GASUM TALOUDELLINEN KATSAUS

GASUM TALOUDELLINEN KATSAUS 2017

Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Postiosoite: PL 21, 02151 Espoo WWW.GASUM.FI Tietoja vuosiraportoinnista 2017 Gasumin vuosiraportointi koostuu Taloudellisesta katsauksesta ja yritysvastuuraportista, joka on saatavalla Gasumin verkkosivuilla kohdassa julkaisut ja tunnusluvut. GASUM 2017 GASUM 2017 TALOUDELLINEN Y R I T Y S VA S T U U - KATSAUS RAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017...4 Hallituksen toimintakertomus 4 KONSERNITILINPÄÄTÖS... 8 Konsernituloslaskelma 8 Laaja konsernituloslaskelma 8 Konsernitase 9 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (1 34)... 13 1. Perustiedot 13 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 13 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät 19 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta 19 5. Johdannaisinstrumentit 23 6. Liikevaihto 25 7. Materiaalit ja palvelut 25 8. Henkilöstökulut 25 9. Poistot ja arvonalentumiset 26 10. Liiketoiminnan muut kulut 26 11. Tilintarkastajan palkkiot 26 12. Rahoitustuotot ja -kulut 27 13. Tuloverot 27 14. Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnot 28 15. Liikearvo 29 16. Aineettomat hyödykkeet 30 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 31 18. Rahoitusinstrumentit 32 19. Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista 33 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset 34 21. Vaihto-omaisuus 34 22. Rahavarat 34 23. Laskennalliset verot 35 24. Osakepääoma 36 25. Varaukset 36 26. Lainat 36 27. Muut pitkäaikaiset velat 37 28. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 37 29. Työsuhde-etuudet 38 30. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 38 31. Ehdolliset velat ja varat 41 32. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 41 33. Lähipiiri 42 34. Konserniyritykset 43 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS...44 Emoyhtiön tuloslaskelma 44 Emoyhtiön tase 45 Emoyhtiön rahoituslaskelma 47 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 48 Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot (1 10) 49 Emoyhtiön taseen liitetiedot (11 22) 52 Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen 58 HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA... 69 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 69 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 70 HALLINNOINTIPERIAATTEET...72 Gasum Oy:n palkitseminen 73 Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä 74 Hallitus 76

GASUM TILINPÄÄTÖS TALOUDELLINEN 2017KATSAUS 2017 HALLITUKSEN TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAKERTOMUS KATSAUS GASUM JATKAA MONIPUOLISEN POHJOISMAISEN KAASU EKOSYSTEEMIN RAKENTAMISTA Vuosi 2017 oli Gasumille taloudellisesti onnistunut. Liikevaihto kasvoi 10 prosenttia. LNG- ja biokaasuliiketoiminnat kehittyivät myönteisesti ja olivat 26 prosenttia Gasumin kokonaisliikevaihdosta. Tämä tukee strategiaamme askel askeleelta kohti puhtaampaa huomista. Vuonna 2017 näitä askelia otettiin vauhdikkaasti. Suunnitellun mukaisesti laajennuimme Ruotsin biokaasumarkkinoille voidaksemme tarjota asiakkaillemme aiempaa kokonaisvaltaisempia uusiutuvia kaasuratkaisuja Pohjoismaissa. Vuoden aikana jatkoimme innovatiivisten kiertotalousratkaisujen kehittämistä kumppaneidemme kanssa. Vahvistimme yhteistyötä Keskon kanssa, jonka johdosta jo 200 K-ruokakaupan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierrätetään biokaasun valmistukseen ja edelleen Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Syyskuussa aloitimme yhteistyön IKEA Suomen kanssa. Yhteistyön myötä Suomen IKEA-ravintoloiden ruokahävikistä tuotetaan biokaasua, ja tavaratalojen yhteyteen rakennetaan Gasumin kaasutankkausasemat. Vuonna 2017 panostimme strategiamme mukaisesti myös pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin ja -markkinan kehittämiseen yhdessä tytäryhtiömme Skangasin kanssa. LNG tarjoaa kilpailukykyisen ja puhtaan vaihtoehdon kaasuverkoston ulkopuoliselle teollisuudelle, meriliikenteelle sekä raskaalle maantieliikenteelle. Vuoden 2017 aikana jatkoimme LNG:n saatavuuden parantamista muun muassa investoimalla LNG-tankkausasemaverkoston kehittämiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vuosi 2017 oli jälleen ennätyksellisen lämmin ja osoitti, että tarvitsemme nykyistä voimakkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakaasun toimituksissa lämmin vuosi näkyy volyymien laskussa, jotka laskivat 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehitys vahvistaa osaltaan Gasumin näkemystä, että kaasun kulutuksen kannalta keskeisimmät kasvusektorit ovat teollisuus, meriliikenne ja raskas liikenne. Vahvistamalla kaasun asemaa näillä sektoreilla, on mahdollista vähentää päästöjä ja hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Muutokset kaasumarkkinalla tulevat jatkumaan vuonna 2018. Gasum jatkaa pohjoismaisen kaasumarkkinan ja -verkoston aktiivista kehittämistä. Erityisesti panostamme LNG:n aseman vahvistamiseen sekä biokaasun tuotannon kasvattamiseen. Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. Jatkamme myös vuoden 2020 alusta tapahtuvaa maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamisen valmistelua yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä valmistaudumme kaasun myynnin ja jakelun eriyttämiseen. Työ on hyvässä vauhdissa, ja tahdonkin kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja muita sidosryhmiä tiiviistä yhteistyöstä avointen markkinamallien valmistelussa vuoden 2017 aikana. Erityiskiitos kuuluu myös Gasumin henkilökunnalle, joka on vienyt innostuneesti ja omistautuneesti yhtiön strategiaa eteenpäin ja näin Pohjoismaita askel askeleelta kohti puhtaampaa huomista. Johanna Lamminen Toimitusjohtaja 2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. 3

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1. 31.12.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakaasun asema eurooppalaisilla energiamarkkinoilla jatkoi vahvistumistaan myös vuonna 2017. Suomessa tilanne pysyi viime vuonnakin eurooppalaisen trendin vastaisena ja kivihiili ohitti yhä yhteistuotantolaitosten ajojärjestyksessä maakaasun. Viime vuonna päätettiin myös jälleen fossiilisten lämmityspolttoaineiden veronkorotuksesta vuoden 2018 alussa, jolloin maakaasun verotus on yhdeksänkertaistunut vuoden 2010 tasoon verrattuna. Kotimainen keskustelu kivihiilestä irti pääsemiseksi jatkui ja keskusteluissa esille on yhä useammin noussut verotuksen muuttaminen maakaasua suosivaksi. LNG-markkinan kasvu jatkui toimintavuonna, vaikka raakaöljyn edullinen hinta ja maakaasun epäedullinen verokohtelu hidastivat siirtymää pois muista energiamuodoista. Loppuvuodesta raakaöljyn hinta oli selvässä nousussa, mikä vaikutti LNG:n hintaan vain hieman. LNG:n hinnan muutosten ennakoitavuus muihin energiamuotoihin verrattuna on hyvä. Hinnan ennustettavuus on ympäristöystävällisyyden ja edullisuuden lisäksi LNG:n vahvimpia etuja. Meriliikenteessä LNG-käyttöisten alusten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, vaikka markkinaosuus on toistaiseksi melko vaatimaton. Toimiva teknologia yhdistettynä alhaisiin päästöihin lisää LNG:n houkuttelevuutta, kun tulevat päästörajoitukset rajoittavat muiden polttoaineiden käyttöä. Pienen mittakaavan LNG:n (Small Scale LNG) segmenttiin on tulossa kilpailua. Skangas on markkinajohtaja omalla maantieteellisellä alueellaan. Kilpailun lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden päätöksiin ja edesauttaa markkinan kasvua. Pohjois-Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinat monipuolistuvat, kun markkinoille tulee tarjolle uusi polttoaine LNG, joka mahdollistaa toimitukset kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Raskaan liikenteen puhtaamman polttoaineen LNG:n kysyntä koko Pohjoismaissa on vahvassa kasvussa. LNG:n käytön uhkana ovat poliittiset kaasun käyttöä haittaavat päätökset. Esimerkiksi Norjassa toteutettiin loppuvuonna 2017 hiilidioksidiverotus, joka tavoitteensa vastaisesti hidastaa siirtymää suuripäästöisimmistä energiamuodoista vähäpäästöisemmän LNG:n käyttöön. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 kiertotalouspakettia koskevan väliarvionsa. Esitys kiertotalouspaketista on alun perin esitelty joulukuussa 2015 ja asia on yksi nykyisen komission kärkitavoitteista. Komissio nosti väliarviossaan biokaasuntuotannon vahvasti esille ja korosti erityisesti biokaasuprosessin hyötyjä jätteen polttoon verrattuna. Vuonna 2017 keskusteltiin laajalti myös komission 2016 talvipakettiin sisältyneestä ehdotuksesta uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi. Gasumin laitoksilla tuotetun biokaasun kannalta direktiiviehdotus on pääosin suotuisa ja erityisesti liikennekäytössä biokaasun asema tullee vahvistumaan. Kaasukäyttöinen liikenne jatkaa kasvuaan Suomessa. Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän julkistaman väliraportin mukaan työryhmä on kartoittanut keinoja, joilla puhdasta liikennettä voidaan edistää tehokkaimmin. Työryhmän mukaan vähäpäästöisten autojen hankintaan tulisi kannustaa verotuksella, ja esimerkiksi polttomoottoriautojen muuntamisella kaasukäyttöisiksi. Työryhmä nosti esiin myös tarpeen kehittää julkista liikennettä aiempaa vähäpäästöisemmäksi. Työryhmän suosituksiin perustuen vuoden 2018 alussa astui voimaan määräaikainen laki romutuspalkkiosta, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta. Lain mukaan yksityishenkilö saa tukea vanhan auton romutuksen yhteydessä uuden vähäpäästöisemmän auton kuten kaasuauton hankintaan. Lisäksi valtio myöntää tukea myös kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointiin. Gasum avasi viime vuonna viisi uutta kaasutankkausasemaa ja kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin 40 julkista tankkausasemaa. Yhtiön arvion mukaan on todennäköistä, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa on yli 70 kaasutankkausasemaa. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2017 Maakaasuliiketoiminta Suomessa myytävän maakaasun hinta on sidottu kivihiilen ja öljyn maailmanmarkkinahintoihin sekä Suomen energiamarkkinoiden hintakehitykseen. Indekseistä johtuen maakaasun hinta lähti nousuun 2016 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja hinnan nousu jatkui tasaisesti koko vuoden 2017. Vuoden 2017 aikana myytiin maakaasua 22,3 TWh, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. Laskuun vaikutti poikkeuksellisen lämmin sää koko vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli uuden maakaasumarkkinalain alkuvuodesta 2017. Gasum aloitti heti lakiehdotuksen julkistamisen jälkeen aktiivisesti ja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien edustajien kanssa kehittää avoimen markkinan pelisääntöjä eurooppalaisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla vuonna 2020 avautuvalle kaasumarkkinalle. Yhteisen sidosryhmätyöskentelyn tavoitteena on ollut luoda lainsäädännön vaatimukset täyttävät kansalliset markkinasäännöt, joilla varmistetaan toimivat kaasumarkkinat. Avoimen markkinan toimintamallien, järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle kuuluvien tehtävien ja niitä tukevien IT-järjestelmien kehitys jatkuu vuonna 2018. Avoimeen kaasumarkkinaan siirtyminen edellyttää myös järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan eriyttämistä Gasumin muusta liiketoiminnasta. Laki edellyttää eriyttämisen toteuttamista tosiasiallisen omistuksellisen eriyttämisen mallilla, jossa Gasumin siirtoverkkoliiketoiminta eriytetään omaksi itsenäiseksi yhtiöksi vuoden 2020 alkuun mennessä. Eriyttämissuunnitelma laadittiin vuonna 2017, sen toteutus on aloitettu ja eriyttäminen tullaan saattamaan loppuun lain edellyttämällä tavalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Liiketoiminta luopui lämpöliiketoiminnasta ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä ja myi toiminnot Auris Kaasun- 4

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS jakelu Oy:lle vuoden alussa selkeyttäen liiketoimintaa kaasumarkkinoiden muuttuessa. Maakaasun toimitusvarmuus on ollut erinomainen ja se pysyi erinomaisella tasolla myös vuonna 2017. LNG-liiketoiminta LNG-liiketoiminnassa Gasum kasvatti 22.6.2017 omistusosuuttaan 70 prosenttiin pohjoismaisessa LNG-yhtiö Skangasissa. Osakekauppa oli jatkoa vuonna 2014 toteutuneelle kaupalle, jossa Gasum osti enemmistön Skangasista Lyse AS:ltä. Omistusosuuden nostaminen vahvistaa Gasumin asemaa Pohjoismaiden johtavana LNG:n tarjoajana ja pohjoismaisen kaasuekosysteemin kehittäjänä. LNG:tä toimitettiin vuoden aikana LNG-terminaaleilta meriliikenteelle ja teollisuudelle. Asiakastoimitusten volyymit kasvoivat vuoden aikana ja myös uusia toimitussopimuksia solmittiin Pohjoismaissa. Voimakkainta kasvu oli meriliikenteessä, jossa Skangasin myynti nousi edellisvuodesta noin 40 %. Porin terminaalin toimintaan vaikutti alkuvuonna asiakkaan tuotantolaitoksen palo. Liiketoiminta on toimittanut myös ensimmäisiä eriä nesteytettyä biokaasua teollisuuden käyttöön. Bunkraus- ja jakelualus Coralius aloitti operoinnin Pohjanmerellä, Skagerrakin alueella ja Itämerellä parantaen liiketoiminnan kykyä palvella meriliikenteen bunkrausasiakkaita Pohjoismaissa myös ship-to-ship-bunkrauksessa. Coralius toimitti ensimmäisen lastin syyskuussa 2017 Norjan Ørassa sijaitsevaan terminaaliin. Coraliuksen avulla tankattiin lukuisia aluksia loppuvuonna. Yhteishanke Manga LNG Oy:n kanssa LNG:n tuontiterminaalin rakentamiseksi Tornion satamassa etenee suunnitelman mukaisesti. Gasumin tytäryhtiö Skangas Oy on hankkeessa mukana Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja EPV Energia Oy:n kanssa. Ensimmäinen LNG-lasti toimitettiin vuoden lopussa terminaalille. Terminaali kaupallinen käyttö alkaa kesällä 2018. Biokaasuliiketoiminta Biokaasuliiketoiminnan tuotantokapasiteetti kaksinkertaistui tammikuussa Swedish Biogas International -yrityskaupan myötä. Biokaasulaitokset Ruotsissa parantavat mahdollisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille Ruotsissa. Biokaasulaitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katrineholmissa, Lidköpingissä, Örebrossa sekä yhtiöllä on enemmistöosuus Västeråsissa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta. Lisäksi Gasumilla on 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogas AB:ssa. Yrityskaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Biokaasulla on Ruotsissa vahva asema erityisesti liikenteen polttoaineena ja valtio tukee eri tavoin biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Turun biokaasuhankekokonaisuus on yksi Suomen hallituksen Biotalous ja puhtaat -hankkeet kärkihankkeista. Hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitoksen modernisoinnin, laajennuksen sekä biokaasun jalostus- ja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Osana hanketta Gasum rakentaa kevyen maantieliikenteen tarpeita varten lisää tankkausasemia Turun seudulle. Laajennushanke valmistuu vuoden 2019 aikana. Ruotsin biokaasumarkkinat ovat myös kehittyneet ja kysyntä jatkaa kasvuaan. Gasumin tavoitteena on tuottaa biokaasua Ruotsin kuljetussektorin käyttöön. Liiketoiminta selvittää biokaasun tuotantoa Stora Enson Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä. Ruotsin ympäristöviranomainen Naturvårdsverket myönsi hankkeelle 12,4 miljoonan euron investointituen. Nymölla-hankkeen tavoitteena on tuottaa raskaan maantieliikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin nesteytettyä biokaasua Stora Enson Etelä-Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä. Biokaasuliiketoiminnassa bio- ja maakaasun tankkausasemaverkoston kehittäminen eteni suunnitellusti ja yhtiö avasi viisi uutta tankkausasemaa Suomessa. Tankkausasemaverkoston laajentaminen jatkuu edelleen vuonna 2018 ja yhtiö rakentaa Suomessa liikenteen solmukohtiin tankkausasemia sekä Ruotsiin ja Norjaan raskaan liikenteen tankkausasemia. Tankkausasemaverkoston laajentaminen ja liikenteelle suunnattu kiinteähintainen kampanja on entisestään lisännyt kiinnostusta kaasuautoilua kohtaan. Vuoden 2017 aikana kaasuautojen määrä Suomessa kasvoi noin 1 200 autolla eli noin 55 prosenttia. Suomessa Trafin tilastojen mukaan kaasuautoja on noin 3 400 kappaletta. Yhtiö solmi vuoden aikana kiertotalouskumppanuuksia IKEA Suomen ja K-Ryhmän kanssa. Molemmissa kumppanuuksissa ruokahävikistä tuotetaan biokaasua. IKEA Suomen kanssa tavaratalojen yhteyteen rakennetaan Gasumin kaasutankkausasemat, joista voi tankata jätteistä tehtyä biokaasua. K-Ryhmän kumppanuudessa 200 K-ruokakaupan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierrätetään biokaasun valmistukseen. Biokaasu käytetään Turengin jäätelötehtaalla tuotettavien Pirkka-jäätelöiden valmistuksen energiana. Tekniset palvelut -liiketoiminta Tekniset palvelut -liiketoiminta palvelee pääasiassa Gasumin muita liiketoimintoja kunnossapito- ja huoltotoimenpiteissä. Vuoden 2017 aikana liiketoiminta on tehostanut toimintajärjestelmiään ja myyntiprosessejaan. Tekniset palvelut on tukenut vuoden 2017 aikana biokaasuliiketoimintaa kaasutankkausasemaverkoston kehittämisessä ja uusien tankkausasemien avaamisessa. Liiketoiminta solmi uusia kumppanuussopimuksia vuoden aikana. Tampereen Sähkölaitokselle toimitettiin siirrettävä LNG-höyrystin, jonka avulla laitos voi tarjota turvallisuutta ja huoltovarmuutta asiakkailleen kaasunjakeluketjun avulla energian keskeytyksien varalle. 5

