1 THERMODEK eristerappausohje 3.1 SISÄLTÖ 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS 2 1.1. Määräykset ja ohjeet 2 1.2. Julkisivun eristerappaaminen 2 2. ESI- JA POHJATYÖT 3 2.1. Yleiset esityöt 3 2.2. Rappauspinnat 3 2.3. Betonipinnat 3 2.4. Tiilipinnat 3 2.5. Muut pinnat 4 3. ERISTERAPPAUS THERMODEK-JÄRJESTELMÄLLÄ 4 3.1. Lämmöneriste 4 3.2. Lämmöneristelevyn kiinnitys 4 3.3. Tasoitus ja verkotus 4 3.4. Pinnoitus 5 3.5. Liittymät 5 3.6. Saumat 6 4. HUOLTOTOIMENPITEET 6 5. JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA 6 5.1. Palo-ominaisuudet 6 5.2. Kosteustekniset ominaisuudet 6 6. THERMODEK-JÄRJESTELMÄN KOMPONENTTEJA 7 LIITTEET Thermodek rakennedetaljit 3.1
2 THERMODEK eristerappausohje 3.1 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS Thermodek-järjestelmä koostuu lämmöneristeestä ja siihen kiinnitetystä 5-6 mm:n paksuisesta laastikerroksesta ja tämän päälle levitettävästä pinnoitteesta (kts. det. 001 Järjestelmäkuvaus). Järjestelmä soveltuu tiili-, betoni-, kevytbetoni- ja kalkkihiekkakivirunkoisille rakenteille. Järjestelmä on kevyt ja se sopii sekä korjaus- että uudisrakentamiseen. Järjestelmän avulla parannetaan kiinteistön energiataloutta, rakennuksen ulkonäköä ja helpotetaan samalla sisäilmaolosuhteiden hallintaa. Thermodek-järjestelmä on kehitetty kestämään Pohjoismaiden ankaria ilmasto-olosuhteita. Tässä ohjeessa on kuvattu Thermodek-järjestelmän periaatteet suunnittelu- ja eristerappaustyön tueksi. Järjestelmän osat betoniselle sandwich-elementille ovat sisältäpäin lukien seuraavat: 1. Vanha seinärakenne 2. Seinärakenteen esioikaisu 3. Finnseco Ohutrappauslaasti 4. Lämmöneriste 5. Kiinnitystulppa 6. Finnseco Ohutrappauslaasti 7. Lasikuituverkko 8. Finnseco Ohutrappauslaasti 9. Finngard Silikonihartsimaali + Pohjustegeeli 10. Finngard 1,5H- tai 3,0H-hiertopinnoite 1.1 Määräykset ja ohjeet Seuraavista Suomen rakentamismääräyksistä, Suomen Betoniyhdistyksen ja Rakennusteollisuus RT:n julkaisuista löytyy ohjeita järjestelmän suunnittelulle: B 1 Rakenteiden varmuus- ja kuormitukset C 2 Kosteus, määräykset ja ohjeet C 3 ja C4 Lämmöneristys, määräykset ja ohjeet E 1 Rakennusten paloturvallisuus SPEK:n ohjeet (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) BY 40 Betonirakenteiden pinnat BY 46 Rappauskirja RunkoRYL 1.2 Julkisivun eristerappaaminen Eristerappauskohteen lopullisen suunnitelman tekee aina kohteen rakennesuunnittelija. Lupa-asioiden ja kaupunkikuvallisten asioiden hoidon riittävän laadun takaamiseksi kohteessa on hyvä olla arkkitehti. Lisälämmöneristysprojektin päävaiheita ovat mm. seuraavat: Kuntoarvio, raportti. Kuntotutkimus, raportti. Hankesuunnittelu, -ohjelma ja päätös. Esisuunnittelu. Korjaussuunnittelu (ark- ja rak-suunnittelu). Urakan kilpailuttaminen ja rakennuttamistehtävät. Toteutuspäätös. Toteutus. Työmaapöytäkirjojen käyttö. Vastaanottotarkastus. Käyttöönotto ja sen jälkeiset toimenpiteet. On suositeltavaa, että suunnittelussa ja työn toteutuksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Elementtirakenteissa vanhojen rakenteiden lisäkiinnitystarve. Vanhan alustan ankkurointikapasiteetti kiinnitystulpille. Tarvittavien kiinnikkeiden määritys tuulikuorman perusteella. Lisälämmöneristysjärjestelmän oma paino. Alusrakenteiden tulee olla kuivat.
