Fossiilinen, keskittynyt energiajärjestelmä Teollinen, tuontiriippuvainen ruokajärjestelmä Kaupungistuva asumis- ja liikennejärjestelmä Instituutioiden uudistuminen (politiikat, markkinat, kulttuurit ja muut hallintajärjestelmät) Yhteiskunnallisten järjestelmien kestävyysmatkat Perusta: Järjestelmänäkökulma & yhdistyminen Moniulotteinen kestävä kehitys Aineeton hyvinvointi Välittävät prosessit: Palveluvaltaistuminen, osallisuus, monipuolistuminen, hajautuminen, yhdistäminen, läpinäkyvyys ja paikallistuminen Ilmentymät: Uudistuva, hajautunut energiajärjestelmä Paikallinen, omavarainen ruokajärjestelmä Hajakeskittyvä asumis- ja liikennejärjestelmä Lähde: Kuhmonen 2017 9
Tulevaisuuden suuria kysymyksiä 1) Riittääkö globalisaation polttoaine (kehittyneisyyserot)? 2) Miten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen vaikuttaa? 3) Miten kansainvälisen kaupan ja tuotannon pelisäännöt kehittyvät? 4) Mikä on EU:n ja CAP:n tulevaisuus? 5) Mitä ovat kansalliset tavoitteet ja resurssit? 6) Siirrytäänkö ruokaketjuajattelusta ruokajärjestelmäajatteluun? 7) Jakautuuko ruokajärjestelmä kahtia? 10
Tulevaisuus: maatalouspolitiikalla (CAP) ratkaistaan yhteiskunnan tasolla merkittäviä ongelmia siis mitä? Suuren kriisin mahdollisuus Hajautuneet biotalouden ruoja- ja energiajärjestelmät Ilmastonmuutoksen eteneminen Sisäinen erilaisuus Moniulotteinen kestävä kehitys Koheesio, tasa-arvo ja läpinäkyvyys Monivaikutteinen maatalous Maaseudun elinvoimaisuus Ruuan tuotantokyky ja huoltokyky Elintarviketurvallisuus (VK) (YMP) (ALU) Julkisen talouden budjettirajoitteet Maatalouspolitiikan hyväksyttävyys Laaja sääntely ja byrokratia Lyhytjänteinen ja vääristynyt tukija kilpailupolitiikka (POL) Vapaakauppa mutta erilaiset säännöt Kaupan ja suurten toimijoiden ylivalta ruokaketjussa Maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden epätasapaino ja epävakaus Maatalous- ja elintarvikevienti Ei-tuotantokustannusperusteiset, alhaiset tuottajahinnat (MAR) Tutkimus, koulutus, neuvonta ja osaamisen parantuminen Maatalouden kilpailukyky ja tulot Viljelijöiden sitoutuminen ja maatalouden houkuttavuus (MAA) 11 Lähde: Kuhmonen 2018
CAP:n tulevaisuuskuvat 12 Lähde: Kuhmonen 2018
CAP:n tulevaisuuskuvien suhteet Turva-CAP Reilu CAP Liiketoiminta-CAP Ulkoisvaikutus-CAP Ketterä CAP Monimuotoinen ja paikallinen CAP Lähde: Kuhmonen 2018 13 Samansuuntainen Ristiriitainen Eroavia näkemyksiä tai vaikea sanoa
Niin, se strategia? Yrityskohtaiseen strategiavalintaan ei ole yleispäteviä ohjeita, koska: 1) Yritykset toimivat erilaisissa valintaympäristöissä 2) Yrittäjien tavoitteet ja resurssit ovat erilaisia 3) Molemmat muuttuvat ajassa Strategiavalinta on yrittäjyyteen kuuluva asia (epävarmuus, riski) Strategiavalinnoissa on säännönmukaisuutta ja ennustettavuutta, mutta tausta- ja rakennetekijöiden selitysasteet ovat melko alhaisia: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/documents/tutu_2012-1.pdf 14