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYS Gasum-konsernin tilikauden 1.1. 31.12.2017 liikevaihto oli 925,0 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 10 % edelliseen vuoteen verrattuna (2016: 843,4 milj. eur). Konsernin liikevoitto oli 114,2 miljoonaa euroa (2016: 124,8 milj. euroa) ja liikevoittoprosentti oli 12,3 % (2016: 14,8 %). Vuonna 2017 Gasum-konsernin oman pääoman tuotto oli 13,7 % (2016: 17,7 %). Maakaasuliiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 678,7 miljoonaa euroa, jossa oli nousua 3 % edelliseen vuoteen verrattuna (2016: 658,8 milj. euroa). Liikevaihdon nousuun vaikutti indekseistä johtunut hintojen nousu. LNG-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 195,2 miljoonaa euroa (2016: 162,4 milj. euroa), jossa nousua oli 20 %. Liikevaihdon kasvuun on vaikuttanut volyymien nousu edellisen vuoden 5,8 TWh:sta 6,1 TWh:iin. Liiketoimintayksikön liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 21 %. Nyt kun LNG-liiketoiminnan merkittävimmät investoinnit on saatettu päätökseen, kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Biokaasuliiketoiminnan liikevaihto kaksinkertaistui alkuvuoden yrityshankintojen myötä edelliseen vuoteen verrattuna 47,9 miljoonaan euroon (2016: 23,6 milj. euroa). Liiketoiminnan kasvuun panostetaan edelleen voimakkaasti. Tankkausasemainvestoinnit olivat päättyneellä tilikaudella 6,2 miljoonaa euroa ja uuden ja kehittyvän liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa. TASE JA RAHOITUSASEMA Konsernin taseen loppusumma 31.12.2017 oli 1 421,2 miljoonaa euroa (31.12.2016: 1 461,5 milj. euroa). Konsernin rahoitusasema säilyi koko vuoden vahvana, omavaraisuusasteen ollessa 41,6 % (31.12.2016: 40,8 %). Konsernilla oli rahalaitoslainoja yhteensä 439,4 miljoonaa euroa (31.12.2016: 497,3 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 409,6 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 29,7 miljoonaa euroa. Taseen muut pitkäaikaiset velat kasvoivat 127,2 miljoonaan euroon (116,0 milj. euroa). Nousu johtui lähinnä syksyllä liikennöinnin aloittaneesta Coralius-aluksesta ja siitä aiheutuvasta rahoitusleasingvelasta. TUNNUSLUVUT 2017 2016 2015 Liikevaihto 924 987 843 357 915 456 Liikevoitto 114 208 124 804 126 376 Liikevoitto-% 12,3 % 14,8 % 13,8 % Omavaraisuusaste % 41,6 % 40,8 % 39,4 % Oman pääoman tuotto-% 13,7 % 17,7 % 19,8 % Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,1 % 9,6 % 10,4 % Taseen loppusumma 1 421 201 1 461 527 1 425 547 Korolliset nettovelat 585 872 608 683 658 978 Nettovelkaantumisaste % 99,2 % 102,1 % 117,3 % Nettovelat / käyttökate 3,2 3,5 3,7 INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT Gasum-konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin vuonna 2017 olivat yhteensä 58,1 miljoonaa euroa (2016: 51,3 milj. euroa) ja ne kohdistuivat pääosin LNG-säiliöaluksen rahoitusleasing sopimukseen, uusien tankkausasemien rakentamiseen sekä biokaasulaitosten laajennusinvestointeihin. Vuoden 2017 aikana Gasum on saanut yhteensä 11,7 miljoonaa euroa investointitukia. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt tilikauden aikana Turun biokaasulaitoksen laajennukselle hallituksen kärkihanketukea 7,97 miljoonaa euroa. Ruotsin ympäristöviranomainen Naturvårdsverket myönsi Gasumin Ruotsissa sijaitsevalle Nymölla-hankkeelle 12,4 miljoonan euron (121,5 miljoonan kruunun) investointituen Klimatklivet -ohjelmastaan. Hankkeet on aloitettu ja osa myönnetyistä tuista tullaan saamaan tulevien tilikausien aikana. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Gasum toteutti Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seurauksena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas International AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä. Alkuvuodesta Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella selkeytettiin Gasumin asemaa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla. Kesäkuussa 2017 Gasum toteutti osto-option sekä osti lisäosuuden Skangas AS:stä, jonka jälkeen Gasum Oy omistaa yhtiöstä 70 %. LAATU, YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Konsernissa ei ole ollut vuonna 2017 merkittäviä ympäristöpoikkeamia ja ympäristöasioiden tila on pysynyt korkealla tasolla muutamasta prosesseihin liittyvästä häiriötilanteesta huolimatta. Biokaasulaitoksille on laadittu energia-katselmuksia kehityskohteiden tunnistamiseksi. Työturvallisuuden parantamiseksi vuoden aikana toteutettiin turvallisuuskulttuuria kehittäviä toimenpiteitä. Yhtiö kiinnittää huomiota ja panostaa jatkuvasti turvallisuuteen. Yhtiössä on käytössä Safety walk eli turvallisuuskävely, Safety moment eli tuumaa hetki -turvallisuustapa sekä vuoden aikana toteutetaan erilaisia turvallisuuskampanjoita. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin I am Safety -kampanja. Teknisillä työntekijöillä on käytössä asiakastyössä riskiarviointimenetelmä. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua henkilöstön kanssa turvallisuusasioista. Yhtiö siirtyi vuoden alusta myös työturvallisuuden liiketoimintakohtaiseen raportointiin. Turvallisuushavaintojen tekemistä helpotettiin sovelluksen käyttöönotolla samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Sovelluksen myötä tehtyjen turvallisuusehdotusten lukumäärä on merkittävässä kasvussa. Työtapaturmia sattui vuonna 2017 yhteensä 10 kpl (2016: 17 kpl), joista 5 johti vähintään yhden päivän poissaoloon. Vuoden 2017 aikana Gasum-konsernin turvallisuuteen liittyviä toimintatapoja yhtenäistettiin eri liiketoimintojen välillä. Konsernissa päivitettiin myös yritysvastuuohjelman ja sen tavoitteet. Yritysvastuun tavoitteiden etenemisestä aloitettiin säännöllinen kvartaaliraportointi omistajalle. 6

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUTKIMUS JA KEHITYS Vuoden aikana Gasumissa organisoitiin T&K -toimintoa lähemmäksi yhtiön liiketoimintoja, vastaamaan tehokkaammin konsernin liiketoimintojen tarpeisiin. Valtaosa T&K -hankkeista keskittyy biokaasuliiketoiminnan kehitystoimintaan. Biokaasuliiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa. Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki toteuttivat Joutsenon uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen eli metanointilaitoksen teknistaloudellisen kannattavuusselvityksen. Toimijat päätyivät yhdessä pysäyttämään hankkeen jatkosuunnittelun sen taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi. Ns. Power to Gas (P2G) ja metanointiteknologian kehitykseen panostetaan Euroopassa, jossa on jo toteutettu useita hankkeita. P2G on uusiutuvan, tuuli- tai aurinkosähkön, energian varastointia maakaasun siirtoverkostossa. Teknologian kehitys ja sen komponenttien halpeneminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa myös Joutsenon hankkeen toteutuksen. Gasum seuraa jatkossa tämän teknologian kehittymistä. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna 2017 tutkimuksen apurahoja 12 kappaletta, arvoltaan yhteensä 81 000 euroa (2016: 108 000 euroa). HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Gasum-konsernin henkilöstömäärä kasvoi alkuvuodesta toteutettujen bioliiketoiminnan yrityskauppojen myötä. Konsernissa työskenteli 31.12.2017 yhteensä 409 henkilöä (31.12.2016: 375), joista Ruotsista hankituissa bioyhtiöissä 42 henkilöä ja Skangas-alakonsernissa yhteensä 79 henkilöä. Gasum-konsernissa oli vuonna 2017 käytössä koko henkilöstöä koskeva voittopalkkiojärjestelmä. Lisäksi konsernin avainhenkilöillä oli tulospalkkio- ja sen lisäksi ylimmällä johdolla pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmät noudattavat valtion omistajaohjauksen antamia ohjeita palkitsemisesta. Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi Gasumin bioliiketoiminnassa on syyskuussa 2017 fuusioitu yhtiöitä sekä Suomessa että Ruotsissa. Lisäksi LNG-liiketoiminnassa fuusioitiin Ruotsissa sijaitsevat yhtiöt. Gasumin henkilöstöryhmien luottamusmiesten marraskuussa 2017 yhtiön omistajille ja hallitukselle lähettämän kirjeen myötä yhtiö toimitti omistajalle tiedoksi selvityksen tähänastisista toimista hyvän johtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Gasum-konsernissa käynnistettiin työyhteisöselvitys loppuvuonna 2017. YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA HALLINTO Gasum on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistama yhtiö. Osakkeista 73,5 prosenttia on valtion omistamalla Gasonia Oy:llä ja 26,5 prosenttia suoraan Suomen valtiolla. Osakeomistuksessa ei vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Gasum Oy:n 23.3.2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Rantanen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Hallitus päätti 25.4.2017 kokouksessaan perustaa tarkastusvaliokunnan sekä HR-valiokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Engman, Charlotte Loid ja Timo Koponen. HR-valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen ja jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Merkittävimmät Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät energiamarkkinoihin sekä energiahyödykkeiden ja sähkön hintakehitykseen ja keskinäiseen kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. LNG-liiketoiminnan riskinä on LNG:n myynnin kehitys suhteessa hankintaan liittyviin investointeihin. Yhtiö on suojautunut energiahyödykkeiden hinnan vaihtelulta kehittämällä omaa myyntihinnoitteluaan vastaamaan hankintasopimuksien hinnoittelua. Kaasun kilpailukykyä heikentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa ja energiatuissa. Muutokset maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saattavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Maakaasun toimituksissa ei ole ollut häiriöitä. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kaasu vähäpäästöisenä polttoaineena tulee kasvattamaan rooliaan ennen kaikkea merenkulussa sekä raskaassa liikenteessä. Kaasu tarjoaa myös teollisuudelle erinomaisen vaihtoehdon omien päästötavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiön investoinnit pohjoismaiseen kaasuekosysteemiin tulevat edesauttamaan yhtiön kasvua. Gasumin uudet liiketoiminnat (LNG ja biokaasu) ovat saaneet markkinoilla jo hyvän aseman ja ne tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Maakaasun pitkään jatkunut volyymien lasku on saatu taittumaan ja mahdolliset veromuutokset voivat vaikuttaa kaasun kysynnän kasvuun myös kaasuverkoston alueella. Kaasun kokonaismyyntivolyymien ennustetaan kasvavan, joka myös varmistaa yhtiön kannattavuuden positiivisen kehityksen. Yhtiö jatkaa eriyttämisen valmistelua tehdyn eriyttämissuunnitelman mukaisesti. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2017 oli 265 134 903,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 120 167 847,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä 32 902 400,62 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin. 7

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Liikevaihto 6 924 987 843 357 Liiketoiminnan muut tuotot 23 348 33 732 Materiaalit ja palvelut 7-678 530-612 147 Henkilöstökulut 8-38 452-34 059 Poistot ja arvonalentumiset 9-68 059-51 129 Liiketoiminnan muut kulut 10-49 087-54 951 Liikevoitto 114 208 124 804 Rahoitustuotot 13 897 16 718 Rahoituskulut -28 183-15 096 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 12-14 286 1 621 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/ tappiosta -38-949 Voitto ennen veroja 99 884 125 476 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 13-32 110-18 952 Laskennallisten verojen muutos 13 13 426-4 166 Tilikauden voitto 81 199 102 358 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 86 199 104 298 Määräysvallattomille omistajille -5 000-1 940 LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Tilikauden voitto 81 199 102 358 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Eläkevelvotteiden uudelleenmäärittäminen 30-71 -273 Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi Muuntoerot -6 188 1 829 Tilikauden laaja tulos yhteensä 74 940 103 914 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 79 941 105 855 Määräysvallattomille omistajille -5 000-1 940 8

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITASE Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 15,16 216 790 221 423 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17 949 783 927 343 Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset 19 10 510 10 398 Myytävissä olevat sijoitukset 50 69 Johdannaisinstrumentit 5,18 1 502 13 Laskennalliset verosaamiset 23 0 2 024 Muut pitkäaikaiset saamiset 411 6 059 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 179 045 1 167 329 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 21 98 654 112 556 Johdannaisinstrumentit 5,18 816 2 660 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 139 878 155 557 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 146 0 Rahavarat 22 2 662 23 425 Lyhytaikaiset varat yhteensä 242 156 294 198 Varat yhteensä 1 421 201 1 461 527 9

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITASE Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma 24 178 279 178 279 Kertyneet voittovarat 292 727 266 029 Tilikauden voitto (tappio) 86 199 104 298 Muuntoerot -4 358 1 829 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 552 848 550 435 Määräysvallattomien omistajien osuus 38 023 45 443 Oma pääoma 590 871 595 879 Velat Pitkäaikaiset velat Lainat 26 409 641 448 654 Muut pitkäaikaiset velat 27 127 208 115 973 Johdannaisinstrumentit 5,18 5 382 4 257 Laskennalliset verovelat 23 76 922 94 682 Varaukset 25 9 959 9 441 Eläkevelvoitteet 29,30 7 369 7 486 Pitkäaikaiset velat yhteensä 636 482 680 493 Lyhytaikaiset velat Lainat 26 29 724 48 694 Johdannaisinstrumentit 5,18 2 826 1 479 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 28 143 854 120 655 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 17 444 14 327 Lyhytaikaiset velat yhteensä 193 848 185 155 Velat yhteensä 830 330 865 648 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 421 201 1 461 527 10

KONSERNITILINPÄÄTÖS LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Muuntoerot Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2017 178 279 370 327 1 829 550 435 45 443 595 879 Tilikauden tulos 86 199 86 199-5 000 81 199 Muut laajan tulokset erät Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus -71-71 -71 Muuntoerot -6 188-6 188-6 188 Tilikauden laaja tulos 86 128-6 188 79 941-5 000 74 940 Voitonjako -50 000-50 000-50 000 Muut muutokset* -27 528-27 528-2 420-29 948 Oma pääoma 31.12.2017 178 279 378 927-4 358 552 848 38 023 590 871 * Muut muutokset sisältävät kirjauksia liittyen tytäryhtiöomistusosuuksien muutoksiin. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Muuntoerot Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2016 178 279 336 304 0 514 583 47 384 561 967 Tilikauden tulos 104 298 104 298-1 940 102 358 Muut laajan tulokset erät Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus -273-273 -273 Muuntoerot 1 829 1 829 1 829 Tilikauden laaja tulos 104 025 1 829 105 855-1 940 103 914 Voitonjako -70 002-70 002-70 002 Oma pääoma 31.12.2016 178 279 370 327 1 829 550 435 45 443 595 879 11

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen veroja 99 884 125 476 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 9 68 059 51 129 Rahoituserät -netto 12 14 286-1 621 Realisoitumattomat arvostusvoitot/-tappiot 3 895-19 495 Muut oikaisut -14 198 5 141 Käyttöpääoman muutos 46 015 30 855 Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja 217 941 191 486 Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista -12 499-15 333 Saadut rahoitustuotot 981 753 Maksetut verot -28 919-164 Rahoituserien ja verojen rahavirta -40 437-14 744 Liiketoiminnan nettorahavirta 177 504 176 741 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -21 788-47 123 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 071-1 005 Saadut investointiavustukset 11 718 9 702 Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot 223 1 403 Yrityshankinnat- ja myynnit 4 807-99 041 Pitkäaikaisten saamisten muutos 130-1 656 Investointien nettorahavirta -5 981-137 719 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 945 470 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -124 070-418 704 Lyhytaikaisten lainojen nostot 21 327 106 258 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 497-109 144 Rahoitusleasingvelkojen muutos -991-1 182 Maksetut osingot -50 000-70 002 Rahoituksen nettorahavirta -192 286-22 774 Rahavarojen muutos -20 763 16 246 Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) 23 425 7 178 Rahavarat tilikauden lopussa 22 2 662 23 425 Nettovelkojen täsmäytyslaskelma on esitetty luvun 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta kohdassa Pääoman hallinta. 12

KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Perustiedot Gasum Oy on suomalainen osakeyhtiö ja Gasum-konsernin ("Gasum", konserni tai "yhtiö", jollei asiayhteydestä muuta johdu) emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröidyn toimipaikan osoite Revontulenpuisto 2 C, PL 21, 02151 Espoo. Energiayhtiö Gasum on pohjoismainen kaasualan asiantuntija, joka yhdessä kumppaniensa kanssa rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, edistää kiertotaloutta käsittelemällä jätteitä ja tuottamalla biokaasua ja kierrätysravinteita Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tarjoaa energiaa sähkön ja lämmöntuotantoon, teollisuudelle ja maa- ja meriliikenteelle. Gasum on Pohjoismaiden johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiöllä on Suomessa kaasutankkausasemia, joista osa palvelee raskasta kalustoa. Tytäryhtiö Skangas on Pohjoismaiden markkinoiden johtava nesteytetyn maakaasun (LNG) toimija. Yhtiö jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeeseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasum Oy:n omistaa 100-prosenttisesti Suomen valtio sekä suoraan että Gasonia Oy:n kautta. Konsernitilinpäätöksen kopiot ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo tai ladattavissa yhtiön verkkosivuilta www.gasum.com suomeksi ja englanniksi. Gasum-konsernin konsernitilinpäätös on ylin taso, johon Gasum Oy ja sen tytäryhtiöt yhdistellään. Gasum Oy:n hallitus on kokouksessaan 15.2.2018 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista LAATIMISPERUSTA Gasum Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2017 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostusperusta on alkuperäinen hankintameno, jollei toisin ole erikseen mainittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöksessä olevat luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole erikseen mainittu. SOVELLETUT UUDET JA UUDISTETUT STANDARDIT Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2016, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen. IAS 7 Rahavirtalaskelmat. Yritysten on esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksen seurauksena konserni on laatinut uuden liitetiedon, jossa esitetään nettovelkojen täsmäytyslaskelma. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS STANDARDIT, TULKINNAT JA MUUTOKSET Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin 1.1.2017 alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Seuraavilla oletetaan olevan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen: IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardissa käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle aiemmin käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastellaan siis määräysvaltaa. Konserni ottaa IFRS 15 standardin käyttöön 1.1.2018 alkavalla tilikaudella. Gasumissa on tehty selvitys standardin vaikutuksista nykyiseen käytäntöön ja se ei tule olennaisesti vaikuttamaan tuloutettavaan määrään tai ajankohtaan. Liitetiedot tullaan päivittämään uuden standardin vaatimuksien mukaisesti. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista ja se korvaa IAS 39 ja IFRS 7 standardit. Muutoksia tulee mm. rahoitusvarojen luokittelemiseen kolmeen pääryhmään, sijoitusten oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostamiseen, arvonalentumisten malliin (odotettavissa olevat luottotappiot), rahoitusvelkojen arvostamiseen sekä suojauksen tehokkuuteen liittyviin vaatimuksiin. Gasum soveltaa standardia 1.1.2018 alkavasta tilikaudesta lähtien. Konsernin rahoitusvaroja ja -velkoja on käyty läpi ja tehdyn selvityksen perusteella uudella standardilla ei tule olemaan olennaisia vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen. Vaikka erien luokittelu muuttuu uusien ryhmien myötä, ei niiden kirjanpidollinen käsittely tai arvostaminen tule merkittävästi muuttumaan. Uuden arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvonalentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin, ei pelkästään toteutuneisiin luottotappioihin kuten IAS 39:n mukaan. Tähän mennessä 13