3 Liikuntasaumojen määritys. Alustan esioikaisu. Eristerapattavien pintojen tasaisuus ja puhtaus. Eristeiden kiinnityslaastin tartunta alustaan ja alustan eri materiaalikerrosten keskinäinen tartunta. Työmaa-aikainen kosteudenhallinta, esim. rakenteiden ja tarvikkeiden suojaus sääolosuhteilta. Eristerappauksen työvaiheet: lämmöneristelevyjen asennus, laastin ja verkon asennus. Aukkojen liittymät. Pinnoitteiden struktuuri ja värisuunnitelma. Eristerappausmateriaalien varastointi ja käyttöolosuhteet Laastit, eristeet, pinnoitteet ja muut rakennustarvikkeet varastoidaan kosteudelta suojattuna. Märkiä eristeitä ei saa käyttää eristerappaustyössä. Lämpötila ei saa laskea laastien ja pinnoitteiden kovettumisaikana alle +5 ºC. Kylmissä olosuhteissa on varmistuttava, että tuore laasti tai pinnoite ei pääse jäätymään. Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla alle 80 % pinnoitustyön aikana. Laastityötä ei saa tehdä suojaamatta voimakkaassa tuulessa tai auringonpaisteessa eikä vesisateessa. 2. ESI- JA POHJATYÖT 2.1 Yleiset esityöt Julkisivuvarusteet kuten valaisimet, kilvet, anturit ja johdot irrotetaan työn ajaksi. Julkisivurakenteisiin liittyvät pellitykset irrotetaan työn ajaksi. Mahdolliset syöksytorvet poistetaan työn edistymisen mukaan. Räystäskourujen syöksytorviliittymien osalta tulee huolehtia, että vesi ei kastele seinäpintoja. Räystäät levennetään tarvittaessa vastaamaan kasvanutta seinän paksuutta. Mahdolliset liittyvät rakenteet, kuten ovet ja ikkunat, suojataan. 2.2 Rappauspinnat Vanhojen rappausten alustana on tavallisesti massiivinen tiili, kevytbetoni tai kevytsorabetoni. Rappauspinta pestään painevesipesurilla puhtaaksi hilseilevästä maalista, noesta, pölystä ja muusta irtoavasta liasta. Tarvittaessa hilseilevä pintarappaus tai maali poistetaan kaapimalla tai teräsharjauksella. Runsaasti halkeillut ja alustastaan irti oleva rappaus poistetaan. Kohdat, joista aikaisempi rappaus on pudonnut tai poistettu, tasataan muun pinnan tasoon rappaamalla vanhan laastin koostumusta vastaavalla laastilla. 2.3 Betonipinnat Betonipinnat pestään painevesipesurilla (80...100 baria) puhtaaksi hilseilevästä maalista, noesta, pölystä ja muusta irtoavasta liasta. Betonijulkisivussa olevat terästen ruostumisen aiheuttamat vauriot korjataan tarpeellisessa laajuudessa. Voimakkaasti pakkausrapautunut betoni poistetaan ja syntyneet kolot täytetään Finnseco korjauslaasteilla. Ulkokuoren kaareutumisen ja muiden lopullisen pinnan tasoon vaikuttavien epätasaisuuksien poistamiseen on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa korjattavaksi tulevien pintojen laatua. Kaareutuminen korjataan ja poistetaan esim. tasoittamalla pintoja mekaanisesti ja esioikaisemalla. Oikaisuun soveltuvat Finnseco korjauslaastit tai rakennesuunnittelijan muu määrittelemä tuote. Tuotteita on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Betonielementtien ulkokuoren lisäkiinnitystarpeen ja siihen liittyvät toimenpiteet määrittää rakennesuunnittelija. Purettujen ulkokuorien tapauksessa paljastuva sisäkuoren ulkopinta on yleensä epätasainen. Se kunnostetaan lämmöneristeen alustaksi riittävällä piikkauksella ja esioikaisulla. Esioikaisu tehdään Finnseco laasteilla tai muulla rakennesuunnittelijan määrittelemällä tuotteella. 2.4 Tiilipinnat Tiiliseinät suositellaan puhdistettavaksi kuivalla menetelmällä kuten harjauksella. Kuorimuurin kiinnitystarpeen ja mahdolliset korjaustoimenpiteet määrittelee rakennesuunnittelija.
