LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 84/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-276 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2009 ASIA HAKIJA Pimijärven itäosan ruoppaaminen, Porvoo Jari Koskelainen HAKEMUS Suunnitelma Hakemus on toimitettu 21.10.2008 ympäristölupavirastoon ja sitä on sittemmin täydennetty. Ruoppauslupaa on haettu Porvoon kaupungin Kaarenkylän kylässä sijaitsevan Pimijärven kunnostushankkeeseen. Ruoppauksen tarkoituksena on kunnostaa ruoppaamalla matalaa ja rehevöitynyttä Pimijärven itäosaa. Lisäksi tarkoituksena on ruopata noin 5 6 m leveä ja 160 m pitkä veneväylä kiinteistön Sorsaranta RN:o 1:44 rannasta ruopattavalle avovesialueelle. Ruoppaus suoritetaan Pimijärven laskuojan alueella järven itäpäässä Kaarenkylän kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Ruoppauksessa järven pohjaa syvennetään ja samalla poistetaan kaivamalla vesikasvillisuutta laskuojan alueelta, johon on ajan kuluessa syntynyt liejukerros ja vesisyvyys on pienentynyt huomattavasti. Ruoppaamalla voidaan laajentaa järven vesialuetta Pauninojan suulla. Ruoppaaminen suoritetaan talvella jään päältä kaivinkoneella. Ruoppauksessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei ympäristölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Ruopattava alue on kooltaan noin 10 000 m 2 ja ruoppausmassojen määräksi on arvioitu noin 20 000 m 3. Ruopattavan vesialueen syvyys on ennen ruoppausta 0,4 0,5 m ja ruoppauksen jälkeen 1,0 1,5 m. Ruoppausmassat, jotka koostuvat pääosin liejusta ja vesikasvillisuudesta, on tarkoitus läjittää väliaikaisesti peltoalueelle kiinteistön Sorsaranta RN:o 1:44 pohjoispäähän lähelle maantietä, josta urakoitsija siirtää ne kesällä omalle varastoalueelleen. Läjitysmassojen valuminen estetään 0,5 m korkealla maavallilla, joka sijoitetaan mainitun kiinteistön ranta-alueelle. Kaikki ruoppausmassat ovat hyödyntämiskelpoisia ja vesialueen osakkailla on oikeus saada niitä käyttöönsä. Pimijärvestä laskevan Pauninojan suulle on tarkoitus jättää 250 300 m:n suojavyöhyke puroveden laadun turvaamiseksi.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 2 Hakemuksen liitteenä on Geologian tutkimuskeskuksen selvitys ruopattavan alueen sedimenttien laadusta. Selvityksessä ruopattava aines on arvioitu haitattomaksi. Kasvillisuusinventoinnissa Pimijärvi on arvioitu suojelukohteeksi rantakasvillisuuden osalta. Ruoppauksen vaikutuksia veden laatuun on tarkoitus seurata ottamalla vesinäytteet kerran ennen työn aloitusta, kerran työn aikana ja kerran työn jälkeen. Vesinäytteet otetaan järven selältä ruoppausalueen ulkopuolelta ja Pauninojasta. Näytteistä määritetään Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 päivätyn lausunnon mukaisesti lämpötila, happi, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori sekä liukoinen fosfaattifosfori. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa vuosina 2009 2012. Ensimmäisenä vuonna ruoppaus aloitetaan avoveden puolelta ja siitä edetään laskuojan suuntaisesti. Seuraavat rantakiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksen hakemuksen mukaiseen ruoppaamiseen: AA (Sorsaranta RN:o 1:44, Kaarenkylä, Porvoo), BB (Ilmokainen RN:o 4:17, Kaarenkylä, Porvoo), CC (Sihvola RN:o 16:23, Kaarenkylä, Porvoo), DD ja EE (Vilppula RN:o 12:6 ja Klemola RN:o 8:6, Kaarenkylä, Porvoo), FF (Järviniitty RN:o 7:3 ja Halkaro 2:4, Kaarenkylä, Porvoo), GG (Isokupari RN:o 5:19, Kaarenkylä, Porvoo) sekä HH ja II (Alastupa I RN:o 2:28, Kaarenkylä, Porvoo). Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Porvoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 23.4.2009. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus. Helsingin vesipiiri on suorittanut alueella 1960-luvulla järjestelyhankkeen TN:o 3521. Pimijärveä ei hankkeen yhteydessä muutettu. Pimijärven keskiveden korkeustasona voidaan pitää +36,6 m (N 60 ). Nyt suunnitellulla ruoppauksella ei ennalta arvioiden ole haitallisia vaikutuksia järven vedenkorkeuksiin tai vesitaseeseen. Pimijärvi ja sen ympäristö eivät kuulu luonnonsuojelualueisiin tai Natura 2000-verkostoon. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Ruoppauksilla ei heikennetä kalaston elinolosuhteita. Järven itäosan ruovikossa pesii ainakin kurkia ja laulujoutsenia. Ruoppaushankkeen vaikutuksia linnustoon ei ole selvitetty. Koska kyseessä on mittava hanke, tulisi mahdolliset vaikutukset selvittää ennen luvan myöntämistä. Tältä osin hakemusta tulisi täydentää.
3 Ruoppausmassojen läjityksessä on huomioitava, että massat eivät saa päästä takaisin vesialueelle. 0,5 m korkea maavalli on riittävä, mikäli massojen läjityskorkeus ei ole suurempi kuin 0,5 m. Hakemuksen mukaan massoja aiotaan käyttää hyödyksi myöhemmin. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että ruoppausmassan hyötykäyttöä on pidettävä jätteen hyötykäyttönä, ja sille on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Hakemuksessa on esitetty ehdotus hankkeen työnaikaisten vaikutusten seuraamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 antamassa lausunnossa on todettu, että vaikutuksia tulee tarkkailla ottamalla vesinäytteet muutamalta paikalta kerran ennen töiden alkamista, työn aikana noin 2 3 viikon välein ja kerran töiden päättymisen jälkeen. Hakija on esittänyt, että töiden aikana näytteet otetaan kerran. Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä esitetty tarkkailu on hyväksyttävä, mikäli töiden yhtäjaksoinen kesto on alle 2 3 viikkoa. Jos töiden kesto ylittää mainitun, on lisänäytteitä otettava esitetysti. Jos töitä tehdään useampana talvena, on tarkkailusuunnitelman mukaiset vesinäytteet (ennen, töiden aikana 2 3 viikon välein, jälkeen) suoritettava joka talvena erikseen. Raportti vesinäytteistä on toimitettava töiden päättymisen jälkeen Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä vesi- ja ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin. Suunnitelmassa on esitetty, että työt tehdään talviaikana. Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä työt tulee tehdä 1.10. 31.3. välisenä aikana vesistö- ja linnustohaittojen sekä ravinteiden mobilisoitumisen minimoimiseksi. 2) Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. Pimijärven kunnostusruoppausta voidaan perustella järven mataluudella ja umpeenkasvulla. Mikäli hanke toteutuu, tulee varmistaa, ettei Pimijärvestä laskevaan Pauninojaan kulkeudu töiden yhteydessä haittaavassa määrin kiintoainesta, joka liettää mm. kutusorakoita. Pauninoja on tärkeä purovesistö, koska se soveltuu taimenen kutualueeksi ja puroon on jo onnistuttu saamaa mäti-istutusten avulla usean ikäluokan taimenenpoikasia. Suunniteltu ruoppaus on suositeltavaa toteuttaa yhtäjaksoisesti yhtenä talvena, jotta vesistölle ja muulle ympäristölle aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Ruoppauksen vaikutuksia vesistöön tulee tarkkailla hakemuksessa ehdotetulla tavalla kuitenkin siten, että töiden aikana vesinäytteitä otetaan vähintään kaksi kertaa. Tarkkailuraportti tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mikäli ruoppauksia joudutaan tekemään kahtena tai useampana talvena, tulee tarkkailu ja tulosten raportointi tehdä jokaisena vuonna erikseen. Ruoppausmassojen välivarastointi pellolla tulee toteuttaa siten, etteivät massat pääse valumaan takaisin järveen tai kasvillisuudeltaan arvokkaille rantaalueille.