KONSERNITILINPÄÄTÖS tehtyjen arviointien perusteella odotetaan, että myyntisaamisten luottotappioita koskeva vähennyserä tulee olemaan erittäin pieni. Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajempia liitetietovaatimuksia sekä muutoksia esittämistapaan. Näillä odotetaan olevan vaikutusta Gasumin tilinpäätöksessä esitettävien tietojen luonteeseen ja laajuuteen erityisesti uuden standardin käyttöönottovuotena. IFRS 16 Vuokrasopimukset. Standardi käsittelee vuokrasopimusten luokittelua ja tulee laajentamaan vaatimuksia sekä vuokralle ottajan, että vuokralle antajan puolella vuokrasopimusten luokittelusta rahoitusleasingsopimuksiksi. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Standardi tulee voimaan 1.1.2019 ja siirtymiseen on tarkoitus soveltaa yksinkertaistettua menettelytapaa. Gasumissa on tehty alustavaa arviota standardin käyttöönoton vaikutuksista. Niiden perusteella uusi standardi tulee vaikuttamaan taseeseen ja käyttökatteeseen jonkin verran, tosin merkittävimmät vuokrasopimukset on konsernissa luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi jo IAS 17 perusteella. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta. Gasumilla on määräysvalta yrityksessä, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset yhdistellään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki arvostettuna hankintahetken käypiin arvoihin. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Jäljelle jäävä osuus vastikkeen ja hankitun omaisuuden erotuksesta on liikearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20 50 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Myös yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteis- tai osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen yhteisyritysten ja osakkuusyritysten välisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteis- ja osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiön oman pääoman muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloslaskelman eriin. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Konsernissa on myös Norjassa ja Ruotsissa toimivia yhtiöitä, joiden toimintavaluutaksi on määritelty euro. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo testataan 14

KONSERNITILINPÄÄTÖS vuosittain arvonalentumisten varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa lisenssejä sekä asiakassuhteille kohdistettua arvoa liiketoimintojen yhdistämisestä. Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät muun muassa maanomistajille suoritettuja haittakorvauksia liittyen pysyvän käyttöoikeuden lunastamiseen maakaasuputken pitämistä varten, ja maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusajan aikana. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Maanomistajille suoritetut haittakorvaukset käsitellään tilinpäätöksessä aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Niistä ei tehdä poistoja ja ne ovat arvonalentumistestauksen kohteena vuosittain. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat: Ohjelmistot Asiakassuhteet 3 5 vuotta 10 25 vuotta AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kaasun siirto- ja jakeluverkostosta sekä niihin liittyvistä laitteistoista ja rakennelmista, LNG-jakeluterminaaleista ja nesteytyslaitoksesta, biokaasun tuotantolaitoksista sekä muista koneista ja kalustosta. Aineellinen käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, henkilöstökustannusten välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta ja valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi sitten kun niiden ehtojen täyttäminen ja niiden saaminen on kohtuullisen varmaa. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Maakaasun siirtoverkko Terminaaleihin liittyvät putkistot Terminaaleihin liittyvät rakennukset ja rakennelmat Terminaaleihin liittyvät säiliöt Muut rakennukset ja rakennelmat Tankkausasemat Tuotantolaitosten koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 40 65 vuotta* 25 vuotta 40 52 vuotta 40 vuotta 30 40 vuotta 15 25 vuotta 25 vuotta 3 25 vuotta * Ei sovellu aineellisena käyttöomaisuushyödykkeenä käsiteltävään mini mikaasun arvoon, josta kirjataan poisto ainoastaan silloin kun sen arvioitu jäännösarvo on matalampi kuin hankintameno tai raportointihetken tasearvo. Minimikaasu tarkoittaa sellaista kaasun minimimäärää siirtoverkossa, joka on välttämätön kaasunsiirron häiriöttömälle toiminnalle. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN Liikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Arviointi tehdään aina kuitenkin kerran vuodessa. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen pitoaika, testataan arvonalentumista varten vain silloin, kun havaitaan indikaatioita siitä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettora- 15

KONSERNITILINPÄÄTÖS havirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. liitetieto 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät ja liitetieto 21. Vaihto-omaisuus. MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä ja arvonalentuminen kirjataan kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumistappio on syntynyt. Myyntisaamisten arvonalentuminen on konsernissa määritelty yhtenäisin perustein saamisten erääntymisen perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan jos on muuta näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Arvonalentuminen kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. VUOKRASOPIMUKSET, JOISSA KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Rahoitusleasingvelat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Konsernin LNG-kuljetuksiin tarkoitetut laivat on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, jos vuokra-aika kattaa valtaosan laivan taloudellisesta vaikutusajasta. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut laivat vuokrataan tyypillisesti 20 25 vuodeksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Ja se sisältää kaikki ne menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta tarkasteluhetken sijaintipaikkaan ja tilaan. Vaihto-omaisuudessa esitetään myös maakaasun pitkäaikaiseen hankintasopimukseen liittyvä Take-or-pay -ennakkomaksu, joka arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Ks. myös RAHOITUSINSTRUMENTIT Konsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen ja -velkojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä tai jos yhtiöllä ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista yli 12 kuukauden päähän, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan instrumentit, jotka on määritelty alkuperäisen luokittelun yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat konsernissa kaikki johdannaiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat taseen myyntisaamiset, siirtosaamiset, muut saamiset sekä rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Konsernitaseessa käytössä oleva tililimiitti sisältyy lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa esitettäviin muihin lyhytaikaisiin velkoihin. 16

KONSERNITILINPÄÄTÖS Rahoitusvelat Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni suojaa rahoitukseen liittyviä riskejään johdannaisilla konsernin hyväksytyn riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaisten realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti jokaisena raportointipäivänä. Kaikki johdannaiset ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja tai -velkoja ja niiden käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään hyödykejohdannaisten osalta tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa ja korkojohdannaisten osalta rahoitustuotoissa tai -kuluissa, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Ulkomaanrahanmääräisten erien valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja tulevia sähköostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi. OMA PÄÄOMA Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman -ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman -ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Konserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos tai terminaali, jota koskee purkamis- tai poistamisvelvoite vuokra-ajan päätyttyä. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön tai sitä mukaan kun hyödykettä valmistettaessa velvoite syntyy. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. ELÄKEVELVOITTEET Konsernilla on työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläke- ja henkivakuutusyhtiöissä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle eläkevakuutusyhtiölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen myöhemmin. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. TULOUTUSPERIAATTEET Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määriteltävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn 17

KONSERNITILINPÄÄTÖS saaminen on todennäköistä. Liikevaihtoon sisältyy verolliseen käyttöön luovutetusta maakaasusta perittävä määräperusteinen valmistevero. Maakaasu ja siirtoverkon kautta myyty biokaasu laskutetaan asiakkailta kuukausittain todellisen kulutuksen mukaisesti. Tuloutus tapahtuu luovutuksen perusteella Gasumin valvonnassa olevien mittauslaitteistojen osoittaman toimitusmäärän ja kunakin hetkenä voimassa olevien tariffien (Maakaasun hinnoittelujärjestelmä) ja asiakashintojen perusteella. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon haltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Siirtopalveluilla tarkoitetaan Gasum Oy:n tukkukaasun siirtopalveluja, joiden osalta kyse on palvelujen tuottamisesta. Tuotot siirtopalveluista kirjataan volyymipohjaisesti ajan kulumisen perusteella, koska kaasun siirtoon liittyvät palvelut siirtyvät asiakkaille jatkuvasti. Siirtoliiketoiminta on reguloitua toimintaa ja sen tuottotaso perustuu siirtoverkon nykykäyttöarvoon. Energiavirasto laskee sallitun tuoton vuosittain. Yhtiö pyrkii keräämään sallitun tuoton ennustettuihin siirtovolyymeihin perustuvilla tariffeilla. Mikäli tilikauden tuotto poikkeaa sallitusta tuotosta, syntyy yli-/alituottoa jota tasataan tulevina vuosina muuttamalla tariffeja. Nesteytetty maakaasu (LNG) laskutetaan asiakkailta toimituksien energiasisällön mukaisesti ja tuloutetaan luovutushetken perusteella. Luovutushetki vaihtelee asiakaskohtaisesti sopimuksittain. Siirtoverkkoon liityttäessä Gasumin asiakkaat maksavat osallistumis- ja liittymismaksuja. Osallistumismaksut tuloutetaan kokemusperäisesti arvioidun asiakassuhteen keston aikana. Liittymismaksut tuloutetaan heti kun Gasumilla on kohtuullinen varmuus siitä, että niihin liittyvä taloudellinen hyöty koituu Gasumin hyväksi. Bioliiketoiminnan jätteenkäsittelyn tuotot tuloutetaan sitä mukaa kun käsittelypalvelu tuotetaan. Prosessointiajan lyhyen syklin vuoksi palvelu tuloutetaan käytännössä kuukausittaisen laskutuksen mukaan. Tuotot huolto- ja kunnossapitopalveluista tuloutetaan kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan raportointikauden kuluiksi. TULOVEROT JA LASKENNALLISET VEROT Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan mukaan. Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei toteudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia. OSINGOT Saadut osingot esitetään tuloslaskelmalla kun oikeus vastaavaan saamiseen on syntynyt. Hallituksen maksettavaksi esittämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. JULKISET AVUSTUKSET Saadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Kuluihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään kyseisen omaisuuserän poistoja. VAKUUTUSKORVAUKSET Saadut vakuutuskorvaukset kirjataan silloin kun on riittävä varmuus siitä, että korvaus saadaan. Vakuutuskorvaukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin vastaavat kulut syntyvät. 18

KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Konsernissa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaavat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Seuraavassa käsitellään keskeisimpiä arvioita ja oletuksia sekä harkinnanvaraisia eriä. MAAKAASUN HANKINTASOPIMUKSEEN LIITTYVÄ ENNAKKOMAKSU (TAKE-OR-PAY) Gasumilla on pitkäaikainen maakaasun toimitussopimus venäläisen Gazprom Exportin kanssa. Sopimuksessa on määritetty mm. vuosittainen ostomäärä sekä vuosittainen minimiostomäärä (Take-or-Pay). Minimiä alittavasta määrästä maksetaan ennakkomaksua, joka voidaan hyödyntää myöhempinä vuosina tilanteessa kun kaasun vuosittainen ostomäärä ylittää take-or-pay -ostorajan. Näitä ennakkomaksuja Gasumilla on taseessa aiemmilta vuosilta yhteensä 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Tämä ennakkomaksu esitetään vaihto-omaisuudessa ja arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Take-or-Pay ennakkomaksujen arvostukseen vaikuttaa olennaisesti johdon näkemys siitä miten ennakkomaksua pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään. Johdon arvioidessa ennakkomaksua otetaan myös huomioon muutokset markkinatilanteessa, myyntihintojen kehityksessä sekä mahdollisissa sopimusehtojen muutoksissa. Vaikka maksetun ennakkomaksun ja kaasun yksittäisen hetken hinnassa ennakkomaksua hyödynnettäessä esiintyisi eroavaisuuksia, niin Gasum voi huomioida nämä erot kaasun hinnoittelussa. Yhtiö voi aina päättää ennakkomaksujen käyttöajankohdan siten, että se on ekonomisesti edullinen vallitsevilla markkinahinnoilla. ELÄKE-ETUUDET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita oletuksia käyttäen. Diskonttauskorko on yksi keskeisistä eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai -tuloja) määritettäessä käytettävistä oletuksista. Oletuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat nettoeläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. ARVONALENTUMISTESTAUS Konsernin merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja sellaisten aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen pitoaika, kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta. Kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttö arvolaskelmiin. Laskelmat perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne riippuu siitä mihin liiketoimintaan testattavat omaisuuserät liittyvät. Kaasun siirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa ja kassavirtaennusteisiin sisältyy arvioita säätelyn tulevasta kehityksestä. Myyntiliiketoiminnan osalta merkittävimmät arviot liittyvät tuleviin kassavirtoihin ja diskonttauskorkoon. Gasumin taseessa oli 31.12.2017 liikearvoa 115,1 miljoonaa euroa (2016: 116,6 miljoonaa euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15. Liikearvo. VEROT Konserniyhtiöt ovat tuloverotuksen kohteena Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Verotuksellisten tappioiden hyödyntäminen vaatii johdolta harkintaa ja vaikuttaa siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia näistä kirjataan. Konsernin taseeseen 31.12.2017 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 9,1 miljoonaa euroa (2016: 6,2 miljoonaa euroa). Lisätietoa veroista esitetään liitetiedoissa kohdissa 13. Tuloverot sekä 23. Laskennalliset verot. Konsernilla on Risavikassa sijaitsevan LNG:n nesteytyslaitoksen energiankulutusveroon liittyvä 5,2 miljoonan euron suuruinen näkemysero paikallisten viranomaisten kanssa. Lisätietoja tapauksesta ja sen taustoista on annettu liitetiedossa 31 Ehdolliset velat ja varat. Johto on käyttänyt merkittävää harkintaa muodostaessaan näkemystään siitä, että tilastoviranomaisen luokitus joka koskee sellaisia toimijoita, jotka mm. nesteyttävät maakaasua olisi oikeampi, kuin nyt annettu luokitus joka koskee toimijoita, jotka esim. myyvät kaasua liikenteelle. Näin ollen yhtiön näkemyksen mukaan sen kuuluisi maksaa energiankulutusveroja alemman luokituksen mukaisesti, eikä tästä johtuen vuosilta 2014 2017 veloitettuja korkeamman luokituksen veroja ole kirjattu kuluksi. 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Gasum-konsernin riskipolitiikan tarkoituksena on identifioida ja analysoida konsernin riskejä, asettaa asianmukainen riskitaso sekä kontrollit. Riskipolitiikan kontrollien tehtävänä on monitoroida riskejä sekä valvoa että riskipolitiikan mukaisissa rajoissa pysytään. Riskipolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti, jotta se vastaa markkinaolosuhteiden ja konsernin toiminnoissa tapahtuviin muutoksiin. Konserni ja sen operatiiviset toiminnot ovat alttiita sekä operatiiviselle riskille että taloudelliselle riskille. Liiketoimintaan liittyviä operatiivisia riskejä ovat öljyn ja kaasutuotteiden markkinahintakehitykseen liittyvät riskit. Lisäksi hankittuihin liiketoimintoihin liittyy riskiä niiden liiketoiminnan kehityk- 19

KONSERNITILINPÄÄTÖS seen. Rahoitusriskejä ovat korkoriski, hintariski, valuuttariski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallintaa hoitaa konsernin talousyksikkö yhdessä liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintojen kanssa. Markkinariski Hyödykeriskit Konsernin hyödykeriskejä hallinnoidaan hyödykeriskipolitiikalla, joka asettaa rajat hyödykeriskeille. Hyödykeriskipolitiikalla ohjataan myynnin avoimien positioiden sulkemiseen, jotka voisivat syntyä myynnin ja hankinnan volyymin, hintaindeksin tai eri hinnoitteluperusteiden epätasapainosta. Pääsääntöisesti konsernin kaasun hankintasopimukset on hinnoiteltu seuraten kaasun maailman markkinahintojen kehitystä. Maakaasuyksikössä kaasun hankintahinta on sidottu energia- ja kustannuskehitystä seuraaviin indekseihin. Tilikaudella 2017 maakaasun myyntihintoihin sovellettiin samoja indeksejä kuin kaasun hankintaan, joten avointa hyödykeriskiä ei ole päässyt syntymään. LNG-liiketoiminnassa kaasun hankinta on valtaosin kaasuindeksi (esim. TTF) -sidonnaista samaa indeksointia käytetään pääasiallisesti myös LNG-liiketoiminnan myyntisopimuksissa. Konserni on suojannut osto- ja myynti-sopimusten välisestä strukturoinnista syntyvää riskiä hyödykejohdannaisilla ulkoisten vastapuolien kanssa. Myytäessä LNG:tä kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla, Gasum suojaa myynnin avointa hintapositiota ulkoisten vastapuolien kanssa. Kaasuliiketoiminnat kuluttavat prosesseissaan merkittävissä määrin sähköä, josta aiheutuu hintariski sähkön hinnan muuttuessa. Tämän vuoksi sähköä on suojattu johdannaisilla LNG- ja Biokaasuliiketoiminnassa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa hyödykeriskiä suojaaviin johdannaissopimuksiin, jonka johdosta markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen. Korkoriski Konsernin korkoriskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat korkosuojien määrälle suhteessa lainojen määrään. Konsernin liiketoiminta on pääomavaltaista. Nykyisten lainojen pitkäaikainen osuus muodostuu pankkirahoituksesta ja lyhytaikainen osuus yritystodistusten myynnistä sekä tililimiittien käytöstä. Kaikki lainat ovat euromääräisiä. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa pyritään rahoittamaan tulorahoituksella, käyttöpääoman hallinnalla, yritystodistuksilla ja tililimiiteillä. Konsernin korollisista veloista 75 % on vaihtuvakorkoista lainaa, josta syntyy konsernille korkohintariskiä. Korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa vähennetään suojaamalla osa koroista johdannaisilla Treasury-politiikan määräämien rajojen puitteissa. Suojausinstrumentteina on käytetty korkokatto ja -lattia sopimuksia sekä tulevaisuudessa alkavia koronvaihtosopimuksia, joissa konsernin lainoista maksama vaihtuva korko on kiinnitetty. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa korkojohdannaisiin. Korkoriskin hallinnassa pyritään löytämään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä. Rahoitusta on nostettu sekä emoyhtiöön että tytäryhtiöille. Konsernin korolliset velat 31.12.2017 olivat yhteensä 588,5 miljoonaa euroa (2016: 632,2 miljoonaa euroa). Korolliset velat sisältävät lainat rahoituslaitoksilta, rahoitusleasingvelat sekä osto-optiovelan. Vuoden 2017 lopussa Gasumin velkasalkun keskimääräinen maturiteetti oli 2,2 vuotta (2016: 3,3). Valuuttariski Konsernin valuuttariskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat suojaussuhteelle. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääsääntöisesti euromääräisiä. Tämän lisäksi konsernin norjalaisissa ja ruotsalaisissa tytäryrityksissä, joiden toiminnallinen valuutta on euro, muodostuu kuluja paikallisissa valuutoissa ja jotka eivät nettoudu vastaavilla valuuttamääräisillä tuloilla. Näistä kuluista konsernille muodostuu valuuttariskiä, jota on suojattu valuuttajohdannaisilla. Gasum ei sovella suojauslaskentaa valuuttasuojauksiin, joten johdannaissopimusten markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen. Osassa konsernin euroalueen ulkopuolella toimivissa tytäryhtiöissä on määritelty toiminnalliseksi valuutaksi euro. Näiden yhtiöiden euromääräisistä tapahtumista ei muodostu valuuttatransaktioriskiä konserniin. Tytäryhtiöistä, joissa on määritelty toiminnalliseksi valuutaksi paikallinen valuutta (NOK, SEK), syntyy transaktioriskiä, mikäli tapahtuman valuutta on muu kuin toiminnallinen valuutta. Näiden yhtiöiden muuntamisesta muodostuu valuuttatranslaatioriskiä. Luottoriski Gasum-konsernin luottoriskin hallinnan prosessi ja vastuunjako on määritelty Gasumin luottopolitiikassa, jonka mukaisesti luottoriskien tarkastelu ja ohjaus on keskitetty Group Risk Management -yksikköön. Luottopolitiikan mukaisesti kaikkien uusien vastapuolien luottokelpoisuus varmistetaan ennen liiketoimien aloittamista ja sitä monitoroidaan säännöllisesti. Konsernin asiakkailla on pääsääntöisesti hyvä luottoluokitus. Konserni myi kaasun vähittäismyyntiliiketoiminnan vuoden 2017 alussa, jolloin vähittäisasiakkaiden luottoriski pieneni merkittävästi. Gasum Oy suojaa riskejään johdannaisilla vain luotettavien vastapuolien kanssa. Nykyisten vastapuolten heikoin luottoluokitus on A+. Maksuvalmiusriski Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan konsernin riskiä suoriutua rahamääräisistä velvoitteistaan. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa rahoituksen saatavuus ja edulliset rahoituskustannukset. Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konsernissa ylläpidetään riittävää likviditeettireserviä. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2017 yhtiöllä oli käyttämätöntä likviditeettireserviä riittävästi likviditeettitarpeen kattamiseksi. Konsernilla oli 31.12.2017 nostamatonta komittoitua limiittiä yhteensä 97 miljoonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa.) Konsernin velkaisuutta säädellään rahoituskovenantilla, joka on nettovelkaantumisaste (gearing). Kovenantin kehityksestä raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Konsernin kovenantti ei ole rikkoutunut tilikauden aikana. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat ja johdannaisvelat jaotel- 20