4 2.5 Muut pinnat Thermodek-järjestelmän yhteensopivuus muiden pintojen, kuten rakennuslevy-, puu- tai luonnonkivipintojen kanssa tulee varmistaa kyseiseltä materiaalivalmistajalta. 3. ERISTERAPPAUS THERMODEK-JÄRJESTELMÄLLÄ 3.1 Lämmöneriste Thermodek-järjestelmässä tulee käyttää tarkoitukseen erikseen hyväksyttyjä eristelevyjä (kts. tämän ohjeen kohta 6 Thermodek-järjestelmän komponentteja). Eristelevyt on varastoinnin ajan suojattava sateelta ja auringon UV-säteilyltä, jotka kellastuttavat ja nukkaavat eristettä. 3.2 Lämmöneristelevyn kiinnitys Julkisivun suoraan alareunaan kiinnitetään sokkeliprofiili (kts. det 003 Sokkeli, pystyleikkaus). Jos alareuna ei ole suora, se tulee esioikaista. Profiili linjataan vaakasuoraan ja kiinnitetään seinään ruostumattomilla kiinnitysruuveilla (koko 6 x 35 mm) 3 kpl juoksumetrille. Profiilin pituus on 2500 mm ja salkojen väliin asennetaan sopivan levyiseksi leikattu sokkelilistan liitospala. Levyjen asennus aloitetaan sokkelilistan päältä. Eristelevyt kiinnitetään puhdistettuun, paikkakorjattuun ja tarpeen mukaan esioikaistuun ja kuivaan julkisivuun Finnseco Ohutrappauslaastilla. Seinäpinnan tulee olla tartuntalujuudeltaan vähintään 0,08 N/mm 2. Kiinnityslaastin tulee kaikissa tapauksissa olla tasan jakaantunut koko levypinnalle. Eristelevyt limitetään pystysuunnassa vähintään 100 mm (kts. det. 002-1 Levyasennus). Levyjen liitoskohdat eivät saa osua yhteen rakenteiden liitoskohtien kanssa (esim. elementtisaumat, ikkunat). Eristelevyjen mahdolliset raot tulee täyttää käytettyä eristemateriaalia vastaavalla eristemateriaalilla. Alle 5 mm leveät EPSlevyjen raot täytetään paisumattomalla polyuretaanivaahdolla. Laasti levitetään kauttaaltaan eristelevylle tai liimattavalle alustalle (huom. kivivillalevyssä hiottu pinta tulee ulospäin) ja avataan auki vähintään 10 mm:n kampalastalla. Mikäli laasti levitetään alustalle, tulee varmistua siitä, ettei laasti ole nahoittunut ennen eristelevyn kiinnittämistä. Levyt painetaan kiinni alustaan tiiviisti toisiaan vasten. Saumoihin ei saa jäädä kiinnityslaastia tai avoimia kohtia. Pinnan suoruutta tulee seurata työn aikana eivätkä levyt saa hammastaa. Eristelevyt kiinnitetään alustaan laastin lisäksi muovisilla kiinnitystulpilla (kts. det. 002-1 Levyasennus). Kiinnitystulppien asennuksessa on huomioitava reunaetäisyydet (kts. det. 007 Ulkokulma vaakaleikkaus). Kiinnitystulpat tulee asentaa joko välittömästi tuoreeseen laastiin tai laastin kovetuttua 1 vrk/mm. Eri alustoille on erityyppiset kiinnitystulpat. Ankkurointisyvyys betonialustaan on vähintään 30 mm ja kevytbetoniin 70 mm. Kiinnitystulpan pituus lasketaan kaavalla: L tulpan pituus = h v + d p + d l + d e h v = ankkurointisyvyys, esim. betonilla 30 mm ja kevytbetonilla 70 mm d p = vanhan pinnoitteen paksuus d l = laastin kerrospaksuus, esim. 5 mm d e = eristelevyn paksuus Eristelevyjen tulee olla kiinnityksen jälkeen ehjiä, saumattomia ja hammastamattomia ja levyjen tulee olla kauttaaltaan laastilla kiinni alustassaan. Eristepinnan on oltava tasainen ja suora eivätkä kiinnitystulppien kannat saa olla koholla. Levyt tasataan tarvittaessa hiomalla lämmöneristelevyn pintaa. 