4 3) JJ (Järviniitty RN:o 7:3 ja Halkaro RN:o 2:4, Kaarenkylä, Porvoo) on ilmoittanut tutustuneensa hankkeeseen ja kannattavansa sitä. Hän on esittänyt muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: - Ruoppausajankohta on kirjattava ruoppauslupaan siten, että ympäristölle aiheutuva haitta hakemuksessa tarkoitettua varmemmin minimoituu. Ruoppauksen suorittaminen talvella jään päältä ei välttämättä minimoi haittoja, koska talvitulvat ovat alueella yleisiä. Lupa tulisi myöntää niin, että ruoppaus on mahdollista suorittaa sellaisena ajankohtana, jolloin ympäristölle aiheutuu vähiten haittaa, mahdollisesti elokuussa. Esimerkiksi kesällä 2006 kesävirtausminimi Pimijärvestä oli useita viikkoja nollan tuntumassa ja Pimijärven laskujoki Pauninoja kuivui ajoittain kokonaan. Kesävirtausminimiin ajoittuva ruoppaus on ympäristöä vähemmän kuormittavaa kuin ruoppaus leutona talvena. Kesäruoppauksessa tulee soveltaa vesilinnuston pesimäaikaisen rauhoituksen yleisiä aikarajoituksia. - Luvan voimassaoloaika tulee kirjata lupaan siten, että hanke tulee saattaa loppuun esimerkiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Hakemuksen mukaan ruoppaus tehtäisiin vuosien 2009 2012 välisenä aikana. On epävarmaa, sattuuko Pimijärvelle seuraaviin kolmeen vuoteen yhtä optimaalisia ruoppausajanjaksoja kuin olivat loppukesä 2006 ja lopputalvi 2009. Ruoppaushanke on elänyt pitkään, joten pakottavaa tarvetta hankkeen toteuttamiseen hakemuksessa esitetyssä aikataulussa ei ole. - Ruoppausalue tulee rajata luvassa siten, että se ulottuu kiinteistöjen RN:ot 876:1, 8:6, 2:4 yhteiselle rajapyykille nro 5 ja siitä kiinteistön RN:o 2:4 ja yhteisalueen RN:o 876:1 rajaa pitkin rajapyykeille nro 4, 3 jne. Hakemuksessa ruoppausalue on rajattu 10 20 m päähän kiinteistön RN:o 2:4 ja yhteisalueen RN:o 876:1 välisestä rajasta, kun se hakijatahon puolella järveä on rajattu lähelle yhteisalueen ja ns. rantakiinteistöjen rajaa. Kun ruoppausalueen raja siirretään yhteisalueen rajaviivaan, ulottuu ruoppauksen tuoma virkistyskäyttöhyöty hakijan reviiriin kuuluvan kiinteistön RN:o 1:44 lisäksi myös muistuttajan omistamille kiinteistöille RN:ot 2:4 ja 7:3 ja myös kiinteistölle RN:o 8:6. Muistuttaja on lähtenyt ruoppaussuunnitelmaa puolustaessaan siitä oletuksesta, että ruoppaus ulotetaan erityisesti myös alueelle yhteisalueen RN:o 876:1 ja kiinteistön RN:o 2:4 rajalla, joka on pahiten kärsinyt Pimijärven umpeenkasvusta. Muistuttajan esittämä rajauksen muutos kasvattaisi ruoppausalaa enimmillään 10 aaria. Koska ruoppausmassoista saatava tulo kattaa ruoppauksen kustannukset, siirrolla ei ole taloudellista vaikututusta. Lisäksi yhteisalueen RN:o 876:1 ja ns. rantakiinteistöjen rajaa on pidettävä järven historia huomioon ottaen sellaisena luonnollisena rajana, johon ruoppaushankkeessa on hyvä tukeutua. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 5 Hakija on todennut selityksessään, että ruoppaus olisi mahdollista toteuttaa viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Ruoppaus vaatii pakkastalvia, ja niitä ei ole joka vuosi Etelä-Suomessa. Ruoppaus suoritetaan 2 3 talven aikana. Ruoppausmassoja ei voida välivarastoida yhden talven aikana tapahtuvaan ruoppaukseen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kari Koskelaiselle luvan Porvoon kaupungin Kaarenkylän kylässä sijaitsevan Pimijärven yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaamiseen sekä veneväylän ruoppaamiseen samalle vesialueelle kiinteistön Sorsaranta RN:o 1:44 rannasta hakemussuunnitelman mukaisesti. Ruoppausalue ja veneväylän alue on esitetty päätöksen liitteenä 2 olevassa kartassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä 1.10. 