KONSERNITILINPÄÄTÖS tuina sopimusten maturiteetteihin tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. Lisäksi on esitetty johdannaisvarojen maturiteetti. 31.12.2017 Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta 29 724 179 674 229 501 466 439 365 Muut korolliset velat 0 0 0 43 558 43 558 Ostovelat 60 602 0 0 0 60 602 Johdannaiset 2 826 3 754 1 629 0 8 207 Rahoitusleasingvelat 2 415 3 262 8 152 68 620 82 449 Käytetyt pankkilimiitit 23 161 0 0 0 23 161 Koronmaksut 4 359 3 663 3 195 0 11 216 Yhteensä 123 087 190 353 242 477 112 644 668 560 31.12.2016 Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta 48 694 200 394 248 261 0 497 348 Muut korolliset velat 0 0 0 66 147 66 147 Ostovelat 39 466 0 0 0 39 466 Johdannaiset 1 479 4 182 75 0 5 736 Rahoitusleasingvelat 1 359 1 605 4 028 39 966 46 957 Käytetyt pankkilimiitit 21 786 0 0 0 21 786 Yhteensä 112 782 206 181 252 364 106 112 677 440 31.12.2017 Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Johdannaisvarat 816 1 502 0 0 2 318 31.12.201 Alle 1 vuosi 1 2 vuotta 2 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Johdannaisvarat 2 660 13 0 0 2 673 HERKKYYSANALYYSIT MARKKINARISKILLE Hyödykeriskiherkkyys Seuraavassa on esitetty herkkyysanalyysit merkittäville hyödykeriskeille. Hyödykkeiden hintariskin laskennassa positioon on luettu mukaan avoimet johdannaiset ulkoisten vastapuolten kanssa. Alla olevassa taulukossa on esitetty euromäärä kunkin hyödykkeen hinnan nousun/laskun vaikutuksista konsernin tulokseen verojen jälkeen. Luvut perustuvat oletukseen, että hyödykkeen hinta on noussut/laskenut 10 % kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Luvut eivät kuvaa todellista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta. 31.12.2017 31.12.2016 Öljyn hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,1 milj. 0,6 milj. Öljyn hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,1 milj. -0,6 milj. 31.12.2017 31.12.2016 Kaasun hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,8 milj. 0,6 milj. Kaasun hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,8 milj. -0,6 milj. 31.12.2017 31.12.2016 Sähkön hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,2 milj. 0,3 milj. Sähkön hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,2 milj. -0,3 milj. 21

KONSERNITILINPÄÄTÖS Korkoriskiherkkyys Korkoherkkyyttä on tarkasteltu 1 %-yksikön nousulla markkinakoroissa ja sen vaikutusta konsernin tulokseen. Vaikutus tulokseen muodostuu lainojen korkotasoriskistä seuraavan 12 kuukauden aikana sekä korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksesta tarkasteluhetkellä. Laskelmassa on mukana kaikki rahalainat ja korkojohdannaiset tilikauden päättyessä. Herkkyystarkastelussa ei ole huomioitu verojen vaikutusta. Herkkyys korkoriskille, miljoonaa euroa: 31.12.2017 31.12.2016 Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasonousun vaikutus tulokseen 6,1 milj. 7,5 milj. Josta lainojen korkokustannusten vaikutus -4,5 milj. -4,9 milj. Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta 10,6 milj. 12,0 milj. Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasolaskun vaikutus tulokseen -7,0 milj. -7,5 milj. Josta lainojen korkokustannusten vaikutus 4,5 milj. 4,9 milj. Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta -11,5 milj. -12,0 milj. Valuuttariskiherkkyys Valuuttaherkkyyttä on tarkasteltu suojatun valuuttaposition arvon muutoksen vaikutuksella konsernin tulokseen verojen jälkeen. Arvon muutoksena on käytetty 10 % heikentymistä tai vahvistumista. Laskennassa on luettu mukaan kaikki valuuttajohdannaiset ulkoisien vastapuolten kanssa. Luvut eivät kuvaa todellista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta. Herkkyys valuuttariskille, miljoonaa euroa: 31.12.2017 31.12.2016 NOK vahvistuu 10 % 6,0 milj. 8,2 milj. NOK heikkenee -10 % -5,8 milj. -6,1 milj. SEK vahvistuu 10 % 2,3 milj. 1,7 milj. SEK heikkenee -10 % -2,0 milj. -1,2 milj. PÄÄOMAN HALLINTA Konsernin tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua tehokkaalla pääomarakenteella, jonka hallinta perustuu konsernia koskevien oleellisten riskien arviointiin. Pääomarakenteen muutokset ovat seurausta investoinneista liiketoimintaan sekä osingonjaosta omistajalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty Gasumin nettovelat ja velkaantumisaste, joita yhtiö seuraa osana pääomanhallintaa. Konsernin velkaantumisastetta rajoittaa rahoituslainasopimuksessa oleva ehto. Muilta osin konsernin pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetasoa vaan tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten mahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseen ja omistaja-arvon luomiseen. Pääoman hallinta 2017 2016 Korolliset velat 588 534 632 238 Rahavarat -2 662-23 425 Lainasaamiset 0-130 Nettovelat 585 872 608 683 Oma pääoma yhteensä 590 871 595 879 Pääoma yhteensä 1 176 744 1 204 562 Velkaantumisaste 99 % 102 % Korolliset velat sisältävät mm. rahalaitoslainat, rahoitusleasing-velat sekä pankkitililimiitin. 22

KONSERNITILINPÄÄTÖS Nettovelkojen täsmäytyslaskelma Alla on esitetty erittely nettoveloista ja nettovelkojen muutos kuluvalta tilikaudelta. Nettovelat 2017 2016 Rahavarat -2 662-23 425 Lyhytaikaiset korolliset velat 55 300 71 838 Pitkäaikaiset korolliset velat 533 234 560 269 Nettovelat 585 872 608 683 Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat Rahavarat Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Yhteensä Nettovelat 31.12.2016-23 425 1 359 45 598 70 480 514 671 608 683 Rahavirrat 20 763 1 056-2 047-19 171-122 125-121 523 Hankinnat 36 483 1 374 35 875 73 732 Valuuttakurssioikaisut 202 977 1 179 Muut muutokset, joihin ei liity maksua 23 801 23 801 Nettovelat 31.12.2017-2 662 2 415 80 034 52 885 453 200 585 872 5. Johdannaisinstrumentit Johdannaisinstrumentit 31.12.2017 31.12.2016 Varat Velat Varat Velat Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) 704 2 275 2 518 Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) 509 719 2 265 1 658 Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) 1 105 5 213 408 1 560 Yhteensä 2 318 8 207 2 673 5 736 Vähennetään pitkäaikainen osuus: Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) 640 2 268 2 268 Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) 324 Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) 862 3 114 13 1 664 Pitkäaikainen osuus 1 502 5 382 13 4 257 Lyhytaikainen osuus 816 2 826 2 660 1 479 Tilinpäätöshetkellä käyvältä arvoltaan positiiviset instrumentit on kirjattu taseeseen saamisiksi ja käyvältä arvoltaan negatiiviset instrumentit veloiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaisten nettomääräinen esittäminen kohdassa Rahoitusinstrumenttien netottaminen. Johdannaisinstrumenttien maturiteetti on esitetty kohdassa Maksuvalmiusriski. JOHDANNAISSOPIMUKSET Korkojohdannaiset Korkojohdannaisilla suojataan konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiä. Avointen korkojohdannaisten nimellisarvot 31.12.2017 olivat 668,4 miljoonaa euroa (31.12.2016 630,2 miljoonaa euroa). Koronvaihtosopimusten voitot ja tappiot markkinahintaa vastaan kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona havainnoitavissa olevien tuottokäyrien pohjalta. Hyödykejohdannaiset Hyödykejohdannaisilla suojataan sekä konsernin avointa hyödykepositiota että sähkönkulutukseen liittyvää hintariskiä. Avointen hyödykejohdannaisten nimellisarvot tilipäätöspäivänä oli 9,9 miljoonaa euroa (2016: 24,1 miljoonaa euroa). Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinoilta saataviin hintanoteerauksiin. 23

KONSERNITILINPÄÄTÖS Valuuttajohdannaiset Valuuttajohdannaisilla suojataan konsernin ulkomaisissa tytäryhtiöissä muodostuvaa valuuttatransaktioriskiä. Avointen valuuttajohdannaisten nimellisarvot 31.12.2017 olivat 141,4 miljoonaa euroa (2016: 110,8 miljoonaa euroa). Valuuttajohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen havainnoitavissa olevia valuuttojen termiinihintoja sekä volatiliteettejä. KÄYVÄN ARVON ARVIOIMINEN Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt hierarkiatasot on määritelty seuraavasti: a) Taso 1: täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla b) Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina) c) Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) JOHDANNAISTEN NETOTTAMINEN Johdannaisten netottaminen 31.12.2017 Rahoitusvarat Johdannaiset Bruttomäärä ennen vähentämistä Vähennettävä bruttomäärä Bruttomääräiset rahoitusinstrumentit taseessa Liittyvät johdannaisinstrumentit, joita ei kuitata taseessa Nettomäärä Korkojohdannaiset 704 0 704 360 344 Hyödykejohdannaiset 510 0 510 471 39 Valuuttajohdannaiset 1 105 0 1 105 1 105 0 Yhteensä 2 318 0 2 318 1 935 383 Rahoitusvelat Johdannaiset Korkojohdannaiset 2 275 0 2 275 360 1 915 Hyödykejohdannaiset 720 0 720 471 249 Valuuttajohdannaiset 5 213 0 5 213 1 105 4 108 Yhteensä 8 207 0 8 207 1 935 6 273 Johdannaisten netottaminen 31.12.2016 Rahoitusvarat Johdannaiset Bruttomäärä ennen vähentämistä Vähennettävä bruttomäärä Bruttomääräiset rahoitusinstrumentit taseessa Liittyvät johdannaisinstrumentit, joita ei kuitata taseessa Nettomäärä Korkojohdannaiset 90 90 0 0 0 Hyödykejohdannaiset 2 424 159 2 265 0 2 265 Valuuttajohdannaiset 1 946 1 538 408 0 408 Yhteensä 4 460 1 787 2 673 0 2 673 Rahoitusvelat Johdannaiset Korkojohdannaiset 2 607 90 2 518 0 2 518 Hyödykejohdannaiset 1 817 159 1 658 0 1 658 Valuuttajohdannaiset 3 098 1 538 1 560 0 1 560 Yhteensä 7 522 1 787 5 736 0 5 736 24

KONSERNITILINPÄÄTÖS 6. Liikevaihto Liikevaihto liiketoiminnoittain 2017 2016 Maakaasu* 678 743 658 849 LNG 195 186 162 372 Biokaasu 47 937 23 627 Tekniset palvelut 19 741 16 371 Liiketoimintojen välisen liikevaihdon eliminointi -16 620-17 861 Yhteensä 924 987 843 357 Liikevaihdon maantieteellinen jakauma 2017 2016 Suomi 724 620 687 973 Muu Eurooppa 200 367 155 384 Yhteensä 924 987 843 357 * Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun myyntihintaan sisältyvä valmistevero 59,5 miljoonaa euroa (2016: 66,1 miljoonaa euroa) on kirjattu liikevaihtoon. 7. Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut 2017 2016 Materiaalit ja tarvikkeet* 663 219 604 644 Ulkopuoliset palvelut 15 311 7 503 Yhteensä 678 530 612 147 * Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 61,0 miljoonaa euroa (2016: 70,0 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin. 8. Henkilöstökulut Henkilöstökulut 2017 2016 Palkat ja palkkiot 30 657 26 814 Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt 4 405 4 173 Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt 454 480 Lakisääteiset henkilösivukulut 2 935 2 592 Yhteensä 38 452 34 059 Johdon palkat ja palkkiot 2017 2016 Toimitusjohtaja 508 472 Hallituksen jäsenet 196 140 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä 704 612 HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN Henkilöstö keskimäärin 2017 2016 Toimihenkilöitä 277 240 Työntekijöitä 118 130 Henkilöstön määrä keskimäärin 395 370 25

KONSERNITILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA Henkilöstö kauden lopussa 2017 2016 Toimihenkilöitä 284 246 Työntekijöitä 125 129 Henkilöstön määrä kauden lopussa 409 375 9. Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset 2017 2016 Poistot rakennuksista ja rakennelmista 24 782 29 456 Poistot koneista ja laitteista 21 331 13 737 Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 1 969 861 Poistot aineellisista hyöydykkeistä 48 083 44 054 Poistot aineettomista hyödykkeistä 6 880 6 278 Arvonalentumiset rakennuksista ja rakennelmista 13 097 796 Yhteensä 68 059 51 129 10. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut 2017 2016 Vuokrat 6 179 4 480 Kunnossapitokulut 6 247 3 995 Palveluostot 12 405 12 958 Johdannaissopimusten tappiot 8 672 19 157 Muut 15 583 14 361 Yhteensä 49 087 54 951 11. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016 Lakisääteinen tilintarkastus 288 337 Tilintarkastajien lausunnot 21 29 Veropalvelut 97 41 Muut palvelut* 171 287 Yhteensä 577 693 * Muut palvelut sisältävät mm. yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut. 26

KONSERNITILINPÄÄTÖS 12. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 2017 2016 Valuuttakurssivoitot 4 528 3 982 Voitot johdannaisten käyvän arvon muutoksista 965 0 Muut rahoitustuotot* 8 404 12 736 Yhteensä 13 897 16 718 * Gasum hankki tilikaudella lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista ja tähän liittyvän optiovelan purkamisesta aiheutui 7,4 miljoonan euron rahoitustuotto. Vertailuvuonna Risavikan nesteytyslaitoksen hankinnan yhteydessä purettiin yhtiön aiempi käsittely konsernissa strukturoituna yhteisönä. Tästä aiheutui 12,0 miljoonan euron tuotto. Rahoitustuotot 2017 2016 Rahoituslainojen korkokulut 5 091 5 299 Valuuttakurssitappiot 16 981 623 Rahoitusleasingkulut 4 825 4 144 Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksista 109 189 Muut rahoituskulut 1 177 4 840 Yhteensä 28 183 15 096 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -14 286 1 621 13. Tuloverot Verot 2017 2016 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 31 933 18 946 Edellisten tilikausien verot 177 6 Laskennallisten verojen muutos -13 426 4 166 Yhteensä 18 685 23 119 Konsernin tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen erot suomalaisen yhteisöverokannan mukaan laskettuun tuloveroon on esitetty seuraavassa taulukossa. Verot 2017 2016 Voitto ennen veroja 99 884 125 476 Suomen yhteisöverokannan mukainen tulovero 19 977 25 095 Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus 485-567 Verovapaat tuotot -1 414-3 073 Vähennyskelvottomat kulut 552 706 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 1 916 0 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -8-42 Verot edellisiltä tilikausilta 177 6 Verokannan muutoksen vaikutus (Norja) -1 217-856 Pysyvät erot -226 293 Toiminnallisen valuutan aiheuttamat erot veropohjassa -1 806 5 861 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 7 190 Muut erät 242-4 495 Yhteensä 18 685 23 119 Efektiivinen veroaste 18,7 % 18,4 % 27