3.3 Tasoitus ja verkotus Lämmöneristelevyjen kiinnityslaastin kovetuttua aloitetaan verkotustyö asentamalla aukkojen pieliin ja rakennuksen nurkkiin kulmavahvikkeet (kts. det. 002-2 Verkotus nurkissa ja aukkojen kohdalla) käyttäen muotoiltua alkalisuojattua kulmavahvike- tai panssarikulmavahvikeverkkoa ja Finnseco Ohutrappauslaastia. Kulmaverkot painetaan laastikerrokseen. Ennen kulmaverkkojen ja verkotustyön aloittamista on mahdollisesti nukkaantunut ja kellastunut eristepinta hiottava nro 16 olevalla karkealla paperilla. Hionta voidaan tehdä myös koneellisesti tarkoitukseen soveltuvalla hiomakoneella. Irtoava hiomajäte on poistettava huolellisesti kaikilta käsiteltäviksi tulevilta pinnoilta esim. hiomakoneeseen kiinnitetyllä imurilla. Laastia ei saa levittää nukkaantuneelle tai muulla tavoin vanhentuneelle eristepinnalle. Aukkojen kulmiin asennetaan kooltaan vähintään 300 x 400 mm olevat lasikuituverkosta leikatut vahvikkeet 45 asteen kulmaan (kts. det. 002-2 Verkotus nurkissa ja aukkojen kohdalla).
5 Varsinainen rappaus- ja verkotustyö tehdään aukkokulmien verkotuslaastin kovetuttua seuraavasti: Finnseco Ohutrappauslaastia levitetään laastiruiskulla lämmöneristeen päälle tasaisesti noin 1,2 m leveälle alueelle. Verkotuslaastikerroksen paksuuden tulee olla vähintään 2/3 koko lopullisen rakennekerroksen (pinnoitteet mukaan lukien) paksuudesta. Taulukossa 1 on esitetty ohjeelliset laastikerrosten paksuudet eri pinnoitetyypeille. Lasikuituverkko painetaan tuoreeseen massaan. Verkon on jäätävä aivan laastikerroksen ulkopintaan. Pinta viimeistellään lastalla. Verkot limitetään toisiinsa vähintään 100 mm. Edellisen päälle ruiskutetaan tai levitetään teräslastalla toinen kerros laastia ja tasoitetaan leveällä teräslastalla. Nämä laastityöt verkotuksineen tehdään toistensa perään siten, että ensimmäisen laastikerroksen annetaan kovettua 1 vrk/mm ennen seuraavan laastikerroksen levittämistä. Laastipintaan jääneet epätasaisuudet voidaan poistaa hiomalla laastin kovetuttua. Laastikerrosten kokonaispaksuuden on oltava 5-6 mm (kts det. 006 Seinä, pystyleikkaus). Kerrospaksuudet tarkistetaan työn edetessä. Eriste- ja pinnoitustyö voidaan tehdä telinetyönä tai nostinlavatyönä ottaen huomioon työturvallisuusohjeet. Jos pinnoitus suoritetaan kiintotelineiltä, on kiinnitettävä erityistä huomiota pinnoitustyön laatuun telinetasojen kohdalla mahdollisten työrajojen välttämiseksi sekä telineiden kiinnityskohtien verkotukseen ja pinnoitukseen. Taulukko 1. Laasti- ja pinnoitekerrosten ohjeelliset paksuudet. Pinnoite Finngard 1,5 H Finngard 3,0 H Verkotuslaasti [mm] 4 4 Tasoituslaasti [mm] 1,5-2 1,5-2 Pohjamaali [mm] 0,1 0,1 Pinnoite [mm] 1,0-1,5 1,0-3,0 Kuumissa ja kuivissa olosuhteissa laastipintoja jälkihoidetaan kostuttamalla vesisumutuksella 1-2 kertaa päivässä kahden vuorokauden ajan. Ennen pinnoitustyön aloittamista laastin annetaan kovettua vähintään 1 vrk/mm. Thermodek-järjestelmän iskunkestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä panssariverkkoa tai kaksinkertaista verkotusta. 