31.3. välisenä aikana mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Työt on pyrittävä tekemään yhden talven aikana. Ruoppaus on aloitettava ruoppausalueen länsiosasta alkaen. 2) Massat on sijoitettava hakemuksen mukaisesti Porvoon kaupungin Kaarenkylän kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Sorsaranta RN:o 1:44 siten, että ne eivät pääse valumaan vesistöön. Läjitysalue on maisemoitava massojen kuivuttua, mikäli massoja ei ole kuljetettu muualle. 3) Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa töiden vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 4) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 5) Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 6) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 7) Ennen ruoppaustöihin ryhtymistä luvan saajan on otettava hakemuksen mukaiset vesinäytteet Pimijärvestä ruoppauspaikan ylä- ja alapuolelta. Ruoppaustöiden vaikutuksia on tarkkailtava ottamalla hakemuksen mukaiset vesinäytteet työn aikana kahden viikon välein
6 ja kerran töiden loputtua ruoppauspaikan ylä- ja alapuolelta. Tarkkailujen tulokset tulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa niiden valmistuttua. 8) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pimijärven itäosan ja veneväylän ruoppaus on tarpeen alueen rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi hankkeella estetään järven umpeenkasvua ja säilytetään avointa vesialuetta. Ruoppaus aiheuttaa veden samentumista. Samentuminen on tilapäistä ja se rajoittuu ruoppausalueen lähialueelle virtaussuunta huomioon ottaen. Kiintoaineen kulkeutuminen laskuojaan on arvioitavissa vähäiseksi, koska työt suoritetaan talvella, jolloin virtaama on vähäinen ja kiintoaineen laskeutuminen siten tehokasta. Lisäksi järven itäpäähän edelleen jäävä kasvillisuus estää kiintoaineen kulkeutumista. Vaikutus alueen pesimälinnustoon on vähäinen ottaen huomioon töiden toteuttamisajankohta. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 11 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Ympäristölupavirasto ottaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Ruoppausmassoissa ei ole selvityksen mukaan haitallisia aineita, joten ne voidaan läjittää maalle päätöksessä määrätyllä tavalla. Tämä päätös ei koske ruoppausmaiden mahdollista jatkokäyttöä muualla. Ruoppausaluetta ei ole haettu kiinteistöjen rajalle saakka mahdollisten vyörymisten estämiseksi. Muilta osin ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin ja lupapäätöksen perusteluihin.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 7 Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 750 euroa Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan taulukon mukaan ruoppausta tai vesialueen täyttöä (4 000 20 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 750 euroa.
8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta ruoppausalueesta Mika Seppälä Paavo Saarinen Hannu Kokko Saku Hurskainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Saku Hurskainen. SH/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.11.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2