KONSERNITILINPÄÄTÖS Norjan hallitus on hyväksynyt verokannan muutoksen 24 %:sta 23 %:iin vuodelle 2018. Taseessa olevat laskennalliset verot on laskettu uuden verokannan mukaisesti. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut(-)/tuotot ovat seuraavat: 2017 Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -89 18-71 Muut laajan tuloksen erät -89 18-71 2016 Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -341 68-273 Muut laajan tuloksen erät -341 68-273 14. Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnot HANKITUT LIIKETOIMINNOT 2017 Gasum toteutti vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seurauksena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas International AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä. Kauppa saatettiin päätökseen 2.1.2017 ja sen myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Swedish Biogas International AB:n nimi on muutettu kaupan jälkeen Gasum AB:ksi. Toukokuussa Gasum AB kasvatti omistustaan SBI Västerås AB:ssa 80 prosenttiin aiemmasta 51 prosentista ja joulukuussa edelleen 98,7 prosenttiin. 22.6.2017 Gasum toteutti osto-option, joka antoi Gasumille oikeuden ostaa 15,6 prosentin lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista. 2.5.2014 Gasum hankki 51 prosentin osakeenemmistön norjalaisesta Skangas AS:sta ja tämän tytäryrityksistä Lyse-konsernilta. Osana järjestelyä Gasum ja Lysekonserni sitoutuivat optiojärjestelyyn, jossa Lyse-konsernilla on myyntioptio ja Gasumilla osto-optio 15,6 prosentin osuuteen Skangas AS:n osakkeista. Option toteutuessa Gasumin omistusosuus Skangasista kasvaisi 66,6 prosenttiin. Nyt toteutetun osto-option lisäksi Gasum kasvatti omistusosuuttaan Skangas AS:n osakkeista 3,4 prosenttia. Gasumin omistusosuus Skangas AS:n osakkeista nousi yhteensä 70 prosenttiin. Jo ennen option toteuttamista 15,6 prosentin osuus konsolidoitiin Gasum-konserniin. HANKITUT LIIKETOIMINNOT 2016 Gasum Oy allekirjoitti tammikuussa 2016 kauppasopimuksen, jolla se osti Biotehdas Oy:n ja sen tuotantolaitokset Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:ltä. Kauppa toteutettiin 29.2.2016. Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-konserniin maaliskuun 2016 alusta alkaen. Lisäksi Gasum toteutti vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä toisen biokaasuliiketoimintaan liittyvän kaupan. Gasum Oy allekirjoitti 1.2.2016 kauppasopimuksen Biovakka Suomi Oy:n omistajien kanssa, jolla se osti Biovakka Suomi Oy:n ja Biovakka Oy:n. Kauppa toteutettiin 31.3.2016. Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-konserniin huhtikuun 2016 alusta alkaen. Vuonna 2014 toteutetun Skangas-kaupan yhteydessä, jossa Gasum osti norjalaiselta Lyse-konsernilta LNG- jakeluliiketoiminnan, hankittiin myös osto-optio Risavikan LNG-tuotantolaitokseen. Optio käytettiin ja kauppa toteutettiin 16.4.2016, jolloin Skangas AS osti 100 % tuotantolaitoksen yhtiön osakkeista. Kaupan jälkeen yhtiön nimi muutettiin Skangas LNG Production AS:ksi. Kauppa edellytti Ruotsin ja Norjan kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja ne saatiin huhtikuun alussa. Tuotantolaitos yhdisteltiin Gasum-konserniin aikaisemmin strukturoituna yhteisönä ja siten konsolidoitiin kokonaisuudessaan, joten nyt toteutetulla kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen. Aiemman käsittelyn purkamisesta kirjattiin 12 miljoonan euron rahoitustuotto tilikaudelle 2016. MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2017 7.2.2017 Gasum Oy allekirjoitti myyntisopimuksen, jolla se myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella selkeytettiin Gasumin asemaa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla. MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2016 Gasum Oy myi loppuvuodesta 2016 Liettualaisen UAB Get Baltic Ltd:n osakekannasta 34 % AB Amber Grid:lle. Kauppa toteutettiin 23.12.2016. UAB Get Baltic yhdisteltiin myyntiin saakka Gasum-konserniin yhteisyrityksenä eikä kaupalla ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen eikä raportointikauden tulokseen. 28

KONSERNITILINPÄÄTÖS 15. Liikearvo LIIKEARVON KOHDISTAMINEN Gasumin johtamisjärjestelmän perusteella alin taso mitä johto seuraa, on liiketoimintayksikkö. Liikearvo kohdistetaan Gasum-konsernissa rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka Gasum-konsernissa vastaavat liiketoimintayksiköitä. Liikearvo 2017 2016 CGU: LNG-liiketoiminta 115 119 116 596 Yhteensä 115 119 116 596 ARVONALENTUMISTESTAUS Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmaan sen käyttöarvosta. Testauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat johdon hyväksymiin CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskelman ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla on määritetty terminaaliarvo. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 %:n pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka arvioidaan olevan soveltuva kasvavaan LNG-liiketoimintaan Pohjoismaissa. Ennustetut liiketoimintavolyymit perustuvat nykyiseen rakenteeseen, jo aloitetut investoinnit mukaan lukien. Tulevaisuuden kassavirrat on diskontattu käyttäen pääoman keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital), joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä Gasum-konsernin LNG-liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt parametrit (riskitön korko, riskikerroin, riskipreemio ja pääomarakenne) perustuvat vastaavaa tai kilpailevaa liiketoimintaa harjoittavien öljy- ja kaasualan yritysten vastaaviin tekijöihin sekä vuoden 2017 lopussa vallinneisiin markkinaolosuhteisiin. Arvonalentumistestaus ei osoittanut aihetta arvonalentumiskirjauksen tekemiselle. HERKKYYSANALYYSI Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysit keskeisimpien oletusten, diskonttauskoron, käyttökatteen kehityksen sekä jäännösarvon kasvutekijän osalta. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttauskoron prosenttiyksikön muutos, käyttökatteen arvioitua heikompi kehitys (-10 %) sekä ennustejakson jälkeisen kasvun nousu tai lasku kahdella prosenttiyksiköllä. Herkkyysanalyysit eivät erikseen tarkasteltuina osoittaneet arvonalentumisriskiä. Käytetty diskonttokorko (ennen veroja) 2017 2016 CGU: LNG-liiketoiminta 7,12 % 6,88 % LIIKEARVON TÄSMÄYTYSLASKELMA Liikearvon täsmäytyslaskelma 2017 2016 Tasearvo kauden alussa 116 596 116 145 Kurssierot -1 477 452 Tasearvo kauden lopussa 115 119 116 596 ARVONALENTUMISTAPPIOT Tilikausien 2017 ja 2016 aikana liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalennuksia. 29

KONSERNITILINPÄÄTÖS 16. Aineettomat hyödykkeet 2017 Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1. 116 596 101 295 32 246 250 137 Lisäykset 0 42 1 029 1 071 Vähennykset 0-29 -590-620 Hankitut liiketoiminnot 0 2 560 0 2 559 Myydyt liiketoiminnot 0 0-203 -203 Siirrot ryhmien välillä 0 0 420 420 Kurssierot -1 477-78 0-1 555 Hankintameno 31.12. 115 119 103 789 32 901 251 809 Kertyneet poistot 1.1. 0 11 589 17 125 28 714 Poistot 0 4 564 2 316 6 879 Vähennykset 0-29 -539-568 Siirrot ryhmien välillä 0 31-31 0 Kurssierot 0-7 0-7 Kertyneet poistot 31.12. 0 16 148 18 871 35 019 Kirjanpitoarvo 1.1.2017 116 596 89 706 15 121 221 423 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 115 119 87 641 14 029 216 790 2016 Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1. 116 145 87 809 30 638 234 592 Lisäykset 0 19 347 366 Vähennykset 0 0-157 -157 Hankitut liiketoiminnot 0 13 483 380 13 863 Siirrot ryhmien välillä 0 25 1 038 1 063 Oikaisut 0-41 0-41 Kurssierot 451 0 0 451 Hankintameno 31.12. 116 596 101 295 32 246 250 137 Kertyneet poistot 1.1. 0 7 191 15 319 22 510 Poistot 0 4 398 1 880 6 278 Vähennykset 0 0-157 -157 Kurssierot 0 0 83 83 Kertyneet poistot 31.12. 0 11 589 17 125 28 714 Kirjanpitoarvo 1.1.2016 116 145 80 618 15 319 212 082 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 116 596 89 706 15 121 221 423 30

KONSERNITILINPÄÄTÖS 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2017 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 5 808 992 796 359 641 41 499 33 133 1 432 878 Lisäykset 34 6 124 43 756 582 6 493 56 989 Vähennykset -1 552-53 474-5 164-87 0-60 277 Hankitut liiketoiminnot 1 014 6 163 39 745 0 145 47 067 Myydyt liiketoiminnot 0-2 698 1 431 0 0-1 268 Siirrot ryhmien välillä 0 8 987 9 898 1 033-19 391 527 Kurssierot -19-7 188-9 055-582 -25-16 869 Hankintameno 31.12. 5 285 950 709 440 251 42 444 20 356 1 459 046 Kertyneet poistot 1.1. 0 376 229 117 334 4 660 7 311 505 534 Poistot 0 24 782 21 331 1 970 0 48 082 Arvonalentumiset 0 13 097 0 0 0 13 097 Vähennykset 0-54 550-2 687-52 0-57 290 Siirrot ryhmien välillä 0 575-575 0 0 0 Kurssierot 0-80 -81 0 0-161 Kertyneet poistot 31.12. 0 360 053 135 322 6 577 7 311 509 263 Kirjanpitoarvo 1.1.2017 5 808 616 567 242 307 36 839 25 822 927 343 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 5 285 590 656 304 929 35 868 13 045 949 783 2016 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 594 1 023 629 216 823 24 804 59 611 1 329 460 Lisäykset 83 1 670 1 090 3 198 30 514 36 555 Vähennykset 0-3 606-809 0-644 -5 059 Hankitut liiketoiminnot 108 27 785 27 900 2 039 9 109 66 940 Siirrot ryhmien välillä 1 023-61 420 114 624 11 455-65 457 226 Kurssierot 0 4 739 14 3 0 4 756 Hankintameno 31.12. 5 808 992 796 359 641 41 499 33 133 1 432 878 Kertyneet poistot 1.1. 0 346 800 103 598 3 798 6 515 460 711 Poistot 0 29 456 13 737 861 0 44 054 Arvonalentumiset 0 0 0 0 796 796 Kurssierot 0-27 -1 1 0-27 Kertyneet poistot 31.12. 0 376 229 117 334 4 660 7 311 505 534 Kirjanpitoarvo 1.1.2016 4 594 676 829 113 224 21 006 53 096 868 748 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 5 808 616 567 242 307 36 839 25 822 927 343 Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otettuja hyödykkeitä seuraavasti: 2017 2016 Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno 31.12. 83 394 44 430 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 13 351 8 044 Kirjanpitoarvo 70 043 36 386 Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat LNG-kuljetukseen käytetyistä laivoista ja trailereista sekä toimistokoneista ja -laitteista. Laivojen vuokra-ajat ovat 20 25 vuotta, trailereiden 8 vuotta ja toimistolaitteiden 3 5 vuotta. 31

KONSERNITILINPÄÄTÖS 18. Rahoitusinstrumentit RAHOITUSINSTRUMENTIT LUOKITTAIN Rahoitusinstrumentit luokittain 31.12.2017 Varat taseessa: Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat Myytävissä olevat sijoitukset Yhteensä Myytävissä olevat sijoitukset 50 50 Johdannaisinstrumentit 2 318 2 318 Myyntisaamiset ja muut saamiset 139 878 139 878 Muut pitkäaikaiset saamiset 411 411 Rahavarat 2 662 2 662 Yhteensä 142 951 2 318 50 145 319 31.12.2017 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat Velat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä Velat taseessa: Lainat 439 365 439 365 Rahoitusleasingvelat 82 449 82 449 Johdannaisinstrumentit 8 207 8 207 Ostovelat ja muut velat 141 439 141 439 Muut pitkäaikaiset velat 47 174 47 174 Yhteensä 8 207 710 428 718 635 Rahoitusinstrumentit luokittain 31.12.2016 Varat taseessa: Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat Myytävissä olevat sijoitukset Yhteensä Myytävissä olevat sijoitukset 69 69 Johdannaisinstrumentit 2 673 2 673 Myyntisaamiset ja muut saamiset 155 557 155 557 Muut pitkäaikaiset saamiset 6 059 6 059 Rahavarat 23 425 23 425 Yhteensä 185 041 2 673 69 187 783 31.12.2016 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat Velat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä Velat taseessa: Lainat 497 348 497 348 Rahoitusleasingvelat 46 957 46 957 Johdannaisinstrumentit 5 736 5 736 Ostovelat ja muut velat 119 296 119 296 Muut pitkäaikaiset velat 70 375 70 375 Yhteensä 5 736 733 977 739 713 32

KONSERNITILINPÄÄTÖS 19. Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista Yhteis- ja osakkuusyritykset 31.12.2017 Rekisteröintimaa Omistusosuus % Arvostusmenetelmä Manga LNG Oy Suomi 25,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys Hirtshals LNG A/S Tanska 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys GreenLNG A/S Tanska 33,3 Pääomaosuusmenetelmä Osakkuusyhtiö Vadsbo Biogas AB Ruotsi 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys 2017 2016 Kirjanpitoarvo 1.1. 10 398 12 927 Osuus kauden tuloksesta -139-949 Lisäykset 972 0 Vähennykset -721-1 580 Kirjanpitoarvo 31.12. 10 510 10 398 Gasum on hankkinut Gasum Västerås AB:n osana Swedish Biogas International kauppaa, jolloin se luokiteltiin osakkuusyhtiöksi. Tämän jälkeen Gasum Västerås AB:sta hankittiin lisäosuus, jonka jälkeen luokittelu muuttui tytäryhtiöksi, tämä näkyy taulukossa vähennyksenä. Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit. YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO Yhteisyritysten taloudellinen yhteenveto Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Liikevaihto Voitto/ Tappio Omistusosuus Varat Velat Varat Velat 2017 Manga LNG Oy 28 761 2 269 4 805 1 432 912 100 25 % Hirtshals LNG A/S 2 410 0 21 5 0-153 50 % GreenLNG A/S* - - - - - - 33 % Vadsbo Biogas AB 3 607 2 310 545 673 1 258 3 50 % Yhteensä 34 778 4 579 5 371 2 110 2 170-50 * GreenLNG A/S tilinpäätöstietoja ei Gasum Oy:n konsernitilinpäätöstä 31.12.2017 laadittaessa ollut vielä saatavilla. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta Gasum Oy:n konsernitilinpäätökseen 31.12.2017. 2016 Manga LNG Oy 28 782 0 1 018 54 171-494 25 % Hirtshals LNG A/S 2 549 0 60 0 0-193 50 % Yhteensä 31 331 0 1 078 54 171-687 Manga LNG Oy on perustettu 20.12.2013. Yhtiön ympärille rakentuu Tornioon rakennettava LNG-terminaali. Tornion terminaalin on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Hirtshals LNG A/S on tanskalainen LNG:n jakeluyhtiö, joka keskittyy laivaliikenteen palvelemiseen Hirtshalsin satamassa Pohjois-Jyllannissa. Yhtiö kehittää kustannustehokasta LNG-jakeluketjua erityisesti lauttaliikennettä varten. Omistusosuus on 50 %, mutta Gasumilla ei ole määräysvaltaa yhtiössä. Vadsbo Biogas AB on Gasum AB:n yhteisyritys. Gasum AB ja sen omistamat yhtiöt on hankittu tammikuussa 2017 (silloiselta nimeltään Swedish Biogas International). Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit. GreenLNG A/S on Skangas AS:n yhdessä muiden osakkaiden kanssa vuonna 2017 perustama osakkuusyhtiö. 33

KONSERNITILINPÄÄTÖS 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset 2017 2016 Myyntisaamiset 126 827 136 785 Siirtosaamiset 4 143 4 149 Muut saamiset 8 908 14 551 Rahoitusleasingsaamiset 0 72 Yhteensä 139 878 155 557 Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. Saamisiin liittyvä luottoriski on enimmillään niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen: Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen: 2017 2016 Erääntymättömät 123 672 125 099 Erääntyneet Alle 3 kuukautta sitten erääntyneet 3 094 8 614 Yli 3 kuukautta sitten erääntyneet 60 3 071 Yhteensä 126 827 136 785 21. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus 2017 2016 Tuotevarastot 21 339 12 985 Muu vaihto-omaisuus 6 803 1 580 Ennakkomaksut 70 513 97 992 Yhteensä 98 654 112 556 Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaiseen hankintasopimukseen liittyvä ennakkomaksu (Take-or-Pay) 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Lisätietoja kohdassa 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnan varaiset erät. 22. Rahavarat Rahavarat 2017 2016 Rahat ja pankkisaamiset 2 662 23 425 Yhteensä (ilman luotollisia tilejä) 2 662 23 425 34

KONSERNITILINPÄÄTÖS 23. Laskennalliset verot Laskennalliset verot 2017 2016 Laskennalliset verosaamiset: Rahoitusinstrumentit 1 354 2 605 Eläkkeet ja työsuhde-etuudet 1 474 1 497 Vahvistetut tappiot 9 070 6 229 Varaukset 1 444 0 Käyttöomaisuus 1 755 2 549 Rahoitusleasing 2 757 467 Muut väliaikaiset erot 1 300 2 408 Yhteensä 19 154 15 755 Kauden alussa 15 755 16 944 Hankitut liiketoiminnot 0 1 881 Kirjattu tuloslaskelmaan -1 805-3 139 Kirjattu laajaan tulokseen 18 68 Kurssierojen vaikutukset -144 0 Tasearvo kauden lopussa 13 824 15 755 Netotettu laskennallisesta verovelasta* 13 824 13 731 Yhteensä, netto 0 2 024 Laskennalliset verovelat: Käyttöomaisuus ja poistoero 66 859 84 025 Rahoitusinstrumentit 154 535 Aineettomat hyödykkeet 28 675 23 556 Muut väliaikaiset erot 365 297 Yhteensä 96 053 108 412 Kauden alussa 108 412 70 952 Hankitut liiketoiminnot 0 36 433 Kirjattu tuloslaskelmaan -15 230 1 028 Kurssierojen vaikutukset -2 435 0 Tasearvo kauden lopussa 90 746 108 412 Netotettu laskennallisesta verosaamisesta* 13 824 13 731 Yhteensä, netto 76 922 94 682 Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto -76 922-92 658 * Laskennalliset verosaamiset ja velat vähennetään toisistaan, mikäli on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään saakka, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tappioilla, joiden perusteella on kirjattu laskennallisia verosaamisia tilinpäätökseen 31.12.2017, ei ole vanhenemisaikaa. Konsernin veroveloista suuri osuus liittyy käyttöomaisuuteen. Käyttöomaisuuden poistot eroavat ajallisesti verotuksen ja kirjanpidon välillä, mistä syntyy laskennallinen verovelka. Konsernilla oli 31.12.2017 yhteensä 40 milj. euroa sellaisia väliaikaisia eroja, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaamista. Näistä väliaikaisista eroista 30 milj. eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika ja 10 milj. eurolla enintään kymmenen vuotta. 35

KONSERNITILINPÄÄTÖS 24. Osakepääoma A-osakkeiden lukumäärä K-osakkeiden lukumäärä Osakkeiden lukumäärä yhteensä Osakepääoma () 31.12.2017 50 200 000 2 800 001 53 000 001 178 279 31.12.2016 53 000 000 1 53 000 001 178 279 Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K-sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 50 200 000. K-sarjaan kuuluvia osakkeita on 2 800 001. Yhtiöjärjestystä on muutettu varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2017, jonka mukaan A-sarjaan kuuluvia osakkeita on vähintään 30 000 000 ja enintään 120 000 000. A-sarjan osakkeiden lisäksi yhtiössä on vähintään yksi K-sarjan osake. Saman varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä Suomen valtion omistamat 2 800 000 A-sarjan osaketta muutettiin K-sarjan osakkeiksi. K-sarjaan kuuluva osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä kymmenen ääntä ja A-sarjaan kuuluva yhden äänen. K-sarjaan kuuluvan osakkeen omistajalla on oikeus vaatia osakkeensa muuntamista A-sarjan osakkeeksi ilmoittamalla siitä yhtiön hallitukselle. 25. Varaukset Varaukset 2017 2016 Varaukset kauden alussa 9 441 4 192 Varausten lisäykset 0 806 Hankitut liiketoiminnot 582 4 442 Diskonttausvaikutuksen purkaminen 141 0 Valuuttakurssivaikutus -205 0 Varaukset kauden lopussa 9 959 9 441 Josta lyhytaikaisia varauksia 0 0 Josta pitkäaikaisia varauksia 9 959 9 441 Varaukset liittyvät LNG-terminaalien purkuvelvoitteisiin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, LNG-nesteytyslaitoksen purkuvelvoitteisiin Norjassa sekä biokaasun tuotantolaitosten purkuvelvoitteisiin Suomessa ja Ruotsissa. 26. Lainat Lainat 2017 2016 Pitkäaikaiset: Lainat rahoituslaitoksilta 409 641 448 654 Yhteensä 409 641 448 654 Lyhytaikaiset: Lainat rahoituslaitoksilta 19 728 19 694 Yritystodistukset 9 995 29 000 Yhteensä 29 724 48 694 Lainat yhteensä 439 365 497 348 Kaikki lainat rahoituslaitoksilta ovat euromääräisiä pankkilainoja, jotka erääntyvät maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Konsernilla on myös käytössä tililimiittejä, joista oli käytössä 23,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Limiitti esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisten lainojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Pitkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne on kirjattu tilinpäätöksessä käypään arvoon. Lainan transaktiomenot on lisätty lainan käypään arvoon. 36