3.4 Pinnoitus Thermodek-järjestelmän pinnoitevaihtoehdot ovat: Finngard 1,5 H hiertopinnoite, suurin raekoko 1,5 mm Finngard 3,0 H hiertopinnoite, suurin raekoko 3,0 mm Pohjamaalaus tehdään Finngard Silikonihartsimaalin ja Tikkurilan Pohjustegeelin seoksella (seossuhde 9:1). Pinnoitus tehdään lopullisen pinnan väriin pohjamaalatulle pinnalle. Pinnoitus tehdään ruiskuttamalla tai levittämällä teräslastalla peittävästi yhteen kertaan. Finngard- pinnoitteen väri valitaan esimerkiksi Tikkurilan Facade-värikartasta. Tarkemmat ohjeet on esitetty Finngard-tuotteiden tuoteselosteissa. 3.5 Liittymät Kaikkien rakennuksessa olevien liittymien (ikkunat, ovet, liittyvät rakennusosat jne.) osalta tulee varmistua siitä, että ne ovat riittävän tiiviit estämään sadeveden tunkeutumisen rakenteisiin. Liittymiä toteutettaessa tulee ottaa huomioon niiden mahdollinen liikkuminen. Huomion arvoisia yksityiskohtia ovat mm. peltien alle asennetaan tiivistysnauha erottamaan pellitys rappauksesta ja tiivistämään rako (kts. det. 004-1 Ikkuna, pystyleikkaus VE1). Aukkojen ylä- ja sivupielien kohdalla pinnoitus viilletään varovasti auki karmin ja pinnoitteen rajakohdasta (kts. det. 004-2 Ikkuna, pystyleikkaus VE2). peltien liittymissä suositellaan käytettäviksi rappauskanttia. Ikkunasmyygeissä voidaan käyttää joko itseliimautuvaa ADL-profiilia, jota voidaan käyttää samalla rappausohjaimena taaten suoran liittymän rappaukselle ja ikkunapielille, tai LPS-pielilevyä (kts. det. 004-1 Ikkuna, pystyleikkaus VE1). Seinän yläreunan vastapellin alle asennetaan paisuva tiivistysnauha (kts. det. 011 Räystäs, pystyleikkaus). Talotikkaiden, tuuletustelineiden ym. kiinnitystankojen ja muiden läpivientien juuret kitataan ympäri elastisella polyuretaanisaumamassalla. Näihin kohtiin tulee myös asentaa ylimääräinen verkko. Kiinnitystarvikkeiden tulee olla ruostumattomia.
6 LPS-pielilevy on valmis ikkuna- tai oviaukon smyygiin kiinnitettävä levy, jossa on lämpöeriste ja kulmavahvike samassa valmiissa kappaleessa ja joka kiinnitetään suoraan ikkunakarmiin asennettuun ADL listaan elastisella kitillä. LPS-pielilevy liimataan vanhaan ikkunapieleen tarkoitukseen sopivalla vähän paisuvalla polyuretaanivaahdolla. LPS-pielilevyä ja ADL-profiilia käytettäessä ei tarvitse käyttää paisuvaa tiivistenauhaa. 3.6 Saumat Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella tarpeelliset liikuntasaumat. Thermodek-järjestelmän liikuntasaumoissa käytetään liikuntasaumaprofiilia (kts. det. 009 Liikuntasauma suoraseinä, vaakaleikkaus). Eristerappaukseen tulee liikuntasaumat ottaa mukaan mm. Rakenteellisten liikuntasaumojen kohdalla Kahden eri runkomateriaalin liittymissä 4. HUOLTOTOIMENPITEET Thermodek-järjestelmä ei vaadi erityistä ylläpitoa. Irtonainen lika on suositeltavinta poistaa kuivana kevyesti pehmeällä harjalla ilman hankausta. Likaantunut pinta voidaan pestä varovasti painepesulla ilman pesuainetta aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua pintakäsittelystä. Pintaan saattaa jäädä pesusta pysyvä jälki, joten pesualue tulee rajata huomaamattomasti rakenteen linjojen mukaan. Levän tai homeen poistoon voidaan käyttää