KONSERNITILINPÄÄTÖS 27. Muut pitkäaikaiset velat Muut pitkäaikaiset velat 2017 2016 Rahoitusleasingvelat pitkäaikainen osuus 80 034 45 598 Osallistumismaksujen tuloutus -velka 3 616 4 228 Muut velat * 43 558 66 147 Yhteensä 127 208 115 973 * Muut velat sisältävät mm. lainan vähemmistöomistajalle, joka on rahalaitoslainoihin nähden huonommalla etuoikeudella. Rahoitusleasingvelkojen ryhmittelystä on esitetty lisätietoja liitetiedossa 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta. Rahoitusleasingvelkojen bruttomääräiset vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti: Vähimmäisvuokrien erääntyminen 2017 2016 Enintään 1 vuoden kuluessa 2 378 1 883 1 5 vuoden kuluttua 12 861 7 453 Yli 5 vuoden kuluttua 137 454 87 554 Yhteensä 152 693 96 890 Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen 2017 2016 Enintään 1 vuoden kuluessa 2 415 1 796 1 5 vuoden kuluttua 8 949 5 831 Yli 5 vuoden kuluttua 69 799 39 330 Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 81 163 46 957 Kertymättömät rahoituskulut 71 530 49 937 Yhteensä 152 693 96 890 28. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille 2017 2016 Ostovelat 60 602 39 466 Muut velat 41 559 34 768 Siirtovelat 16 116 23 276 Pankkitililimiitti 23 161 21 786 Rahoitusleasingvelat lyhytaikainen osuus 2 415 1 359 Yhteensä 143 854 120 655 37

KONSERNITILINPÄÄTÖS 29. Työsuhde-etuudet Eläkevakuutusyhtiössä vakuutettu Suomen lakisääteinen työeläke käsitellään maksupohjaisena järjestelynä konsernitilinpäätöksessä. Gasumin lisäeläkejärjestely käsitellään etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Eläkevelvoitteet 2017 2016 Taseeseen merkityt velat Eläkevelvoitteet 7 369 7 486 Velka taseessa 7 369 7 486 Liikevoittoon sisältyvä kulu tuloslaskelmassa* Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 454 480 Yhteensä 454 480 * Tuloslaskelmaan merkitty kulu, joka sisältyy liikevoittoon, koostuu kauden työsuoritukseen perustuvista menoista, nettokoroista, aiempaan työsuoritukseen perustuvista menoista sekä velvoitteiden täyttämisestä. 30. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Gasumilla on etuuspohjaiseksi luokiteltava lisäeläkejärjestely Mandatum henkivakuutusosakeyhtiössä. Järjestelyssä eläkkeen tavoitetaso määritelty prosentuaalisesti, eikä maksettava etuus ole sidottu Gasumin järjestelyyn suorittamien maksujen määrään. Järjestely on suljettu vuonna 1994. Taseeseen merkityt luvut on määritetty seuraavasti: Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 2017 2016 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 26 271 26 458 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -18 902-18 972 Rahastoitujen velvoitteiden alijäämä 7 369 7 486 Velka taseessa 7 369 7 486 Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti: Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka 1.1.2017 26 458 18 972 7 486 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 347 347 Korkokulu tai -tuotto (-) 388 281 107 27 193 19 253 7 940 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/ tappio 0 Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio 397 397 Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot -238-238 Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä 70-70 Maksusuoritukset: Työnantajilta 660-660 Järjestelyihin osallistuvilta 0 Järjestelystä suoritetut maksut: Maksetut etuudet -1 081-1 081 0 31.12.2017 26 271 18 902 7 369 38

KONSERNITILINPÄÄTÖS Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka 1.1.2016 25 241 17 888 7 353 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 345 345 Korkokulu tai -tuotto (-) 469 334 135 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: 26 055 18 222 7 833 Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-)/tappio 0 Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/tappio 959 959 Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot 633 633 Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä 1 251-1 251 Maksusuoritukset: Työnantajilta 688-688 Järjestelyihin osallistuvilta 0 Järjestelystä suoritetut maksut: Maksetut etuudet -1 189-1 189 0 31.12.2016 26 458 18 972 7 486 Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset oletukset: 2017 2016 Diskonttauskorko 1,5 % 1,5 % Inflaatio 1,7 % 1,6 % Eläkkeiden korotus 2,0 % 1,9 % Palkkakerroin 2,9 % 2,8 % Odotettavissa olevaa elinikää koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat julkaistuihin TyEL (K2008) kuolevuustaulukkoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jääville henkilöille. Eliniänodote tarkoittaa odotettavissa olevien elinvuosien määrää tietyssä iässä olevalle henkilölle, ja sen laskenta perustuu Gompertzin malliin: Eliniänodote 65-vuotiaana Mies Nainen Tilinpäätöshetkellä 45-vuotias 22,0 27,0 Tilinpäätöshetkellä 65-vuotias 21,4 25,4 39

KONSERNITILINPÄÄTÖS ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYSANALYYSI Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 31.12.2017 päättyvä raportointikausi Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko Diskonttauskorko 1,50 % 26 271 18 902 7 369 339 106 Diskonttauskorko +0,50 % 24 447 17 830 6 617 314 127 Diskonttauskorko -0,50 % 28 316 20 087 8 229 368 79 Prosentuaalinen muutos Diskonttauskorko 1,50 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Diskonttauskorko +0,50 % -6,9 % -5,7 % -10,2 % -7,5 % 19,2 % Diskonttauskorko -0,50 % 7,8 % 6,3 % 11,7 % 8,5 % -25,2 % Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 31.12.2017 päättyvä raportointikausi Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjainen nettovelka Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko Etuuden lisäys 26 271 18 902 7 369 339 106 Etuuden lisäys +0,50 % 27 980 18 902 9 079 360 132 Etuuden lisäys -0,50 % 24 719 18 902 5 818 320 83 Prosentuaalinen muutos Etuuden lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Etuuden lisäys +0,50 % 6,5 % 0,0 % 23,2 % 6,2 % 24,1 % Etuuden lisäys -0,50 % -5,9 % 0,0 % -21,1 % -5,6 % -21,9 % Odotettavissa olevan eliniän noustessa yhdellä vuodella etuuspohjainen nettovelka kasvaa 383 tuhatta euroa, joka on 5,2 %. Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimpiä kuvataan lähemmin seuraavassa: Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja. Jos diskonttauskoron perustana olevien joukkovelkakirjojen tuotot muuttuvat, niin konserni voi joutua muuttamaan diskonttauskorkoa. Tämä vaikuttaa sekä etuuspohjaiseen nettovelkaan että muihin laajan tuloksen eriin kirjattavaan uudelleenmäärittämisestä johtuvaan erään. Inflaatioriski Osa konsernin etuusperusteisista velvoitteista on sidoksissa inflaation kehitykseen ja inflaation kasvu kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta. Jos työnantajan tuottavuus kehittyy hitaammin kuin inflaatio, niin inflaation kiihtyminen saattaa kasvattaa etuuspohjaisten järjestelyjen alijäämää. Diskonttaamattomien eläke-etuuksien odotettavissa oleva maturiteettijakauma on seuraava: 31.12.2017 Alle 1 vuosi 1 5 vuotta 5 10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä Eläke-etuudet 932 4 796 5 564 21 858 33 150 Yhteensä 932 4 796 5 564 21 858 33 150 40

KONSERNITILINPÄÄTÖS 31. Ehdolliset velat ja varat MAAKAASUN OSTOSOPIMUS Gasum on solminut pitkäaikaisen maakaasun hankintasopimuksen, jossa toimitettavan maakaasun sopimusvolyymien lisäksi on määritelty ns. vuosittainen toimitettavan maakaasun vähimmäisvolyymi. Mikäli yhtiö ei käytä koko sopimuksessa määriteltyä vuosittaista vähimmäisvolyymia, maksaa yhtiö erotuksen osalta ennakkomaksun, joka oikeuttaa yhtiön saamaan sopimuksen mukaisesta vuositoimitusmäärästä jääneen kaasun myöhempinä vuosina. Tämän oikeuden käyttöä ei ole ajallisesti rajoitettu. ENERGIANKULUTUSVERO Skangas LNG Production AS maksaa Norjassa energiankulutusveroa yhtiön toimintaan liittyvän luokituksen perusteella. Paikallinen tilastoviranomainen määrittelee yhtiön toimialaluokituksen ja verottaja veron suuruuden tämän luokituksen perusteella. Tuotantolaitoksen luokitus on muutettu takautuvasti vuodesta 2014 alkaen, jolloin se on nostanut myös tuotantolaitokselle määräytyvää veroa. Asian käsittely on kesken, ja yhtiön näkemys on, että uusi luokittelu ei ole asianmukainen (lakia on väärin tulkittu) ja se johtaa liian korkeiden verojen maksuun vertailuryhmässään. Näin ollen muutetun ja yhtiön näkemyksen perusteella oikean luokituksen mukaisten verojen erosta on kirjattu saaminen tilinpäätökseen. Saamiseksi kirjattu määrä on yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Lisätietoja myös kohdassa 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät. 32. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2017 2016 Pantit 214 4 212 Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset * 311 088 327 399 Yhteensä 311 302 331 611 * Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaussopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten. Skangas Oy:llä on investointisitoumus yhteisyrityksessään Manga LNG Oy:ssä toteuttaa yhdessä muiden osapuolten kanssa LNG-terminaalihanke Tornioon. Terminaalin rakennustyöt ovat käynnissä ja terminaali otetaan käyttöön vuonna 2018. KÄYTTÖLEASING- JA VUOKRAVASTUUT Käyttöleasingvastuut 2017 2016 Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 2 509 1 075 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 3 810 1 070 Yhteensä 6 319 2 146 41

KONSERNITILINPÄÄTÖS 33. Lähipiiri Konsernin lähipiiriin kuuluvat (a) Gasum Oy:n yhteisyritykset; (b) Yhtiön johto, johon kuuluu Gasum Oy:n hallituksen jäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenet ja yritykset, joissa heillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta, (c) Gasum Oy:n omistaja ja (d) konserniyhtiöiden määräysvallattomat omistajat. Konsernin emoyhtiö on Gasum Oy. Liiketoimet konsernin ja sen tytäryritysten kesken on eliminoitu konserniyhdistelyssä, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiiriin kuuluvien yritysten kanssa tehdyt liiketoimet on eritelty alla olevassa taulukossa pois lukien Gasum Oy:n omistaja, sillä Gasum on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö. Liiketoimet konsernin lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti. LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Liiketoimet lähipiirin kanssa 2017 Tavaroiden ja palveluiden myynti Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset Rahoitustuotot ja -kulut Velat Yhteisyritykset 0 0 0 0 0 Vähemmistöomistajat 12 084 12 341 1 277-741 19 570 Yhteensä 12 084 12 342 1 277-741 19 570 Liiketoimet lähipiirin kanssa 2016 Tavaroiden ja palveluiden myynti Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset Rahoitustuotot ja -kulut Velat Yhteisyritykset 0 0 0 0 0 Vähemmistöomistajat 10 617 13 890 909-751 15 334 Yhteensä 10 617 13 891 909-751 15 334 Johdon työsuhde-etuudet 2017 2016 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 795 2 481 Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 143 0 Yhteensä 2 938 2 481 42

KONSERNITILINPÄÄTÖS 34. Konserniyritykset Seuraavassa esitetään yhteenveto konserniin kuuluvista yrityksistä ja konsernin yhteisyritykset 31.12.2017. Kaikki konserniyhtiöt kuuluvat konsernin lähipiiriin. EMOYHTIÖ Gasum Oy Rekisteröintivaltio Suomi TYTÄRYHTIÖT Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä % Gasum Tekniikka Oy Suomi 100,0 100,0 Kaasupörssi Oy Suomi 100,0 100,0 Skangas AS Norja 70,0 70,0 Skangas LNG Production AS Norja 70,0 70,0 Skangas AB Ruotsi 70,0 70,0 Skangas Oy Suomi 70,0 70,0 Oulun Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0 Riihimäen Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0 Gasum AB Ruotsi 100,0 100,0 Gasum Jordberga AB Ruotsi 100,0 100,0 Gasum Västerås AB Ruotsi 98,7 98,7 Gasum Stigtomta AB Ruotsi 71,3 71,3 YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSET Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä % Manga LNG Oy Yhteisyritys Suomi 25,0 25,0 Hirtshals LNG A/S Yhteisyritys Tanska 50,0 50,0 Vadsbo Biogas AB Yhteisyritys Ruotsi 50,0 50,0 GreenLNG A/S Osakkuusyhtiö Tanska 33,3 33,3 43

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Liikevaihto 1 701 493 301,44 668 850 440,91 Liiketoiminnan muut tuotot 2 17 937 504,81 4 860 071,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3-508 406 420,63-479 241 506,16 Varastojen muutos 3-1 809 780,14-1 611 192,97 Ulkopuoliset palvelut -6 228 510,57-47 092,50-516 444 711,34-480 899 791,63 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 4-13 131 035,73-11 816 770,94 Henkilösivukulut Eläkekulut 4-2 682 529,02-2 543 824,12 Muut henkilösivukulut 4-678 544,63-886 131,29-16 492 109,38-15 246 726,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 5-23 673 385,55-24 621 080,67 Arvonalentumiset 5-13 097 031,37-796 259,83-36 770 416,92-25 417 340,50 Liiketoiminnan muut kulut 6-31 500 437,35-41 918 105,49 Liikevoitto 118 223 131,26 110 228 548,36 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 8 7 352 954,42 3 296 406,68 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 37 679,13 Muilta 8 2 089 547,71 829 417,12 9 442 502,13 4 163 502,93 Muut korko- ja rahoituskulut Muille 8-8 701 294,49-3 623 181,75-8 701 294,49-3 623 181,75 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 118 964 338,90 110 768 869,54 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 9 33 957 458,31-19 093 820,30 Saatu konserniavustus 9 147 000,00 0,00 Annettu konserniavustus -1 460 000,00 0,00 32 644 458,31-19 093 820,30 Tuloverot 10-31 440 949,49-18 958 328,03 Tilikauden voitto / tappio 120 167 847,72 72 716 721,21 44

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 74 348,01 179 148,05 Muut pitkävaikutteiset menot 9 067 313,85 10 966 389,82 11 9 141 661,86 11 145 537,87 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 666 891,78 4 149 080,71 Rakennukset ja rakennelmat 327 156 038,36 344 424 884,86 Koneet ja kalusto 33 276 543,34 29 802 619,11 Muut aineelliset hyödykkeet 5 556 578,76 5 476 360,01 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 021 736,05 10 199 194,67 12 376 677 788,29 394 052 139,36 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 263 023 579,28 210 370 796,93 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 83 076 557,23 49 004 461,45 Muut osakkeet ja osuudet 49 853,40 70 643,88 13 346 149 989,91 259 445 902,26 Pysyvät vastaavat yhteensä 731 969 440,06 664 643 579,49 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 14 75 064 340,59 104 235 764,83 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset 373 102,77 379 791,35 15 373 102,77 379 791,35 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 96 124 580,06 99 013 185,78 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 57 782 236,71 45 823 725,10 Lyhytaikaiset muut saamiset 356 705,62 757 836,75 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2 584 382,54 3 173 878,42 16 156 847 904,93 148 768 626,05 Rahat ja pankkisaamiset 17 11 130,13 885 511,80 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 232 296 478,42 254 269 694,03 Vastaavaa yhteensä 964 265 918,48 918 913 273,52 45

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 178 279 205,41 178 279 205,41 Muut rahastot 33 700,18 33 700,18 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 144 933 355,18 122 216 834,91 Tilikauden voitto (tappio) 120 167 847,72 72 716 721,21 265 101 202,90 194 933 556,12 Oma pääoma yhteensä 18 443 414 108,49 373 246 461,71 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 19 175 662 716,24 209 032 132,01 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 180 000 000,00 Muut pitkäaikaiset velat 2 785 252,96 2 477 254,11 20 162 785 252,96 182 477 254,11 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 9 995 141,25 29 000 000,00 Ostovelat 37 873 848,14 25 285 651,72 Velat saman konsernin yrityksille 54 140 510,95 42 390 669,19 Muut velat 57 984 489,43 38 779 383,84 Siirtovelat 22 409 851,02 18 701 720,94 21 182 403 840,79 154 157 425,69 Vieras pääoma yhteensä 345 189 093,75 336 634 679,80 Vastattavaa yhteensä 964 265 918,48 918 913 273,52 46

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA Liitetieto 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 118 964 110 769 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 5 36 770 25 417 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 8 1 176 3 041 Rahoitustuotot- ja kulut 8-741 -106 Muut oikaisut -14 157 2 257 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 142 012 141 379 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 3 292 689 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 29 172 53 576 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 10 237-11 403 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 184 713 184 242 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -2 560-4 131 Saadut korot liiketoiminnasta 8 195 3 748 Maksetut välittömät verot -28 658 32 Liiketoiminnan rahavirta 161 690 183 891 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -12 218-11 106 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot -825 550 Yrityshankinnat ja myynnit -49 519-43 469 Myönnetyt lainat -34 072-33 586 Lainasaamisten takaisinmaksut/lisäykset 0 1 000 Investointien rahavirta -96 634-86 611 Rahoituksen rahavirrat Lyhytaikaisten lainojen nostot 43 113 71 000 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -39 000-75 000 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 180 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -20 044-205 600 Lyhytaikaisten konsernisaamisten muutos 0-3 772 Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 150 Maksetut osingot -50 000-70 002 Rahoituksen rahavirta -65 931-103 224 Rahavarojen muutos -875-5 944 Rahavarat tilikauden alussa 886 6 830 Rahavarat tilikauden lopussa 11 886 47

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Gasum Oy:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1. 31.12.2017. TULOUTUSPERIAATE Gasum Oy:n liikevaihto koostuu pääasiassa kaasun myynnistä. Myynti tuloutetaan, kun kaasu on toimitettu. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kirjattu vuosikuluksi silloin kun ne syntyvät. ELÄKKEET Gasum Oy:n lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. LEASING Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista. Poistoajat ovat seuraavat: Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat oikeudet Maa-alueista ei voi tehdä poistoja. 15 65 vuotta 3 15 vuotta 20 40 vuotta 5 10 vuotta 3 5 vuotta. Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. JOHDANNAISET Yhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle rahoituspolitiikan. Rahoituspolitiikan tavoitteena on suojata liikevaihdon kaasumyynnin myyntikatetta ja pienentää yhtiön tuloksen vaihtelua. Korkoriskin hallintaan tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirjataan varovaisuuden periaatteella vasta sopimuksen erääntyessä. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä. Valuuttajohdannaisia ja hyödykejohdannaisia käytetään yhtiössä tytäryrityksistä tulevan transaktioriskin suojautumiseen. Valuutta- ja hyödykejohdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Johdannaisten käyvän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirjataan vasta sopimuksen erääntyessä. VEROT Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriville. 48 PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. Liikevaihto Liikevaihdon maantieteellinen jakauma 2017 2016 Kotimaa 700 725 301,44 668 850 440,91 Muu Eurooppa 768 000,00 0,00 Yhteensä 701 493 301,44 668 850 440,91 2. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot 2017 2016 Vuokratuotot 266 840,78 214 440,96 Vuokratuotot konserni 148 467,75 105 150,00 Myyntivoitot 13 556 950,89 21 482,33 Johdannaisten voitot 458 205,95 657 546,38 Muut tuotot 3 507 039,44 3 861 451,75 Yhteensä 17 937 504,81 4 860 071,42 3. Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut 2017 2016 Materiaalit ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 508 406 420,63 479 241 506,16 Varastojen muutos 1 809 780,14 1 611 192,97 Materiaalit ja tarvikkeet yhteensä 510 216 200,77 480 852 699,13 Ulkopuoliset palvelut 6 228 510,57 47 092,50 Yhteensä 516 444 711,34 480 899 791,63 Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 59,2 miljoonaa euroa (2016: 69,1 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin. 4. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Henkilöstökulut 2017 2016 Palkat ja palkkiot 13 131 035,73 11 816 770,94 Eläkekulut 2 682 529,02 2 543 824,12 Lakisääteiset henkilösivukulut 678 544,63 886 131,29 Yhteensä 16 492 109,38 15 246 726,35 Henkilöstön määrä keskimäärin 2017 2016 Toimihenkilöitä 141 141 Työntekijöitä 7 0 Henkilöstön määrä keskimäärin 148 141 49

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 5. Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset 2017 2016 Poistot aineettomista oikeuksista 104 800,04 119 562,50 Poistot muista pitkävaikutteisista menoista 2 749 294,90 2 834 825,41 Poistot rakennuksista ja rakennelmista 15 309 731,04 16 197 910,66 Poistot koneista ja laitteista 5 249 898,12 5 228 793,59 Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 259 661,45 239 988,51 Suunnitelman mukaiset poistot 23 673 385,55 24 621 080,67 Arvonalentumiset 13 097 031,37 796 259,83 Yhteensä 36 770 416,92 25 417 340,50 6. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut 2017 2016 Vuokrat 2 381 273,57 1 853 003,07 Kunnossapitokulut 10 489 117,22 9 022 753,87 Palveluostot 7 143 420,03 6 737 072,36 Markkinointikulut 2 131 313,71 2 618 726,72 Johdannaisten realisoitunut tappio 2 611 009,12 13 325 639,38 Johdannaisten realisoitumaton tappio 1 143 783,88 3 040 820,00 Muut 5 600 519,82 5 320 090,09 Yhteensä 31 500 437,35 41 918 105,49 7. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016 Lakisääteinen tilintarkastus 79 900,00 108 723,67 Tilintarkastajien lausunnot 4 400,00 25 783,74 Veropalvelut 37 500,09 39 620,00 Muut palvelut 198 375,41 184 196,37 Yhteensä 320 175,50 358 323,78 8. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 2017 2016 Korkotuotot muista pitkäaikaisista saamisista 672 027,60 445 861,53 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 37 679,13 Korko- ja rahoitustuotot ulkoiset 1 417 520,11 383 555,59 Korko- ja rahoitustuotot konserni 7 352 954,42 3 296 406,68 Yhteensä 9 442 502,13 4 163 502,93 50

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS Rahoituskulut 2017 2016 Rahoituslainojen korkokulut 1 272 261,08 2 241 130,56 Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksesta -319 332,12-71 500,14 Muut rahoituskulut* 7 748 365,53 1 453 551,33 Yhteensä 8 701 294,49 3 623 181,75 * Muut rahoituskulut sisältävät mm. 4,3 milj. euron fuusiotappion tytäryhtiöiden sulautumisista. 9. Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot 2017 2016 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 33 957 458,31-19 093 820,30 Saatu konserniavustus 147 000,00 0,00 Annettu konserniavustus -1 460 000,00 0,00 Yhteensä 32 644 458,31-19 093 820,30 10. Verot Verot 2017 2016 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -31 264 348,04-18 956 234,22 Edellisten tilikausien verot -176 601,45-2 093,81 Yhteensä -31 440 949,49-18 958 328,03 51

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT 11. Aineettomat hyödykkeet 2017 Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 228 901,70 28 875 615,53 30 104 517,23 Lisäykset 0,00 447 266,85 447 266,85 Fuusiossa siirtyneet 0,00 279 758,36 279 758,36 Vähennykset 0,00-590 343,49-590 343,49 Myydyt liiketoiminnot 0,00-203 346,90-203 346,90 Siirrot erien välillä 0,00 378 060,96 378 060,96 Hankintameno 31.12. 1 228 901,70 29 187 011,31 30 415 913,01 Kertyneet poistot 1.1. 1 049 753,65 17 909 225,71 18 958 979,36 Poistot 104 800,04 2 749 294,90 2 854 094,94 Vähennysten kertyneet poistot 0,00-576 207,85-576 207,85 Fuusiossa siirtyneet 0,00 37 384,70 37 384,70 Kertyneet poistot 31.12. 1 154 553,69 20 119 697,46 21 274 251,15 Kirjanpitoarvo 1.1.2017 179 148,05 10 966 389,82 11 145 537,87 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 74 348,01 9 067 313,85 9 141 661,86 2016 Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 228 901,70 27 687 438,68 28 916 340,38 Lisäykset 0,00 316 625,53 316 625,53 Vähennykset 0,00-157 024,30-157 024,30 Siirrot erien välillä 0,00 1 028 575,62 1 028 575,62 Hankintameno 31.12. 1 228 901,70 28 875 615,53 30 104 517,23 Kertyneet poistot 1.1. 930 191,15 15 231 424,60 16 161 615,75 Poistot 119 562,50 2 834 825,41 2 954 387,91 Vähennysten kertyneet poistot 0,00-157 024,30-157 024,30 Kertyneet poistot 31.12. 1 049 753,65 17 909 225,71 18 958 979,36 Kirjanpitoarvo 1.1.2016 298 710,55 12 456 014,08 12 754 724,63 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 179 148,05 10 966 389,82 11 145 537,87 52

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 12. Aineelliset hyödykkeet 2017 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 149 080,71 665 971 520,14 117 699 241,65 9 032 607,26 10 995 454,50 807 847 904,26 Lisäykset 15 397,50 3 075 858,76 1 365 101,85 311 254,08 6 207 230,05 10 974 842,24 Fuusiossa siirtyneet 54 397,00 6 923 708,05 14 114 948,03 78 626,03 165 546,43 21 337 225,54 Vähennykset -1 551 983,43-53 473 759,61-4 705 009,23-87 378,92 0,00-59 818 131,19 Myydyt liiketoiminnot 0,00-2 698 224,67 0,00 0,00 0,00-2 698 224,67 Siirrot erien välillä 0,00 4 933 827,35 3 500 665,26 10 786,63-8 550 235,10-104 955,86 Hankintameno 31.12. 2 666 891,78 624 732 930,02 131 974 947,56 9 345 895,08 8 817 995,88 777 538 660,32 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 321 546 635,28 87 896 622,54 3 556 247,25 796 259,83 413 795 764,90 Poistot 0,00 15 309 731,04 5 249 898,12 259 661,45 0,00 20 819 290,61 Arvonalentumiset 0,00 13 097 031,37 0,00 0,00 0,00 13 097 031,37 Vähennysten kertyneet poistot 0,00-55 044 188,93-2 259 499,79-52 366,87 0,00-57 356 055,59 Fuusiossa siirtyneet 0,00 2 667 682,90 7 811 383,35 25 774,49 0,00 10 504 840,74 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 297 576 891,66 98 698 404,22 3 789 316,32 796 259,83 400 860 872,03 Kirjanpitoarvo 1.1.2017 4 149 080,71 344 424 884,86 29 802 619,11 5 476 360,01 10 199 194,67 394 052 139,36 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 666 891,78 327 156 038,36 33 276 543,34 5 556 578,76 8 021 736,05 376 677 788,29 2016 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 065 880,71 665 484 492,14 113 767 545,54 9 032 607,26 4 880 438,54 797 230 964,19 Lisäykset 83 200,00 0,00 204 599,18 0,00 12 200 512,99 12 488 312,17 Vähennykset 0,00-550 000,00-65 865,34 0,00-640 928,52-1 256 793,86 Siirrot erien välillä 0,00 1 037 028,00 3 792 962,27 0,00-5 444 568,51-614 578,24 Hankintameno 31.12. 4 149 080,71 665 971 520,14 117 699 241,65 9 032 607,26 10 995 454,50 807 847 904,26 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 305 348 724,62 82 667 828,95 3 316 258,74 0,00 391 332 812,31 Poistot 0,00 16 197 910,66 5 228 793,59 239 988,51 0,00 21 666 692,76 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 796 259,83 796 259,83 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 321 546 635,28 87 896 622,54 3 556 247,25 796 259,83 413 795 764,90 Kirjanpitoarvo 1.1.2016 4 065 880,71 360 135 767,52 31 099 716,59 5 716 348,52 4 880 438,54 405 898 151,88 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 4 149 080,71 344 424 884,86 29 802 619,11 5 476 360,01 10 199 194,67 394 052 139,36 53

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 13. Sijoitukset 2017 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Saamiset konserniyrityksiltä Sijoitukset Hankintameno 1.1. 210 370 796,93 0,00 70 643,88 49 004 461,45 259 445 902,26 Lisäykset 60 878 738,11 0,00 0,00 34 072 095,78 94 950 833,89 Vähennykset 0,00 0,00-20 790,48 0,00-20 790,48 Fuusio -8 225 955,76 0,00 0,00 0,00-8 225 955,76 Siirrot ryhmien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 263 023 579,28 0,00 49 853,40 83 076 557,23 346 149 989,91 2016 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Saamiset konserniyrityksiltä Sijoitukset Hankintameno 1.1. 164 234 252,40 2 612 758,39 70 643,88 15 636 104,16 182 553 758,83 Lisäykset 43 720 859,02 0,00 0,00 33 368 357,29 77 089 216,31 Vähennykset 0,00-197 072,89 0,00 0,00-197 072,89 Siirrot ryhmien välillä 2 415 685,50-2 415 685,50 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 210 370 796,92 0,00 70 643,88 49 004 461,45 259 445 902,25 14. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus 2017 2016 Tuotevarastot 2 971 746,43 4 664 083,65 Muu vaihto-omaisuus 1 579 800,96 1 579 800,96 Ennakkomaksut 70 512 793,20 97 991 880,22 Yhteensä 75 064 340,59 104 235 764,83 Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaisen hankintasopimukseen liittyvä Take-or-pay -ennakkomaksu 70,5 miljoonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa). 15. Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2017 2016 Muut pitkäaikaiset saamiset 373 102,77 379 791,35 Yhteensä 373 102,77 379 791,35 54

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 16. Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset, ulkopuoliset 2017 2016 Myyntisaamiset 96 124 580,06 99 013 185,78 Siirtosaamiset 2 584 382,54 3 173 878,42 Muut saamiset 356 705,62 757 836,75 Yhteensä 99 065 668,22 102 944 900,95 Lyhytaikaiset saamiset, konserniyritykset 2017 2016 Myyntisaamiset 799 828,86 608 324,44 Siirtosaamiset 56 601 707,85 45 215 400,66 Muut saamiset 380 700,00 0,00 Yhteensä 57 782 236,71 45 823 725,10 Siirtosaamiset 2017 2016 Siirtosaamiset korot 88 330,88 113 452,72 Muut siirtosaamiset 2 584 382,54 3 169 008,21 Yhteensä 2 672 713,42 3 282 460,93 17. Rahavarat Rahavarat 2017 2016 Rahat ja pankkisaamiset 11 130,13 885 511,80 Yhteensä 11 130,13 885 511,80 18. Oma pääoma Laskelma oman pääoman muutoksista Osakepääoma Sijoitetun vapaan omanpääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Tasearvo 1.1. 178 279 205,41 33 700,18 194 933 556,12 373 246 461,71 Voitonjako -50 000 200,94-50 000 200,94 Tilikauden voitto 120 167 847,72 120 167 847,72 Tasearvo 31.12. 178 279 205,41 33 700,18 265 101 202,90 443 414 108,49 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 2017 2016 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 33 700,18 33 700,18 Kertyneet voittovarat 144 933 355,18 122 216 834,91 Tilikauden voitto (tappio) 120 167 847,72 72 716 721,21 Yhteensä 265 134 903,08 194 967 256,30 55

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä 2017 2016 Kertynyt poistoero 1.1. 209 032 132,01 189 938 311,71 Siirtynyt fuusiossa 588 042,54 0,00 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -33 957 458,31 19 093 820,30 Kertynyt poistoero 31.12. 175 662 716,24 209 032 132,01 20. Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 2017 2016 Lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 180 000 000,00 Muut pitkäaikaiset velat 2 785 252,96 2 477 254,11 Yhteensä 162 785 252,96 182 477 254,11 Kaikki rahoituslainat erääntyvät alle 5 vuoden päästä. 21. Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 2017 2016 Yritystodistukset 9 995 141,25 29 000 000,00 Yhteensä 9 995 141,25 29 000 000,00 Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille 2017 2016 Ostovelat 37 873 848,14 25 285 651,72 Muut velat 57 984 489,43 38 779 383,84 Siirtovelat 22 409 851,02 18 701 720,94 Yhteensä 118 268 188,59 82 766 756,50 Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille 2017 2016 Ostovelat konserniyrityksille 2 166 918,56 764 298,47 Siirtyvät ostovelat konserniyrityksille 32 706,89 252 501,12 Muut lyhytaikaiset velat konserniyrityksille 51 940 885,50 41 373 869,60 Yhteensä 54 140 510,95 42 390 669,19 Siirtovelat 2017 2016 Siirtyvät korkovelat 277 317,73 311 500,00 Siirtyvät verovelat 17 081 348,12 14 298 566,94 Palkkoihin liittyvät erät 1 609 373,95 1 396 444,91 Muut siirtovelat 3 441 811,22 2 695 209,09 Yhteensä 22 409 851,02 18 701 720,94 56

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 22. Vastuut Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2017 2016 Omasta puolesta annetut: Vastuusitoumukset ja muut vastuut 3 237 195,00 191 577,00 Pantit 214 028,00 0,00 Konserniyhtiöiden puolesta annetut: Vastuusitoumukset ja muut vastuut * 303 455 614,00 323 999 000,00 Yhteensä 306 906 837,00 324 190 577,00 * Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaussopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten. Käyttöleasingvastuut 2017 2016 Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 737 972,48 508 677,00 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 683 922,96 344 118,00 Yhteensä 1 421 895,44 852 795,00 Vuokravastuut 2017 2016 Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 1 162 627,00 1 109 832,00 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 2 048 659,00 739 888,00 Yhteensä 3 211 286,00 1 849 720,00 Johdannaissopimukset 2017 2016 Johdannaissopimusten käyvät arvot Valuuttajohdannaiset -3,2 0,4 Hyödykejohdannaiset -1,0 0,6 Korkojohdannaiset -1,7-2,2 Johdannaissopimusten käyvät arvot yhteensä -5,9-1,2 Johdannaissopimusten nimellisarvot Valuuttajohdannaiset 70,7 58,8 Hyödykejohdannaiset 5,2 18,3 Korkojohdannaiset 285,0 122,3 Johdannaissopimusten nimellisarvot yhteensä 360,9 199,4 57

MAAKAASULIIKETOIMINTA MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvussa säädetään maakaasuliiketoimintojen kirjanpidollisesta eriyttämisestä keskenään ja muista liiketoiminnoista. Maakaasun myyntiliiketoiminta sisältää Gasum Oy:n maakaasun energiamaksujen osuuden. Gasum Oy:n verkkoliiketoimintaan sisältyy kaasun siirtomaksut mukaan lukien energiaverot. Muu liiketoiminta sisältää lämmön myynnin, maakaasun liikennekäytön, biokaasuliiketoiminnan sekä LNG- liiketoiminnan. Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisen laskennan avulla. Poistot on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Vertailuvuoden lukuja on oikaistu vastaamaan paremmin aiheuttamisperiaatetta. Muutoksilla on ollut vaikutusta saamisiin, velkoihin ja omaan pääomaan. Verkkoliiketoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit vuonna 2017: Aineettomat hyödykkeet 295 322,80 Maa-alueet -142 191,72 Rakennukset ja rakennelmat 1 107 496,01 Koneet ja kalusto 557 565,68 Muut aineelliset hyödykkeet -44 950,85 Nettoinvestoinnit yhteensä 1 773 241,92 2017 2016 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 23 % 27 % 58

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 189 047 557,14 217 384 761,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 146 559,49 3 504 535,33 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -59 083 159,57-72 063 734,76 Varastojen muutos -963 716,31-1 602 666,94-60 046 875,88-73 666 401,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -4 137 811,28-5 149 401,01 Henkilösivukulut -1 110 487,14-1 547 271,18-5 248 298,42-6 696 672,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -19 897 393,51-22 682 067,11 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -13 097 031,37-581 748,22-32 994 424,88-23 263 815,33 Liiketoiminnan muut kulut -12 388 826,69-13 861 199,64 LIIKEVOITTO 79 515 690,76 103 401 208,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot 1 993 582,17 0,00 Muut korko- ja rahoituskulut Korko- ja rahoituskulut -3 640 641,05-2 767 000,00-1 647 058,88-2 767 000,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 77 868 631,88 100 634 208,37 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 25 739 779,12-18 545 854,08 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) -555 399,00 0,00 Tuloverot -21 283 491,44-16 930 286,27 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 81 769 520,56 65 158 068,02 59