Tikkurilan Homeenpoistoa ja hyvää huuhtelua. Pinta vaatii aina uuden pintakäsittelyn homepesun jälkeen. Pinnan huoltomaalaukseen soveltuvat Finngard Silikonihartsimaali tai ruiskutettuna Finngard 1,5 H ja Finngard 3,0 H alkuperäisen karkeuden mukaan. Puhdistettaessa korkeapainekuumavesisuihkulla veden lämpötilan tulee olla alle 40 C ja paineen alle 40 baria. Vahingoittuneen lämmöneristysjärjestelmän huolto Vaurioiden korjaamiseksi on välttämätöntä selvittää tapauskohtaisesti vaurioiden aiheuttajat. Vauriot ovat saattaneet syntyä hyvin monien tekijöiden vaikutuksesta. Tarvittavat työvaiheet ja soveltuvien materiaalien määritys voidaan tehdä vasta yllämainitun selvitystyön jälkeen, eikä niistä ole mahdollista antaa yleisiä ohjeita. 5. JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA 5.1 Palo-ominaisuudet Thermodek-järjestelmän luokitus paloteknisen käyttäytymisen suhteen on B-s1,d0, jota Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 edellyttää P1-luokan rakennuksen ulkoseinien ulkopinnoilta, kun eristemateriaalina käytetään EPS-eristettä. Luokitus on tehty standardin EN 13501-1:2002 mukaisesti. Thermodek-järjestelmällä on VTT:n lausunto RTE 4190/4 järjestelmän paloturvallisuudesta, jonka perusteella järjestelmää voidaan käyttää 3-8 kerroksisen asuin- ja toimistorakennusten korjausrakentamisessa korkeintaan EPS-eristepaksuuteen 100 mm saakka ilman kokeellista näyttöä SPEK:n vaatimuksia vastaavalla palorasituksella. Edellinen ei koske kivivilla-eristettä, joka on palamaton materiaali. 5.2 Kosteustekniset ominaisuudet Rakenteen on oltava kuiva ennen Thermodek-järjestelmän asennusta. Järjestelmän komponenttien vesihöyryn läpäisevyydet ovat riittävät asuinrakennuksissa esiintyvän vesihöyryn läpäisylle. Thermodek-pinnoitteet ovat vettä hylkiviä, mutta vesihöyryä hyvin läpäiseviä tuotteita, jotka varmistavat lämmöneristeiden kuivana pysymisen.
7 6. THERMODEK-JÄRJESTELMÄN KOMPONENTTEJA Finnseco Ohutrappauslaasti, harmaa Väri Vedentarve Tartuntalujuus betoniin Tartuntalujuus Thermodek EPSeristelevyyn Työstettävyysaika Suurin raekoko Polymeerimodifioitu sementtilaasti Harmaa n. 5-7 l/25 kg kuivatuotetta n. 1,4 kg/l > 0,3 N/mm² (28 vrk) > 0,1 N/mm² (28 vrk) 2 tuntia (+20 C) n. 1 mm Vedenimeytyminen < 0,2 kg/(m 2 h 0,5 ) 4 6 kg/m² eristelevyjen liimauksessa, 7-9 kg/m² verkotus- ja tasoituslaastina (5 mm kerrospaksuudella). Kivivillan käyttö eristeenä lisää verkotuslaastin tarvetta n. 2 kg/m². Laastin menekki riippuu alustan epätasaisuudesta. Finnseco Ohutrappauslaasti, valkoinen Väri Vedentarve Tartuntalujuus betoniin Tartuntalujuus Thermodek EPSeristelevyyn Työstettävyysaika Suurin raekoko Polymeerimodifioitu kevyttäyteaineinen sementtilaasti Valkoinen n. 5-7 l / 20 kg kuivatuotetta n. 1,0 kg/l > 0,3 N/mm² (28 vrk) > 0,1 N/mm² (28 vrk) 2 tuntia (+20 C) n. 1 mm Vedenimeytyminen < 0,2 kg/(m 2 h 0,5 ) 3 5 kg/m² eristelevyjen liimauksessa, 4,5-6 kg/m² verkotus- ja tasoituslaastina (5 mm kerrospaksuudella). Kivivillan käyttö eristeenä lisää verkotuslaastin tarvetta n. 1,5 kg/m². Laastin menekki riippuu alustan epätasaisuudesta. Finngard Silikonihartsimaali ohenteinen, liuotteeton silikonihartsimaali. Rakennusmateriaalien päästöluokka M1. Värit Tartuntalujuus Riittoisuus höyrynvastus (EN ISO 7783-2) Vedenläpäisevyys (EN 1062-3) Tikkurila Facade värikartta n. 1,4-1,6 kg/l > 1,0 N/mm² 4-6 m²/l. Riittoisuuteen vaikuttavat maalattavan pinnan karkeus ja huokoisuus sekä maalausmenetelmä. s d, H2O < 0,14 m w 24 < 0,1 kg/(m 2 h 0,5 )