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 41 634,89 99 632,81 Muut pitkävaikutteiset menot 6 915 568,20 8 333 340,52 6 957 203,09 8 432 973,33 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet 342 436 702,05 371 641 580,82 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 2 604 150,21 4 296 611,22 345 040 852,26 375 938 192,04 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksistä 84 093,96 1 035 163,87 Muut osakkeet ja osuudet 0,00 20 000,00 84 093,96 1 055 163,87 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 352 082 149,31 385 426 329,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 1 406 067,97 3 073 403,54 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset 0,00 125 704,98 0,00 125 704,98 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 25 929 067,43 23 343 944,14 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 20 316 072,26 234 337,60 Lyhytaikaiset muut saamiset 113 503,73 348 446,34 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 186 421,10 3 047 765,24 46 545 064,52 26 974 493,32 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 885 511,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 47 951 132,49 31 059 113,64 VASTAAVAA YHTEENSÄ 400 033 281,80 416 485 442,88 60

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 56 586 289,58 56 586 289,58 Edell. tilikausien voitto (tappio) -59 228 076,09-33 732 030,49 Voitonjako -50 000 200,94-70 002 401,31 Tilikauden voitto (tappio) 81 769 520,56 65 158 068,02-27 458 756,47-38 576 363,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 127 533,11 18 009 925,80 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 171 814 460,91 204 032 115,44 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 161 738 000,00 160 000 000,00 161 738 000,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 10 357 609,90 6 638 880,71 Velat saman konsernin yrityksille 931 191,97 591 102,86 Muut velat 14 905 886,53 11 699 456,93 Siirtovelat 12 896 599,38 13 775 961,14 39 091 287,78 32 705 401,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 199 091 287,78 194 443 401,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 400 033 281,80 416 485 442,88 61

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 488 611 258,84 436 742 732,10 Liiketoiminnan muut tuotot 168 833,09 884 059,26 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -440 342 842,30-397 838 414,64 Varastojen muutos 0,00-44,84-440 342 842,30-397 838 459,48 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 789 398,71-4 436 063,45 Henkilösivukulut -1 025 637,11-1 280 331,47-4 815 035,82-5 716 394,92 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -743 916,06-559 771,03-743 916,06-559 771,03 Liiketoiminnan muut kulut -5 881 711,72-21 604 869,29 LIIKEVOITTO 36 996 586,03 11 907 296,64 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 882 897,93 636 417,84 Muilta 276 490,80 124 765,42 1 159 388,73 761 183,26 Muut korko- ja rahoituskulut -2 117 263,02 0,00-957 874,29 761 183,26 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 36 038 711,74 12 668 479,90 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 3 142 574,23-70 139,51 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) -322 998,00 0,00 Tuloverot -7 726 333,77-2 567 177,42 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 31 131 954,20 10 031 162,97 62

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 17 843,52 42 699,78 Muut pitkävaikutteiset menot 1 074 386,01 1 429 920,20 1 092 229,53 1 472 619,98 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet 26 346,66 26 346,67 Rakennukset ja rakennelmat 34 829,35 520 967,60 Koneet ja kalusto 76 549,32 52 624,11 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 530 640,19 0,00 668 365,52 599 938,38 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksistä 0,00 84 093,96 Muut osakkeet ja osuudet 9 853,40 30 643,88 9 853,40 114 737,84 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 770 448,45 2 187 296,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 72 817 511,93 99 571 681,18 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset 0,00 94 086,37 0,00 94 086,37 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 66 987 007,09 70 853 093,29 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 158 299,60 5 515 998,99 Lyhytaikaiset muut saamiset 104 158,04 284 945,30 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 228 684,62 71 348,27 67 478 149,35 76 725 385,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 140 295 661,28 176 391 153,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ 142 066 109,73 178 578 449,60 63

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 78 509 558,27 78 509 558,27 Edell. tilikausien voitto (tappio) 11 504 032,26 32 174 750,87 Tilikauden voitto (tappio) 31 131 954,20 10 031 162,97 42 635 986,46 42 205 913,84 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 121 145 544,73 120 715 472,11 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 78 315,71 82 701,38 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Johdannaisinstrumenttivelka 0,00 840 989,99 0,00 840 989,99 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 782 326,08 14 114 311,48 Velat saman konsernin yrityksille 328 684,56 13 372 874,48 Muut velat 12 867 743,69 25 049 742,04 Siirtovelat 6 863 494,96 4 402 358,12 20 842 249,29 56 939 286,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 842 249,29 57 780 276,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 142 066 109,73 178 578 449,60 64

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 23 834 485,50 14 722 946,91 Liiketoiminnan muut tuotot 16 622 112,24 471 476,84 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -8 978 305,34-9 360 770,01 Varastojen muutos -848 275,67 12 932,07 Ulkopuoliset palvelut -6 228 412,15-47 092,50-16 054 993,16-9 394 930,44 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 203 825,75-2 231 306,48 Henkilösivukulut -1 224 949,38-602 352,76-6 428 775,13-2 833 659,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 032 076,00-1 379 242,54 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0,00-214 511,61-3 032 076,00-1 593 754,15 Liiketoiminnan muut kulut -13 229 898,92-6 452 036,58 LIIKEVOITTO 1 710 854,53-5 079 956,66 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 4 951 902,76 2 980 229,34 Muilta 1 337 628,50 442 612,53 6 289 531,26 3 422 841,87 Muut korko- ja rahoituskulut Muilta -2 943 390,42-876 703,95-2 943 390,42-876 703,95 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5 056 995,37-2 533 818,74 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -434 603,00 0,00 Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) 5 075 104,96-477 826,71 4 640 501,96-477 826,71 Tuloverot -2 431 124,37 539 135,67 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 7 266 372,96-2 472 509,78 65

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 14 869,60 36 815,46 Muut pitkävaikutteiset menot 1 077 359,64 1 203 129,11 1 092 229,24 1 239 944,57 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet 381 956,79 327 559,78 Rakennukset ja rakennelmat 13 826 966,62 6 016 872,39 Koneet ja kalusto 12 408 038,87 5 203 410,09 Muut aineelliset hyödykkeet 413 604,14 63 583,23 Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 3 938 004,09 5 902 583,45 30 968 570,51 17 514 008,94 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet 262 939 485,32 209 251 539,10 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 83 076 557,23 49 004 461,44 Muut osakkeet ja osuudet 40 000,00 20 000,00 346 056 042,55 258 276 000,54 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 378 116 842,30 277 029 954,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 840 760,69 1 590 680,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0,00 130 000,00 Pitkäaikaiset muut saamiset 373 102,77 30 000,00 373 102,77 160 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 208 505,54 4 816 148,35 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 37 307 864,85 40 073 386,52 Lyhytaikaiset muut saamiset 139 043,85 124 445,12 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2 169 276,82 54 766,89 42 824 691,06 45 068 746,88 Rahat ja pankkisaamiset 11 130,13 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 44 049 684,65 46 819 426,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ 422 166 526,95 323 849 381,04 66

MAAKAASULIIKETOIMINTA GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 43 183 357,56 43 183 357,56 Sijoitetut vapaan pääoman rahasto 33 700,18 33 700,18 Edell. tilikausien voitto (tappio) 242 657 599,95 193 776 515,83 Tilikauden voitto (tappio) 7 266 372,96-2 472 509,78 249 923 972,91 191 304 006,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 293 141 030,65 234 521 063,79 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 3 769 939,62 4 917 313,12 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0,00 18 262 000,00 Johdannaisinstrumenttivelka 2 785 252,96 1 636 264,12 2 785 252,96 19 898 264,12 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0,00 29 000 000,00 Ostovelat 40 056 989,30 4 532 459,62 Velat saman konsernin yrityksille 52 880 634,42 28 426 691,85 Muut velat 26 882 923,19 2 030 184,88 Siirtovelat 2 649 756,81 523 403,66 122 470 303,72 64 512 740,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 125 255 556,68 84 411 004,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 422 166 526,95 323 849 381,04 67

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja tilikaudelta sidottuna kirjana Päiväkirja tietokonetulosteena Pääkirja tietokonetulosteena Ostoreskontra tietokonetulosteena Myyntireskontra tietokonetulosteena Palkkakirjanpito tietokonetulosteena Käyttöomaisuuskirjanpito tietokonetulosteena Kirjanpitokirjat säilytetään vähintään 10 vuotta ja tositteet 6 vuotta tilikauden päättymisestä. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omavaraisuusaste (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma saadut ennakot Oman pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) Sijoitetun pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana) Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahavarat Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Korolliset velat rahavarat Oma pääoma yhteensä Nettovelat / käyttökate = 100 x Korolliset velat rahavarat Käyttökate 68

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2017 oli 265 134 903,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 120 167 847,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä 32 902 400,62 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin. TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 15. päivänä helmikuuta 2018 Juha Rantanen hallituksen puheenjohtaja Stein Dale hallituksen jäsen Elina Engman hallituksen jäsen Timo Koponen hallituksen jäsen Charlotte Loid hallituksen jäsen Päivi Pesola Hallituksen jäsen Jarmo Väisänen hallituksen jäsen Johanna Lamminen toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Pasi Karppinen KHT 69

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS Gasum Oy:n yhtiökokoukselle TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. TILINTARKASTUKSEN KOHDE Olemme tilintarkastaneet Gasum Oy:n (y-tunnus 0969819-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. 31.12.2017. Tilinpäätös sisältää: konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. RIIPPUMATTOMUUS Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme 70

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 TILINTARKASTUSKERTOMUS hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lakiin perustuvat lausunnot Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto maakaasumarkkinalain 5. luvun 4 :n edellyttämistä seikoista. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat siitä, että eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset. Lausuntonamme esitämme, että eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset. Muut lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET Helsingissä 21.2.2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Pasi Karppinen KHT Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio, jonka olemme saaneet käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, on toimintakertomus. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. 71

GASUM TILINPÄÄTÖS 2017 HALLINNOINTIPERIAATTEET HALLINNOINTIPERIAATTEET Gasum Oy:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, osakeyhtiölakiin, valtion omistajaohjauksen sääntöihin sekä muihin osakeyhtiön hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja määräyksiin. Suomen Valtio on Gasumin ainoa osakkeenomistaja 31.12.2017. GASUMIN HALLINTOELIMET Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana ovat yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa (tarkastusvaliokunta ja HR-valiokunta) sekä toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. YHTIÖKOKOUS Gasumin ylintä päätösvaltaa käyttää osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, jossa he osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan. Yhtiökokous kokoontuu sääntömääräisesti vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen ehdottamassa paikassa ja ajankohtana kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ja vahvistetaan edellisen tilikauden tilinpäätös. Tämän lisäksi kokouksessa päätetään yhtiön voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, kun se katsoo sen tarpeelliseksi. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yli kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa. Yhtiökokous on päättyneellä tilikaudella kokoontunut yhden kerran. HALLITUS Gasum Oy:n yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, jossa on yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien ja omistajaohjauksen sääntöjen mukaisesti noudattaen yhtiöjärjestystä ja yhtiökokouksen tekemiä päätöksiä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Gasum Oy:n 23.3.2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Rantanen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Hallitus on kokoontunut raportointikauden 2017 aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Tarkastusvaliokunta Hallitus päätti kokouksessaan 25.4.2017 perustaa tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Engman, Charlotte Loid ja Timo Koponen. Tarkastusvaliokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka tarkoituksena on läpikäydä ja valmistella talouteen, sisäiseen valvontaan ja riskeihin liittyviä asioita hallituksen päätöksiä varten. Valiokunnan tehtävien painopistealueita ovat taloushallinto, raportointiprosessit, tilintarkastus sekä riskienhallinta. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. HR-valiokunta Hallitus päätti kokouksessaan 25.4.2017 perustaa HR-valiokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen sekä jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen. HR-valiokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka tehtäviin kuuluu valmistella hallitukselle henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvät asiat sekä hyväksyä mahdolliset tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Valiokunnan vastuisiin kuuluu henkilöstöstrategian ja palkitsemisjärjestelmän arviointi sekä yhtiön johdon suorituksen arviointi. HR-valiokunta kokoontui vuoden 2017 aikana 4 kertaa ja valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Gasumin hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää hänen sopimuksensa ehdoista. Toimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukainen toimielin, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat konsernin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Gasumin toimitusjohtajana toimii Johanna Lamminen (tekniikan tohtori, TkT, MBA). Gasumin operatiivisesta johtamisesta vastaa konsernin johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä. Yhtiön hallitus vahvistaa johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan ehdotuksesta. Pääsääntöisesti johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena strategian toteuttamisessa sekä konsernin toiminnan koordinoinnissa päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmän kokouksiin on osallistunut syyskuun kokouksesta lähtien myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöryhmien pääluottamusmiehet valitsevat edustajan keskuudestaan. 72

HALLINNOINTIPERIAATTEET GASUM OY:N PALKITSEMINEN 2017 Gasumissa noudatetaan valtion omistajaohjauksen mukaista palkitsemispolitiikkaa, jonka tavoitteena on aitoon tuloksellisuuteen perustuva, koko henkilöstöä kannustava ja avoimesti raportoitu palkitseminen. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista. Gasumin hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmät sekä henkilöstön palkitsemisen periaatteet. Gasumin palkitsemisjärjestelmä muodostuu vuosikohtaisesta lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden ansaintajaksoista koostuvasta pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Ensimmäinen pitkän aikavälin kannustinohjelman kolmen vuoden ansaintajakso alkoi vuonna 2015 ja päättyi vuonna 2017. Pitkän aikavälin kannustinohjelmassa ansaintakriteerit painottuvat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehittymistä koskeviin mittareihin. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa painottuvat puolestaan konsernin taloudellinen tulos, turvallisuus ja strategian toteuttaminen. Lisäksi konsernin myyntitoiminnoista vastaaville ja muille myynnin avainhenkilöille on räätälöity oma myynnin tulostavoitteisiin sidottu vuoden mittainen kannustinohjelmansa. Koko henkilöstö toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on yhtiökokouksen päätöksen perusteella maksettavan voittopalkkion piirissä. Palkitsemisjärjestelmän on suunnittelut Alexander Incentives Oy. Järjestelmässä on otettu huomioon valtion omistajaohjauksen palkitsemista koskevat linjaukset 13.5.2016. TOIMITUSJOHTAJAN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN Toimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukainen toimielin ja hänen toimisuhteensa ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä lakisääteisen eläkkeen lisäksi. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä toimitusjohtajan että yhtiön puolelta. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä vuonna 2017 koostui kiinteästä kokonaispalkasta, yksivuotisesta kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Yksivuotisessa bonusohjelmassa mitattiin vuonna 2017 taloudellista tulosta kannattavuuden kautta, turvallisuutta konsernissa tapahtuneiden tapaturmien määrän kautta sekä erikseen määriteltyjen strategisten tavoitteiden keskiarvoa. Pitkän aikavälin kannustinohjelman mittareina ovat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehittyminen. Oheisesta taulukosta käyvät ilmi Gasumin toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, luontoisedut ja kannustinpalkkiot. Muuttuva tulospalkkio koostuu lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella ei ole maksettu palkkioita vuonna 2017. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot perustuvat vuonna 2016 asetettuihin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin. Palkat ja luontoisedut Muuttuva tulospalkkio 2017 yhteensä 2016 Toimitusjohtaja 362 126 145 490 507 616 472 212 Johtoryhmä 1 707 455 526 928 2 234 383 1 789 971 Yhteensä 2 069 581 672 419 2 741 999 2 262 183 HALLITUKSEN PALKITSEMINEN Varsinainen yhtiökokous 23.3.2017 on päättänyt hallituksen kokoonpanon ja palkkiot. Jokaiselle hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio sekä kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös hallitusta avustavien valiokuntien kokouksista. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen hallituksen puheenjohtajalle maksettava kiinteä palkkio oli 3 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille 1 500 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkio hallituksen puheenjohtajalle ja Suomessa asuville hallituksen jäsenille oli 600 euroa ja ulkomailla asuville jäsenille 1 200 euroa. Oheisessa taulukossa ovat hallituksen jäsenille vuonna 2017 maksetut palkkiot. Summiin sisältyvät kiinteät palkkiot ja kokouspalkkiot. Vuonna 2017 hallitus kokoontui 11 kertaa, tarkastusvaliokunta 3 kertaa ja HR-valiokunta 4 kertaa. Hallituksen jäsenet 31.12.2017 Palkkio 2017 Palkkio 2016 Juha Rantanen 43 200 33 000 Stein Dale 23 100 - Elina Engman 18 300 - Timo Koponen 31 200 21 000 Charlotte Loid 30 000 19 800 Päivi Pesola 25 200 18 000 Jarmo Väisänen 25 200 18 000 73

JOHTO GASUM-KONSERNIN JOHTORYHMÄ 1.1.2018 JOHANNA LAMMINEN s. 1966 toimitusjohtaja tekniikan tohtori, TkT, MBA Gasumilla vuodesta 2013 JOUNI HAIKARAINEN s. 1965 johtaja, maakaasu ja tekniset palvelut DI Gasumilla vuodesta 2015» Skangas AS hallituksen puheenjohtaja» Cargotec Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017» Evli Pankki Oyj hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2015» Tieto Oyj:n hallituk sen jäsen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen vuodesta 2016» Kemianteollisuus Ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2014» Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallituksen jäsen vuodesta 2014» Savonlinnan oopperajuhlat valtuustonpuheenjohtaja vuodesta 2017 JUKKA METSÄLÄ s. 1979 johtaja, biokaasu DI, MBA Gasumilla vuodesta 2014 KIMMO RAHKAMO s. 1962 johtaja, LNG, ja toimitusjohtaja, Skangas AS DI Skangasilla vuodesta 2017 74

JOHTO JUHA HÄKÄMIES s. 1970 johtaja, strategia Tekniikan lisensiaatti Gasumilla vuodesta 2016 QPR Software Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017 OLGA VÄISÄNEN s. 1977 johtaja, viestintä KTM Gasumilla vuodesta 2011 LASSE AARNIO s. 1962 CFO KTM Gasumilla vuodesta 2015 ANJA KUPARINEN s. 1967 johtaja, henkilöstö KTM Gasumilla vuodesta 2017 75

JOHTO GASUM OY HALLITUS JUHA RANTANEN s. 1952 vuorineuvos, KTM, MBA Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1.3.2016, HR-valiokunnan puheenjohtaja JARMO VÄISÄNEN s. 1951 finanssineuvos, valtiotieteen lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, HR-valiokunnan jäsen TIMO KOPONEN s. 1969 KTM Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, Tarkastusvaliokunnan jäsen PÄIVI PESOLA s. 1956 KTM Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 76

JOHTO CHARLOTTE LOID s. 1957 M.Sc (Chem. Eng) Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, Tarkastusvaliokunnan jäsen ELINA ENGMAN s. 1970 M.Sc (Eng.) Hallituksen jäsen vuodesta 23.3.2017, Tarkastusvaliokunnan jäsen STEIN DALE s. 1962 M.Sc (Business), Executive Education, IMD ja Harvard Business School Hallituksen jäsen vuodesta 23.3.2017, HR-valiokunnan jäsen 77

WWW.GASUM.FI @GasumOy