8 Finngard 1,5 H hiertopinnoite Värit Tartuntalujuus Suurin raekoko Riittoisuus höyrynvastus (EN ISO 7783-2) Vedenläpäisevyys (EN 1062-3) Silikonimodifioitu akrylaattipinnoite Tikkurila Facade värikartta n. 1,8 kg/l > 0,8 N/mm² 1,5 mm Ruiskutustyönä 1,5-3 kg/m². Hiertotyönä 2 3 kg/m². Riittoisuuteen vaikuttavat haluttu pinnoitteen karheus, käsiteltävän pinnan karkeus ja huokoisuus sekä pinnoitusolosuhteet. s d, H2O < 0,5 m (kerrospaksuus n. 1,5 mm) w 24 < 0,1 kg/(m 2 h 0,5 ) Finngard 3,0 H hiertopinnoite Värit Tartuntalujuus Suurin raekoko Riittoisuus höyrynvastus (EN ISO 7783-2) Vedenläpäisevyys (EN 1062-3) Silikonimodifioitu akrylaattipinnoite Tikkurila Facade -värikartta n. 1,9 kg/l > 0,8 N/mm² 3,0 mm Ruiskutustyönä 1,5-3 kg/m². Hiertotyönä 3 4 kg/m². Riittoisuuteen vaikuttavat haluttu pinnoitteen karheus, käsiteltävän pinnan karkeus ja huokoisuus sekä pinnoitusolosuhteet. s d, H2O < 0,5 m (kerrospaksuus n. 1,5 mm) w 24 < 0,1 kg/(m 2 h 0,5 ) Lämmöneristelevy ThermiSol EPS 60 S seinä Paksuudet Lämmönjohtavuus, λ Declared 600 1000 mm 20 170 mm (sekä tilauksen mukaan) 0,039 W/mK n. 1,05 eristettävä pinta-ala Lämmöneristelevy ThermiSol Platina Rappari Paksuudet Lämmönjohtavuus, λ Declared 600 1000 mm 50 250 mm 0,031 W/mK n. 1,05 eristettävä pinta-ala
9 Lämmöneristelevy Paroc Oy, pintahiottu FAS 4r Paksuudet Lämmönjohtavuus, λ Declared 600 1200 mm 40-160 mm 0,038 W/mK n. 1,05 eristettävä pinta-ala Lämmöneristelevy Rockwool Facade Batts Paksuudet Lämmönjohtavuus, λ Declared 650/600 1200 mm (leveys riippuu eristeen paksuudesta) 30-200 mm 0,038 W/mK n. 1,05 eristettävä pinta-ala Kiinnitystulppa (käytetään lämmöneristeen kiinnitystulppana) Thermodek-järjestelmässä kiinnike valitaan kiinnitettävän alustan ja käytettävän eristepaksuuden mukaan. Ankkurointisyvyys määritetään alustamateriaalin mukaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri kiinniketyypit ja alustat. Tarkemmat tiedot on esitetty kiinnikkeiden tuoteselosteessa. Alusta Kiinnike Betoni Täystiili tai -harkko Reikätiili Kevytsorabetoni (Leca) Kevytbetoni (Siporex) STR U NTK U Metalli STR H Puu Lasikuituverkko Leveys 1000 mm, pituus 50 m Alkalisuojattu lasikuituverkko. Paino 145 g/m 2 Silmäkoko 4 4,5 mm noin 1,1 x eristettävä pinta-ala Lisätarvikkeet Kulmavahvikeverkko sisä- ja ulkokulmien vahvistamiseen ja suojaamiseen Sokkelilista, pituus 2500 mm Panssariverkko seiniin, jossa vaaditaan suurta iskunkestävyyttä Paisuva tiivistenauha (leveys 15 mm) ADL-profiili LPS-pielilevy Liikuntasauma profiili Sokkelilistan asennusruuvit Sokkelilistan liitospala (1150 mm pitkä muovinen lista, josta leikataan sopivan kokoinen pala sokkelistan leveyden mukaan) Tikkurilan muovihierrin (Finngard hiertopinnoitteiden hiertämiseen)